La 29.4.Teijo, Henning» Onnittele sähköisellä kortilla!
Hae
Uteluarkisto


MITÄ OLET SAANUT ISÄLTÄSI?

Uskallan olla aidosti minä, seisoa siinä mihin uskon silloinkin kun ulkoista tukea ei ympärilläni ole. Uskon hyvään ihmisessä sekä tasa-arvoiseen kohteluun ja heikompansa huomioimiseen. -Isäni on laakeiden lakeuksien kasvatti, hänen ilmaisunsa on aina ollut äänekkäintä teoissaan. Minun kuului kasvaa ennenkö osasin sen nähdä, oli aikansa jolloin niin kovasti kaipasin ja tarvitsin sanoja. Kahdeksan vuotta sitten kerroin ensimmäisen kerran isälleni kirjeessä kuinka paljon häntä rakastan. Pyysin anteeksi että siihen oli kulunut niin kauan aikaa. - Isäni puhuu yhä teoillaan. Ja minä kunnioitan hänen tapaansa. Kuuntelen sydämelläni. Olen isästäni ylpeä ja kiitollinen siitä että opin hänen kieltänsä ymmärtämään. Rakas oma isäni, kiitos että olet juuri sellainen kuin olet. Lupaan, kun seuraavan kerran kohdataan vihdoinkin kysyä saanko halata sinua.
- Heidi, tyttäresi maailmalta

=========================

Olen saanut isältäni valtavan tiedonmäärän ja halun kiinnostua kaikesta uudesta. Olen saanut häneltä myös paljon käytännönoppia nk. miesten töistä - ei jää naisena sormi suuhun esim. auton korjauksessa tai kodin mekaanisten laitteiden kanssa. Mutta ennen kaikkea olen saanut isältäni rakkautta, tukea ja elämän.
- Kirsi

=========================

Pienenä kuulin kaikkea inhottavaa tietoa vanhoista asioista kuten Helsingin pommituksista. Mutta nyt aikuisena olen tajunnut, että itse asiassa olen saanut arvokasta ensikäden tietoa lähihistoriastamme. Se on saanut minut kiinnostumaan Suomen historiasta. Toiseksi kiinnostukseni vieraisiin kieliin ja aina ennen inhoamaani ruotsiin on virinnyt isän opastuksella. Isä opetteli saksan kielen katsomalla saksalaisia dekkareita ja pärjää Saksassa kielitaidollaan loistavasti.
- Aila

=========================

Sain perintönä kiinnostuksen kaikkiin maailman asioihin, arvostuksen lukemiseen ja sopivan ennakkoluulon kaikkea kohtaan, että haluan ottaa asioista selvää enkä usko mitä vaan. Tätä omien aivojen käyttöä ja asioiden selville ottamista olen yrittänyt omille lapsillenikin viestittää. Tunnollisuus, rehellisyys ja luotettavuus taitavat olla molempien vanhempieni perintönä. Kiitos niistä.
 - Tuula

=========================

Isäni on opettanut minulle hiljaisuuden kauneuden. On enemmän aikaa ajatella asioita, kun on hiljaa. Todellakin: vaikeneminen on kultaa. Kiitos isä.
- Tomi

=========================

Olen saanut isältäni suurimmat lahjat mitä kuvitella voin; rakkaus, luottamus, turvallisuus, yhteenkuuluvuus, perheen tärkeys, periksi antamattomuus, kaikesta selvitään, periksi ei anneta yms. Hän ei ole voinut taloudellisesti auttaa, joka silloin tällöin on häntä vaivannut. Olen kyllä kertonut hänelle, että em. eväät ovat kultaakin kalliimpia, sanomattoman tärkeitä, enkä todellakaan kaipaa mitään muuta. Eivät ne jää elämään isän jälkeen, kuten hänen oppinsa, joita siirrän omille lapsilleni. Olen nyt lähes 40-v ja ainakin 25 v olen pitänyt itseäni "sisäisesti" rikkaana ensisijaisesti isän oppien ansiosta.
- Tarja

=========================

Olen ollut melkoinen "luonne" ikäni ja murrosikä oli valtaisa koitos itselleni ja ennen kaikkea perheelleni. Isä säilytti kaikesta huolimatta rajat ja "pisti hanttiin" kesti kuulla hylkäämättä kaikki purkaukset - ja niissä en sanoja säästellyt. Isä oli luova ja itse ajatteleva mies joka otti aina lapset mukaan, jos vain halusimme tulla. Isäni kuoli kun itse olin aikuisuuden kynnyksellä, mutta ette voi edes kuvitella miten suuren lahjan tunsin saaneeni kun äitini sanoi että minä olen kuin isäni, - samoin sanoi tätini.
- Marja

=========================

Isäni kuoli, kun olin seitsemänvuotias. Vuosia ikävöin häntä ja olin kateellinen muille heidän läheisistä suhteista omien isiensä kanssa. Nyt aikuisena olen oppinut kuitenkin ymmärtämään, että se läheisyyden tunne yhteisistä touhuista jonka muistan isästäni, on seurannut minua läpi koko elämän. Opin häneltä, että olemme läsnä läheistemme mielissä vaikka emme olisi fyysisesti paikanpäällä. Rakkauden tunteen muistaa...
- Tarja

=========================

Isäni oli 16-vuotias, kun hän joutui lähtemään kotoaan Raudusta, Karjalasta, evakkoon. Hän on omalla hiljaisella tavallaan opettanut minulle ja sisaruksilleni, etteivät elämän mukanaan tuomat vaikeudet saa lannistaa - niissäkin on aina omat valoisat puolensa. Hän ei koskaan "haukkunut" moittiessaankaan, vaan yritti saada positiiviset asiat esiin myös silloin, kun "nappimme olivat vastakkain" syystä tai toisesta. Nyt kun hän on maannut lähes 7 vuotta sairaalassa halvaantuneena ja puhekykynsä menettäneenä voin vieläkin kokea saavani lämpöä hänen kädenpuristuksestaan - ainoasta tavasta, jolla voimme kommunikoida keskenämme. Ahdistavaa on vain se, että en voi pitkästä välimatkasta johtuen käydä hänen luonaan joka päivä. Hoitajia on liian vähän ja heillä on aina kiire. Näinhän se hyvinvointiyhteiskunta maksaa palkkaa niille, jotka Suomen ovat rakentaneet viettämällä oman nuoruutensa 5 v rintamalla, jotta meillä olisi isänmaa, jossa elää ja tehdä työtä.
- Helena

=========================

Ahkeruuden ja hyvän perustan elämälle.
- Juhani

=========================

Iskä opetti minulle pianon salat, korvakuulolla soitimme ihania lastenlauluja. Myöhemmin ymmärsin kuinka tärkeitä nämä hetket olivat olleet, vaikka en enää soitakaan.
- Natja

=========================

Mitä olen saanut isältäni? Isäni on opettanut rakastamaan luontoa, ystäviä ja laulamista. Jos sinulla on suurta iloa tai surua, mene metsään. Metsä kertaa ilosi ja puolittaa surusi, sanoi isäni. - Laula kun laulattaa huomaat miten laulut lohduttaa kun olet lohdutuksen tarpeessa ja ISON ilon ja ONNEN päivinä laula, niin et pakahdu onneesi. Kun isäni siirtyi tuonpuoleiseen ja oli luopumisen aika menin metsään suon reunassa olevalle laavulle ja lauloin...Tuntui kuin isäni olisi istunut vieressäni. Nämä olen oppinut isältäni ja paljon, paljon muuta.
- Sinikka

=========================
Olen saanut isältäni rakkautta, turvallisuutta ja ymmärrystä silloin kun sitä tarvitsin. Nuoruusvuosinani isäni kärsivällisyys joutui usein koetukselle, mutta hän jaksoi olla ymmärtäväinen ja tukena silloin kun tarvitsin. Isäni on maailman paras ja kultaisin isä.
- Riitta

=========================

Että nuhan aikana on niistettävä heti eikä saa niiskuttaa. Itsestäni tämä oli pienenä inhottavaa, mutta nyt itse kolmen lapsen äitinä pyydän lapsiani niistämään heti kun niiskuttaisi. En anna heidän "kirnuta" kuten isän sanonta kuului.
- Raili

=========================

Sano se nyt sanoin kukkasin, ei hautakumpu kukkasia kaipaa, ystäväsi, rakkaasi kaipaa niitä nyt.
- Airi

=========================

Sain isältäni intohimon marjastukseen. Pienenä tyttönä olin aina isän mukana marjassa. Söimme eväitä kannonpäässä ja ihmettelimme samalla luontoa. Kotimatkalla isä kulki edellä ja kantoi täysiä marjaämpäreitä molemmissa käsissä. Selässä oleva reppukin oli täynnä. Ajattelin tuolloin, että josko minä koskaan pystyisin kävelemään yhtä pitkillä askelilla kuin isä. Nyt on isän askel lyhentynyt. Olen kuitenkin suuren kiitoksen velkaa isälleni siitä, että hän opetti minut rakastamaan luontoa.
- Raija

=========================

Olen saanut isältäni rakkauden luontoon, sen loputtomaan, uudistavaan ja kantavaan Voimaan.
- Pekka

=========================

Isältäni sain positiivisen asenteen elämään. Sellaisen huumorintajun, että voin aivan vilpittömästi nauraa itselleni ja toilailuilleni ja sen, että melkein kaikista asioista löytyy myös myönteinen tai hauska puoli. Viimeisen kerran isäni tavatessani hän otti minut, aikuisen ihmisen polvelleen ja kertoi rukoilevansa yhdessä Jeesuksen kanssa meidän lasten ja lastenlasten puolesta. Se jäi lähtemättömästi mieleen ja olen siitä kiitollinen.
- Leena

=========================

Isäni on minulle ihailemani henkilö ja esikuvani sekä työ- että yksityiselämässä. Hän on oman alansa taitaja ja samaa alaa opiskelleena hän antoi minulle neuvoja jatkuvasti. Hänen ansioitaan on suuresti että valmistuin luokkani parhailla papereilla. Myös yksityiselämässä haluaisin olla kuin hän. Hän on tukipilari. Ongelmatapauksessa 700 km:n välimatka ei ole ongelma vaan nostan puhelimen luurin ja jo isän äänen kuullessani, tunnen olevani kunnossa ja turvassa. Hän osaa laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja auttaa huomaamaan elämän hyvät asiat. Hän on joutunut kuuntelemaan itkut ja huudot, mutta myös elämän onnen asiat jaan ensimmäisenä hänen kanssaan. Hän osa myös iloita mukana. Kiitos isä!
- Kati

=========================

Opin isältäni paljon. Opin mm., että tulee olla määrätietoinen elämässään, pitää kuunnella ja kunnioittaa kanssaihmisiä, pitää osata joustaa ja vaikeissakaan elämän mutkissa ei saa lannistua ja luovuttaa liian helposti vaan nostaa katse huomiseen päivään positiivisin, realistisin ja valoisin mielin. Osan edellä mainituista asioista opin heti ja osa on valjennut tässä myöhemmin matkan varrella. Ja hyvä kun on valjennut, koska en enää näitä asioita voi isältäni kysyä hän kun kuoli jo noin kymmenen vuotta sitten. Jotenkin toivon, että jos osaisin edes murusenkin siirtää saamistani opeista myös omille lapsille.
- Pirjo

=========================

Olin neljän vanha, kun meinasin kuolla vaikeaan sairauteen. Isäni itki sänkyni vieressä sairaalassa, ja oli sanonut: "jos tuo tyttö hengissä selviää, tulee saamaan kaiken, mitä hän haluaa " ( Tämän hän kertoi minulle, kun olin jo poissa kotoa ). Kyllä minä sainkin, se lämpö ja rakkaus tuntuu minussa vieläkin, muistan isäni neuvot elämää varten, muista kolme tärkeintä sanaa elämässä, ANTEEKSI, KIITOS, PÄIVÄÄ, ja hymyile niin usein kuin voit ja kannusta aina heikompia. Kun isä kertoi minulle, että oli luvannut minulle kaiken, sanoin huumorilla, että jos olisin tiennyt tuon, olisin pyytänyt paljon rahaa, ihania koruja, matkoja, yms. Vietimme Ollin päivää 12-vuotta sitten, aikuisena ihmisenä istuin isän sylissä, annoin hyvän yön suukon, ja aamulla hän oli kuollut sydänkohtaukseen. Isäni neuvot olen muistanut parhaani mukaan ja myös omille lapsilleni antanut ukin sanat perinnöksi, ja vieläpä onnistunut mielestäni hyvin.
- Riitta

=========================

Lapsuuden isästä muistan turkoosin villapaidan tuoksun, parransängen karheuden, kun kaivauduimme siskon kanssa aamukainaloon. Naurun, lämmin pehmeä röhönauru. Leikit, kun hän osallistui hippasille tai piilosille, leijanlennättämiset, hiihtoretket, onkiseikkailut ja yhteiset ääneenlukutuokiot. Jännää, että vaikka hän oli se, joka oli paljon töissä ja poissa, niin nuo yhteiset hetket ovat kultaakin arvokkaampaa muistoissani. Isältä sain puolet itsestäni. Hänen kuoltuaan olen usein arvioinut ja arvostellut kaikkea, mitä meidän välillämme oli, mutta rakkaus jäi ja kaipaus. Kiitos isä!
- Minna-Maija

=========================

Sain Isältäni perinnöksi aimo annoksen maalaisjärkeä ja peräänantamattomuutta, joilla olen selvinnyt pahemmistakin karikoista. Hän opetti myös, että asiat eivät voivottelemalla korjaannu, vaan on A) Päätettävä mitä on tehtävä asioiden kuntoon saattamiseksi ja B) Ryhdyttävä toimeen.
- Marja-Liisa

=========================

Olen oppinut isältäni paljon. Tärkein on kuitenkin lause jonka hän kerran lausui: "Mitään niin pahaa asiaa ei koskaan ole ettei sitä voisi kotona kertoa". Tätä olen yrittänyt opettaa myös omille lapsilleni. Tähän asti olemmekin voineet aina keskustella asioista.
- Tytär

=========================

Isälläni oli paljon hyviä puolia: hän ei sanonut ikinä kenestäkään ihmisestä pahaa sanaa, hän luotti lähimmäisiin ystäviinsä kuin vuoreen, teki työtään ahkerasti ja tunnollisesti, ruokki vaimonsa ja neljä lastaan ja hommasi työllään kaiken tarpeellisen perheelleen (asunto, auto, pankkitilillä rahaa) ennen kuin paha sairaus, syöpä, taltutti vahvan isämme. Hän antoi hyvän mallin myös siitä, että työnteko kannattaa aina ja pitää olla ahkera, jotta voisi menestyä - unohtamatta lähimmäisenrakkautta. Lisäksi minulle isäni toimi hyvänä mallina siitä, että lapsia pitää viedä harrastuksiin, jos lapsi sitä haluaa. Isäni kyyditsi minua pesäpalloharjoituksiin niin pitkään ennen kuin sain itse ajokortin. Ja toimi samalla joukkueemme kannattajana. Tässä kirjoittaessa tulee suru puseroon ja ikävä hänen läsnäoloaan, mutta mikä tärkeintä, tiedän, ettei hänellä ole taivaassa kipuja - kuitenkin sieltä hän seuraa elämääni, jota elän hänen oppien avulla. Kiitos isä ja hyvää Isänpäivää!
- Rakas tyttäresi

=========================

Realismin ja terveen järjen käyttö höystettynä huumorilla. Isäni kuoli kun olin pieni, mutta oli hienoa kuulla lapsena: "Isäsi oli pieni mies, mutta kaikki se oli täyttä miestä"
- Pauli

=========================

Ei puuttunut tai puutu muiden tekemisiin, ajattelee, teki ja tekee vanhanakin itsenäisesti välittämättä, mitä muut ehkä ajattelevat. Ollessani lapsi ei olisi lukenut päiväkirjaani, vaikka se olisi ollut auki pöydälläni. Samoin kohtelin poikaani ja arvostan edelleen itsenäistä ajattelua kaikissa ihmisissä, mielestäni se suojaa nuoria jopa huumeilta.
- Tytär

=========================

Isältäni sain... verenperintönä keräilynhimon, käsityönilon ja suvun luonteen hyvine ja huonoine puolineen. Kaiken olen huomannut myöhemmin elämän varrella, kuuntelemalla tarinoita isästäni, jota valitettavasti en ehtinyt oppia tuntemaan.
- Riitta

=========================

Oma Isäni oli aina valmis auttamaan kaikkia ja jaksoi aina ajatella positiivisesti. Hän katsoi aina toiselle puhuessaan tätä silmiin. Isä osoitti tunteensa lämpimästi halaten aina tavatessamme. Isäni nukkui pois reilu vuosi sitten mutta tunnen hänet lähelläni joka ikinen päivä. Kiitos Isä että jaksat vieläkin kulkea vierelläni.
- Satu

=========================

Isä opetti pienestä pitäen, välillä hellemmin ja välillä kovemmin: Jos jotain teet, tee se kunnolla tai sitten älä tee ollenkaan. Aikaa sen opettelemiseen ja omaksumiseen on kulunut melkein neljäkymmentäneljä vuotta, mutta nyt se alkaa jo ehkä luistaa. Isän ihmistuntemukseen olisi pitänyt luottaa jo nuorena, sen olen saanut tuta monta kertaa jälkeenpäin, sitäkään en oppinut kerrasta. Monta kertaa kaipaan vielä isän mielipiteitä ja helpompaa olisi jos hän vielä eläisi. Hyvää Isänpäivää.
- Armi

=========================

Kun olin silloisen kansakoulun alaluokilla ja hieman huono matematiikassa oli isä se, joka neuvoi aina hermostumatta ja niinpä sitten keskikoulussa se oli melkein aina kiitettävä. Hieman isompana kalastin isän kanssa ja nyt mieheni kanssa souda-huopaa sujuu aiheuttamatta suurempia riitoja. Avioeroon ei tämän 30-vuotisen taipaleen aikana olla verkkojen laskun vuoksi ainakaan ajauduttu. Vanhan kansan ihmisenä isällä on monia viisauksia mm. sään ennustamisesta, joka melkein tunnilleen pitää paikkansa. Niin hyväksi en ole tullut, mutta jotain kyllä osaan. Koska olen kova saunomaan, olen saanut isältäni hyvät ohjeet saunavastan tekoon ja teon ajankohtaan niin, että vastasta tulisi hyvä ja kestävä. Ja monissa, monissa muissakin asioissa hänen elämän ohjeensa ja viisautensa on vertaansa vailla, joten ei voi kuin kiitoksella antaa hänelle kiitokset nyt, kun vielä voi.
- Tuula

=========================

Isäni on mielestäni oikeudenmukainen ja omalla vanhoillisella tavallaan suvaitseva. Tätä puolta arvostan isässäni valtavasti. Uskon, että oman asennoitumiseni ihmisiin olen "perinyt" isältä. Lapsena ja koululaisena ollessani negatiivinen toisten ihmisten, opettajien, tuttavien ja muiden arvostelu sai isäni karvat pystyyn ja ojentamaan. Siksi ehkä olen oppinut itsekin suhtautumaan ihmisiin uteliaasti, enkä arvostele heidän tekemisiään ja mielestäni hyväksyn erilaisuutta. Jokainen saa olla sellainen kuin on. Oma arvokas itsensä. Suvaitsevaisuuden malli lienee siirtynyt tiedostamatta tyttäreen. Ystäväpiirini onkin laaja ja monenkirjava. Isäni vaikutuksen voisi sanoa tuntuvan osaltaan koko elämässäni.
- Soila

=========================

Olen saanut isältäni rakkauden lahjan. Hän on rakastanut minua, ja opettanut rakastamaan. Olen aina tuntenut hänen voimakkaan rakkautensa, hyväksynnän ja arvostuksen. Hän on arvostanut naiseksi kasvamistani, tukenut minua elämäni suurissa päätöksissä. Kun olin lapsi, hän osti minulle melkein kaikkea mitä pyysin. Rahaa hän antoi käyttööni enemmän kuin halusin. Myöhemmin ymmärsin, että hän halusi osoittaa luottamustaan tällä tavalla. Hän halusi antaa minulle mahdollisuuden olla luottamuksen arvoinen. Ja minä halusin kasvaa hänen luottamuksensa arvoiseksi!
- Kirsi

=========================

Olen saanut isältäni rakkautta, kannustusta ja hyväksyntää. Läpi elämäni tunteen siitä, että olen ollut isälleni tärkeä ihminen. Iloistani on iloittu, surussani olen saanut lohdutusta ja ymmärrystä, virheenikin olen saanut tehdä ilman, että minut olisi niistä tuomittu. Isäni kannusti minua olemaan oma itseni, ottamaan rohkeasti elämän haasteet vastaan ja kulkemaan itse valitsemaani tietä. Tarpeen tullen hän oli silti aina valmis puolustamaan omiaan, olemaan apuna ja tukena sitä tarvittaessa. Olen sydämessäni kiitollinen niistä eväistä, jotka isältäni olen saanut. Tämä kaikesta siitä huolimatta, että hän oli kiireinen ja menestyvä liikemies. Isänpäivänä muistelen isää ja lähetän matkaan hiljaisen rukouksen kiitollisena siitä, että minulla on ollut onni omistaa maailman paras isä. Ei täydellinen eikä virheetön, mutta silti paras. Olen onnellinen myös siitä, että sanoin sen isälleni vielä hänen eläessään. Tosin iän myötä olen yhä enemmän oppinut arvostamaan sitä sanatonta ymmärrystä, joka välillämme vallitsi.
- Anne

=========================

Opin isältäni kunnioittamaan kovaa työntekoa ja sotaveteraani kun hänkin oli, niin opin kunnioittamaan äärettömän paljon sodassa olleita miehiä. Mutta tietenkään minäkään en osannut arvostaa isääni tarpeeksi ennen kuin sitten kun hän seitsemän vuotta sitten kuoli ollessani nelikymppinen. Sitten silmät avautuivat, ois ollut paljon isälle sanomista, olisi ollut kiitoksen aihetta.
- Suopursu

=========================

Olen saanut isältäni positiivisen elämänasenteen. Tunteen, että mikään ei ole mahdotonta - aina kannattaa yrittää. Lisäksi kyvyn olla kantamatta kaunaa minua kohtaan tehdyistä vääryyksistä. Tuskin enempää olisin voinut toivoa. Näitä ei nimittäin saa rahalla.
- Elina

=========================

Isäni on opettanut minulle oikeanlaista suhtautumista muihin ihmisiin ja sen jutun olen huomannut vasta aikuisena, mutta tiedän, että se on aina vaikuttanut minuun jotenkin. Hän sanoi niitä juttuja ja näytti omalla esimerkillään jäyhää suomalaista kunnioitusta OIKEANLAISTA elämisentapaa kohtaan. Ei varmaan vielä itsekään tiedä, miten on vaikuttanut minuun ja miten sitä osaa kasvatuksessaan arvostan.
- Marjatta

=========================

Isäni opetti minulle jo pienenä tyttönä ollessani, että ketään ei tarvitse pelätä. No, enhän minä sitä tietenkään heti oppinut, mutta myöhemmin elämässä Isän sanoista on ollut tosi paljon hyötyä. Lisäksi hän on sanonut, että riittää, kun on terve, kaikki muu järjestyy kyllä. Ja näinhän se elämässä on. Siis paljon KIITOKSIA Isälleni hyvistä elämänohjeista!
- Merja

=========================

Luontevan suhtautumisen maahan, luontoon ja ympäröiviin luonnonvoimiin. Tämän lahjan ymmärtämiseen olen kasvanut pikkuhiljaa.
- Tuulevi

=========================

Opin isältäni rakkauden työntekoon ja huomaamaan, että kaikki arvokas elämässä täytyy saada aikaan itse, ulkopuolelta et voi valmiina odottaa asioita tekemättä mitään niiden eteen. Ihminen on oman onnensa seppä, sanoi isäni aina minulle! Isä menehtyi kolme vuotta sitten.
- Ritva

=========================

Isälläni oli tapana sanoa ja myös teoin osoittaa, että "muut tekee mitä osaa mutta minä teen mitä haluan." Hän todella osasi tehdä mitä vain, ja muistelen että hänen mielestään minäkin osasin tehdä aivan mitä vain halusin tehdä. Kaikki aikaansaannokseni olivat hänestä aina hienoja. Eikä minua nykyäänkään arveluta ryhtyä mihinkään työhön - minäkin teen mitä haluan! Arvostan hänessä myös sitä että hän osasi hyväksyä minut ehdoitta: hän ei esimerkiksi koskaan väheksynyt minua tai moittinut minua pelkuriksi, vaikka pelkäsin monia täysin järjettömiäkin asioita. Hän otti pelkoni aina vakavasti ja osasi neuvoa, miten järkeilemällä voisin pienentää pelkojani. Lisäksi olen selvästi perinyt isältäni kärsimättömyyden!
- Tiina

=========================

Isäni oli tottunut karkeaan kasvatustyyliin, me opeteltiin automerkkejä ja muita miehisiä asioita. Ei isä kantanut minulle kaupasta barbeja, vaan hommasi käteeni korttelin komeimman pesisräpylän. Kyllä meillä halittiinkin ja isä osoitti hellyytensä omalla tavallaan, esimerkiksi peittelemällä pikkutyttönsä joka ilta nukkumaan. Isän huolenpitoa oli, että hän osteli äidille ja minulle joululahjoiksi lämpimiä vaatteita. Koskaan ei tarvinnut palella ulkona, vaikka silloin häpesinkin villahousujani. Kiitollisena olen häntä tästä kaikesta muistanut ja rukkasiani kaivannut. "Siperia" oli opettanut miehemme ennakoimaan tilanteita, koskaan ei jääty ensimmäisenä sormi suuhun vastoinkäymisten kohdatessa. Isällä oli kavereita moneen lähtöön ja talkoot sekä avunanto oli vastavuoroista. Vasta isän kuoltua meiltä äidin kanssa loppuivat kesämökin polttopuut kesken ja pääsimme opettelemaan monia käytännön asioita kantapään kautta. Isä opetti ajamaan autoa ja siitä minä olen ikuisesti kiitollinen. Monen muun kultajyvän lisäksi hän iskosti päähäni yhden nykypäivänäkin tärkeän opin: "Kun ajat maantiellä, katso aina valmiiksi paikka, johon voit äkkitilanteessa sukeltaa." Liikenteessähän emme ole yksin ja ohitustilanteet ovat valitettavan usein vastaantulijan varassa. Nimimerkki "Kolmekymppisenä näen isän viisauden yhä kirkkaammin".
- Kirsi

=========================

Rakkaudesta se hevonenkin potkaisee.... eli sitä rakastaa jota kurittaa... huomasin myöhemmin......
- Anneli

=========================

Meitä on 8 sisarusta ja isä opetti mm. tasapuolisen kohtelun tärkeyttä kaikissa asioissa sekä henkisesti että materiaalisesti. Sisarusten kesken on pysytty tässä periaatteessa vielä. Isä kuoli lähes 20-vuotta sitten ja lupasi elinaikanaan suullisesti tontin kotimaista kaikille. Vain 2 meistä ehti tai halusi sen saada aikanaan ja nyt meillä on äidin poismenon jälkeen perinnönjako meneillään ja kaikki sisarukset muistavat vielä isän suullisen lupauksen tontista kaikille ja se huomioidaan tulevassa perinnönjaossa sovinnolla.
- Eija

=========================

Koululaisena tuskailin englannin oppimisen kanssa. Tuntui kun olisin ainoa, jolle opetteleminen vaati kovaa työtä. Muistan isäni sanat niin elävästi: "Toiset oppivat toisia asioita helpommin ja toisissa asioissa menee ehkä kauemmin kuin sinulla, sitä varten koulua käydään, että opitaan asioita, vaikka omassa tahdissa, tärkeintä on että yrittää niin oppii". Tämän muistan joka päivä, kohdatessani uusia asioita/ihmisiä. Samaa toivon lapsilleni ja lohdutan heitä, kun he tuskailevat läksyjensä/kokeittensa kanssa.
- Heli

=========================

Isä neuvoi jo pienenä ollessamme, että ei saa koskaan sanoa "En osaa", kun pyydettiin jotain tekemään. Aina pitää ensin yrittää ja vasta sitten tiedostaa osaako vai eikö. Tämä johtolause on pysynyt kaikki vuodet mielessäni ja asian sisäistettyäni en koskaan ole suoraan sanonut, etten osaa, vaikka monen vaikean tehtävän edessä on mieli tehnytkin. Ja uskonpa, että nykyisessä tehtävässänikään en olisi, mikäli en olisi ollut aina valmis koitokseen. Uskon, että melkein päivälleen kuusi vuotta sitten kuollut isäni katselee tyytyväisenä pilven reunalta yritteliästä lastaan.
- Tuija

=========================

Olen saanut isältäni suoraselkäisen, vastuuntuntoisen luonteen. Rehellisyyden. Olen huomannut sen ja alaluokilta - elämä on aika "haastavaa". Varsinkin nykyaikana ominaisuuteni ovat vähemmän suosittuja. Mutta niiden kanssa elän hautaan asti ja kunnioitan itseäni - isän lisäksi.
- Helena

=========================

Olen saanut isältäni mielikuvituksen, rohkeuden yrittää mahdottomaltakin tuntuvaa hommaa, taidon nähdä, että jos jokin homma ei onnistu toinen homma onnistuu kyllä, sen, että perheen kesken kaikki on yhteistä ja kodin, johon palata jos maailma kääntää selkänsä. Toivottavasti osaan ja pystyn tulevaisuudessa antamaan nämä taidot eteenpäin joskus tulevalle lapselle.
- Ulla-Mari

=========================

Ajattelemaan, pohtimaan, vertaamaan, keskustelemaan ja perustelemaan. Muistan kun nuorena isän kanssa keskusteltiin ja kinattiin rakentavasti. Ja isä antoi neuvoja elämään! Nyt olen yrittänyt itse opettaa vielä pienelle tyttärelleni asioita joka kantilta.
- Tiina

=========================

Isältä olen saanut mallin kiireettömään elämäntapaan. Kaikkeen kerkiää ilman hätäilyäkin, enkä ole mistään ihmeemmin jäänyt paitsi. Poikani on perinyt saman piirteen.
- Leila

=========================

Olen saanut isältäni hyvin monet kerrat apua sekä hyviä rauhoittavia neuvoja. Hän on tuki ja turva vieläkin vaikka olen jo yli neljänkymmenen ja minulla on oma perhe ja lapset.
- Marjo

=========================

Sain isältäni hetkiä luonnossa, milloin vatukossa, milloin lakkasoilla tai puita liiteriin mättäessä. Rakkauden luontoon, sen rauhaan tai työn siivittämään olemukseen olen saanut isältäni. Isä elää edelleen pajupöheikössä, pilvissä ja yön tähdissä antaen voimaa elämän uusiin koitoksiin.
- Tuula

=========================

Tämän olen oppinut isältäni: Auto on vaan peltiä ja sitä saa aina uutta jne. Eli loppujen lopuksi millään rahallisella ei ole suurtakaan merkitystä, vaan vain ihmiselämä on tärkeää. Ei tuollaista heti ymmärrä, kun on rutannut auton etukulman ja on ihan säikähtänyt, mutta täyttä tottahan se on. Ja ennen muuta PÄTEE KAIKKEEN! Hyvää Isänpäivää Kaikille Viisaille Isille!
- Hanna

=========================

Kysymykseen voisi vastata helposti: "Sekä ja että"!! Lienee aiheellista laittaa hiukan perustelujakin mukaan: Isältäni olen saanut aimo annoksen huolenpitoa ja huumoria. Joten olen oppinut hissun kissun ja täytyy sanoa, että kun oma rakas isä on siellä taivaassa, enkeleitten valtakunnassa - kuulen arkisten askareitten lomassa - "hänen sanottuja sanojaan" - kuin kauniina ohjenuorana ja neuvona - kun jotain pohdiskelen.
- Kirsi


Hyvät isät on tehty:
-vastuuntunnosta
-kärsivällisyydestä
-kannustuksesta
-lämmöstä
-rakkaudesta

Aijelet

=========================

YHDESSÄOLOSTA, VÄLITTÄMISESTÄ, ARKIPÄIVÄN LÄSNÄOLOSTA!

MUMMELI

=========================

Oma isäni on jo vanha mies, mutta edelleen hän on minun isäni. Muistan isäni ahkerana, jämäkkänä, turvallisena, huolehtivana, peräänantamattomana sisupussina. Vielä nytkin hän on hyvä esimerkki ikääntymisestä Edelleen yritetään ja uskotaan, että elämä jatkuu ikuisesti.

Tytär-Airi

=========================

Rakkaudesta ja huolenpidosta, raittiudesta ja tupakoimattomuudesta, positiivisesta ajattelusta ja periksi antamattomuudesta,  kannustajavoimista ja unohtumattomista leikkihetkistä,  sekä isosta ihanasta sylistä, johon voi aina kiivetä. Näistä on hyvät isät tehty.

Äiti

=========================

Rakkaudesta, huumorintajusta, kärsivällisyydestä

Alli

=========================

Sitkeydestä, viisaudesta, huumorista, poikamaisuudesta, lapsuuden muistoista ja kokonaisvaltaisesta rakkaudesta

vunukka

=========================

Isä ottaa syliin, kun itkettää. Isä opettaa luonnon ihmeet ja tähtitaivaan tähdet. Isä tekee autoremontin, kun vanha rottelo irtisanoo taas kerran sopimuksen. Isä opettaa isättömille pojille miten naisia kohdellaan. Isä kannustaa ja kun elämä näyttää mustalta, sanoo: uppoaahan laivojakin.  

Hermione

=========================

Hyvälle isälle on iso lämmin syli, johon voi kiivetä kertomaan kaikki iloiset, ja surulliset asiansa. Hän  kuuntelee ja on läsnä. Hän on turvallinen jokaisessa tilanteessa ja hellä. Isän täytyy olla myös jämäkkä, pysyä sanojensa takana. Rakastava ja kaikki huomioon ottava.

Tästä on hyvät isät tehty

=========================

Mansikoista, mustikoista, suklaasta, jäätelöstä, pippurista ja kahvista. Kärsivällisyydestä, hymystä, pehmeästä sylistä, viisaudesta, sydämellisyydestä, kiireettömästä hetkestä ja vankasta tuesta.

ansku

=========================

Hyvä isä on tehty "tarvaskannosta", jymäkkä ja tasapainoinen, empaattinen ja huolehtiva. Hyvä isä on lapsen tukena joka päivä. Antaa aikaa, kuuntelee miten lapsella oikeasti menee.  Varsinkin pojat kaipaavat tänä päivänä isiään kotiin ajoissa työpaikoiltaan, harrastuksistaan jne. Pojissa näkyy tänä päivänä isien läsnäolon puute. Tarhoissa ja kouluissa on liikaa naispuolisia tätejä, joiden hermot eivät kestä murkkuikäisten poikien energisyyttä. Pojista tehdään liian helposti "ongelmatapauksia". Isänpäivästä on tehty kaupallinen juttu, toivoisin että päivä saisi isät miettimään sitä, minkälaisia isiä ovat lapsilleen.

Anne

=========================

Hyvä isä kannustaa lasta, on lapselle hyvä esikuva, josta lapsi voi olla ylpeä. Hyvä isä on toisaalta periksi antamaton ja pysyy omissa päätöksissään, ja on silti hellä ja huolehtivainen. Lapsen on pystyttävä luottamaan myös isäänsä kuten äitiinsä.  

Annu

=========================

Hyvät isät ovat sellaisia ,jotka ovat läsnä olevia. Vaikka lukisivat lehteä ja makaisivat sohvalla niin voi häiritä eikä kiukustu vaikka häiritään.

Anni

=========================

Eilen tyttö lähetti viestin "isä minä rakastan sinua" - siitä on hyvät isät tehty tai ainakin todistus siitä.

isä
=========================

2 silmästä, joilla ihastella lasten lasten touhuja,
2 korvasta, joilla kuunnella
1 nenästä, jolla haistella hänelle rakkaudella leivottuja pipareita,
1 suusta jolla kannustaa ja keskustella
2 kädestä joilla halata ja rutistaa
2 jalasta, joilla pidellä väsynyttä lapsen lasta sylissään
1 suuresta lämpöisestä sydämestä, johon mahtuu lapset ja lapsen lapset

Minulla on tällainen isä.:)

Ansku

=========================

Rohkeudesta, viisaudesta, ymmärryksestä ja tietysti huumorista. Siitä on hyvät isät tehty :)

Mona

=========================

Hyvistä hermoista,
hellistä halauksista,
varmoista vastauksista,
mukavasta naurusta,
rakkaudesta lähimmäisiin.
Niistä on hyvät isät tehty.

Raaka-Arska

=========================

Hyvät isät on tehty rehellisyydestä, luotettavuudesta, turvallisuudesta, hellyydestä, kannustavasta keskustelutaidosta, joustavuudesta, läsnä olemisesta, vanhemmuudesta, huoltajuudesta, huumorista, hyvästä esimerkistä, osallistumisesta, auttamisen halukkuudesta jne.

ATSALEEA

=========================

Rakkaudesta ja ennen kaikkea KÄRSIVÄLLISYYDESTÄ!

Arja

=========================

Hyvästä mielikuvituksesta, iloisesta mielestä, anteliaasta, auttavaisesta ja kärsivällisestä asenteesta, kyvystä antaa aikaa lapsilleen, lämpöisistä halauksista, turvallisesta kyydistä, hyvistä ja esimerkillisistä tavoista, kannustavista sanoista
Armi

=========================

Välittämisestä, oikeudenmukaisuudesta, empatiasta ja ennen kaikkea aidosta kiinnostuksesta perheensä ja lastensa elämään.

Asta

=========================

Huumorintajusta, leikkimielisyydestä, turvallisuudesta, luotettavuudesta ja vahvasta sitoutumisesta perheeseen.

Crisse

=========================

Hyvät isät on tehty Kodista, Uskonnosta, Isänmaasta ts. Uskosta, Toivosta, Rakkaudesta. Hyvät isät on tehty rakkaudesta, rajoista, hellyydestä, jämäkkyydestä, uskollisuudesta, positiivisuudesta, luottamuksesta, valoisuudesta, huumorista, auttavaisuudesta...

mumma

=========================

Siitä pienestä pojasta, joka hän oli: mm. leikkisä, tosi mies, impulsiivinen, sitkeä, uskollinen, vallaton, hellä, hellyydenkipeä, vahva, avuton, jämäkkä, iso, pieni. Aikuisuuden myötä hän tarvitsee myös mm. kärsivällisyyttä, nöyryyttä sekä kykyä pyytää ja antaa anteeksi, uskallusta olla heikko...

mummo

=========================

Viisaudesta, huumorista, sitkeydestä, pitkäpinnaisuudesta, tasapuolisuudesta, urheilullisuudesta mm.

Eikka

=========================

Isä on tehty, vahvoista käsistä, lempeistä silmistä, ymmärtäväisestä mielestä, anteeksi antavasta luonteesta, auttavaisuudesta ja rakastavasta luonteesta.

Minun maailmaan tuloni teki sinusta isän, sen maailman parhaan isän.

Eikku

=========================

Rakkaudesta, kärsivällisyydestä, toisen välittämisestä, jaksaa kuunnella ja opastaa, halua olla lähellä tarvittaessa ja muulloinkin. Kyky näyttää jokaisesta yllättäviä hyviä puolia ja jaksamista aina vain uudestaan. Huumoria vaikka toisella meinaa itku tulla. Yllättävän runsaasti aikaa tarvittaessa ja tarvittamattakin. Suukoista ja halauksista ja ohi mennessään hipaisuista.

Eija

=========================

Kysyin asiaa 6-vuotiaalta pojaltani ja hän vastasi: "Sellanen joka aina painii mun kaa ja käy pyörällä kaupassa mun kaa ja tekee ruokaa." Voiko sitä enää täydellisemmin tähän kysymykseen vastata.

Eizi

=========================

Rakkaudesta lasten äitiin ja lapsiin.

Eitzu

=========================

Isi välittää, kannustaa, on mukana vaikkei olisikaan paikalla, omaa suuren sylin, opettaa, ohjaa, opettaa nauttimaan kaurapuurosta omenahillolla, metsän ihmeistä, joen liplatuksesta kanootin kyljessä, osaa olla tiukka mutta myös pehmeä riippuen tilanteesta.

Rakastaa lapsiaan ilman vaatimuksia jostain mikä on itseltä jäänyt tekemättä. Ei pidä lapsiaan välikappaleena millekään muulle. Osaisi pelkällä katseella antaa tarvittavan tunteen. Ja myös katsoisi syvälle sisimpään.

Itselläni ei ole koskaan ollut isää, hautasin hänet tuntemattomana yli 10 vuotta sitten. Nauttikaa kanssaihmisistänne ympärillänne, oli ne sitten samaa perhettä tai tuntemattomia. Älkääkä odottako vain jotain tiettyä päivää, vaan muistakaa heitä myös tänään.

Kuukkeli

=========================

Parasta omassa isässäni oli, kun hän ei koskaan ollut liian aikuinen, vaan ymmärsi asioita muultakin kuin aikuisten kantilta. Tärkeintä oli myös, että hän oli läsnä ja luotettava. Ei hän tuputtanut juttuja, vaan teki asioita niin kuin parhaaksi uskoi ja eli, kuten sanoi, ei niin ,että tehkää kuten sanon, vaan niin kuin teen. Hän oli esimerkki. En sano, että hän oli täydellinen, mutta sanon, että hän oli ISÄ isoilla kirjaimilla.

Eila

=========================

Hyvä isä rakastaa, tukee, kannustaa, on läsnä, on luotettava, laittaa loogiset rajat, antaa aikaa, ei häivy sihteerin kanssa... Saisi oppia paljon hyvältä äidiltä!

Monta vuotta isätön

=========================

Kävin jälleen kerran eilen ISÄN JA ÄIDIN haudalla, toisella paikkakunnalla. ISÄ oli syntynyt 27.9.1912, siis liki 100-vuotta sitten ja kuitenkin hän on läsnä ajatuksissani, sanoissani ja toivottavasti myös teoissani lähes päivittäin. Hänessä oli sitä toisen ihmisen aitoa välittämistä, joka tuli suoraan sydämestä koruttomasti ja ilman tänä päivänä opittuja korulauseita.... Kuitenkin hän opetti meille kuudelle lapselleen elämän arvot oikeassa järjestyksessä, siinä oli myös sen verran auktoriteettia hellällä kädellä, että opimme kunnioittamaan häntä ISÄNÄ!

Usein vieläkin kaipaan keskusteluhetkiä hänen kanssaan, puhelimessa tai jommankumman kotona. Saihan hän elää 83-vuotiaaksi omassa kotonaan, kunnes aivo-infarkti vei hänet 4:ssä päivässä pois luotamme.

Yhdeksän vuotta on hänen kuolemastaan, mutta se ei himmennä isän elämälle antamia ohjeita, vaikka itsekin olen kohta 60-vuotta, esim. lause jota isä viljeli pätee tänäkin päivänä; ”Rasvanen on Rauhan kattila, vaikka siinä vettä keitettäis!”

Näinhän se on!

Tällaisista tavallisista, maalaisjärjellä ja oikeilla elämän-arvoilla varustetuista aineksista on ISÄT tehty!

ISÄN TYTTÖ

=========================

Ystävällisyydestä, avuliaisuudesta, aitoudesta. Lujasta rakkaudesta, läsnäolosta, kiinnostuksesta. Kaveruudesta, yhteisistä harrastuksista. Hyvä isä ei odota liikaa, iloitsee lapsensa menestyksestä, kannustaa...  Hyväksyy epäonnistumiset. Hyvälle isälle voi kertoa huolensa ja haaveensa. Hyvän isän kainaloon voi käpertyä ja yhdessä voi muistella menneitä, lämpimiä ja rakkaita hetkiä.

Iitu

=========================

Hellyydestä, rakkaudesta, vastuuntunnosta, hulluttelusta, niistä on hyvät isät tehty.

Erja

=========================

Välittämisestä - olemisesta tarvittaessa paikalla - osallistumisesta yhteisiin tekemisiin - unohtaa kiireet, kun perhe tarvitsee.

Esko

=========================

Muitten isistä en tiedä... Omani on "tehty" lämpimästä sylistä, rakkaudesta, kaikenlaisesta touhuilusta, kalastuksesta, lintujen bongauksesta, leipomisesta, ... Vaikka mistä!

Hanna

=========================

Yhteisestä ajasta ja puuhasta. Ei ne kaiken maailman krääsät merkkaa mitään sen rinnalla, että isä tekee jotain yhdessä lapsen kanssa, lähtee kalaan, rakentaa majaa, pelaa Afrikantähteä, lukee iltasatua jne. Siihen vielä päälle kärsivällisyyttä ja huumorintajua sekä ymmärtämystä ja luottamusta, niistä on hyvät isät tehty.

Hanna

=========================

Hyvät isät on tehty: rosoisista käsistä, parran sängestä ja metsän tuoksusta. Ketteristä jaloista, vahvoista hartioista ja suuresta sydämestä. Niistä on hyvät isät tehty!

Hanna Julia

=========================

Pohja:  
annos huumoria
annos jämäkkyyttä
annos kuuntelemisen taitoa
Päälle reilusti rakkautta ja empatiaa
Pinnalle sirotellaan oikeudenmukaisuutta.

Niistä on hyvät isät tehty!

Hansu

=========================

Hyvä isä on tehty halusta antaa lapselleen rakkautta, aikaa, turvaa, läheisyyttä, huomiota - juuri niitä asioita, joita lapsi oikeasti eniten tarvitsee.

MA

=========================

Isit on tehty mansikoista ja suklaakuorrutteesta.. iloisesta mielestä ja auttavista käsistä. huolenpidosta ja aurinkoisesta rakkaudesta=)

Heidi

=========================

Vahvoista käsivoimista. Uskomattomasta kestävyydestä. Mielettömästä huumorintajusta ja valtavasta rakkaudesta ja ymmärryksestä. Niistä on kunnon isit tehty.

Hege

=========================

Hyvät isät on tehty nallemaisen isosta sylistä ja säkillisestä välittämistä.

Iso hyvä nalle

=========================

Laajasta sydämestä, avarasta sylistä, aina niin avoimesta kiinnostuneisuudesta, uskomattomasta ymmärryksestä, rajattomasta rakkaudesta, turvallisista rajoista. Ja paljosta muusta mutta ennen kaikkea näistä rakennusaineista on hyvät isät tehty, ainakin meidän.

äitimuori
=========================

Isäni ei lapsuuteni aikaan voinut työnsä vuoksi olla kotona kuin muutamina päivinä viikossa. Siitä huolimatta hän ehti aina kannustaa ja tukea lapsiaan sekä suhtautumisellaan antaa meille tunteen siitä kuinka loistavia, ainutkertaisia ihmisiä me olemme. Hän ei koskaan tuominnut eikä vanhemmallakaan iällä puuttunut tekemiimme ratkaisuihin. Toki hän antoi kysyttäessä neuvoja, muttei patistanut niitä noudattamaan, vaan antoi löytää oman ratkaisun. Aina ei tietenkään osunut oikeaan, mutta kantapään kauttahan oppii koko lailla hyvin. Se arvostus ja luottamus jota hän osoitti, on auttanut minua elämäni jokaisena päivänä. Vaikka minulla on velikin, en koskaan joutunut tuntemaan "huonommuutta" siitä että olin tyttö. Asia, jota sittemmin elämässä on ollut vaikea ymmärtää, kun sellaiseen suhtautumiseen on törmännyt. Hän osasi myös hullutella ihanasti ja olla sopivasti sekä leikkisä ja nuorekas että tiukka auktoriteetti. Olen nyt likipitäen nelikymppinen ja vietän edelleen isäni kanssa paljon aikaa. Harrastamme yhdessä musiikkia ja parannamme puhumalla maailmaa siinä sivussa. Moni ihminen on sanonut, ettei tiedä ketään jolla olisi vastaava isäsuhde. En minäkään ja olen siitä varsin ylpeä. Ymmärrämme toisiamme täydellisesti ja voin eittämättä sanoa, että hän on paras ystäväni ja kaiken lisäksi Maailman Paras ISÄ!

Paapun likka

=========================

No tietty jämäkkyydestä, huumorista, kannustuksesta, viisaudesta ja elämänkokemuksesta.

pyryharakka64

=========================

Hyvät isät on tehty luotettavuudesta, turvallisuudesta, oikeudenmukaisuudesta. Leikkimielestä ja hellyydestä. Järjestyksestä ja kurista. Lämmöstä, välittämisestä, omiensa hyväksymisestä, tukemisesta ja puolustamisesta.

Minulla oli onni omistaa tällainen isä. Nyt minulla on onni katsella rinnallani miestä, joka on omille tyttärilleen tällainen isä. Näistä tyttäristä toinen on jo löytänyt vierelleen miehen, josta aivan ilmeisesti kehittyy myös tällainen isä. Uskomatonta mutta totta. Mitähän minä olen tehnyt ansaitakseni kaiken tämän...

elle

=========================

Hyvät isät on leivottu rakkaudella sekoittamalla sopivassa suhteessa aitoa välittämistä, turvallisuutta, yhdessä peuhaamista, arkisia puuhailuja ja iltasatuja. Maustetaan usein haleilla. Kypsyy vuosien saatossa aina paremmaksi.

Leipuri

=========================

Lempeistä silmistä,
isoista hellistä käsistä,
oikeudenmukaisuudesta,
turvallisesta sylistä,
arkisesta yhdessäolosta.
Siis rakkaudesta...
Siitä on hyvät isät tehty:)

Helmi

=========================

Isät ovat vahvoja ja lapsiaan rakastavia; ja heidät on tehty teräksestä ja rakkaudesta.

Ei enää isää jäljellä

=========================

Hyvät isät on tehty rakkaudesta, turvasta ja voimasta. Mukana ripaus hunajaa elämän makeuttajana ja maun mukaan elämän suoloja. Pienenä kirpakkuutena silloin tällöin sitruunan raikkauden hapokkuutta. Näistä eväistä ammennat elämän kasvupohjan. Leivo hyvä nouseva kakku!

Hilu

=========================

Hyvät isät on tehty rakkauden omenapuusta. Rakkautta ja välittämistä riittää joka oksalle eli perheenjäsenelle ja läheisille. Perheen runko ja juuret ovat erittäin tärkeät, kun äiti jaksaa hyvin, jaksaa koko perhe. Hyvä puu huolehtii myös itse itsestään.
Isä kuin omenapuu

=========================

Minun isäni on paras, mitä voi pojalla olla. Isän kanssa kalastamme, kun isä on ammattikalastaja ja teemme puuhommia. Porohommissakin olen isän apuna, tosin en kerkeä aina apua antamaan, mutta isä ymmärtää (Kun teen radiotöitä joskus). Hyvä isä on tehty positiivisista aineista, ymmärtämisestä, välittämisestä, mutta pitää olla myös kuria, että ei ala lapsi niskuroimaan.

Isä, poika ja metsänhenki

=========================

Tosimies on tehty:
- huumorintajusta
- taidosta kuunnella vaimoa / tyttöystävää
- taidosta huolehtia lapsista
- taidosta rakastaa vaimoa / tyttöystävää ja lapsia
- taidosta antaa tilaa vaimon elämälle.
- hellyydestä
- "kaljakavereista"
- onnellisesta elämästä

Tosimies hellästi

=========================

Tosimiehet on tehty:

- periksiantamattomuudesta
- sitkeydestä
- huolenpidosta
- rakkaudesta
- äidin ja vaimon huolenpidosta
sekä:
- ruisleivästä
- atria-makkarasta
- äidin / vaimon lihapullista
- perunoista ja kaurapuurosta!

Niistä on tosi mies tehty.

=========================

"Hyvät isät on tehty henkisestä läsnäolosta, välittämisestä ja lämmöstä, mutta myös tietystä tiukkuudesta. Isän rooliin kuuluu myös kasvattaminen, mikä ei lasten / nuorten kannalta aina tunnu mukavalta. Vanhempana vasta tajuaa, kuinka tärkeää on rajojen asettaminen ja neuvot eri tilanteissa. Hyvän isän tapoihin ei kuulu ruumiillinen kurittaminen eikä henkinen alistaminen. Lapsen/nuoren tulee saada juuret ja siivet - isä voi joko kitkeä ne tai antaa ne lapselleen...yhdessä äidin kanssa."

Auringonkukka

=========================

Lapsen hyväksynnästä sellaisena kuin hän on ilman arvostelua ja moitetta.

Tytär

=========================

Rakkaudesta

Ivi

=========================

Omaa isääni en saanut tuntea, mutta mieheni on lapselleen hyvä isä ainakin seuraavista syistä:
- saa lapsen kikattamaan hassutteluillaan
- osaa olla jämäkkä ja periksiantamaton, kun on sen aika
- antaa lapselle aikaansa

Krisse

=========================

Hyväksyvästä ja avoimesta mielestä, mutta rajat tietäen. Mukanaolosta muutenkin kuin rahapussin kautta. Hyväksymisestä, että ei ole aina oikeassa, ja vähättelyn sijaan myöntää, että lapsikin on toisinaan paljon viisaampi ja tietää asiat paremmin.

G Willaker

=========================

Rakkaista suudelmista, rakkauden halauksesta ja ihanista ajatuksista.

Jaana

=========================

Lempeästä mielestä, kannustavasta kielestä,  suuresta sylistä ja ripauksesta hyväntahtoista veijaria. Eikä se rakkaus emoonkaan huonoa tee!

Jaana-emo

=========================

Vilpittömästä ja ehtymättömästä rakkaudesta lapsiaan kohtaan. Sellaisesta isästä olen saanut nauttia jo kohta 25 vuotta. Kiitos Rakas Isä.

Rypsivaakku

=========================

Iloisesta ja leikkisästä mielestä sekä kärsivällisyydestä.

Jaana

=========================

Periksiantamattomasta päättäväisyydestä,
kilometrien kärsivällisyydestä,
ankarasta ahkeruudesta,
loputtomasta lempeydestä,
hehtaarittaisesta hellyydestä.

Taidosta rakastaa ja taidosta antaa sen myös näkyä!

Jefu25

=========================

Hyvä iskä on tehty suuresta luottamuksesta. Reilusta annoksesta rehellisyyttä itselleen ja lapsilleen ja avio- / avopuolisolleen.

Hyvä iskä hymyilee, eikä hän nurkassa lymyile.
Hyvä iskä rakastaa perhettään aidosti.
Hyvä iskä ottaa yhteyttä riittävän usein.
Hyvä iskä antaa käyttökelpoisia elämänohjeita joita voi käyttää omaan vanhuuteen saakka.
Hyvä iskä ei kiellä asiaa mistä ei kenellekään voi olla mitään haittaa.
Hyvä iskä on itse parempi kuuntelemaan kun puhumaan.
Hyvä iskä laittaa hyvää ruokaa.
Hyvä iskä antaa vastuuta kaikille muillekin heidän omien kykyjensä mukaan paljon he pystyvätkään sitä sitten vastaan ottamaan.

Iskän parhaat puolet

=========================

Hyvä isä on tehty rakkaudesta.
Hyvä isä on tehty vahvuudesta, jolla rakennetaan talo, raahataan joulukuusi metsästä, kaivetaan ojia, hakataan halkoja.
Hyvä isä on tehty herkkyydestä, joka silittää lasta, ottaa syliin, hellii, keikuttaa polvella, naurattaa ja hauskuttaa.
Hyvä isä seisoo lapsensa rinnalla kuin vuori, kun maailman tuulet tuivertavat ja oma tasapaino horjuu.
Hyvä isä ei tarvitse paljon sanoja. Hänen tekonsa sanovat kaiken tärkeän ja ne kantavat läpi elämän.
Minun isäni on tehty rakkaudesta.

Tytär

=========================

Hellyydestä, silmän pilkkeestä, partakarvojen kutituksesta ja karhunhaleista.  Niistä on hyvät isät tehty:)

Johanna

=========================

Vitsikkyydestä, välittämisestä, viisaudesta, vastuunkantokyvystä - niistä on hyvät isät tehty!

Aina voi toivoa...?

=========================

Hyvät isät on tehty luottamuksesta, taidosta opastaa ja kertoa miksi teit väärin, jos jotakuta loukkasit. Hyvä isä muistaa myös aina kannustaa ja opastaa lastaa oikealle tielle. Jos muuten joku on vaikeaa niin koettaa olla oman isänsä veroinen, joka minulle on aina antanut tukensa silloinkin, kun hänen mielestään olen väärässä. Ei väärässä olemisessa ole mitään väärää - vain siinä ettei opi korjaamaan tekemäänsä väärää.

Osainsinpa olla hyvä isä

=========================

Hyvät isät on tehty lämpimistä sylistä, hellistä sanoista, ahkerista käsistä, rasvaisista makkaroista, siitä on hyvät isät tehty.

Juulia

=========================

HYVÄT ISÄT ON TEHTY ILOISESTA MIELESTÄ AAMUIN ILLOIN. ISILLÄ ON TYÖNSÄ, OMAT HARRASTUKSENSA, PERHEEN YHTEISET HARRASTUKSET, AIKAA LEIKKIÄ, OPETTAA JA HARRASTAA LASTENSA KANSSA. HARRASTAA, HELLIÄ JA HERKUTELLA VAIMONSA KANSSA. HYVÄT ISÄT EHTIVÄT TÄMÄN KAIKEN, KUNHAN HE VAIN SUUNNITTELEVAT AIKATAULUNSA SEN MUKAISEKSI.

MEIDÄN ISÄT ON TEHTY HYVÄSTÄ MIELESTÄ

=========================

Hyvällä isällä on rakastava sydän, ja lämpöinen syli. Hän on oikeudenmukainen ja hauskasti hassu.

Kaisa

=========================

Rakkaudesta, huolenpidosta, lämpimistä lapsuusmuistoista. Luontoretkistä, juustovoileivistä, läksyihin annetusta avusta. Voimasta, viisaudesta ja jaloista arvoista. Asioista, jotka kantavat, nyt kun Sinua ei enää ole.

Isää ikävöivä

=========================

Kärsivällisyydestä, ymmärryksestä, luotettavuudesta, välittämisen halusta ja ennen kaikkea siitä, etteivät lakkaa koskaan olemasta isiä, vaikka lapset aikuistuvatkin :) Kiitokset omalle isälleni siitä!

Kati

=========================

Hyvät isät on tehty ymmärryksestä, rohkeudesta, halusta antaa aikaa. Hyvät isät on tehty rakkaudesta, uskalluksesta, halusta osallistua lapsuuden taikaan.  Niistä on hyvät isät tehty.

Kirsi

=========================

Hyvän isän tarvitsisi olla huumorintajuinen, sillä sitä ominaisuutta tarvitaan lasten kanssa, tavallisesta arjesta löytyy tahatonta komiikkaa vaikka kuinka paljon. Kärsivällisyys on tärkeä juttu, sillä lapsihan oppii elämisen taidot vuosien myötä, yrityksen ja erehdyksen kautta. Hyvä isä osaa pitää myös rajat, niin että jälkikasvu tuntee olonsa turvalliseksi. Tärkeintä on kuitenkin rakkaus ja se tunne, että olet isälle tärkeä, vielä aikuisenakin.

Kirsi

=========================

Hyvät isät on tehty ajasta, innostuksesta, kiinnostuksesta. Painista, vitseistä, kepposista. Lämpimästä saunasta, lumihankihyppelyistä, nakuna juoksentelusta. Hellistä sanoista, isosta sylistä, hyvän yön suukoista. Niistä on minun kolmen poikani isä tehty!

Kirsi

=========================

Pehmoisesta olosta ja turvallisesta kainalosta. Ymmärtävästä kuuntelusta ja lohduttavista sanoista. Lämpöisestä sylistä ja tukevasta kourasta. Pistävästä parrasta ja aamupörröisistä hiuksista. Siitä on ainakin meidän iskä tehty.

meidän iskä

=========================

Rakastavista vanhemmista!

Tiina

=========================

Pehmeästä sylistä, rakastavasta mielestä, turvallisuudesta.

Laura

=========================

Hyvä isä on kärsivällinen lapsilleen. Kärsivällinen vielä sittenkin kun lapset ovat murkkuja ja kokeilevat niin viimeisen päälle hermoja, että äiti ei enää jaksa, niin isä jaksaa ja tietää ettei se kestä kuin korkeintaan viisi vuotta.  Siis hyvät isät on tehty kärsivällisyydestä ja lempeästä jämäkkyydestä!

Lea

=========================

Hyvät isät on tehty aidosta läsnäolosta, karhumaisesta halauksesta ja syvästä rakkaudesta.

Leena

=========================

Hyvä isä on tehty reilusta ja luotettavasta mielestä. Isään pitää voida aina luottaa.

Lelle

=========================

Lämpimästä naurusta ja suuresta, turvallisesta sylistä.

Leila

=========================

LUOTETTAVUUDESTA, KÄRSIVÄLLISYYDESTÄ, EMPATIASTA, HUUMORINTAJUSTA JA HYVÄSTÄ ITSETUNNOSTA, JONKA HÄN PYSTYY SIIRTÄMÄÄN LAPSILLEEN.

LISBETH

=========================

Turvallisesta sylistä, metsäretkistä, yhteisistä kalahetkistä. Hymystä taputuksesta poskella, mukavista yöretkistä ja kaikista yhteisistä retkistä. Neuvoista ja kärsivällisyydestä.

Lissu

=========================

Hyvät isät ovat huolehtivaisia, ymmärtäväisiä, kasvatuksessa tukevia, lämpöisiä, hyväsydämisiä, rakastavia ja leikkisiä. Jaksavat pelata lasten kanssa pelejä, opastavat ja neuvovat. Hyvät isät pitävät riittävää kuria lapsille.

Perheessämme on hyvä isä

=========================

Lasten kanssa yhdessä olosta, pahana päivän lohduttamisesta, turvallisuudesta, tiedosta, että kotiin voi tulla vaikka mitä olisi  sattunut. Oikeudenmukaisuudesta. RAKKAUDESTA

Maarit

=========================

Hyvät isät on tehty suuresta rakkaudesta, niin että sitä riittää lapsillekin vielä silloinkin kun nämä ovat jo aikuisia. Rakkaus saa heidät tukemaan ja kannustamaan, näyttämään, että välittävät, kuitenkaan liikoja holhoamatta.

Marianne S.

=========================

Hyvät isät on tehty siitä, että heillä on aikaa lapsille; leikkiä heidän kanssaan, harrastaa yhdessä jotakin kivaa, vaikka kalastaa ja retkeillä. Isien pitää osata vähän hullutella ja olla lapsenmielisiä, ei liian ankaria ja totisia. Siitä on hyvät isät tehty.

Isää ikävöiden

=========================

Luottamuksesta, tasapainoisuudesta, kannustamisesta, kuuntelukyvystä, hymystä - siitä, että vuosia sitten kotoa lähtenyt 25-vuotias voi soittaa "mitättömästäkin asiasta" silloin kun siltä tuntuu. Minulla on maailman paras isä!

Marika

=========================

Hyvät isät ovat tehty aidosta välittämisestä, arjen pikku asioista, huomaavaisuudesta ja rakkaudesta!

Marika

=========================

Hyvät isät on tehty auringosta, luonnosta, vitamiineista ja raudasta.





Hymyilevä vitamiinipommi

=========================

"Lämpöisestä katseesta. Isoista turvallisista käsistä. Möreästä vahvasta äänestä. Ja tietty ISOSTA rahapussista" Näin tuumasi muuan murrosikäinen.

Martsa

=========================

Hyvät isät on tehty:
Pienistä pojista,
jotka kasvavat suuriksi turvallisiksi miehiksi
Hellyydestä ja rakkaudesta,
joka on muuttunut persoonalliseen muotoon,
saaden jatkuvasti uusia muotoja.
Ympäristössä,
missä heitä arvostetaan ja tuetaan.

Maritta

=========================

Hyvät isät on tehty ymmärryksestä, kannustuksesta, yhdessäolosta, turvallisuudesta, lohdutuksesta... isosta paketista kultaa

Mappe

=========================

Rakkaudesta = rajoista ja "tilasta", tunteista ja niiden nimeämiskyvystä / ilmaisemishalusta, vastuuntunnosta, omasta itsestään...

Marja

=========================

Isällä on avara ja suuri sydän ja ihana iso pehmeä syli. Siellä on hyvä olla olipa suru, kiukku tai paha mieli. Neuvoa elämään löytyy vähän napakampaankin tyylin, kun on ihan pieni. Ohjeet viisaat löytyy vielä lastenlasten äideille ja isillekin ja sylikin on edelleen pehmoinen.

Marja

=========================

Hyvä isä on tehty MIEHESTÄ.

Marja

=========================

Hyvät isät on tehty hellyydestä, ymmärryksestä, kätevistä käsistä, kohtuullisista rajoista ja ennen kaikkia rakkaudesta.

pohjoisen tyttö

=========================

Lempeistä silmistä, huolehtivista käsistä, ymmärtävästä mielestä, hulluttelusta, tiukasta otteesta, välittämisestä, kärsivällisyydestä on hyvät isät tehty.

Marleeni

=========================

Rakkaudesta!

Maikki

=========================

Hyvällä isällä on välillä aikaa istua lastenhuoneen lattialle ja leikkiä lasten kanssa.

Meillä asuu hyvä isä

=========================

Hyvät isät on tehty huumorista, naurusta, ilosta, pään silittämisestä, isosta sylistä, pullan tuoksusta, lempeästä katseesta ja isoista korvista.

Merkku

=========================

Hyvä isä välittää oikeasti lapsen tärkeistä asioita. Jaksaa kuunnella ja olla kiinnostunut! Hän viettää yhteistä aikaa lapsen kanssa ja on oikeasti läsnä lapselle. Ei esim. pohdi työasioita ja ole poissaolevana, kun lapsi tarvitsee häntä.

Isin tyttö

=========================

Hyvät isät on tehty aitoudesta, suuresta rakastamisesta ja lämmöstä. Mies, joka on oma itsensä juuri sellaisena kuin hän on. Häneltä vaatia voin kaikkea, mutta hän pysäyttää minut ja sanoo:" Kaikkea et tyttöseni voi saada". Hän saa minut tajuamaan, että raha ei ole kaikkea, vaan perusarvot kunniaan. Hän ojentaa lämpimän käden ja sylin, kun minua itkettää maailman poluilla. Hän tukee, kun teen päätöksiä. Hän antaa elämän ohjeita, joita ymmärrän vasta 20 vuoden päästä. Hän lukee sadun, vaikka kiire painaa päälle. Hän ymmärtää, vaikka minä mokaan. Vasta nyt ymmärrän häntä täydellisesti, kun hän on jo kaukana pilven päällä, hyvä isä.

mertzi

=========================

Meidän isä osasi olla hiljaa silloin kun kysymys oli parasta jättää kysymättä, joutuu asiaa pohtimaan et miksiköhän se oli aivan hiljaa, ja se se vasta on opettanut elämässä.

Tytär

=========================

Kuuntelemisen taidosta ja suuresta sydämestä...

Keiju

=========================

...hyvät isät on tehty piparista , dippikastikkeesta ja hunajasta;)))
Ei vaan...
Hyvällä isällä on aikaa, aikaa ja aikaa.
Hyvät isät osaa kertoa kivoja juttuja omasta lapsuudesta.
Hyvät isät nauraa makeasti kepposille.
Hyvät isät suuttuu väliin, mutta vain asiasta, sillä isänä oleminen on myös vastuun ottamista.
Hyvät isät ovat hyviä pelikavereita.
Hyvän isän kanssa on kiva mennä metsään.
Hyvät isät on ihania!

Tindy

=========================

Sokerista, siirapista, sitruunasta, kermavaahdosta, leveistä hymyistä sekä suuresta ymmärryksestä...

Minna

=========================

Hyvät isät on tehty parransängest, henkseleist, hellist käsist, vahvoist haleist, pehmeist puheist ja paljost ajast....

minttu

=========================

Parasta omassa isissä on se, että kun tulee joku käytännön ongelma, tietää että aina on apua ja neuvoja puhelinsoiton päässä. Esimerkiksi "pikkutytön" auton huoltaminen on isämäinen tapa osoittaa rakkautta, josta olen kiitollinen!

Mira

=========================

Hyvät isät on tehty rakkaudesta, rakkaudesta ja taas rakkaudesta. Joukossa on lempeyttä, huomioimista, syliin ottava, haliva, opettaa lempeästi elämän totuuksia, ymmärtää ja on kärsivällinen, TÄRKEÄ IHMINEN.

Mirra

=========================

Hyvä iskä on tehty kärsivällisyydestä, rakkaudesta ja huolenpidosta!  Ihana iskä pitää yhteyttä jo kotoa lentäneisiinkin lapsiin ja tarvittaessa kiitää apuun  remonttilaukkunsa kanssa kun putket vuotaa tai lamppua varten tarvitaan porausta. Iskä huolehtii ja vie lääkäriin jos omat voimat ei riitä.
Iskä rakastaa, muistaa ja välittää! Vaikka sanoin rakkautta ei usein kuule, ei  sitä tarvitakaan - teot kertoo rakkauden!

RAKASTAN SINUA ISKÄ!

Mirka

=========================

Isoista kumisaappaista ja vahvoista käsistä nostaa minut syliin!

Monica
=========================

Rakkaudesta, turvallisesta sylistä, kuulevista korvista, avarasta sydämestä ja aidosta läsnäolosta. Miehestä, joka asettaa lapsen itsensä etusijalle ja ohjaa tätä niin elämän iloissa kuin suruissakin - kasvattaa tätä kunnioittamaan kaikkia ihmisiä ja eläimiä, luontoa, elämän ihmeitä ja erilaisuutta. Hyvät isät rakastavat lastaan myös siten, että eron / vanhempien riidan sattuessa haluavat antaa lapselle mahdollisuuden olla lapsi, ilman aikuisten murheita ja omia katkeria ajatuksia. Hyvä isä sallii kuitenkin kiukun myös itselleen ja opettaa mm. anteeksi pyytämällä lapselleen elämän kultaisia taitoja. Hyvä isä kannustaa lastaan, eikä lannista tätä moittimalla. Myös lapsen äiti on isän mielestä tavalla tai toisella hieno ihminen - omista ajatuksista / totuudesta huolimatta.

Ainakin satukirjoissa ja unelmissa...

=========================

Kyvystä huomata, milloin äidillä meinaa napsahtaa ja kuin taikaiskusta muuttaa tilanne yhteiseksi nauruksi lasten kanssa!

Liisi

=========================

Suuresta sydämestä ja pyyteettömästä rakkaudesta, myös niinä elämän vaikeina päivinä! Isän suuri syli oli lapsena  turvapaikka, ja sitä se on vielä näin isonakin!

isän tyttö

=========================

Hyvä isä on tehty rakkaudesta, ymmärryksestä, anteeksiannosta ja viisaudesta ohjata lapsiaan maailman kiemuraisilla poluilla.

isän tyttö

=========================

3½v vastaus kun kysyin: siitä, siitä...mullasta

Nitte

=========================

Innostuksesta olla nelinkontin lattialla legoja rakentamassa ja oppia ulkoa kaikki poikansa Lego Bionicle -hahmot ja niiden osat. Innostuksesta katsella Viiru ja Pesonen videota kerta toisensa jälkeen. Halusta lohduttaa yöllä itkevää sairasta lasta aamutunneille asti ja perua kaikki palaverit jäädäkseen kotiin lapsen seuraksi seuraavan päivänä. Näistä aineksista ja monesta muusta on hyvät isät tehty - ainakin meidän Jerryn (5 v) isä, joka on maaiman paras isä :->

onnellinen äiti (nina :->)

=========================

Suuresta määrästä rakkautta ja yhdessäoloa, maustettu hellyydellä ja kärsivällisyydellä, sekä ripauksella rajoja. Valmistettu vilpittömällä välittämisellä...

Nina

=========================

Hyvät isät on tehty :
-Suukoista
-Pienistä sormista ja varpaista
-Ensi hymystä
-Kärsivällisyydestä
-Hyvän mielikuvituksen omaamisesta
-Positiivisesta asenteesta
-Johdonmukaisuudesta

Lapsen sanojen mukaan
- Meidän Isi on hassu, hauska ja paras isi ;)

-Nina

=========================

Rakkaudesta ja kyvystä asettaa tiukasti, mutta silti lempeästi rajat lapsille.  Rakkaudesta ja halusta olla isä lapselle, ottaa lapsi kainaloon, lohduttaa murheessa ja iloita yhdessä lapsen kanssa. Rakkaudesta ja leikkimisenhalusta, innosta pelata, lukea ja hassutella lapsen kanssa.

Outi

=========================

Isä otti kaikki huomioon, kuunteli ja auttoi avuntarvitsijoita. Aikaa riitti kiireessäkin. Sanotaan, että aika kultaa muistot, mutta mielestäni isän ääni ei noussut KOSKAAN, vaan asiat hoidettiin rauhallisesti ja keskustellen. Lapsesta tuntui todella turvalliselta, eikä mikään asia vaikuttanut olevan liian paha isän ratkaistavaksi. Erinomainen suhteeni isään on vaikuttanut minuun lähtemättömästi. Parempaa isää en voisi edes kuvitella. Olen todella ylpeä, kun minun sanotaan muistuttavan häntä.

Päivi

=========================

Ehdottomasta rakkaudesta =)

Päivi

=========================

Avoimesta sylistä ja lämpimästä kainalosta.

AasiAnneli

=========================

Minun isäni oli pitkään poissa elämästäni, 7 vuotta nuoruudestani. Kaiken lisäksi isäni on alkoholisti. Näistä rakennusaineista ei luulisi saavan kasaan hyvää isää. Kuitenkin isäni on parasta mitä olisin voinut saada. Minun isäni on tehty: elämäviisauksista, kädentaidoista, kuunteluntaidoista ja rakkaudesta.  Näitä kun vielä jakaa lapsilleen koko elämän matkan varustuksiksi, niin voi taata lapsilleen hyvän matkan elämän taipaleella.

Pau

=========================

Suuresta sydämestä, kätevistä käsistä, rautahermoista, aamuvirkusta luonteesta ja silmistä, joilla äidin näkee vielä 20 vuoden jälkeenkin samana kauniina tyttönä, johon aikoinaan rakastui.

Sofla

=========================

HYVÄ ISÄ ON TEHTY... HELLYYDESTÄ, KÄRSIVÄLLISYYDESTÄ, HUUMORINTAJUSTA, LEIKKIMIELISYYDESTÄ, NÖYRYYDESTÄ JA ANTEEKSIANNOISTA ;O)

ÄITI LAPSINEEN

=========================

Kärsivällisyydestä ja rakkaudesta, siitä on hyvät isät tehty!

Pauliina

=========================

Jokainen isä on hyvä oli sitten hyvä taikka huono. Minun mielestäni hyvät isät ovat tehty koko perheelle sopiviksi. Heillä on aikaa, sekä aviopuolisolleen, lapsilleen ja itselleen. Oltava oikeudenmukainen, tasapuolinen kaikkia kohtaan. Opetettava lapsilleen oikean ja väärän merkitys.
Oltava ulospäin suuntautuva positiivisuutta ja elämänmyönteisyyttä ympärilleen jakava. Ei pelkkä työnarkomaani kunnian, vallan ja taloudellisen etuisuuden pyrkyri. Vaan jämpti, hellä ja pehmoisä tiettyyn pisteeseen saakka. Ei läyhänen. Antaa liikkumavaraa jokaiselle eikä ole liian holhoavainen. Osaa kannustaa ja antaa jokaiselle oman arvonsa. Näistä on minun isä tehty.

Meidän ISÄ!

=========================

Hyvät isät on tehty rautaisista hermoista, pitkästä pinnasta. johdonmukaisuudesta, ymmärtäväisyydestä, läsnäolosta. Huolenpidosta, hymyistä ja hellyydestä on hyvät isät tehty.

Pipsa

=========================

Hyvä isä hyväksyy lapsensa sellaisenaan. Hyvä isä ei koskaan tule sanomaan sitä miten häpeää lastaan ulkonäön takia. Hyvä isä ei vertaa omaa lastaan koskaan muiden lapsiin. Hyvä isä on kiinnostunut lapsensa asioista ja huolehtii että asiat on hyvin, vielä sittenkin vaikka lapsi on jo aikuinen.

Minulla ei ole ollut hyvää isää.

Piikki

=========================

Rakkaudesta, pehmeydestä ja selkärangasta!

Pirjo

=========================
Hyvä isä ...
Hänellä oli matala pehmeä lauluääni, jolla hän lauloi "sinisen unen" minulle iltaisin. Syli aina avoin, kuin pienellä tytöllä oli hätää. Aina aikaa kuunnella, kun oli jotain kerrottavaa. Nyt isä on jo lukemassa ja laulamassa enkeleille.

Pirjo

=========================

Hyvät isät on tehty isosta sylistä, syvästä hymystä, lapsenmielisyydestä, ymmärtävyydestä, huumorintajusta ja elämänhalusta!

Pirkko

=========================

On kiinnostunut oman lapsensa / lastensa kuulumisista, viettää aikaa heidän kanssaan. Tekee yhdessä kaikkea kivaa ja tavallista. Ei pura omia huoliaan lapsiin kiukutteluna ja ärjymisenä. Asettaa turvalliset rajat joita ei ylitetä. Ei nolaa lasta vieraiden kuullen. Kotikasvatus muokkaa ihmistä tosi paljon, opitusta ja koetusta elämästä on vaikea myöhemmin opetella toisille tavoille! Muistaa myös puolisoa kahdenkeskisellä ajalla silloin tällöin että parisuhde on kunnossa, silloin molemmat jaksavat myös osallistua lasten elämään paremmin.

Raili

=========================

Hyvät isät on tehty huumorista, haleista, läsnäolosta, turvallisuudesta, rajoista ja rakkaudesta.

Rakkaudella isälle

=========================

Miehekkäästä rehellisyydestä.

Riitta

=========================

Hyvät isät on tehty läsnäolosta, välittämisestä, huumorintajusta ja rakkaudesta
Riitta

=========================

Isä kuuntelee, opastaa, kannustaa, auttaa, on hyvänä esimerkkinä.

Stone face

=========================

Rakkaudesta ja huolehtimisesta. Yhdessä olemisesta ja kannustuksesta, kannattelusta kun tarvitaan ja irrottamisesta kun sitä halutaan. unelmista ja tulevaisuuden mahdollistamisesta, tavallisen arjen asioista. turvallisesta aikuisuudesta.

RR

=========================

MINUN ISÄ (76 V ) ON TEHTY LÄMMÖSTÄ JA  RAKKAUDESTA.

TYTÄR 50 V

=========================

Jaksaa kuunnella iloja ja suruja. Antaa rohkeutta, kun itse ei aina usko mahdollisuuksiinsa. On lähellä. Kyselee päivän kuulumisia. Auttaa tehtävissä.

Ritva

=========================

Luotettava ja läsnä oleva. Kuuntelee ja keskustelee.

Ritva

=========================

Hyvät isä on tehty välittämisestä, läsnäolosta, lämmöstä, siitä kaikesta että on isä.

margetta

=========================

Metsän tuoksusta, sienistä, mustikoista, puolukoista. Iloisesta mielestä ja käsistä suuren vatsan ympärillä..

Mistä on hyvät isät tehty

=========================

Isosta sylistä, lämpimästä katseesta ja ymmärtäväisestä sydämestä. Hellästä luonteesta ja johdonmukaisesta huolenpidosta. Tästä on meidän tyttöjen isä tehty.

Sanna

=========================

Hyvät isät on tehty kärsivällisyydestä, lempeydestä, rakkaudesta ja lämmöstä. Hyvät isät on tehty pitkäjänteisyydestä ja rakkaudesta. Niistä on hyvät isät tehty - minun isä ainakin!

Nanna

=========================

Hyvä isä asettaa rajat ja valvoo että niitä noudatetaan, on lempeä, jaksaa touhuta myös kotitöiden parissa ja samalla esimerkkinä, että myös mies voi hääriä keittiössä. Ottaa kaikki lapset tasapuolisesti huomioon. Näyttää tunteensa myös lapsilleen. Hyvä isä antaa lapsilleen aikaa!  

Sanna

=========================

Kun isä tulee kotiin, hän menee ensimmäiseksi lapsen (meillä vauvan) luo. Siellä he sitten viettävät kahdenkeskistä hetkeä. Ilo on seurata, kuinka tärkeä lapsi isälle on. Toivottavasti tämä "perinne" jatkuu lapsen kasvaessa.

Yhden lapsen äiti

=========================

Kärsivällisyydestä ja empaattisuudesta, hymystä ja kyynelistä. Tuesta ja kannustamisesta, naurusta ja hyväksynnästä.  Niistä on hyvät isät tehty.

Elli

=========================

Sylistä, jossa saa halauksia, kurista, neuvoista ja opastuksista, joita saa tarvittaessa vielä aikuisiässä.

39 v. isin tyttö

=========================

Kärsivällisyydestä, lapsille ajan antamisesta, yhdessä olosta ja sääntöjen jakamisesta. Kysyin omilta lapsiltamme, joita on neljä kappaletta, että mikä tekee isästä hyvän isän. Ensin miettivät kovasti, mutta sitten he alkoivat ladella edellä mainittuja asioita ja olin todella tyytyväinen, että nämä asiat tuli heidän suustaan, olisin itse maininnut aivan samat jutut. Meillä isä tekee pitkää työpäivää ja olemme lasten kanssa paljon ns. yksikseen, mutta kun isä on kotona niin hän kyllä on edellä mainitunlainen.

sari

=========================

Kannustavista sanoista, partaveden tuoksusta, hymystä, leppoisasta olemuksesta...

Sari

=========================

Hyvä isä on tehty vahoista käsivarsista, joilla hän jaksaa kantaa väsyneen tai kiukuttelevan lapsen, ja joilla jaksaa pyörittää lasta ympäri ja taas ympäri. Hyvä isä on tehty elämänilosta,  hyvästä itsetunnosta, ja kannustavuudesta. Näillä isä antaa lastensa elämälle turvallisen ja hyvän pohjan.

Santtu

=========================

Hyvät isät on tehty:
- rakkaudesta,
- hellyydestä,
- kärsivällisyydestä,
- iloisuudesta,
- positiivisuudesta,
- ymmärtäväisyydestä,
- kannustavaisuudesta ja
- hymyistä.

Hyvät isät osoittavat tämän kaiken viettämällä aikaa perheensä kanssa ja nauttimalla arjen sekä hyvistä että vähän huonommistakin hetkistä yhdessä rakkaidensa seurassa. Tärkeintä on siis antaa aikaa ja huomiota lapsille ja osoittaa näin heidän olevan tärkeitä.

Sari

=========================

Hyvät isät on tehty , hyvistä lähtökohdistaan, eli lapsuudenkotona. Me voimme vielä vaikuttaa näihin tuleviin "hyviin isiin".. Hyvät isät on tehty välittämisestä, lähellä olemisesta, aidosta tunteesta.. rakkaudesta.

sari69

=========================

Hyvät isät on tehty positiivisesta voimasta. Pehmoisää en omastani saa, mutta on se ainakin oma itsensä.

Ei aina suolahappoa silmille

=========================

Hyvän isän resepti
30 % hellyyttä, huumorintajua ja joustavuutta
30 % kuuntelutaitoa ja johdonmukaisuutta
30 % kärsivällisyyttä ja oikeudenmukaisuutta
loput 10 % jämäkkyyttä, tiukkuutta

Kaikki ainekset sekoitetaan, annostellaan päivittäin sopivina suupaloina.

Tilkkumummi

=========================

Meidän hyvä Iskä on ainakin tehty peruspositiivisesta luonteestaan, lämminsydämisyydestään, pitkäpinnaisuudestaan, avarakatseisuudestaan, jne. Ei siis ihme, että lapset (6-, 7- ja 27-vuotiaat) rakastavat häntä ihan varauksettomasti.

Karavaanari58

=========================

Rakkaudesta, lämmöstä, turvallisuudesta, lujuudesta, pehmeydestä, päättäväisyydestä, jämäkkyydestä, yhteisestä ajasta, läsnäolosta, uskosta Taivaan Isään, rehellisyydestä, lempeydestä, armahtavaisuudesta, jne.

Sirpa

=========================

Hyvät isät on tehty sydämen lämmöstä, silmäkulman veitikasta, läsnäolosta, muttereista, halisylistä, jämäköistä rajoista ja äidin rakkaudesta.

Soile

=========================

Hyvät isät on tehty sopivasta palasta huumoria, ymmärrystä ja anteeksiantoa.

sohvi

=========================

Hyvät isät on tehty pitkästä pinnasta - isä selvittää riidat ja ratkaisee pulmat.
Hyvät isät on tehty väsymättömyydestä - loputtomia painimisia ja lapsien hyppyyttelyjä... "lisää, lisää" huutavat nassikat.
Hyvät isät on tehty urheilutaidoista - isin kanssa lenkille tai jalkapalloa pelaamaan...
Hyvät isät on tehty rikkaista ideoista - leffaan, hampurilaiselle, retkelle... ja nassikat ovat iloisia.
Hyvät isät on tehty isoiksi - kiva halia ja pusia!

SusaF

=========================

Hyvä isä on rakennettu rakkaudesta, puhallettu pusuista, täytetty tunteilla, ryyditetty raudalla, pehmitetty pumpulilla, muokattu mausteiseksi; tuliseksi, suolaiseksi, happamaksi, makeaksi, maukkaaksi äidin herkkupalaksi, lasten esikuvaksi, ihanaksi isäksi, koko perheen nalleksi!

suviemmavera

=========================

Isä puolusti lapsiaan ja osasi olla sopivasti meidän tyttöjen pikkusormen ympärillä.

mamma

=========================

Läsnäolosta, menetin omani taivaan isälle ollessani 8 vuotta, olisin häntä niin monesti tarvinnut.

tarja

=========================

Hyvät isät ovat tehty lempeydestä ja sitkeydestä. He ovat tehty rakkaudesta ja pitkäpinnaisuudesta.
Heidän sylinsä on aina avoin ja he ovat vahvoja myös henkisesti. He huolehtivat perheestään läpi tuulien ja myrskyjen. Parhaimmat isät osaavat tehdä tämän jopa toisen miehen lapsille...

merikapuiskät

=========================

Hyvät isät on tehty rakkaudesta jota he tuntevat lastensa äitiä kohtaan. Kärsivällisyydestä, luottamuksesta, hellästä huolenpidosta on hyvät isät tehty.

Tarja

=========================

HYVÄT ISÄT ON TEHTY LÄSNÄOLOSTA, ILOISESTA ILMEESTÄ JA PIENISTÄ ARJEN OIVALLUKSISTA....

Tarja ;)

=========================

Hyvät isät on tehty kivenkovasta luotettavuudesta; vaikka "maailma kaatuisi", isään voi aina luottaa. Isä on aina tukena ja turvana. Pitkämielisyydestä, avoimuudesta, myötäelämisestä. Isälle, jolle perhe on paras, aina etusijalla. Isä, jonka elämä perustuu perheen hyvinvointiin, yhteenkuuluvuuteen, yhdessäoloon sekä hyvinä että huonoina hetkinä. Olen itse saanut nauttia tämmöisestä isästä jo yli 40 v sekä lasteni isästä lähes 20 v.

Tiedostan kyllä onnekkuuteni!

Tarja

=========================

Mielikuvituksesta. Hymystä. Isosta sylistä. Hullutuksista. Ajasta. Pitkästä pinnasta. RAKKAUDESTA.



Oma isäni oli tuollainen ja omien lasteni isä myös. Perheen "viihdytysjoukko", joka antaa turvaa koko porukalle.

Taru

=========================

Siitä että ottaa syliin ja että ei koskaan tarvitse pelätä hylätyksi tulemista. Siitä että silittää lapsensa hiuksia ja kertoo että tämä on tärkeintä maailmassa. Siitä että antaa rajat ja hellyyttä. Siitä että rakastaa puolisoaan ja ainakin kunnioittaa ent. puolisoaan. Siitä että on poissa ja paikalla ollessaan läsnä. Siitä ettei jätä ulkopuolelle. Siitä että rakastaa.

Taru

=========================

Hyvät isät on tehty rakkaudesta, rehellisyydestä ja arvostuksesta sekä lapsiaan, lasten äitiä, että itseään kohtaan.

Teija

=========================

HYVÄ ISÄ ON TEHTY

- H HUOLEHTIVASTA
- Y YMMÄRTÄVÄISESTÄ
- V VASTUUN TUNTOISESTA
- Ä ÄKÄISESTÄ, (KUN SIIHEN ON AIHETTA)

HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE ISILLE JA OMAN LASTENI ISÄLLE.

TEIJA

=========================

Hyvät isät on tehty pehmeäksi pumpulista, mutta samalla lujaksi kuin kallio, jos turvaa ja puolustajaa tarvitsemme. Pehmeän isän syliin voi mennä kun väsyttää ja on huolia samalla isäkin saa voimaa sylissä olijan hyväilyistä.

sylissä viihtyjä

=========================

Rakkaudesta, hellästä huolenpidosta, omaa aikaa lapselle antavasta mörököllistä. Päälle ripaus rehellisyyttä ja jämeryyttä. Niist on isit tehty!

Tee Tee

=========================

Hyvät isät on tehty: ennen kaikkea rakkaudesta (sekä lastaan / lapsiaan, itseään ja toivottavasti lapsen / lasten äitiäkin kohtaan - vaikka liitto olisi jo ohikin!); lisäksi rohkeudesta olla oma itsensä ja näyttää muillekin, että joskus on lupa olla heikko (aina ei tarvitse olla vahva - ei henkisesti eikä fyysisestikään); rehellisyydestä, uskollisuudesta ja monesta muustakin asiasta. Esimerkiksi siitä, että pitää lupauksensa. (Eikä lupaa sellaista, mitä mahdollisesti syystä tai toisesta ei edes ole mahdollista toteuttaa.)  

Teresa

=========================

Hyvät isät on tehty annetusta ajasta, lämpimästä sylistä, voimakkaista käsivarsista, autotallissa touhuamisesta, iltasadun lukemisesta ja äidin kanssa elämän jakamisesta!

Hyvän isän vaimo

=========================

Hyvä isä välittää lapsistaan ja näyttää sen myös heille, osallistuu perhe-elämään, antaa aikaansa ja huolenpitoaan sekä lapsille että puolisolle. Hyvä isä osaa pyytää ja antaa anteeksi. Hyvä isä on tavallinen, rehellinen mies, hyvine ja huonoine puolineen!

Isä on hyvä olla olemassa!

=========================

Hyvät isät on tehty, ruuduista ja flanellipaidoista.
Suurista hartioista ja mahtuvista kainaloista.
Niiskuttavista nenistä, ja kangasnenäliinoista
Hyvät isät on tehty työnkarheista käsistä, jotka tuoksuvat sahanpurulle.
Ne karheat kädet  tuntuvat aina lämpimiltä kun silittävät pientä päätä.
Hyvät isät on tehty suurista sydämistä ja maireista hymyistä.
Kirkkaista silmistä, jotka taipuvat onnen ja empatian  kyyneliin.
Hyvät isät on tehty tarmosta työstää ja kantaa.
Halusta auttaa ja tukea.
Palavasta tarpeesta rutistaa, rakastaa ja kasvattaa.
Hyvät isät on tehty pitkistä pinnoista ja suurista malteista.
Taskukelloista, joista aina löytyy aikaa.

Tiina
=========================

Haleista, hassuttelusta,
pusuista, paijauksista,
rajuista rutistuksista,

pontevasta painista,
kalareissuista,
saunan lämmityksistä,
itse keksityistä iltasaduista...

Esikoisellamme on "kaverikirja" johon äiti ja isäkin saavat täyttää oman aukeamansa. Isi oli kohtaan ”asia josta pidän eniten” kirjoittanut lasten nauru ja pikku jalkojen tepsutus. Voi sitä onnen hulvahdusta kun sen luin, tajusin että lapsemme ovat hänelle oikeasti tärkein asia maailmassa. Voiko hyvältä isältä muuta toivoa?

zilla

=========================

Isä on pienelle lapselle turvallisuuden kuva, vähän isommalle lapselle opettava ja kärsivällinen, nuorelle kannustava ja edelleen kärsivällinen, nuorelle aikuiselle tukeva ja auttava, aikuiselle lapselle: kun on isä olemassa ja tavoitettavissa. Näistä asioista minun isäni tehty ja on paras isä juuri minulle!

Tiina

=========================

Hyvät isät on tehty siitä uskomattomasta voimasta nousta taistelemaan tyttäriensä (lastensa) puolesta silloin, kun asiat muuten ovat luisumassa pahasti hakoteille. Siitä pohjimmaisissa sopukoissa palavasta rakkaudesta hänen lastensa äitiä ja lapsiansa kohtaan. Rakkaudesta, joka ei hevillä näyttäydy, mutta jonka voima tarpeen tullen siirtää ties mitä tuntureita tieltä pois. Hyvät isät on tehty siitä luottamuksesta joka lapsilla on (vielä aikuisenakin...), että lapsi tietää saavansa roimat, suorat haukut toilailuistaan, mutta myös ehdottoman tuen selviytyäkseen.

Tiina

=========================

Rakkaudesta, luottamuksesta, läheisyydestä, kuuntelutaidosta, hyväksynnästä, mm. näistä ominaisuuksista on minunkin isäni (70v.) tehty.

Kotkanpoika ilman siipii

=========================

Hyvä isä on luotettava, turvallinen, ohjaa ja neuvoo lasta, antaa aikaa lapselle (puuhastelee kaikkea mukavaa lapsen kanssa, siirtää perinteitä lapselle), pitää perhettä arvossaan. Isälle voi puhua kaikesta, hän kuuntelee ja auttaa. Rakastava ja lämminsydäminen... "iso nallekarhu".

Tuikku

=========================

Hellyydestä, huolenpidosta, kurista, rakkaudesta, kaiken tietämisestä(ainakin arvelemisesta), jämäkkyydestä, kädentaidoista, kainaloon ottamisesta, välittämisestä, kunnioituksesta
Tuikku

=========================

Hyvät isät on tehty hellydestä, huolehtimisesta, turvallisuudesta ja RAKKAUDESTA.

Tuula

=========================

Rakkaudesta, jämäkkyydestä, opetuksesta. kannustamisesta ja turvallisesta sylistä. Niistä on hyvät isät tehty.

Tupu

=========================

Moottoriöljystä, sahanpuruista, autonrenkaista, golf-bageista, hikisistä, pesemättömistä treenivaatteista. Sekaan on sotkettu sivistystä, karvaita kyyneliä, satuja ja sylissä pitoa, suloisia suukotuksia, sokerilientä ja hieman hunajaa. Sekoitusta on ravisteltu ja kaadettu miehen muottiin. Siitä on hyvät isät tehty.

Jin jang tasapaino

=========================

Lämpöisestä lohduttavasta sylistä, johon voi AINA luottaa vaikka olisi tehnyt tyhmyyksiäkin.

Tupu

=========================

Rakkaudesta, kärsivällisyydestä, kekseliäisyydestä, auttamisesta, tukemisesta, rajojen laittamisesta, yhdessä harrastamisesta, paikalla olemisesta.

ameeba

=========================

Hyvä isä  on tehty jäätelöstä, hän kun on niin hyvä sulamaan, varsinkin kuumassa.

hyvä isä

=========================

Hyvät isät on tehty
- suuresta lämpöisestä sylistä
- isoista turvallisista käsistä
- matalasta äänestä, joka ohjaa ja kertoo iltasadun
- lempeistä silmistä, jotka seuraavat lapsen touhuja ja tietenkin
- suuresta sydämestä, johon mahtuu iso määrä rakkautta !

Isän tyttö

=========================

Hyvä isä on tehty isosta sylistä,
huumorista ja hymystä.
Turvallisuuden tunteen antavasta vahvuudesta,
kaiken kestävästä rakkaudesta.

Viivi

=========================

Isät on mm. tehty lämpimästä ja turvallisesta sylistä, hassun hauskoista jutuista, yllätyksistä taskun pohjalta, metsäretkistä ja hyvistä kärsivällisistä neuvoista. Ja paljon muuta....

Virpi

=========================

Lehtevästä puusta, jonka alla on suojassa myrskyiltä.
Oksaisesta puusta, jonka oksista saa ottaa tukea ja jotka kietoutuvat ympärille suojaamaan puun asukkaita.
Tiiviistä puusta, joka kestää ja kannattaa, kun siitä on tehty kanootti.
Kovasta puusta, jonka palaa kuumasti ja hehkuu pitkään.
Vahvajuurisesta puusta, jonka juuret tuovat ravintoa ja elinvoimaa kaukaakin.
Korkeasta puusta, joka kurkottaa määrätietoisena tavoitteeseen.
Sitkeästä puusta, joka sitkeydellään selviää hankalista oloista eikä luovuta.

Virve


Isäni on jo kuollut, vuonna 1989. Hänen mottonaan oli, että ilo pintaan, vaikka sydän märkänis! Hän nauroi paljon ja etsi asioista iloisia puolia. Hänen kuolemansa jälkeen olen huomannut, että miksi rasittaa kanssaihmisiä omilla ja turhilla huolilla. Iloisena tuottaa hyvää mieltä toisillekin.

Koiton tytär

========================

Eräs isäni opeista on se, ettei toisia pidä arvostella ennen kuin tunteet persoonan. Sattui kerran niin, että isäni sairastui vakavasti ja hän oli paranemaan päin. Siihen aikaan lapsilla oli tapana käyttää sanaa "vammainen", kun kaikki ei mennyt mieliksi. Kerran sitten tokaisin isälleni, että vammainen ja hän vastasi siihen rauhallisesti, että niin olen. En ollenkaan ajatellut, että hänen kroppansa oikea puoli oli puolitoistavuotta aikaisemmin halvaantunut. Kokemus opetti ja kielenkäyttö siistiytyi kerralla ja vielä vuosien perästä tapaus muistuu mieleeni.

Härkä 78

========================

Opin rakkaalta isältäni jo vuosia sitten vanhan ja hyvän viisauden. Olin miltei aina rahaton, ilmeisesti tuhlasin rahani turhuuksiin ja kun valitin asiaa isälleni, vastasi hän minulle seuraavaa, "ei ne suuret tulot, vaan pienet menot!"

Painoin viisauden mieleeni ja voin vain todeta, että sen jälkeen aloin miettiä 2 tai jopa 3 kertaa mihin rahani laitan ja vaikka rahaa ei koskaan liikaa olekaan, niin eipä ole "Mattikaan" enää päässyt kukkarooni! Kiitos iskä!

Aikku

========================

Älä jää sängynpohjalle vaikka olisit kuinka kipeä

Älä anna valtaa ruikutukselle koska sille tielle ei loppua näy

Älä ruikuta ja rutise

========================

Minä olen saanut kasvaa turvallisessa kodissa äitini ja isäni siipien suojassa. Isäni on edelleen hyvin huomaavainen ja avulias, ja tahtoo tehdä kaikkensa auttaakseen lastansa sekä lastenlapsiaan... aina valmiina!

Niin, olen saanut isältäni turvallisen kasvuympäristön ihanine muistoineen, apua tarvittaessa ja antaminen jatkuu yhä, toivottavasti saamme olla myös antajina papalle mahdollisimman pitkään! Antamisen ilo on isäni iloista suurin.

Ja jos saaminen taas tarkoittaa tässä kysymyksessä luonteenpiirrettä... niin toivottavasti olen saanut häneltä myös jatkumona kaikkea tuota hyvää, mitä hän omaa!

Kaisa

========================

Minulla oli ymmärtäväinen isä joka sanoi ainoaa tytärtään lapseksi, pojat olivat poikia. Isä sanoi aina että köyhän ei kannata ostaa halpaa.

Ollessani 10v isä meni kaupunkiin ja toi minulle silloin muodikkaat pepitaruudulliset pitkät housut vaikka rahat oli vähissä.

Äiti moitti isää ostoksesta mutta minä olin ikionnellinen.

Ruutuhousut

========================

Isäni oli kovasti pidetty ja arvostettu mies perheessämme ja kotikylässäni. Isää kunnioitettiin hänen rehtiytensä, empaattisuutensa, ahkeruutensa vuoksi ja hän oli myös hyvää ja hauskaa seuraa. Ja aina auttamassa kaikkia pitkin kylää ja naapureissa, kun apua tarvittiin milloin missäkin maatalon talkootöissä tai eläinten sairastuessa. Hän lähti apuun vaikka keskellä yötä. Ystäviä isällä ja meidän perheellä oli paljon.

Me lapsetkaan ei koskaan sanottu isälle vastaan, kiltisti tehtiin kaikki mitä isä pyysi, kodin askareita, koulutöitä yms. Ei siksi, että olisi pelätty isää vaan kunnioitus ja arvostus sekä rakkaus isää kohtaa oli niin valtava, ettei tullut mieleenkään sanoa isälle vastaan. Isä rakasti lapsiaan ja näytti sen meille ja piti meidän jokaisen puolia tasapuolisesti.

Isä oli myös hauska, hän kertoi aina kun muilta maatilan töiltään ehti tarinoita lapsille, jotka olivat joskus hiukan pelottavia, (isällä virne silmäkulmassa) mutta aina hauskoja, saatiin nauraa vatta väärällään.

Olen ollut valtavan onnekas saadessani kasvaa perheessä, jossa oli maailman kultaisin ja kaikella tapaa upea mies isänä. Hän nukkui pois yli kaksikymmentä vuotta sitten, mutta kyyneleet tulevat joka kerta silmiin, kun ajattelen isää. Kaipaan häntä valtavasti.

Itse asiassa, molemmat vanhempani olivat upeita ja esimerkillisiä ihmisiä. Rakastan heitä suunnattomasti. Molemmat ovat pois nukkuneet, äiti pari vuotta sitten, nyt hän on minun oma enkelini. He molemmat ovat suuria esimerkkejäni ja suunnannäyttäjiä minulle.

Vastuullinen ja rakastava isä

========================

Minä olen oppinut isältäni sen, että ei ole olemassa "miesten töitä ja naisten töitä". Vaan kaikkea on tehty yhdessä koko perheenä. Kaikki ovat tehneet kaikkea. Puuhommista ruuanlaittoon ja siivoukseen. Sen asian arvon, olen tajunnut vasta aikuisiällä.

Nasu68

========================

Menetin isäni, kun olin 4-vuotias. Minulla ei ole hänestä mielikuvia muutamaa hämärää muistikuvaa lukuun ottamatta. Jos isäni olisi elossa, minulla olisi hänen kanssaan paljon puhuttavaa. Sain silti isältäni paljon: ymmärryksen, miten tärkeää on arvostaa läheisiään heidän ollessaan vielä elossa.

Anne

========================

Starttimoottorin voi kevyesti kolauttamalla saada toimimaan jos ei muuten tokene. (vanha Rellu)

Tee työsi hyvin, ettei tule sanomista.

Tai jotain sinne päin...

========================

Olen saanut isältäni elämän!

Ansku

========================

Isäni oli raivostuttavan pikkutarkka täydellisyys lähes kaikessa mitä hän teki. Pian on kulunut kaksi vuotta hänen kuolemastaan ja huomaan lähes päivittäin, kuinka hyviä hänen neuvonsa olivat. Kun laitan listoja lattianrajaan huomaan, kuinka tärkeää on hioa reunat. Kun olen liikenteessä, muistan isäni tavan havainnoida muita kulkijoita. Lukemattomia neuvoja, jotka muistan sitten kun teen jotain sellaista, mistä isäni ehti sanansa sanoa. Ah, kunpa olisin jo silloin osannut olla neuvoista kiitollinen.

Monet hänen neuvonsa tai kotitöiden tekeminen hänen kanssaan olivat joskus viedä hermot - kaikki piti tehdä hitaasti ja perusteellisesti. Nyt kun hän on poissa, ajattelen joskus, että toivottavasti minä en elä hirveän vanhaksi, jotta minun lapseni pääsisivät käyttämään omia neuvojani sen jälkeen kun olen kuollut. Olen näet havainnut, että kaikki minunkin hyvät neuvoni ovat ärsyttäviä!

Kiitollinen tytär

========================

Rehellisyyden, oikeudenmukaisuuden, rohkeuden ja hillittömän huumorintajun.

Anne-Christina

========================

Isäni opetti omalla mallillaan kaikkien ihmisten arvostusta rotuun ikään tms. katsomatta. Kaikki ihmiset ovat arvokkaita ja kohdellaan heitä sen mukaisesti. Avara sydän on hyvä sydän.

Isin tyttö vuosimallia 59

========================

Isäni antoi mallin siitä, miten tärkeää on tulla ihmisten kanssa toimeen ja olla valmis tekemään aloite sovinnontekoon. Hän ei halunnut olla 'vihainen' pitkään ja huumorintajuni on häneltä periytynyt. Nyt kun hän on jo edesmennyt, olen ymmärtänyt sen, miten paljon voi kaivata sellaista isää, joka ajatteli aina ensin muita, sitten vasta itseään. Ajattelemalla näitä asioita, olen itse oppinut 'kuumissa ja tulenaroissa' tilanteissa sovittelijan luonteen.

Ikävä isää

========================

Rakkauden lapsiin, vaikka itse en ole kyennyt synnyttämään lasta, mutta olen kuitenkin äiti ja myös kolmen lapsen mummo. Isäni sanoi aina, että ensin tulee huomioida lapset, koska aikuiset voivat odottaa. Häneltä opin myös, ettei kaikkea tarvitse saada ellei ole varaa. Tärkeämpää on tieto, että kyse ei ole tahdosta, vaan rahan puutteesta.

Isäni oli verbaalisesti lahjakas ja sen olen myös häneltä perintönä saanut ja niinpä olen kirjoittanut, enimmäkseen lapsille, useita lastennäytelmiä ja kaksi satukirjaa.

Lapsilta olen saanut vastalahjaksi paljon, ylen rakkautta, sitä aidointa.

Annukka

========================

Kunnioitus.

Kunnioitus ei ole itsestään selvyys iän tai aseman vuoksi. Kunnioitus ansaitaan. Käyttäydy niin, että ansaitset kunnioituksen.

Iän myötä ja kunnioitusta ikääni kohtaan odottaessani, olen muistellut noita sanoja. Kyllä sitä on tarvinnut tarkistaa käyttäytymistään varsinkin työelämän loppuvuosina.

Pahinta on se, että huomaa esim. esimiehen käyttäytymisessä sellaista joka tekee mahdottomaksi ajatellakaan kunnioittamista. Se on nykyään irtisanomisien ja Kiinailmiöiden myötä tullut mahdottomaksi.

Ymmärrän hyvin, ettei voi "kunnioittaa" nykyisiä Kiinapomoja.

Isin tyttö

========================

Isäni on hyvin tarkka säästäväisyyden kanssa, huomaan, että se on tarttunut minuunkin

Tasse

========================

Isäni kuoli n. vuosi sitten.  Hän oli varmaan paras isä mitä minä voisin saada.  Hän oli oikeudenmukainen ja rakastava.  Ei koskaan korottanut ääntään jne.  Yksi oppi ylitse muiden oli: Minkä teet tee se kunnolla.  Jos joudut perästä asiaa paikkaamaan on se paljon rasittavampaa kuin heti kunnolla tekeminen.

Anni61

========================

En oo ennemmin huamannu mitä kaikkia isä on mulle opettanu, nyt vasta ku oon ruvennu oikeen miettii asiaa. Iskä lähti vajaa kuukausi sitte ulukomaille töihi silloon piti oikee kunnolla ruveta miettii et voiko iliman isää päriätä?

Opiskelen itte seinäjoella ja oon viikot sielä, äiti ja pikku siskoo on kotona ja yrittää pitää taloa pystys... Kaikilla on vaikeeta  mut yhyres me jaksetaa siihen asti et isä tuloo kotio.  Isän päivä tulee olee vaikee ja samoon isän syntymäpäivä ku ei oo omaa isää vieres.

Annika

========================

Opin vasta myöhemmin. Olin nuorena 12v. isän kanssa kenkäkaupassa. Sovittelin kenkiä kokoa 39-40 johon isäni totesi. EI OLE LUOJAN VIKA JOS NOILLA JALOILLA KAATUU??!

ISÄLTÄ OPITTUA

========================

Isän opit ovat elämisen asenteessa. Paljon ei ole neuvoja tullut ja olen saanut tehdä itse hoopoiluni sekä onnistumiseni (mikä on ollut tärkeää). Tukea on herunut joka tilanteessa, kun sitä on ymmärtänyt. Fyysinen läsnäolo on ollut vähäistä, mutta tieto ja tunne siitä, että rakastetaan, kantaa pitkälle.

Isän tyttö, jos isältä kysyy

========================

Olen oppinut isältäni että kaikki laitteet on ihmisen tekemiä joten ne voi korjata ja jos ei saa korjattua niin laitehan oli jo rikki. Joten mitään ei häviä vaikka laitteen yrittäisikin korjata. Oli laite sitten tietokone, pyykinpesukone tai vaikkapa sohvan verhoilu.

Anu

========================

Olen saanut luonteen lujuutta, periksiantamattomuutta ja kädentaitoja.

Hyvä oppi, jonka muistan saaneeni isältä oli kun hän opetti minua metsästämään jo nuorena. Ilman asetta olin isäni mukana ja kun olimme kulkeneet jonkin matkaa autolta metsässä niin hän aina kysyi:"Missä auto on?".

Ja näin opin pian tarkkailemaan aurinkoa tuulen suuntaa ja maastoa niin, että tiesin missä olen. Siitä tiedosta on hyötyä vieläkin.

Arska

========================

Oikeanlaista rehellistä periksiantamattomuutta, taitoa kuunnella muita ja esimerkkiä etsiä mielekkäitä, itselleen sopivia harrastuksia

Elsa

========================

"Kehenkään ei pidä luottaa liikaa" -valitettavasti, niin se on.

Isäni v. 1920 syntynyt maanviljelijä opetti arvostamaan koulutusta. Hän halusi laittaa meidät lapset maksulliseen oppikouluun, joka ei ollut itsestään selvyys 1960-luvun Suomen maaseudulla. Hän sanoi usein: "toivottavasti te pääsette elämässä helpommalla kuin hän". Tarkoitti esim. sitä valtavaa työnmäärää, jota maalaistalossa oli. Tuo isän toive on toteutunut. Olen hänelle hyvin kiitollinen meidän lasten kouluttamisesta.

Ope-tytär

========================

Jääräpäisyyden ja temperamentin.

Itsepäinen

========================

Isäni lempielämänviisaus oli rukous: "Anna minulle voimaa muuttaa asiat, jotka tulee, ja jotka voidaan muuttaa sekä kärsivällisyyttä sietää asiat, jotka tulisi, mutta joita ei voi muuttaa. Ja viisautta erottaa nämä asiat toisistaan." Tämä on auttanut monessa tilanteessa elämänvarrella. Toinen viisaus, jonka arvon olen ymmärtänyt vasta vähän aikaa sitten, mutta jota olen noudattanut elämässäni tiedostamatta miksi, on "Lepo ei mene hukkaan nuoressa ihmisessä, se on kuin rahaa pankkiin panisi (iästä riippumatta)". Se antaa minulle luvan levätä, kun olen väsynyt, eikä vaadi yrittämään enempää kuin jaksan. Tämä taitaa kyllä olla yhtä paljon äidin kuin isänkin peruja...

Arja

========================

Opin isältä leikkejä, joilla voi viihdyttää nyt jo lapsenlapsiakin. Isä opetti korttipeleillä meidät kaikki lapsensa laskemaan ja kaikkien työhön matematiikka jollakin tavalla liittyy.

Taku lensi pois, Tiku lensi pois

========================

Isäni on ollut aina luonnonkulkija ja tarkkailija, viihtynyt hyvin metsän keskellä marjastaen, metsästäen, samoillen. Järven jäät ja aaltojen liplatukset tulivat tutuiksi yhteisillä kalareissuilla, nuotion äärellä on monet kalajutut jutusteltu ja jäät sulateltu.

Ammatissaan hän osoitti rautaista asiakaspalvelua, josta sai paljon kiitosta ja huomiota osakseen. Mielellään aina lähti työtään tekemään.

Opin häneltä luonnon, ihmisen, elämän - kaiken elollisen kunnioituksen ja huomioimisen ja näistä kaikista kiireettömän nauttimisen. Lisäksi kunnioituksen työtä ja siinä oppimaani ja kokemaani kohtaan. Paljon olen oppinut ja varmasti ikääntyessäni huomaan uusia puolia, joista hänet itsessäni tunnistan.

Ronja

========================

Olen saanut isältäni rauhallisuuden ja hyvän työotteen elämään. Opin heti miten asioihin ja työhön tartutaan sekä tehdään loppuun saakka se mitä luvataan. ja miten pienistä onnen hetkistä nautitaan.

OLLi

========================

Sisua, sisua ja vielä kerran sisua!

Ja sen olen huomannut vasta nyt, isän jo kuoltua.

Milla

========================

Isä opetti, että elämässä ei pääse helpolla, työtä on tehtävä kovasti. Samoin, että itseensä täytyy luottaa, ystäväkin voi pettää.

Huomasin myöhemmin.

Torso

========================

Olen saanut isältäni paljon hyviä neuvoja, joista mieleenpainuvin ja monikäyttöisin on: "Huolellisesti, rauhallisesti ja vielä kerran tarkistaen". Taisi olla alun perin tarkoitettu koulun koetilanteeseen, mutta on ollut hyödyllinen myös monissa muissa paikoissa - varsinkin tällaiselle hosumaan taipuvaiselle.

Pikku-e

========================

Oma isäni oli varsinainen virtuoosi tilannekomiikan alalla. Hänellä oli jokaiseen tilanteeseen sopiva sananparsi, sanalasku tai itse väännelty savolaisviisaus. Isän omat viritelmät olivat niin osuvia, ettei niille voinut muuta kuin nauraa vaikka tilanne olisi ollut kuinka tiukka. Täytyy myöntää, että murrosiässä nämä viisastelut ärsyttivät kohtuullisen kovasti. Mutta olenpa huomannut viljeleväni samanlaista sananrieskaa itsekin. Ja huomannut, että ne ärsyttävät omia lapsiani.... joten perinne elää.

Eeva

========================

Valtavasti kotiseutu-, perimä- ja muuta tietoutta, joka minulta nuorempana oli unohtunut. Vanhempana kun puheltiin asioista mieheni kanssa, asiat palautuivat mieleen kun hän monestikin sanoi, että isäsihän kertoi siitä jo eläissään. Nyt sitten olen yrittänyt muistella kaikkia niitä oppeja, joista ei tullut isää kiitettyä!

Eikka

========================

Isäni opetti minulle, että ole aina tietyssä paikassa ajallaan älä myöhässä. Se asia meni heti perille, oli tosi ikävää aina odotella niitä mattimyöhäisiä. Ja on muuten edelleen.

Eija

========================

Opin isältäni rakastamaan itseäni, onnistumisia, antamaan arvon jokaiselle tapaamalleni ihmiselle.

Olla sanomatta pahaa sanaa kenestäkään ihmisestä jokaisessa on yllin kyllin hyvää. Opin rakastamaan kauneutta ympärillämme, valoja varjoja, sain keinot selvitä elämässä tietäen että elämä kantaa.

Kiitos siitä kaikesta isälleni.

Opin sain lapsesta asti, ymmärsin sen vasta pikku hiljaa elämän varrella mitä kaikkea sain häneltä matkaevääksi koko elämälle ja lapsilleni. Nyt saan jakaa isopapan oppeja lapsenlapselle.

Kiitos viisaalle isälleni.

Eppu

========================

Huomasin, että elämään pitää olla tyytyväinen, mitä se tuo. Usko auttaa kestämään vaikeudet.

Inkeri

========================

Aikanaan kun mietin oman elämäni ratkaisuja (opiskelupaikka, muutto ym.), kyselin neuvoja isältäni (ja toki myös äidiltäni). Isän tapa oli vastata vastakysymyksillä ja samalla hän "pakotti" minut pohtimaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia muihin asioihin ja lopputulokseen. Tapa ärsytti tuolloin (olisin halunnut enemmän suoria ohjeita, koska itse oli niin neuvoton). Jälkeenpäin olen ymmärtänyt taktiikan oikein hyvin: päätöksen tekeminen helpottui kerta kerran jälkeen; opin ajattelemaan ja tekemään ratkaisuja itsenäisesti. Olen kiitollinen Isälleni tästä "ajattelun opettamisesta". Olen ajatellut, että se oli yksi hänen tapansa valmentaa minua elämää varten.

Eppu

========================

Opin että, vaikka juuret ovat alkuun heikot voi kasvaa vahvaksi. Isääni en ole koskaan nähnyt, enkä ole varma tietääkö hän minusta.

Meillä jokaisella on varmaan lapsuudessa heikkoja kohtia, jotka voimme korvata jollain vahvuudella.

Toki olisin isää halunnut rakastaa, mutta sen lapsen rakkauden sai sitten silloinen isäpuoleni... joka taasen ei ollut ajan tavan mukaan yhteydessä omiin lapsiinsa eron jälkeen.

Eija S

========================

Sen, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, rotuun, vaurauteen jne. katsomatta.

Samoin rehellisyyteen ja toisten huomioimiseen.

ekvk

========================

Isäni kuoli puoli vuotta sitten. Monta asiaa on kolahtanut vasta nyt. Yksi oli se, että isä kutsui kotiimme aina niitä, joita muut eivät kutsuneet. Hän huomasi sairaat ja heikompiosaiset.

Se on ollut arvokas perintö, ja haluan sitä itsekin vaalia. Kiitos isälle, että hän opetti meitä.

Huomaavaisuus heikompia kohtaan.

========================

Isän opettamana opin, että jokainen ihminen arvosta ja asemasta riippumatta on IHMINEN. Asema ei tee tee ihmistä paremmaksi vaan jokaisella on arvo ihmisenä.

Tämä tuli isältä esimerkin ja elämän kautta ei opettamana. Hän nukkui pois kun olin murrosikäinen.

Isän tyttö

========================

Isäni ei koskaan puhunut toisista pahaa. Olen pyrkinyt olemaan samanlainen tässä asiassa. En tietenkään ole sitä aina noudattanut, mutta isän esimerkki on aina ollut muistuttamassa minua.

Isän tyttö

========================

Sodan käyneenä miehenä isäni ei puhunut selän takana pahaa. Ja olipa asia kuin asia, hän sanoi aina, että miten vaan "mukautuu". Näissä asioissa välillä muistan toimia samoin, mutta lipsahduksia valitettavasti sattuu.

Ellu

========================

Isäni on kuollut jo kolmekymmentä vuotta sitten minun ollessani vasta 25-vuotias, mutta olenpa tainnut saada häneltä sellaisen iloisen mielen. Asian olen todellakin tajunnut vuosia isäni kuoleman jälkeen, vasta ollessani itse kypsässä aikuisiässä, tällä hetkellä vanhempana, kuin isäni koskaan.

Elisa S

========================

Isältä opin edelleenkin hänen antamastaan käytännön esimerkistä, vähitellen, mielikuvat tulevat esiin.

Elämä lapsena oli kuin enkelin elämää, kuin olisin ollut joku muu...

Nyt aikuisena olen aina välähdyksenomaisesti huomannut, että isän antama esimerkki puhuttelee, antaa sysäyksen omaan käytökseen ja teen kuten muistan hänen tehneen.

Esimerkki:
Kun olin kieltenoppimisessa huonomuistinen ja toin epäonnistuneita kokeita kotiin ja pyysin nimikirjoitusta isältä, arkana ja peloissani, isä sanoi kannustavasti: - Voi, lapsikulta kyllähän sinä parhaasi yrität! Kyllä se siitä alkaa onnistua, odota vain.

Itse olen kannustanut samoin oppilaitani ja lapsiani koulutyössä.

Lisbet

========================

Isäni siunasi minut kuolemaansa edellisenä iltana. En tajunnut sen arvoa silloin, vasta vuosien kuluttua olen alkanut miettiä miten ihana ele se oli. Se on kantanut minut monen tilanteen yli.

Elli

========================

Isä opetti, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia ja kaikkia on kohdeltava hyvin ja oikeudenmukaisesti.

Erja

========================

Vaikka aikaa isän kuolemasta on jotain viisi vuotta, niin ei tuo oppiminen isältä ole ihan ensimmäisenä mielessä. Enemmänkin tuppaa tulemaan muita ajatuksia joistain ihan muista isään liittyvistä. Äidin kuolema pari vuotta sitten vie enimmän osan noista muisteloista. Ehkä vielä muutama vuosi, niin analysointi on helpompaa.

Eemeli

========================

Olin teinityttö ja aloittelin meikkaamista. Isä katseli vierestä ja sanoi: "Muista, että ihmisen kasvot on taideteos. Älä pilaa sitä tuhrimalla ja liioittelemalla."

Yritän noudattaa ohjetta vieläkin, 63-vuotiaana.

Eve

========================

Isäni kuoli kaksi viikkoa sitten - joten aika paljon on tullut ajateltua mitä hän jätti jälkeensä. Isä on opettanut minulle positiivisuutta, elämäniloa, että toiset ihmiset ovat tärkeät, miten tehdä hyvää leipää ja lukuisia muita käytännön asioita, mutta ennen kaikkea toisista välittäminen.  Nämä ovat asioita joista olen varsinkin aikuisiässä ollut hyvin tietoinen, ei ole oikeastaan mitään mitä olisin huomannut vasta nyt...on sitten toinen asia olenko todella oppinut antamaan yhtä paljon kun hän.

Mommo56

========================

Isältäni olen saanut riittävän määrän rohkeutta. Joku voisi kutsua sitä tyhmänrohkeudeksi, mutta minä olen sitä mieltä, että on tärkeää uskaltaa kokeilla kaikkea. Sitäkin, minkä onnistumisesta ei ole niin varma.

Isäni ansiosta tiedän myös, että pystyn kaikkeen samaan kuin miehetkin. Hän on opettanut minulle kaikki "miesten työt" renkaiden vaihdosta lamppujen asennukseen.

Olen kiitollinen Isältäni saamasta asenteesta elämään.

Hanna

========================

Tavarat pitää aina laittaa paikoilleen ja että kaikkiin ihmisiin ei voi luottaa sinisilmäisesti.

Miskuinen

========================

Isälleni meitä lapsia on siunaantunut yhdeksän. Opin häneltä rehellisyyden, luotettavuuden ja velvollisuudentunnon jalot arvot. Ne ovat kasvaneet ja juurtuneet minuun lapsuuden myötä, isän henkisenä perintönä.

Mariaheleena

========================

Olen saanut isältäni huumorin lahjan. Isäni tunnetaan supliikkityyppinä, joka saa ihmisen kuin ihmisen nauramaan. Olen huomannut omaavani vastaavanlaisen kyvyn. Kyvyn löytää asioista ne hauskat puolet ja tuoda ne hauskalla tavalla julki. Mikäs sen mukavampaa kuin osata tuoda iloa ihmisten elämään!

ILONA

========================

Isältäni olen saanut mm. luonteenpiirteeni. Olen huomannut sen ajan kanssa.

Isän tytär

========================

Itseluottamuksen, isäni kannusti meitä lapsia suuressa perheessä luottamaan omiin kykyihimme. Kun ihminen on ahkera ja rehellinen, tekipä mitä työtä tahansa hän pärjää. Sain valtavan määrän kädentaitoja ja iloista elämänmyönteistä, karjalaista geeniperintöä. Toisen ihmisen kunnioitus on myös kotoa opittua.

Kateus on sairaus!

========================

Opin isältäni sen, että sateessa kastuu pahemmin jos juoksee. Huomasin että tämän myytinmurtajat todistivat oikeaksi noin 50 vuotta myöhemmin telkkarissa Discovery kanavalla.

Hepa

========================

Isälläni oli tapana antaa minulle lapsena "tasan kaksi vaihtoehtoa". Yleensä nämä tasan kaksi vaihtoehtoa sain silloin, kun olin yllätetty esim. pahan teosta ja isäni halusi minun huomaavan, että voin joko jatkaa pahan tekoani, mutta sillä olisi seuraamukset tai lopettaa pahan tekoni ja jäisin ilman seuraamuksia.

Näin vanhempana huomaan hymyileväni tälle "tasan kaksi vaihtoehtoa" - komennolle, mutta kummasti on myös tarttunut myös omaan tapaani toimia. Joskus myös vitsimielessä... Tasan kaksi vaihtoehtoa mitä syömme; perunoita tai makaroneja jne.

Henna

========================

Opin isävainaaltani kaksikielisyyden rikkauden. Vaikka hän oli suomenkielinen, hän puhui yhtä hyvin ruotsia ja käytti sitä aina tavatessaan ruotsinkielisen henkilön.

En koskaan tullut edes ajatelleeksi, että siinä oli jotakin ihmeellistä ennen kuin aikuisena olen useasti törmännyt henkilöihin joilla on kielteinen kanta toiseen kotimaiseemme.

Minuun lapsena istutettu kaksikielisyys on rikastuttanut elämääni koska nautin nyt kahdesta kulttuurista täysin. En ole ainoastaan suomenkielinen, olen suomalainen, jolle molemmat kotimaiset kielet ovat yhtä rakkaita.

Lapsilleni olen puhunut ainoastaan ruotsia (ja heidän isänsä ainoastaan suomea), joten he jatkavat vahvaa kaksikielistä suomalaisuutta.

Tästä kiitos isälle sinne jonnekin.

Porvoolainen

========================

Teet parhaasi, se riittää. (paljon myöhemmin)

Isän neuvo

========================

Lämpö ja huolehtiminen läheisistä... mutta ennenkaikkea huumori, joka kukki paikassa kuin paikassa.

Isoiita

========================

Jalkoja ei saa pitää sohvapöydällä eikä pöytien päällä saa istua. Ruoka oli tärkeä asia ja samalle alustalle ei jalkoja tai takapuolta saanut laittaa.

Vieläkin 50 vuoden jälkeen tunnen syyllisyyttä jos joskus nostan väsyneet jalat sohvapöydän kulmalle.

Omillekin lapsilleni olen opettanut saman asian ja en koskaan heidän nähtensä nosta jalkoja pöydälle.

Kiitos isälle siitä

========================

Opin isältä tavan katsella kaikkia pieniä asioita ihmetellen ja ihaillen.

Opin että tekemällä opin lisää ja yksi mottoni on että, teen ja yritän kaikkeni vaikka joku työ tuntuu ensin vaikealta ja opin myös, että yhdessä tekemällä saadaan asiat valmiiksi.

Olin 9-vuotias kun isäni kuoli, mutta se aika jonka ehdin viettää hänen kanssaan, oli antoisaa.

Uskon vakaasti että en tekisi tätä työtä jos en olisi ehtinyt tuntea isääni.

Hän antoi minulle uskoa itseeni.

Pikisilmä

========================

Kun kävin oppikoulua, oli tärkeää että isäni kuulusteli aina ennen koetta, miten osasin eri opittavat asiat. Olen ollut siitä kiitollinen, hän tavallaan kannusti minua opiskelemaan. Hän itse oli oman perheensä kuopus, eikä hän päässyt opiskelemaan silloin. Perheen vanhin sai opiskella.

Isän elämänohjeet ovat vieläkin voimassa. Hän on aina sanonut että pitää elää täällä tänään eikä odottaa sitku... Hän aina kertoi senkin ettei täältä saa mitään mukaansa, siis ei kannata kerätä maallista mammonaa. Isäni on nyt 82v.ja erittäin vaikeasti dementoitunut.

II

========================

Isäni takia jo lapsena pelkäsin alkoholismia. Aikuisena olen iloinen, että hänen takiaan en ole koskaan juonut itseäni humalaan. Opin käyttämään alkoholia harvoin ja vain vähän.

Aikuinen

========================

Isäni kuoli onnettomuudessa minun ollessani vasta vuoden vanha. Pienenä ajattelin, että minulla ei ole koskaan isää ollutkaan, mutta näin isompana olen ajatellut, että tokihan isä on ollut ja opiksi minulle antanut suvaitsevaisuutta. Sillä sitähän jouduin lapsena ollessani oppimaan, koska siihen aikaan kaikilla muilla oli isät, kun avioeroja ei tunnettu lainkaan ja olin hyvinkin poikkeava lapsi isättömänä muiden joukossa. Esim. paikkakunnan pappi sanoi, että voin silti olla kunnon uskovainen, vaikka minulla ei isää olekaan, sitäpä sitten pienenä tyttönä nieleskelin...

Iiris

========================

Tasapuolisuus ja oikeuden mukaisuus kaikkien ihmisten kesken oli isäni "motto". Sekä "on annettava niille joilla on vähän tai ei mitään." Huomasin sen jo varhain nuoruudessani ja varsinkin nyt hänen poismenonsa jälkeen tuo asia on saanut suuremman merkityksen kuin osasin arvatakkaan.

Pari esimerkkiä 50-lukuhan oli ankaraa aikaa mm "mustalaisia" kohtaan. Asuimme pienellä paikkakunnalla Pohjois-Karjalassa, jossa liikkui paljon romaaneja. Isäni oli saanut jostain selville erään nuoren romaani Ilmarin sairastavan epilepsiaa. Tuo mies oli toisten hyljeksimä, likainen, nälkäinen ihminen. Isäni keräsi paikkakunnalta vaatteita ja ruokaa, pesi Ilmarin ja ruokki tämän. Kesä meni Ilmartilla toisten joukossa, talven hän kuulema vietti kunnalliskodissa.  Vanhempani ruokkivat Helsingissä asuessaan taloyhtiönsä lehtilaatikossa asuvia ihmisiä - kahvia ja voileipää. Tässäpä esimerkkejä minulle inhimillisyydestä,

Irmeli

========================

Olen kohta 42-vuotias nainen, joka ei ole koskaan tavannut omaa biologista isäänsä.

Mutta usein olen miettinyt, mitä olen saanut isältäni? Hyvät vai huonot geenit? Tietyt luonteenpiirteet? Yksi näkyvä piirre oman äidin kertoman mukaan ovat pitkät sormet...

Ehkä jonain päivänä, jos se ei ole liian myöhäistä, haluan nähdä isäni, ehkä...

Kaikille Suomen iseille, älkää unohtako lapsianne olivat ne sitten lähellä tai kaukana.

-isätön-

========================

Sain isältäni avoimen mielen oppia aina uutta, luonnon suojaamisen ja luonnosta nauttimisen sekä kärsivällisyyden toimia hankalien ihmisten kanssa. Kaiken olen tosin huomannut liian myöhään jakaakseni ne isän kanssa - hän nimittäin kuoli lokakuussa.

Jaana F.

========================

Insesti-yrityksiä sain ja siitä kai johtuu, ettei mun askeleet kovinkaan usein johda hänen haudalleen vaikka kaikesta on kulunut jo 30 vuotta...

Ymmärrätte varmaan...

Katkera aikuinen

========================

Ajokortin saatuani, isä opetti minulle asioita joita auton omistajan kuuluu osata, mm. renkaiden vaihdon.

Tärkeä taito, jota on oppinut arvostamaan vasta myöhemmin. Eipä tarvitse keväisin ja syksyisin huoltoliikkeen apua renkaiden vaihdossa, eikä tämä tyttö jäisi neuvottomaksi tien reunaan rengasrikon sattuessa!

Jaana

========================

Isäni on herttainen ja hyväntahtoinen ihminen. Näin tyttärenä huomasin jo pienenä, että hän halusi minua aina opastaa vähän joka asiassa. Silti hänen sanansa eivät koskaan ole loukanneet minua, vaikka en olisi heti osannut tai tehnyt niin kuin hän oli neuvonut.

Toisten ihmisten kunnioittamisen taidon olen oppinut isältäni samoin kuin hyväksymisenkin, että olemme kaikki erilaisia. Isäni sanoin, ei sellaista ihmistä olekaan, jossa ei jotain hyvää olisi...

Isäni -tiennäyttäjä ja lapsuuteni idoli

========================

Opin isältäni kuinka tärkeää on leikkiä lasten kanssa, siitä saavat kumpikin iloa. Teimme yhdessä jäämäkiä, loimme lumia ja kesällä pelailimme krokettia. Isä laittoi aina pienen voiton rahan muodossa ja se vielä lisäsi iloamme osallistua pelaamiseen.

Nauru pidentää ikää ja vapauttaa myönteistä energiaa!

Jaana

========================

Turhia hötkyilemättömän elämänasenteen. Olen herännyt huomaamaan asian vasta vuosia myöhemmin ja siitä on ollut minulle paljon apua niin asiassa kuin asiassa.

Napero

========================

Suurimman osan opeista olen huomannut myöhemmin. Jopa nk. kova kuri ja rajoitukset, joita minulla lapsena oli - ovat minulle selkeytyneet vasta aikuisiällä. Varsinkin kun sai omaa jälkikasvua, olen oppinut isän opeista hyvin hyvin paljon - näin aikuisena...

JT

========================

Ihmettelen vuosi toisen jälkeen, miten isäni jaksaa antaa ja auttaa lapsiaan pyyteettömästi ja nöyrästi. Tarvitaan vain puhelinsoitto ja hän on aina paikalla. Liian harvoin tulee kiitettyä... Avomiehelläni on mennyt välit poikki omaan isäänsä, joka on jo kuolinvuoteella. En voi ymmärtää, miksi ei voida antaa anteeksi ennen kuin on liian myöhäistä.

Maailman parhaan isän tytär

========================

Isä on opettanut minulle paljon elämästä. Varmaan enemmän kuin kukaan muu. Olen saanut vahvuutta elämääni, jottei elämääni ja uskoa siihen, että kaikki menee hyvin, kun itse tekee parhaansa. Isä valitettavasti joutui näyttämään sen omalla esimerkillään, mitä tapahtuu, kun ei pidä itsestään huolta. Mutta olen varma, että moni ihminen on oppinut häneltä paljon.

Tytär

========================

Minulla on ollut maailman paras isä, ja on vieläkin. Eräs ystäväni sanoi joskus, että sinun isäsi on aina seissyt vierelläsi niin kuin vuori. Vasta se herätti minut ajattelemaan, että niinpäs onkin. Varsinkin kun jossain vaiheessa elämä heitteli oikein tosissaan, ymmärsin että maailmassa on asioita, jotka pysyvät, vaikka mikä tulisi; vanhempien rakkaus. Vaikkei isän kanssa niin kovasti syvällisiä ole keskusteltu, olen aina voinut luottaa häneen niin kuin vuoreen; se pysyy paikallaan eikä horju, vaikka tuulisi  enemmänkin.

Onnellinen isän tyttö

========================

Opin isältäni varmasti satoja asioita, lähes päivittäin tarvitsemani oppi:
Kun suhtautuu asioihin vähän "kevyemmin", pilke silmäkulmassa hommat hoituu mukavasti. Toimii kolmen alle kouluikäisen lapsen kanssa touhutessa paremmin kuin tiukkapipoisuus!

Johanna

========================

Isäni opetti minulle elämän tärkeitä periaatteita. Hän opetti ottamaan muut ihmiset huomioon, olemaan kohtelias ja sanoi, että tee aina muille niin kuin haluaisit heidän tekevän sinulle. Hänellä on valtavan avara sydän ja on nöyrä luonteeltaan mutta samalla myös vahva.

Jon

========================

Isäni tapasi sanoa, että tärkeintä on muistaa olla "ystävällinen, ymmärtäväinen ja pitkämielinen". Meitä oli kahdeksan lasta, joten tuo elämänviisaus oli taatusti useaan kertaan testattu ja hyväksi koettu. Kiitos isä hyvistä elämäneväistä!

Johanna

========================

Joo - vaihdoin nuorena poikana ensimmäiseen autooni talvirenkaat, ja koska niissä oli erikoismetallivanteet, niin olihan minulla kiire "kylille" niitä näyttämään.

Palasin puolenyön jälkeen kotiin ja hiljaa hiipien menin omaan huoneeseeni, koska ajattelin ettei muut talossa jo nukkuvat herää.

Avasin hiljaa huoneeni oven ja suljin takanani sen, en laittanut kattovaloa päälle, koska olin opetellut pimeässä huoneessani jo liikkumaan.

Pimeässä huoneessani edeten sänkyäni kohti, sytyttääkseni lukuvaloni sängyn yläpuolelta, tapahtui sitten se että koko perheemme heräsi.

ISÄNI OLI MINUA OPETTANUT AINA SILLOIN TÄLLÖIN NS. KANTAPÄÄN KAUTTA, NIIN NYTKIN.

Olin taas unohtanut jotain, tällä kertaa ne kesärenkaat olivat unohtuneet keskelle pihaa josta Rakas isäni oli siirtänyt ne keskelle huoneeni lattiaa, arvaattekin jo nyt mihin se meidän perheemme oikein heräsi keskellä yötä.

KANTAPÄÄN KAUTTA

========================

Isä on opettanut olemaan tarkka rahan kanssa. Pitää miettiä tarkkaan mitä ostaa eikä vain hetken mielijohteesta osta jotain, mitä myöhemmin katuu. Tämän olen oppinut vasta nyt, täyttäessäni kohta 30v.Aikaisemmin rahaa on palanut jos mihinkä turhuuksiin.

Rahan tärkeys

========================

Isäni ei koskaan tuominnut tai moittinut minua ja tekemisiäni. Tiukan paikan tullen hän vain joillain pienillä sanoilla ohjasi toimintaani oikeaan suuntaan. Hän opetti minulle suvaitsevaisuutta ja arvonantoa omalla esimerkillään; hän ei arvostellut tai arvottanut ketään. Hän myös antoi mallin siitä, miten neuvottelemalla ja toista kuuntelemalla pääsee parhaaseen tulokseen.

Liisa

========================

Ennen kaikkea turvallisen lapsuuden ja luottamuksen omiin voimiini ja uskallusta, koska hän hyväksyi minut.

Kaija

========================

Muistelen isääni rakkaudella, hän antoi niin paljon.

Häneltä olen oppinut:
kärsivällisyyttä,
oikeudenmukaisuutta,
itsehillintää,
positiivisuutta,
myötätuntoa,
nauttimaan pienistäkin asioista,
ottamaan kanssaihmiset huomioon,
saamaan ja antamaan rakkautta,
pyytämään ja antamaan anteeksi,
iloitsemaan myös muiden onnistumisista,
olemaan rohkeasti se mikä olen.

Olen oppinut myös sen, että ei ole vain yhtä oikeaa tapaa toimia - vaan että useilla ihmisillä on oma näkemys ja tapa tehdä erilaiset asiat toisin kuin mitä minä teen. Hänen tapansa ei ole huonompi tai parempi kuin omani se on vain erilainen.

Ja varmaan paljon, paljon muuta. Jotkut asiat heti, mutta useimmat vasta ajan myötä.

Kaisu

========================

Olen saanut isältäni valtavasti rakkautta ja huolenpitoa. Sekä elämänohjeen joka kantaa kauas.

"Älä osta mitä tarvitset, osta se mitä ilman et toimeen tule". Voisi luulla että sanonta pätee vain rahalla saatavaan, mutta kun sitä miettii todella se pätee myös moneen muuhun asiaan. Me tarvitaan niin paljon, mutta jos osaamme olla tyytyväisiä siihen mikä on meille oikeasti tärkeää (mitä ilman emme toimeen tule) elämä on paljon helpompaa ja hauskempaa. Pidetään kiinni ja rakastetaan niitä jotka ovat meille niitä kaikkein rakkaimpia.

Kaija

========================

Pienenä poikana naapurin pojan äiti vei meidät keväällä Kaukajärvelle veneellä katsomaan järven takana olevaa "jäävuorta" eli pohjoisrinteellä kallioon jäätynyttä vesipatsasta joka suli vasta kesäkuun puolessa välissä.

Retki kesti oletettua pitempään ja kotona ei tiedetty minne olimme menneet. Kun sitten saavuin kotiin, oli koivuvitsa odottamassa ja se viuhui takamuksille erittäin kipeästi. Kipua lisäsi vielä tunne, että rangaistus oli aiheeton, koska itse en ollut voinut vaikuttaa naapurin paluuseen retkeltä.

Tämä aiheutti isää kohti pitkän aikaa negatiivisia tuntemuksia, joista pääsin vasta aikuisena, kun itse tajusin kuinka paljon vanhemmat voivat huolestua lasten poissa olosta.

Selkäsauna

========================

Rauhallisen ja pitkäpinnaisen luonteen myös savolaisen huumorintajun.

Savolainen

========================

Tehdessäsi työtä, älä valita. Mieti mitä positiivista siinä on.

Kari

========================

Ongelmien tai ristiriitojen kohdatessa isäni on usein sanonut minulle vanhan sanonnan mukaan: Kun ketään ei ole tapettu, asiat voidaan aina selvittää puhumalla.

Neuvo kuulostaa hurjalta, mutta sisällön oppi on selkeä ja arvokas.

Olen kyllä oppinut monessa asiassa, että puhumalla ne selviää, joten on mennyt oppi perille.

Kuurankukka

========================

Olen oppinut isältäni suhteuttaa ongelmalliset tai harmittavat asiat hänen rauhalliseen sanontatyyliinsä: "uppoaahan sitä valtamerilaivojakin!" Ja usein huomaakin ettei harmittava asia todellakaan ole mikään iso tai vakava asia.

Toinen oppimani asia on kiireen sietokyky. Hän sanoo aina että "mihin sitä on kiire valamiisa maalimasa?", ja kun asiaa ajattelee, niin eipä mihinkään. Kyllä vähemmälläkin vauhdilla pääsee perille - ja usein paljon turvallisemmin.

Nämä molemmat "viisaudet" ovat elämän riepottelussa vain vahvistuneet ja kulkevat yhä mukanani turvallisuutta ja rauhallisuutta luoden.

Iskän tyttö, isonakin

========================

Isäni on antanut minulle isosiskon.

Olen häntä nähnyt lapsesta asti, kerran vuodessa; hän asui eri paikkakunnalla mummonsa kanssa, ja jäi aika etäiseksi.

Vasta aikuisena olen oikeasti tiedostanut asian, ja yrittänyt pitää yllä yhteyksiä. Tiedostamiseen on vaikuttanut se, että mieheni veljen perheessä kaikkia puolisisaruksia pidetään samassa arvossa - ovat yhtä perhettä -, ja olen ihaillut tuollaista avaramielisyyttä suuresti.

Pikkusisko

========================

Kiitos isä, että sinun elämää seuratessani, olen oppinut tärkeän läksyn. Oma perhe ei ole itsestäänselvyys. Se voi kadota, häipyä kauas pois. Perheestä on pidettävä hyvää huolta. Se tarvitsee aikaa, kunnioitusta, arvostusta, rakkautta ja paljon naurua! Ilman sinua ja sinun tapaasi elää, olisi tämä läksy jäänyt huomaamatta.

Kata

========================

Isäni ei ole koskaan valittanut töistään eikä töiden raskaudesta. Hän opetti arvostamaan jokaisen ihmisen tekemää rehellistä työtään, olipa se sitten palkkatyötä tai mitä tahansa työtä.

Isäni opetti myös esimerkillään kunnioittamaan ja arvostamaan toisia ihmisiä sellaisina kuin he ovat.

Kimmo

========================

Olen oppinut, että silloin, kun ollaan omassa kotikaupungissa liikenteessä, niin tullaan kotia yöksi. Ja se on ollut hyvä neuvo se.

Irmeli

========================

Menetin isäni joulun alla 1966. Olin tuolloin vasta 4-vuotias. Näin isäni viimeisen hengenvedon, ja sen jälkeen alkoikin taistelu elämästä... Isältäni sain taiteellisen mutta myös sitkeän luonteen. Teen käsilläni paljon kaikenlaista, niin teki isikin. Musiikki on kai suurin saamani asia isiltä...

Lapsuudestani muistan yhden asian kovinkin selkeästi... Isi kiipesi kesäiltaisin talonkatolle soittamaan kyläläisille iltasoiton trumpetillaan... sinne minäkin sittemmin kiipesin laulamaan. Tosin sen jälkeen isi otti tikapuista alimpia portaita pois, etten enää sinne päässyt. Musikaalinen urani päättyi sillä erää siihen, joskin kirposi piankin uudelleen esiin.

Ja nukkumisesta on yksi asia, joka on isältäni, ei niinkään opittua, mutta periytyvää...nukun samalla tavoin. Vatsallani, kädet rinnan alle painautuneina...isi nukkui siten, ja niin nukun myös minä. Mutta, olinhan isin pikku sinipiika...

dj.kitta

========================

Minä olen isältäni saanut hyvät opit kertotaulussa. Silloin kun niitä harjoittelimme, niin en välttämättä sitä tajunnut. Näin myöhemmin kuitenkin ymmärrän, että se oli omaksi parhaakseni, sillä kun ne kerran opettelin kunnolla niin sen jälkeen on matikka sujunut kuin leikki. Joten KIITOS ISKÄ!!

Krista

========================

Minä menetin isäni keväällä, hän menehtyi aivosyöpään. Lopussa ei aivot toimineet kunnolla, ymmärrys meni ja lopulta puhekin. Onneksi olimme aina olleet läheisiä, mitään ei jäänyt sanomatta.

Kysymys oli, mitä sain isältäni. Sain rakkautta, tunteen ettei koskaan ole yksin vaikka olisi kuinka paljon murheita. Jopa nyt kun isää ei enää ole, minulla on tunne etten ole yksin. Kun saa rakkautta 40 vuotta ja tuntee että rakastetaan aina vaikka tekisi mitä, siitä saa voimaa. Turvallisuudentunne sekä tieto siitä että toinen oli olemassa, silti vapaus elää itse omat virheet. Minulla oli "maailman" paras isä, minulle itselleni. Lyhyesti sanottuna olen saanut häneltä rakastamisentaidon, omien virheiden myöntämisentaidon ja sitkeyden. Sekä kirjoitusvirheet.

Ainoa lapsi

========================

Ehkä vähän kauppasilmää, työnteon merkityksen niin hyvässä kun pahassa (kun sitä työtä ei kaikille ole tahtoi tai ei). Mutta varmaan paljon jäi saamatta koska isä nukkui pois liian varhain.

Saara

========================

Opin isältäni hänen kuolinvuoteellaan, että älä koskaan eroa riidoissa. Sopikaa riitanne. Koskaan et voi tietää tapaatteko vielä.

Olen yrittänyt noudattaa sitä ja myös hänen toista oppiaan: anna kukat eläville ihmisille, niin ei tarvitse kärsiä huonosta omastatunnosta, kun kuolevat. Silloin kukat ovat myöhässä.

Laaki

========================

Sain pelon humalaisia miehiä kohtaan. Lisäksi en vieläkään pysty täysin luottamaan miehiin - valitettavasti sellainen "isä" minulla.

Haukku

========================

Oppinut että työn tekeminen kuuluu elämään. Arvostamaan ihmisiä.

Letupe

========================

Isäni on antanut muutamia hyviä elämänohjeita. Monesti on lohduttanut: "Se on pientä tuhannen vuoden päästä."

Toinen, hyväksi havaittu, on että työtä tulee tehdä sen mielekkyyden takia, ei suuren tilipussin takia.

Leela

========================

Isäni opetti olemaan aina rehellinen ja pysymään sanojensa takana sekä vastaamaan teoistaan. Näihin vaateisiin joutuu/saa vastata joka päivä elämässään.

Leena

========================

Olen saanut isältäni kunnioituksen työntekoon ja ahkeruuteen. Hän sanoi aina; Ihminen ei saa antaa periksi, on aina uskallettava löytää uusia keinoja ja tapoja asioiden hoitamiseen. Tämän opin jo hänen eläessään, mutta nyt 5v. hänen kuolemastaan on tullut mieleen monta hyvää uutta asiaa, joita ei silloin tiedostanut.

Lile

========================

Rehellisyyden ja ahkeruuden. Eihän lapsi ajattele tällaisia vaan toimii esimerkin mukaan. Aikuisena sitten ymmärtää asian.

Leenamummu

========================

Vasta myöhemmin ymmärrän isäni antamia oppeja ja neuvoja. Nuoruudessa sitä elää päivän kerrallaan, nuorihan tietää ja osaa kaiken. Isäni jaksoi aina neuvoa ja antaa ohjeita, jotta elämäni olisi helpompaa eikä kaikkea tarvitsisi oppia kantapään kautta. Hän mm. kehotti minua hoitamaan/ hoidattamaan itseäni, ettei terveys pettäisi. Eihän sitä nuorena ja terveenä ymmärtänyt. Kun terveys petti, niin taas tulivat isän neuvot mieleen. Enää en voi henkilökohtaisesti kiittää isää, koska hän on nukkunut pois muutama vuosi sitten. Mutta uskon, että hän siellä jossain kuulee kun sanon: Kiitos Isä kaikesta.

Leena

========================

Säästäväisyyttä, että aina pitää olla pahanpäivän varalle jotain. Että ensin säästetään ja sitten vasta ostetaan, kuten tv:t, pyykinpesukoneet ymv. niitä ei meillä ole vielä koskaan ostettu velaksi. Raha ei kasva puissa, sitä olen yrittänyt opettaa myös omalle juniorilleni.

Toimistosihteeri

========================

Olen oppinut isältäni huolellisen rahankäytön ja sen, ettei kenenkään tarvitse saada kaikkea valmiina, vaan  sen eteen on tehtävä työtä. Opin sen vasta aikuisena. Musiikin ja luonnon rakastamisen aidon olen myös saanut isältäni.

Cami

========================

Omalta isältäni opin jo pienenä iltarukouksen lukemisen, jota olen jatkanut nyt omille lapsilleni.

Isältä olen oppinut myös huumorintajua ja olemme voineet aina keskustella - varsinkin äitini kuoleman jälkeen sillä oli itselleni iso merkitys.

Vuosien vieriessä oman isän arvo ja merkitys on vain kasvanut ja olen isästäni äärettömän onnellinen!

Letta

========================

Opin isältäni, että kaikki ihmiset ovat tärkeitä eikä ketään tai minkäänlaista ihmistä saa pilkata.
Päinvastoin heitä tulee puolustaa.

Lissu

========================

Isä on opettanut minulle sitä, että kaikki ihmiset ovat arvokkaita. Lisäksi hän huomioi ja muisti läheisiään. Omilla teoillaan ja käytöksellään hän konkreettisesti osoitti nämä asiat. Hän auttoi heikommassa asemassa olevia naapureita (vaikka itsekin olimme köyhiä). Kun isä tuli savotasta kotiin, siellä oli aina jotain meille lapsille. Ja etenkin jouluna kaikki saimme paketit. Vasta aikuisena olen ymmärtänyt miten tiukoilla taloudellisesti perheemme oli, mutta isä koki varmasti aidosti antamisen iloa.

Liisa

========================

Elämän arvoja, kasvatusta, huolehtimista jne. Onneksi olen saanut elää perheessä, jossa on molemmat vanhemmat.

Kohta Isänpäivä

========================

Opin pyytämään anteeksi riidan jälkeen. Se on ollut mielestäni heti alusta asti asia, jota olen kunnioittanut toisessa ihmisessä. Muistan, miltä pienestä tytöstä tuntui, kun isä tuli ristiriitatilanteen jo lauettua luokseni ja totesi olleensa väärässä ja pyytävänsä käytöstään anteeksi.

Toinen, ei välttämättä niinkään tavoiteltava oppi on ollut hieman liiallinenkin aherrus ja jatkuva uurastus. Nyt myöhemmin vasta olen alkanut ymmärtää, että myös hyvällä omallatunnolla tapahtuva laiskottelu ja vain oleilu voivat olla tärkeätä sisäistä hiljentymistä ja löytämistä.

Kolmas asia, joka on varmasti isän peruja, on tieto siitä, että pelko ja epärehellisyys kulkevat käsikädessä ihan niin kuin rohkeus kannattaa rehellisyyttä.

Aarteita kätköistä

========================

Olen saanut isältäni kykyä kestää elämää eli sitä, mitä sattuu toisin kuin on suunnitellut.  Asioilla on taipumus järjestyä, kun tarpeeksi kovasti on halua järjestää. Olen saanut isältäni tukea silloin, kun olen sitä tarvinnut - enkä olisi selvinnyt kaikista koettelemuksista ilman lapsuuteni turvallista kotia.  

Maippi

========================

Olen saanut jo melkein 90-vuotiaalta isältäni niin paljon rakkautta, hyväksyntää ja tukea elämäni varrella, että ilman niitä en varmasti olisi selvinnyt näin hyvin kaikista elämäni varrella tapahtuneista kolhuista. Olen tiennyt sen aina, mutta vasta myöhemmin oppinut todella arvostamaan hänen kykyään pyyteettömästi tehdä kaikkensa lapsensa hyväksi. Tiedän, että olen perinyt isältäni tämän saman taidon, niin omahyväiseltä kuin se kuulostaakin, mutta omien lasteni palautteista sen huomaa ja tämä taito on mielestäni Jumalan lahja ihmiselle.

Maikki

========================

Kyllä tärkein oppi isältä oli hänen lauseensa: "Ihminen pystyy mihin vaan, jos vaan haluaa." Hän todisti sen itse eläissään: Hän tarttui poron sarven palaseen - siitä tuli veitsen kahva. Hän tarvitsi takin - löysi vanhan naisten ulsterin, ratkoi sen palasiksi, käänsi kankaan nurin, ompeli paloista itselleen takin! Saimme poromiehiltä lahjaksi verta - isä valmisti siitä kampsuja, joka on  eräänlaisia verestä ja ruisjauhoista tehtyjä palttupaloja. Joku tarvitsi korin - Isä veti koivunrungosta päreitä, joista liottamisen jälkeen punoi korin.

Lisäksi hän valmisti koriste-eineitä, pahkakuppeja, visakoivuisia pöytiä, korjasi kyläläisten koneita (ei koskaan omistanut ajokorttia), osasi soittaa instrumenttia kuin instrumenttia. Jos sellaista ei löytynyt hän valmisti itsellensä "sippiviulun" ja soitti sillä!  Jos kylällä oli tanssit saatettiin isä hakea soittamaan jotain instrumenttia, jonka soittaja oli estynyt saapumaan paikalle! Soitin saattoi olla viulu, mandoliini haitari tai rummut. Joku voisi luulla, että kyseessä on ollut erityislahjakkuus. Kenties. Mutta minä olen noudattanut samaa filosofiaa, joka ON toiminut, ja hän oli kuitenkin minun KASVATUSISÄNI!   

Maikkismus

========================

Koska isäni on ollut yksinhuoltaja, olen oppinut häneltä enemmän kuin lapset yleensä. Ehkä suurin oppi on sitkeys ja sisu, vaikka elämä kohtelisi kuinka kaltoin, siitä selviää eteenpäin.

Mari

========================

Olen viime kuukausien aikana käynyt hyvin paljon läpi juuri niitä asioita, joita isäni minulle oli ja mitä häneltä opin. Isäni menehtyi yllättäen viime kesänä. Isä oli minulle vahva, mutta lempeä auktoriteetti, ystävä ja roolimalli. Isäni opetti minut olemaan ylpeä itsestäni sellaisena kuin olen, eikä koskaan tyytymään vähempään kuin mitä ansaitsen. Opin häneltä myös elämän selviytymiskeinoja, joista ehdottomasti tärkein on huumori ja pilke silmäkulmassa. Isäni kuolema sai meidän perheemme jälleen yhteen monen vuoden jälkeen ja olemme sittemmin pitäneet entistä enemmän yhteyttä.

Positiivisesti ajatellen tämäkin tuntuu lahjalta, jonka saimme isältämme. Onnekseni kävin isäni kanssa pitkän keskustelun muutamaa viikkoa ennen hänen kuolemaansa ja kerroin hänelle, kuinka tärkeä osa minun elämäni kehitystä hän oli ollut. En ehkä kaikkia asioita oppinut aina heti, mutta parempi myöhään, kun ei ollenkaan. Minulle on todella tärkeää, että ehdin tämän kaiken ja paljon muuta hänelle kertomaan.

Mari

========================

Isältäni olen saanut rauhallisuuden ja pitkän pinnan, välillä vähän liiankin. Samalla olen saanut häneltä arvokkaista oppeja siitä, kuinka ottaa toiset huomioon. Rakastavalla asenteellaan ja herkällä ihmisellä olen ollut itsekin samanlainen. Olen kiitollinen isästäni päivä päivältä enemmän ja nyt varsinkin kun asumme kaukana toisistamme. Omalle perheelleni annan samoja arvoja mitä isältäni olen saanut.

Manta

========================

Isältäni olen oppinut paljon. Hän antoi meille kaikille lapsille yhden hyvän esimerikin miten elämässä pärjää. Olemalla rehellinen itselleen. Siinä toteutuu samalla se, että olet myös rehellinen muille.

Rehellinen itsellesi, että voit myös myöntää epäonnistuneesi ja siitä oppineesi ajan kanssa onnistuneesi.

Mymmeli

========================

Olen saanut isältäni halaamisen ja anteeksipyynnön taidon!

Mandi

========================

Vanhempani ovat jo kuolleet. En muista heidän koskaan riidelleen. Kun äiti piti kiinni jostakin mielipiteestään, muistan isäni aina sanoneen "Minulla on vara antaa periksi". Tuota olen itsekin usein noudattanut, enkä silti ole joutunut alistetuksi enkä hyväksikäytetyksi. Pitää tietää, milloin on viisasta antaa periksi.

Maritta

========================

Isältäni olen saanut innostuksen puutarhaan, suurimman osan ulkonäöstäni, ihania sukulaisia, läheisyyden rakkauden, herkän luonteeni ja paljon rakkautta.

Kaiken tämän olen huomannut/tajunnut vasta aikuisiällä, pohdiskellessani omaa olemustani, aikuistuessani. Ollessani kiperien elämäntilanteiden kohdalla, joutuessa miettimään elämän syvimpiä ajatuksia.

Kiitos isälle kaikesta.

Isin tyttö

========================

Sain isältäni paljon ja huomasin vasta aikuisena. Isälläni oli tapana kanttaa minut n.200m päästä
ulkosaunasta täkkiin käärittynä, leikkimielisesti isä kuvaili, milloin naapurinpihan tai kuopan kautta sisälle kotitupaan. Ja nyt aikuisen nuo isäni käsivarret ovat kantaneet tukevasti vaikeuksien yli.

"isän tyttö, Savosta"

========================

Isä sanoi aina, että kannattaa aina yrittää eikä haittaa jos aina ei onnistu hyvin.

Niinpä vieläkin aloitan uusia hankkeita elämässäni yli viisikymppisenä. Jos huomaan, ettei joku ota tuulta purjeisiin yrityksistä huolimatta, käännän laivan toisaalle ja taas ovat edessä uudet haasteet ja seikkailut.

Saaressa kasvanut Marja

========================

Minä olen oppinut isältäni retkeily ja kalastus taidon tämän opin jo pienenä. Asuimme Tampereella usein kesällä saaressa jossa meille tämä taito opetettiin ja mato piti osasta laittaa itse koukkuun.

Talvella pilkkimisen taidon opin myös isältäni kuljimme paljon pilkillä sekä kun muutimme tänne Pohjois-Suomeen niin lapin reissut johon liittyi kalastus sekä telttailu opin kaikki niksit isältäni hän oli oikea erämies.

Maikki

========================

Jos et koskaan mitään uskalla, et koskaan mitään saavuta. Rohkeutta peliin.

Maisa

========================

Lapsuuteni aikana vielä romaanit kiertelivät maaseudulla isoina perheinä taloista taloihin, yöpyen siellä minne saivat luvan.

Isäni suhtautui heihin niin kuin muihinkin ihmisiin. Meille lapsille hän teroitti että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, olivatpa he mitä rotua tahansa.

Se neuvon olen pitänyt mielessäni ja yrittänyt opettaa lapsenikin hyväksymään kaikki ihmiset sellaisina kuin he ovat.
 
Mimmu

========================

Ihailen isäni tyyntä suhtautumista elämään. Sitä että useinkin kannattaa antaa periksi eikä periaatteen vuoksi kinata omasta mielipiteestään pienissä asioissa: nimenomaan toisen hyväksymisessä sellaisena kuin hän on.

Maruska

========================

Välittämistä on myös se mitä osoittaa teoin. Voi tehdä pieniä toista ihmistä helpottavia asioita ja siten osoittaa, että hän on tärkeä.

M-L

========================

Isäni oli yrittäjä ja olen jo pienestä pitäen kasvatettu työntekoon. Se ei aina maittanut ja varsinkin koulujen loma-aikoina harmitti kun muilla oli vapaata ja itse "joutui" töihin.

Vasta myöhemmin ymmärsin isääni paremmin ja osasin arvostaa työntekoa ja tietysti oman rahan ansaitsemista. Isäni oli rehellinen ja piti sanansa. Vaikka oli kuinka vaikeaa, aina piti yrittää selvitä. periksi antaminen vaikeuksien edessä ei kuulunut isäni luonteeseen niin kuin ei kuulu omaanikaan.
Yritän opettaa näitä arvoja kahdelle pojalleni.

Karjalaista sukujuurta

========================

Ennen kouluunlähtöä jouduin vanhimpana pitämään säkkiä, kun isä kaatoi siihen laarista jyviä myllyyn lähetettäväksi. Säkin suu oli tuettu puukepeillä, niin että se pysyi suorassa. Jos erehdyin ajattelemaan muuta, kepit valahtivat alas ja jyvät olivat vaarassa pudota aitan lattialle.

"Kato työhös", isä tokaisi.

Sama tokaisu kuului, jos unohduin haaveilemaan tahkoa pyörittäessäni. Sitä piti nimittäin pyörittää tasaisessa tahdissa eikä saanut välillä hidastella.

Tätä isän opetusta olen ajatellut monta kertaa. Kiireidenkin keskellä on syytä keskittyä juuri siihen, mitä kulloinkin tekee.

Marjatta

========================

Kertotaulu on osattava vaikka yöllä herätettäisiin. Sujuu edelleen!

Marjatta 69v

========================

Sain omalta isältäni paljon; rehellisyyden opin, toisten kunnioituksen opin, säästämisen taidon ja luonnon kunnioituksen opin.

Kun Hän oli nukkunut ikiuneen, sain onnekseni pitää Häntä kädestä kiinni viimeiset elämän tunnit, ihmeekseni huomasin että Isäni taiteilijan, maalaamisen lahjat pulpahtivat yhtäkkiä minussa esille. Oli pakko ostaa omia tarvikkeita Isän tarvikkeiden lisäksi ja opetella maalaamaan. Se on ollut tosi hieno kokemus ja siksikin upeaa, kun en edes tiennyt että osaan juuri samaa kuin oma Isäni.

Olen tosi onnellinen.

Isän esikoinen

========================

Olen oppinut sen, että tunteita on näytettävä ja että muut ihmiset ovat tärkeitä. Olen oppinut tämän ikään kuin käänteisesti - ja kipeästi - omien menetyksiensä vuoksi sulkeutuneelta isältä.

Maiju

========================

Sen periaatteen, että kaikki pystyy tekemään mitä vain, kunhan joku vain neuvoo sinua.

Maana

========================

Opin isältäni työn arvostuksen eli oli työ mitä tahansa niin se on arvokas, jos sen tekee kunnolla. Hän korosti myös ihmisten tasa-arvoja ja heikompien puolustamista. Varsinainen aktivisti vanhaksi mieheksi. Vietän nyt ensimmäistä isäinpäivää, kun hän on poissa.

Ida-Sofia

========================

Jos minut vaikkapa keskellä yötä herätetään ja kysytään mikä on Afganistanin pääkaupunki, osaan vastata kuin pyssynsuusta; Kabul. Sitä isäni jostain syystä hoki usein, ollessani lapsi. Sen sitten ainakin maantiedosta muistan lopunikääni!

HELUNA

========================

Isäni ei ole keskustelija. Jos ja kun hän osallistuu keskusteluun, hän sanoo asioita välillä kovin tiukasti ja ehdottomasti. Sävystä välittyy syvä huoli ja halu auttaa tilanteessa.

Kaiken, minkä olen oppinut häneltä olen oppinut esimerkistä. Olen oppinut häneltä:
- uima- ja hiihtotaidon
- jämäkkyyttä tehdä päätöksiä
- rohkeutta kokeilla uutta, uteliaisuutta
- uskon siitä, että pärjään
- jääräpäisyyttä
- että, tärkeään ihmiseen pidetään yhteyttä kustannuksista ja sen aiheuttamasta vaivasta huolimatta
-itsekkyyttä
-aikuisuutta
-rohkeutta olla oma itseni

Marjo

========================

Olen oppinut isältä paljonkin, mutta tässä sain nopean avun akuuttiin tilanteeseen:  

Jouduin lopettamaan nuoremman lapseni imettämisen vauvan ollessa 3 kuukauden ikäinen, syistä, joiden selittäminen veisi tässä liikaa tilaa. Riittäköön maininta, että olimme siinä vaiheessa koko perhe jo riekaleina ja olin alkanut epäillä, selviämmekö ylipäätään hengissä.

Tutteliin siirtyminen muutti kaiken - vauva nukkui yönsä, lakkasi itkemästä koliikkiaan vuorokauden ympäri, ja muukin perhe sai vihdoin nukkua. Tunsin kuitenkin kokeneeni henkilökohtaisen tappion ja itkin puhelimessa isälleni, miten huono äiti olen, kun en jaksanut enää taistella, ja mitähän terveyshaittoja tästä nyt vauvalle koituukaan.

Siihen isäni totesi: "Niin, minua itseäni imetettiin aikoinaan kokonaista kaksi viikkoa. Vaikea tietysti vielä sanoa, aiheutuiko siitä mitään terveyshaittoja, kun olen vasta vähän yli 70-vuotias." Minusta todella tuntui kuin pilvi olisi väistynyt auringon edestä tuolla hetkellä. Suhteellisuudentajuni palautui silmänräpäyksessä - ei ole tärkeää yrittää väkisin olla "sankariäiti". Paljon tärkeämpää on, että perheeni ja minä voimme hyvin. Ja minulla on myös lupa olla tästä onnellinen.

Koliikkivauvani on nyt jo 12-vuotias terve ja iloinen koululainen. Isäni on 82-vuotias ja porskuttaa edelleen terävänä ja pirteänä.

Äitiysvalistusta isältä

========================

Olin viisivuotias tytönvillikko ja halusin veistää oman puupyssyn kun naapurinpojillakin oli itse tekemät. Niinpä pyysin isältä puukkoa, jonka hän minulle antoikin sanoen: "Älä sitten vuole sormeesi". No, arvata saattaa miten siinä kävi, haava etusormessa... Tietysti oppi siinä kohtaa oli se, että isä on aina oikeassa. Tarinan varsinainen opetus on selvinnyt minulle vasta paljon myöhemmin: jokaisen täytyy itse tehdä omat virheensä, eikä mitään taitoa hallitse ellei siihen tartu rohkeasti, kuitenkin vaarat muistaen. Epäröivänä, uuden haasteen edessä ollessani kuulen isäni vieläkin sanovan rohkaisevasti: "Älä sitten vuole sormeesi".

Viiskymppinen villikko

========================

Opin ja totuin jo lapsuudesta asti läheisyyden ja hyvänä pitämisen merkityksen. Kuinka lämpimän turvalliselta tuntui olla isän sylissä jopa isompanakin tyttönä. Omatkin lapset tulevat vieläkin syliin, kun ovat siihen tottuneet. Lämmin kosketus ja halaus kertoo sanattomalla kielellä, että sinua rakastetaan ja sinusta välitetään.

Memmu

========================

Opin isältäni, että ketään ei tarvitse pelätä. Kaikki ovat "vain" ihmisiä riippumatta oppiarvoista tms. Tätä ohjetta olen yrittänyt noudattaa elämäni aikana, vaikka joskus joku ihminen vähän pelottaakin tai ehkä se on enemmänkin jännitystä. Tämä on ollut hyvin arvokas neuvo isältäni tätä elämää taivaltaessani. Vasta aikuisiässä kylläkin olen saanut tämän ohjeen oikeasti käyttöön. Mutta parempi oppia myöhään kuin ei milloinkaan.

Pelkoko esteenä asioihin

========================

Isä sanoi minulle aina että muista tyttö "Vähän hupsuna on helpompi elää" Tämä on auennut minulle monen monta kertaa kun huumori tai leikkimieli on keventänyt elämää ja tehnyt vaikeistakin hetkistä siedettävämpiä.

Merja.S

========================

Olen oppinut isältäni nämä kaksi tärkeää asiaa joista olen ollut hyvin tyytyväinen:

- ensimmäisenä opin jo lapsena luonnon ja sen kuuntelun tärkeyden elämälleni, se rauhoittaa ja lataa akkuja kun vain lähtee ulos metsäpoluille. Ei se vilkas tyttölapsi vaan silloin jaksanut hiljaa kuunnella linnunlaulua ym, mutta myöhemmin kyllä.

- toinen tärkeä asia oli se että opiskele ja tee työsi paremmin kuin sinulta odotetaan. Alakoulussa melkein inhosin koulua, mutta ammattia opiskellessa ja työssä olen muistanut ja noudattanut isän neuvoa hyvin tuloksin.

Isäni kuolemasta on jo 10-vuotta mutta tuskin on päivää etten häntä muistaisi milloin minkäkin pienen tai isomman asian yhteydessä.

Mallariina

========================

Isältäni olen saanut kyvyn huomata luonnon ihmeet, kyvyn nauttia luonnon kauneudesta ja sen suomasta rauhasta.

Isältäni olen saanut myös uskon ahkeruuteen ja rehelliseen työntekoon.

Toivon vielä jonain päivänä omaksuvani isäni kysyn huomioida aina muut ensin.

Mervi

========================

Isältäni opin muiden ajan kunnioittamisen olemalla ajoissa sovituissa tapaamisissa tms. sekä myös sen, että tärkeintä ei ole suoriutua hommista nopeasti vaan riittävällä laadulla.

Käytännön esimerkkinä halkopinojen tekeminen: ei se riitä, että saa puut jotenkin pinoon - niiden tulee myös pysyä siinä (työn tulos nimittäin elää kun puu kuivuu ja kun pinoa aletaan käyttämään).

Päivänsäde

========================

Opin isän neuvomana:

-miten hiihdossa noustaan ylämäkeä tehokkaasti
-miten lihaksia palautellaan liikunnan jälkeen ritkuttelemalla ja hieromalla
-kiinnostumaan lauluharrastuksesta
-kiinnostumaan musiikista nauttimisesta
-tekemään yhden työn kerrallaan valmiiksi ennen toiseen hyppäämistä.

Mikko S

========================

Olen oppinut taidon tutkia asioita. Myös luovuutta ja kunnianhimoa sekä jämptiyttä! Ajan kanssa tämä kaikki on opittu...liian nuorena aika ei ollut oppimiselle vielä tarpeeksi kypsä...

Tinde

========================

Isä on itse suuren sisarusparven kuopus.

Hän opetti jakamisen meille kolmelle lapselleen. Jos jollain on jotain hyvää syötävää, se jaetaan kaikkien kesken, tai pidetään niin piilossa eikä siitä puhuta vaan syödään yksin. Ja kuinka ollakaan yhdessä syöminen ja jakaminen on kivempaa kuin yksin mussuttaminen.

Toinen tärkeä opetus on että itkemällä ja kiukuttelemalla ei saa mitään, ei yhtikäs mitään.

Itse olen opettanut nämä myös kahdelle lapselleni.

Manta

========================

Isä aina sanoi, että parempi olla vartti aikaisessa kuin 15 sekuntia myöhässä!!   

Huomaan nykyään olevani monessa asiassa kuin isäni. Liikutumme molemmat herkästi.

Käteviä käsistämme olemme myös. Pyysin puhelimessa apua kun lämpöpatteri oli jumissa. Sain ohjeet ja toimin sen mukaan. Kun sain patterin kuntoon, lähetin isälle tekstarin: "Toimii! Että mä oon hyvä!"

Isä vastasi:"Sukuvika..!"

Minna

========================

Isäni oli tyypillinen vanhanajan suomalaismies: ei puhu eikä pussaa. Myös alkoholinkulutuksessa oli aina ollut se perinteinen reilun kulutuksen suomalaismalli. Isäni oli enemmän erakkotyyppinen metsämies kuin sosiaalinen ja keskusteleva.

Se asia, mikä yhdisti minut, perheen ainoan lapsen, isään, oli musikaalisuus. Isäni soitti harmonikkaa, ja minullekin ostettiin ensimmäinen haitari ollessani viiden vanha. Lapsuudessani ja nuoruudessani soitimme paljon yhdessä. Tästä yhteisestä ajasta ja harrastuksesta olen isälleni kiitollinen.   

Metsäkukkia

========================

Nuorena ajattelin että en ole perinyt isältäni mitään, eivätkä välitkään isään ole olleet kovin läheiset.

Nyt vanhempana huomaan, (johtuu varmaan siitä että ei enää tuijottele omaan "napaansa" vaan huomaa ihmiset ympärillään), että innostuksen puuskat, ns. urakka-ajattelu ja kädentaidot ovat peräisin isältä.  Kaikki aloitettu pitää saada valmiiksi heti tai mahdollisimman pian, joten kiinnostavan työn kuluessa, ei aina kerkiä kahville tai hoitamaan sosiaalisia suhteita. Mikäli puuska ehtii mennä ohitse on hirveän hankalaa aloittaa työtä uudestaan.

Isän tyttö

========================

Olen saanut isältäni opin siitä kuinka tärkeä osa hän on vanhempana vaikka ihan lähtökohdallisesti, auttaen ymmärtämään miksi Minusta on tullut tällainen kuin olen.

Katsomalla omia vanhempiaan voi ymmärtää paljon paremmin omia persoona piirteitään ja arvomaailmaansa ja vaikka joitain erityisiä luonteenpiirteitäänkin.

Myös isän merkitys turvallisena sankarina ja miehen mallina on suuri voimavara elämän varrella, voi miten niin monessa kohtaa...

Ymmärrän ettei aina toki niin onnellisesti ole mutta minulla on ainakin ollut sen unelmoimiseen tilaisuus!

Isätön

========================

Isältäni opin, että lapsella on pitkä muisti. Aikuinen luulee, ettei lapsi ymmärrä asioita, eikä ymmärräkään lapsena, mutta aikuistuttuaan hän ymmärtää mistä aikoinaan on ollut kysymys.

Tämän pidin mielessäni omien lapsieni ollessa pieniä. Uskon välttäneeni monet töppäilyt muistaessani, että vaikka lapset eivät nyt tajuaisikaan, aikuisena he tajuaisivat.

Marja

========================

Isä opetti omalla esimerkillään, että työnteko on tärkeää, siitä voi nauttia. Että työ on tehtävä niin että tekemästään voi olla ylpeä. Että ei haittaa vaikka työmiehen kädet eivät lähde saippualla puhtaiksi, kun ne on hyvin pesty, ne ovat "syömä puhtaat". Isä ei pitänyt puheita eikä opetussaarnoja, mutta kertoi hassuja satuja ja voi kuinka me naurettiin. Ja opittiin että satuja voi kertoa vaikkei osaisi kirjan satuja ulkoa. Isältäni opin myös ettei ihmisen arvoa mitata rahassa, saa epäonnistua ja silti rakastetaan. Isä opetti myös nauttimaan liikunnasta, hän kyllä "hävisi" kaikki juoksukilpailut jopa alle kouluikäisille.

Oppi tuli silloin, mutta nyt vasta olen ymmärtämässä sen arvon.

Jo 10 vuotta ilman isää

========================

Käyttäytymisen jalot taidot, laki oikeasta ja väärästä, sekä kunnioittamisen, rohkeuden, taistelun ja päättäväisyyden "vaikka läpi harmaan kiven".

Havainnot oppimisesta ovat tulleet jälkeenpäin elämän koetellessa, tuulessa ja tuiskussa.

Ilman isän oppeja ei oltaisi siinä missä nyt.

Tuomarin tyttö

========================

Tämän elämän!

Olen tavannut isäni ainoastaan yhden kerran teini-ikäisenä, huomasin silloin saaneeni jotain myös hänen ulkonäöstään...

Onneksi omilla lapsillani on läsnäoleva isä, jolta varmasti saavat enemmän kuin itse olen saanut.

Ninni

========================

Isältäni olen saanut suunnattoman määrän rakkautta, sekä vastuuntunnon ja korkean moraalin. Hän ja äitini ovat iskostaneet vuosien saatossa päähäni seuraavan sanonnan; Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Etenkin omassa perheessä. Isäni on myös opettanut sen, että omalla työllä on elettävä, oltava ahkera ja rehellinen.

Outi

========================

Isä tuki minua ja kannusti ymmärtämään sen, että kukin tekee sitä, mistä on kiinnostunut, eikä kenenkään pidä mennä "näin on aina ollut" roolien mukaan. Eli kannusti tytärtään irrottautumaan perinteisistä naisten rooleista ja lähtemään tekniikan puolelle, kun se kerran kiinnosti. Isä kannusti myös ajattelemaan itse ja olemaan välittämättä muitten mielipiteistä liikaa. Asiat hoidetaan asioina.

-Ei omena puusta kauas pudonnut-

========================

Sen että täytyy sanoa aina ääneen kun ajattelee lähimmäisestään hyvää, hän ei näin tehnyt joten opetus sekin.

Päivittäin

========================

Rakkaalta, edesmenneeltä isältäni opin sukurakkauden merkityksen. Yhden siskon ja kahdeksan veljen kera isäni oli menettänyt oman isänsä jo pienenä poikana ja osin varmaan siitä johtuen veljessarja piti ahkerasti yhteyttä toisiinsa läpi elämän. Koko jälkipolvi sai nauttia usein yhteisistä suku- ym. perhejuhlista. Isäni innostui vanhoilla päivillään myös sukututkimuksesta, mikä entisestään kehitti sukulaisuussiteitä laajemminkin. Erityisesti noista asioista on oppinut ymmärtämään, mistä ihmisen suvunjatkamisessa on kyse ja miten mielenkiintoista elämä voi ollakaan, kun tuntee myös omaa historiaansa tarkemmin. Ja minä jatkan sukututkimusaineiston ylläpitoa...

Isieni perintö jälkipolville

========================

Sen olen oppinut että viina on viisasten juoma.

Alkoholistin tytär

========================

Olen saanut isältäni kyvyn ottaa vastuun siitä mitä teen, olla rehellinen (ehkä joskus liiankin) ja hän opetti minut säästäväiseksi kuten on itsekin!

Päivi

========================

Isäni on opettanut minulle lukuisia asioita, mutta mm. välittämisen; perheestä, suvusta, naapureista, toisten lapsista pitää huolehtia, jos joku tarvitsee apua. Isä haki minut yöllä AINA diskosta ja kyliltä, joten en koskaan voinut olla epämääräisessä kunnossa haettaessa. Naapureidenkin lapset saivat tarvitessaan kyydin.

Isä on opettanut tiedon etsimisen. Kun olin lapsi, hänellä oli tapana kysellä sivistyssanoja, kunnes vasta aikuisuuden kynnyksellä hän ei enää löytänyt sellaista, jota en olisi tiennyt. Teimme yhdessä sanaristikoita, joiden viimeiset sanat etsittiin tietosanakirjoista (silloin ei ollut nettiä).

Huomasin juuri, että tämä oli vasta alkua kaikelle sille, mitä olen isältäni oppinut. Toki olen monesti sanonut hänelle, että hän on maailman paras isä, mutta taidanpa kirjoittaa tämän kaiken paperille ja ojentaa isälleni (77 v) tulevana isänpäivänä.

Päivi Kalevintytär

========================

Isältäni, joka on jo 79-vuotias, olen saanut rakkautta ja rajoja. Isä ei ole koskaan huutanut minulle, vaan positiivisella auktoriteetillaan saanut oppinsa minulle perille, ja ehkä sen vuoksi olen oppinut kasvamaan hänen luottamuksensa arvoiseksi. Monen muun hyvän asian ohella olen oppinut isältäni mm. sen, että lupauksensa on aina pidettävä.

Tytär 43 vee

========================

Isäni, maanviljelijä, oli käytännön mies, jolla oli savessa saappaat mutta pää pilvissä; hän opetti näkemään ja katsomaan pienten jokapäiväisten asioiden kauneuden. Työkalun tarkoituksenmukainen kauneus, nuokkuhelmikin hento kauneus, miten valo vaihtuessaan maalaa luonnon aina uusilla väreillä ja varjoilla. Isäni oli arjen taiteen, näkemisen taidon opettaja.

En ehkä osannut pukea sitä sanoiksi hänelle itselleen, mutta joka päivä se taito rikastuttaa elämääni.

Wikki

========================

Huomasin ja opin vasta isän kuoleman jälkeen.

Henkinen perintö isältä oli ehdoton rehellisyys itselle ja muille. Silloin on helppo olla. Ja minkä teet, tee se hyvin. Eli jos tekee työnsä huonosti, ei voi itsekään arvostaa työtään eikä itseään. eikä näin ollen voi odottaa arvostusta ja kiitosta muiltakaan.

Isä oli esteetikko. Sen ymmärsin kuoleman jälkeen. Hänen kauniista tavaroistaan ei juuri mikään minulle kelvannut. Sitten kun niitä ei enää ollut, tajusin niiden arvon. Nyt etsin kirpputoreilta epätoivoisesti ja kalliilla "isä tavaroita", mitkä olisi ollut minulla "automaattisesti".

Oppirahat maksanut

========================

Opin vasta isäni kuoltua, että hän vaikuttaa edelleenkin elämässäni. Avioerolapsena nyt aikuisena koen, että minulla on ollut isä ja hän on sen tehtävän hoitanut niissä olosuhteissa omalla tavallaan kuitenkin minusta välittäen. Hänen tehtävänsä täyttyi elämässäni ihan hyvin.

Opin, että vanhemmuudessa on monta ulottuvuutta.

Isää muistava 55v tytär

========================

Isältäni olen saanut oppia, että periksi ei kannata antaa. Hankalaakin hommaa kannattaa aina yrittää tehdä, tiedä vaikka onnistuisi. Työ tehdään niin hyvin, että voi sanoa sen itse tehneensä.

Isän tyttö

========================

Muistan kun pienenä isäni ja äitini olivat käyneet kaupassa ostoksilla ja kotiin tultuaan vielä riitelivät tästä tapauksesta ostoksilta tultuaan. He olivat ostoksensa jo tehneet kun äiti oli kaupan ulkopuolella ryhtynyt tarkastamaan kuittia ja huomasi, että kassa ei ollut veloittanut minulle ostetusta verryttelyasusta.

Isä tämän kuultuaan otti kuitin ja meni maksamaan verkkarit. Äiti suuttui asiasta ja oli todennut isälle " emme ole koskaan saaneet mitään ilmaiseksi", johon isä " eikä me saada tälläkään kertaa". Opin tästä sen, ettei kukaan ole niin köyhä, että pitäisi ottaa toisen kustannuksella jotain. Isäni oli sankari siitä saakka.

Ei kukaan ole niin köyhä, että voi ottaa toiselta

========================

Menetin maailman parhaan isän muutama kuukausi sitten. Jo hänen eläessään ja varsinkin nyt hänen menetyksen jälkeen koen saaneeni isältäni enemmän kuin keneltäkään elämäni aikana, hän antoi minulle elämänarvot, joita yritän noudattaa. Tärkeintä hänelle oli rakkaus läheisiä ja hädässä olevia kohtaan. Hän usein puhui rehellisyydestä. Häneltä olen oppinut olemaan positiivinen ja myönteinen, sattui elämässä mitä tahansa; kaikesta selviää.

Hän osoitti tunteensa ja kertoi usein rakastavansa meitä läheisiä, lapsiaan, edesmennyttä vaimoaan (äitiäni) ja lastenlapsia. Olen hänestä suuresti kiitollinen ja olen onnellinen, että minulla on ollut sellainen isä, joka sai kaikki hyvälle mielelle pelkällä olemuksellaan ja kiltteydellään. Surutyö jatkuu pitkään, mutta menetykset kuuluvat elämään... Isänpäivä lähestyy ja se on raskasta aikaa. Onneksi lapsillani on hyvä isä, ja juhlistamme päivää iloisin että myös haikein tunnelmin ja käymme isän ja vaarin haudalla.

Isin tyttö

========================

Isältäni olen oppinut ennen kaikkea ahkeruutta ja että kaikki työ on tärkeää ja että työt täytyy saattaa loppuun. Nyt myöhemmin työelämässä ollessani olen huomannut samoja piirteitä itsessäni ja työnantajakin on niistä minua kehunut.

Pia

========================

Lapsesta asti olen keskustellut paljon isäni kanssa kaikenlaisista asioista. Isä opetti minulle jo tuolloin, kauan aikaa sitten, että paras keskustelija on hyvä kuuntelija. Tätä neuvoa olen noudattanut ja se on osoittautunut aina toimivaksi.

Piipari

========================

Isäni opetti ettei pelkoa kannata juosta karkuun vaan kohdata se. Silloin pelolta leikkaa siivet ja pelättävä asia ei todennäköisesti olekaan lainkaan pelottava... uusi asia vain josta selviää asiaan tutustumalla.

Isin tyttö

========================

Minä opin pienestä pitäen yrittäjä-isältäni rehellisen ja ahkeran työnteon merkityksen. Työhön on tartuttava vaikkei huvittaisi yhtään, ja itselle annetut tehtävät on suoritettava huolellisesti. Sitä oppia olen töissä ollessani aina pitänyt mielessäni; rehellisyys, ahkeruus, huolellisuus ja tunnollisuus. Isäni on elämäni paras asia muissakin asioissa, mutta varsinkin nyt kun olen ollut työelämässä tämä asia on korostunut erityisesti. (Äitiä unohtamatta, mutta tämähän koski vain isiä.) Vaikka olenkin heidän kasvattilapsensa, niin kaikesta huolimatta he ovat minun ainoat oikeat vanhempani. Varsinkin iskä. Rakastan sinua ISÄ! <3

Pirre Pirpana

========================

Oppi 1: Laita hyvä kiertämään. Isälläni on tapana pysähtyä auttamaan, kun näkee jonkun tarvitsevan apua. Kun häneltä kysytään, miten avun voisi korvata, vastaa hän: "Minulle riittää, jos itse seuraavalla kerralla pysähdyt auttamaan avun tarvitsijaa".

Oppi 2: Ole oma itsesi välittämättä siitä, mitä muut sinusta ajattelevat. Toimi oman omantuntosi mukaan, niin on helpompi elää.

Oppi 3: Arvostus ansaitaan teoilla, ei titteleillä. "Pieniä ihmisiä" löytyy paljon keskitason päällikköpaikoilta pyrkimässä väärin keinoin eteenpäin.  

Oppi 4: Yleisön edessä esiintyessä ei jännitä yhtään niin paljon, jos miettii kohdentavansa puheensa jokaiselle kuulijalle ikään kuin olisi tämän kanssa kahden kesken keskustelussa. Ja hätätilassa (jos edelleen jännittää) voi vaikka miettiä, miltä yleisö näyttäisi, jos istuisi edessäsi ilman vaatteita.

Oppi 5: Kielitaito on pääomaa, jota kannattaa kartuttaa. Kielet oppii parhaiten ulkomailla oleskelemalla ja puhumalla paikallisten kanssa välittämättä vähääkään siitä, tekeekö virheitä vai ei.

Oppi 6: Kun annat lapsillesi vastuuta ja näytät luottavasi heihin, haluavat he myös näyttää olevansa luottamuksesi arvoisia.

Ja onhan niitä oppeja paljon muitakin, jotka ovat vahvasti vaikuttaneet siihen, mikä itse tänään olen ja miten toimin. Kun tässä niitä kaikkia oppeja pysähdyin miettimään, tuli äkkiä äärettömän kiitollinen olo. Taidanpa heti ottaa ja soittaa isälle ja kiittää!

"Isän tyttö"

========================

Jo edesmennyt isäni oli hiljainen ja vaatimaton mies, isistä parhain, en muista meidän koskaan sanoneen pahaa sanaa toisillemme. Muutama hyvä isän elämänohje seuraa minua uskollisesti ja lämpimästi mukana koko elämäni.

Ensimmäinen on, että ”kaikkien ihmisten kanssa pitää tulla toimeen”. Se tarkoittaa työkavereiden, naapureiden kuin sukulaistenkin kanssa, ei se aina tarkoita syvällistä ystävyyttä, mutta toimeen pitää tulla.

Toinen ohje on, että yritä ”pitää tavaroistasi parempi huoli”, ja tämän ohjeen kanssa "kamppailen" joka päivä.

Kolmas neuvo on, että "alkoholia saa ottaa, mutta aina pitää osata käyttäytyä". Ja sen ohjeen olen mielestäni osannut täyttää.

Osaahan käyttäytyä

========================

Marjanpoiminnan ym. luonnossa liikkumisen. Kyllä sitä tuli marjoja poimittua pienestä pitäen, eli oppi meni kyllä heti perille.

Piitu

========================

Opin (vasta isän kuoleman jälkeen) miten olla omien aikuisten lasten tukena kriiseissä. Hoksasin tämän vasta, kun omilla lapsilla on ollut avioero ym. kriisiä.

Pirri

========================

Iloisen mielen, optimistisuuden, sateen jälkeen tulee aina pouta!

Pirkko

========================

Rehellisyyttä ja selviytymistä maailman "Turuilla".

Pirkko252

========================

Isäni opetti minulle, että älä koskaan kulje tuttujen ihmisten ohi niin, että et kysy, mitä sinulle kuuluu? Isälläni oli aikaa ystäville ja hänellä oli paljon niitä, jotka kertoivat hänelle huolensa. Aina silloin, kun minulla on aikaa pysähtyä, niin olen tehnyt isäni neuvon mukaan ja monta kertaa olen saanut kuulla ystävän ja läheisen elämän tarinaa, joka panee miettimään keinoja, joilla voisi auttaa läheistä.

Kysy ja kuuntele

========================

80-vuotiaaksi elänyt isäni sanoi usein, että niin vanhaksi ei elä ettei joka päivä oppisi jotain uutta, olen monesti huomannut sen pitävän paikkansa.

Pirkko

========================

Päällimmäisenä nousee esille luonnon merkitys.

Isäni opetti luonnossa samoilemisen, marjastus, kalastus ym. reissut ovat jääneet sielun syöveriin. Nuotiotulilla istuminen, makkaran paisto, keväthangilla hiihto jne. – sieltä löytyy paras tapa ladata akut tänäkin päivänä!

Monia ohjeistuksia esimerkein ja huumorin merkitys arkiaskareissa on ollut myös isältä opittua!

Lämmöllä muistelen edesmennyttä isääni!

Pike

========================

Opin isältäni arvostuksen työntekoon. Pienestä pitäen hän otti minut mukaan kodin töihin. Sitkeästi hän jaksoi neuvoa ja antaa vastuuta - palkita myös sanoin. Pelottomuus tarttua tehtävään kuin tehtävään on myös hänen perujaan. Elämän ohjeeksi tarttui myös se, että ei väliä mitä muilla on, me elämme omaa elämäämme.

Se elämän asenne on kantanut minua eteen päin kulkemaan omia polkuja ja tekemään itsenäisiä päätöksiä. Nyt aikuisena olen tajunnut, että vahvuus vaikeissakin tilanteissa juontaa juurensa lapsuudesta ja niistä keskusteluista, joita puusavotassa isän kanssa kävimme. Arvomaailma ja neuvot siirtyivät kuin huomaamatta -ei tarvittu vakavia keskusteluja pöydän ääressä. Olen kiitollinen siitä laatuajasta jo edesmenneelle isälleni.

Raija 43 v.

========================

Isä ja tämän vanhemmat opettivat, ettei sunnuntaisin tehdä töitä, perunnannosto ja istutuskin tehdään esim. lauantaina. Monesti sää on suosinut sitä talkoopäivää, kun sunnuntai on pyhitetty.

Helena K

========================

Elämiseen tarvitaan rakastavia ihmisiä, katto pään päälle, ruokaa ja olisihan hyvä olla siistit vaatteet. Sain tuntea aina olevani rakastettu.

Isän tyttö

========================

Isä opetti että jos ei voi sanoa mitään kaunista on parempi olla hiljaa.

Riitta

========================

Työ tai tehtävä on tehtävä niin hyvin, että on itsekin tekemästään ylpeä, niin silloin se on kelpaa työn teettäjällekin.

Kirvesmiehen poika

========================

Minulla oli erittäin hyvä isäpuoli, joka jo ollessani alakoulussa opetti minut kirjoittamaan kirjeitä sekä päässälaskun. Sota-aikana hän kirjoitti minulle rintamalta ja odotti vastauksiani. Erikoisen kiitollinen olen tuosta opista tänä päivänä!

Rita

========================

Positiivisen ajattelutavan jo lapsesta asti ja nyt olen yli viisikymppinen. Siitä kiitän ihanaa rakasta isääni.

Positiivinen isä

========================

Olen saanut isältäni arvostuksen luontoon, sekä kyvyn sanoa lapsilleni, että he ovat minulle tärkeitä ja että Rakastan heitä, kaikkine vikoineenkin.

Olin ISÄN-tyttö! Isäni on jo tulla Taivaan kodissa, ollut jo yli 30v.

Ritva

========================

Olen aina ollut "isin tyttö". Isäni on kuollut jo yli 20 vuotta sitten mutta muistan että turhista ei kannata aina valittaa, sen opin sain jo kauan sitten. Isäni oli sotainvalidi, ilman toista jalkaa. Vamma toi mukanaan särkyjä ja hän eli aina täysillä, oli huumorintajuinen ja aivan mahdoton tekemään töitä, ei ollut mitään mitä hän ei vammastaan huolimatta olisi tehnyt.

Tervettä päivää silti ei voinut sanoa oleva. - Yksi aamu sinä taas koko perhe oli aamupalalla ja yksi valitti päänsärkyä ja toinen narisi muuten vaan ja kolmannella oli sitä ja tätä jne. Isä siinä istuskeli ja aikansa kuunteli ja sanoi että hän taitaa olla ainut terve koko porukassa! Vaikka hän oli se joka ei ollut oikeasti koskaan terve mutta ei ikinä valittanut. Siinä meni perhe hiljaiseksi ja itse kukin mietti että miksi pitää valittaa kun asiat ja terveys ylipäätään on kuitenkin hyvin.

Sotainvalidin lapsi

========================

Isältäni olen oppinut niin paljon ja toivon, että vaikka hänellä onkin jo ikää, saan vieläkin oppia.

Isän kanssa liikuimme paljon, ihan tavallisilla polkupyörillä ja kävimme luontoretkillä. Hän opetti minulle, kuinka arvokas on luontomme ja kuinka meidän tulee sitä oppia jokaisen kunnioittamaan.

Otimme yleensä eväät mukaan ja söimme niitä, jossain rauhallisessa kallionkolossa. Makoilimme kalliolla ja isä kertoi lapsuudestaankin. Kun lähdimme, isä opetti, ettei luontoa saa roskata ja viskellä eväspapereita sinne tänne ja limsapulloja, maitopulloja jättää sinne, vaan ottaa ne mukaan.

Isä opetti myös, tuntemaan luontomme eläimiä ja kunnioittamaan niitä, koska luonto on heidän kotinsa; ja jokaisella eläimellä siellä on tietty tehtävä, kuten meilläkin. Heillä on myös omat oikeutensa.

Kävimme isän kanssa keräämässä marjoja äidille, sekä sieniä syksyllä.

Syksyllä myös kävimme metsässä keräämässä maahan pudonneita kauniita lehtiä, mitkä sitten laitoin kirjan väliin. Niin, pystyin myöhemminkin niiden väriloistoa katsomaan.

Luonnosta on tullut minulle jo lapsena niin tärkeä osa elämääni ja sen rauhallisuus antaa vastapainoa kaikelle, mitä kaupungin hälinä ei pysty ikinä tekemään.

Samaa olen opettanut omille lapsilleni, sitä miten meidän jokaisen tulee kunnioittaa luontoa, sen puhtautta, eläimiä ja pitää jokainen itse huolta siitä, että saisimme pitää sen - oman ihanan rauhallisen ja puhtaan luonnon. Sinne voi jokainen meistä mennä, kun on onnellinen, surullinen tai toivoton. Luonto antaa meille jokaiselle voimaa kun vain aukaisemme silmämme ja kaikki aistimme.

Olen isälleni ikuisesti kiitollinen tästä kaikesta mitä hän minulle opetti, luonnosta.

Luonto ja sen rikkaus - kiitos isä opeistasi

========================

Minun isäni on aina ollut erittäin auttavainen, jos joku on tarvinnut apua jossain asiassa, heti hän on rientänyt tarjoamaan apuaan. Tuon ominaisuuden olen tainnut periä isältäni jo synnynnäisenä. Minulle toisten ihmisten auttaminen on itsestäänselvyys ja tuo tosi hyvän mielen, kun huomaan pystyneeni olla jollekin avuksi!

Ei omena kauas putoa

========================

Isäni opeista arvokkain lienee asioiden asettaminen oikeisiin mittasuhteisiin. Pikkuasioista ei kannata hermostua (ei edes kengännauhan katkeamisesta - ks. päivän ajatus 3.11.06), vaan antamalla ajan kulua tai ottamalla etäisyyttä ne voi nähdä toisessa valossa.

Tämä oppi ei suinkaan heti mennyt perille vaan vaati myöskin ajan kulumista vuosia (tai vuosikymmeniä), monia muita asioita taas pystyin nopeammin liittämään omiin toimintatapoihini.

Tiettyjä kasvatusmetodeja päätin olla käyttämättä omiin lapsiini ja olen siinä onnistunutkin kohtuullisen hyvin. Samoin olen oppinut välttämään isäni kielenkäyttöä, koska lapsuudesta jäi myös huonoja muistoja. Samoin isäni oireilusta johtuen päätin jo hyvin varhain, ettei minusta tule tupakoitsijaa - isänikin onnistui lopulta lopettamaan tupakoinnin. Sen hän teki päättäväisyydellään ja sisukkuudellaan, jotka ilmeisesti olen myös oppinut häneltä.

Sakkeus

========================

Ensin ajattelin, että enpä ole muuta saanut kuin elämäni alun. Mutta tarkemmin ajatellen, sainkin sellaisen asian, jonka voin antaa omille lapsilleni. Olen eronnut lasteni isästä, mutta oman kokemukseni perusteella - kun olen kaivannut itselle isää. Ja oma isäni ei koskaan ollut kuitenkaan oikea isä, vaan eli kuin "perheellinen poikamies", niin päätin, että se ei ole minulta pois, jos lapseni tulevat oman isänsä kanssa toimeen, vaikka itse ajattelenkin ex-puolisostani mitä tahansa. Ja näin ollen olen iloinen siitä, että omat lapseni tulevat toimeen isänsä kanssa.

Äitee

========================

Kunnioitan suuresti isääni ja olen ollut aina "isäntyttö", johtuen siitä, että pikkuveljeni syntyi hyvin nopeasti ja äidillä  meni aika vauvan kanssa. Myöhemmin työskentelin monta vuotta perheyrityksessämme ja hämäläiseltä isältäni opin ainakin pyytämään/vaatimaan palkankorotusta, sillä niitä ei ikinä tarjottu.

Myöhemmällä iällä "oikeissa töissä" minulla on ollut nuorena naisena paljon hyötyä siitä, että olen heti ensimmäisestä työpaikastani asti oppinut arvoni ja sen, että mitään ei saa pyytämättä. Nykyään palkkaneuvottelut onnistuvat varsin hyvin, sillä valmistaudun niihin hyvin ja pystyn kertomaan, miksi korotuksen ansaitsen.

Tämä on vain yksi asia, joita olen oppinut isältäni, mutta se jos mikä vaikuttaa jokapäiväiseen elämääni, sillä vasta kun itse arvostan itseäni annan muillekin mahdollisuuden siihen.

Isän tyttö –76

========================

Isäni on omalla upealla esimerkillään opettanut minulle epäitsekkyyttä, pyyteetöntä auttamisenhalua ja vapaaehtoisen lasten- ja nuorisotyön merkitystä.

Sanna, 25

========================

Ihailtavan elämänasenteen… Arvokkaan suhtautumisen jokaiseen ihmiseen! Isäni...idolini...

Amanda

========================

Isäni on aina ollut oman tien kulkija.

Häneltä olen oppinut elämäni tärkeimpiä asioita. Ainoa neuvo on muistaakseni ollut, että älä edes kokeile huumeita (minkä kyllä suosiolla uskoin).

Nyt lähes kolmekymppisenä, 2-vuotiaan lapsen äitinä, huomaan että kuitenkin Isältä olen saanut paljon elämääni eväitä, pelkästään hänen oman esimerkkinsä kautta.

Isäni on aina ystävällinen ihmisille, ikään ja säätyyn katsomatta.

Hän arvostaa omaa rauhaa, luontoa, vaeltamista ja niitä elämän pieniä iloja.

Kuitenkin omistaan hän pitää hyvää huolta, kärsivällisellä ja iloisella elämänasenteellaan.

Hänen esimerkkien kautta olen oppinut, että kaiken tämän hälinän ja touhotuksen keskellä, elämä on yllättävän kaunis, kunhan vain osaa katsoa sitä oikealla silmällä.

Sanna V
========================

Tärkein asia jonka olen isältäni oppinut, on että minkä tahansa asian voi hoitaa rauhallisesti ja hermostumatta.

Meillä oli kotona tiukka suhtautuminen alkoholijuomiin - niitä ei käytetty ja sillä selvä. 16-vuotiaana päätin sitten kapinoida tätä sääntöä vastaan ja tietysti teki muutenkin vähän mieli maistella kiellettyä hedelmää. Aamuyöstä ryömin sitten kotiin ja sammuin ovelle.

Uskomaton isäukkoni vain kantoi minut sanaa sanomatta tuulikaapista sänkyyn. Seuraavana aamuna minun hoippuessani iltapäivällä wc:stä hän kysyi pieni hymy huulillaan: "Maistuiko hyvälle?". Viesti meni perille ilman minkäänlaista saarnaa ja huutoa ja sen jälkeen ei tehnyt mieli kokeilla. Olen jälkeenpäin miettinyt mikä vaikutus olisi ollut sillä että olisin saanut teostani huutomyrskyn ja rangaistuksen. Todennäköisesti uhma olisi noussut ja nuori kapinallinen olisi saanut tuulta purjeisiinsa - tuossa iässähän lapset tekevät juuri niitä asioita joiden huomaavat eniten ärsyttävän vanhempiaan.

Kiitokset iskälle! Olet aika äijä!

SHH

========================

Montakin oppia olen isältäni saanut, mutta yksi on ylitse muiden: Pidä kiinni kaikista ystävistäsi ja kohtele kaikkia ihmisiä hyvin, koska maailman sivu on pitkä, koskaan ei tiedä mitä eteen tulee tarviiko itse apua vai voiko auttaa ystävää. Heti se jotenkin kolahti, ja mitä enemmän elämää on nähnyt, sitä tärkeämpiä ystävistä on tullut, ja tuota oppia koitan noudattaa.

Sarppa

========================

Joskus aikoinaan olisin kaivannut tukea ja nimenomaan sanallista sellaista isältäni. Tunsin, etten sitä saanut, mutta nyt 40 ylittäneenä vasta huomaan, että tuki ja luottamus tuli kuitenkin. Kun sain ajokortin, isäni ei koskaan kieltänyt minua ajamasta perheemme autoa ja luottamuksella olen ajanut näihin vuosiin saakka, kaksi pientä kolaria ja niissäkin toinen osapuoli syyllisenä. Ymmärrän nyt, että se luottamus on yltänyt kaikkiin muihinkin tekemisiini. Kiitos isä!

Risteys kerrallaan

========================

Oivalsin vasta myöhemmin:

Olen saanut isältäni minut hyväksyvää, kuuntelevaa ja luotettavaa turvaa. Olen oppinut hänen esimerkillään rehellisyyttä, nöyryyttä ja toisten auttamista. Sain esimerkin, miten kuntoliikunta tekee hyvää mielelle ja ruumiille säästä riippumatta. Isä kulki aina pyörällä - ja niin minäkin, ja nyt myös lapseni. Isältä opin anteeksiannon ja -pyynnön merkityksen.

Ilman isää en ehkä olisi jaksanut! Kuinka kiitollinen olenkaan hänen läsnäolostaan elämässäni.

Pikku-Myy

========================

Isäni opetti minulle elämän arvostuksen. Sen valtavan oikeudenmukaisuuden ja rehellisyyden ja sen, että ilman työntekoa tässä maailmassa ei pärjää. Kunnioitin ja pelkäsinkin isääni lapsena, sillä paljon työtätekevänä ja aina maailmalla auton ratissa olevana, hän oli väsynyt kotona ollessaan. Ja pelkkä katse riitti kertomaan meille, että nyt pitää hidastaa tahtia. Laura Jurkan sanoin voin todeta, että isäni oli elämäni mies.

Sari

========================

- taidon kunnioittaa luontoa
- pyrkimyksen olla pahoittamatta toisen mieltä, ainakaan tietoisesti
- lainan tai velan maksu ajallaan
- säästeliäisyyttä
- käsillä tekemisen taito ja käsityön kunnioitus
- materiaalin kierrätystä
- huumorintaju, arkipäivän tilannehuumori
- päivittäisten askareiden suorittaminen ja niistä iloitseminen
- hiljentyminen
- liikunnan merkitys
- nöyryys ja maailmankaikkeuden ihmettely
- pienistä asioista nauttiminen esim. sauna ja lettujen paisto

Sinikka

========================

Kolme hyvää neuvoa elämälleni:

1. Muista, että kaikilla ei ole asiat niin hyvin kuin sinulla!

2. Luo ymärillesi iloa!

3.  Isä lähti 17-uotiaana vapaaehtoisesti puolustamaan isänmaatamme ja oli monasti todella tiukoissa paikoissa ja venäläisten sotilaiden piirittämä (väliin jopa 60 metrin päässä halkopinon takana yli vuorokauden).  Mutta hän ei koskaan luopunut toivosta.

Kun minulla on elämässäni vaikeaa, ajattelen isääni ja hänen uskoa paremmasta huomisesta!

Satu, 3. parennettu painos

========================

Koska olen ulkonäköä myöten kuin isäni kuva olen saanut paljon hänen luonteenpiirteitään myös niitä joissa olisi kehittämisen varaa.

Isälläni oli vahva oikeustaju ja halu pitää heikompien puolta.

Vasta vähän aikaa sitten sain kuulla äitini siskon tytöltä että isäni oli opettanut kymmenvuotiaalle tytölle että kun itse ensin nauraa itselleen niin toisilta häviää aseet käsistä. Sama näkemys minulla on ollut parikymmentä vuotta.

Isäni piti rakastamiensa ihmisten puolta viimeiseen asti ja samoja piirteitä olen huomannut nuoresta lähtien myös itsessäni.

Isän tyttö –59

========================

Yksi tärkeimpiä isältäni saamia oppeja on ehdottomasti seuraava: MINKÄ JOKU TOINEN ON JOSKUS OPPINUT TAI PYSTYNYT TEKEMÄÄN, MIKSEN SITTEN MINÄ!

Siitä on monesti ollut apua ja hyötyä niin minulle kuin kolmelle, jo aikuiselle lapsellenikin. Monissa eri tilanteissa hyvin käyttökelpoinen ajatus. Suosittelen!

Lämmöllä ja hellästi isää muistellen.

Seija K, Hamina

========================

"Ei oppi ojaan kaada." Isä korosti aina koulutuksen tärkeyttä, eikä sitä oppia ole tarvinnut katua.

Salli

========================

Hyvä huumorintaju pelastaa hyvin monesta melko kiperästäkin paikasta.

Senja

========================

Isäni neuvoi: Kun sinulla on paha mieli mene metsään ja katsele ympärillesi. Ajattele siellä luonnon keskellä ja huomaat, ettei se asia niin mahdottomalta tunnukaan.

Hyvänä kakkosena tulee tämä: Mitä teet tee se niin ettei siinä ole korjaamista. Työsi kun teet näin niin sillä menestyt!

Monen montaa neuvoa olen isältäni omaksunut mutta nuo kaksi tulevat aina ensimmäisinä mieleeni.

Sinikka Vahdolta

========================

Joitakin viikkoja sitten ikiuneen nukkuneelta isältäni opin, että työmiehelle täytyy aina maksaa kunnon palkka ja että rehellisyys kannattaa aina.

Sirkka

========================

Opin isältäni pyyteettömän rakkauden merkityksen sekä toisista ihmisistä välittämisen ja auttamisen merkityksen. Lisäksi isäni korosti aina anteeksiantamisen merkitystä.

Isän tyttö

========================

Opin isältäni tuohitöiden teon ja kiinnostuksen puutöihin.

Sirkka

========================

Isältäni olen perinyt tunteellisuuteni ja oppinut sen, ettei aina voi järjellä pelata!
Samoin sisun ja sanonnan: Sen minkä teet, tee kunnolla!

Vasta aikuisena, työelämässä, huomasin isän opit hyviksi. Ja samaa ajattelua olen siirtänyt tyttärellenikin, ja tulos alkaa näkyä.

Sirkukka

========================

Opin isältäni suhtautumaan ihmisiin siten, että jokainen kohtaamani ihminen on arvokas - kohtele häntä sellaisena.

Siiri

========================

Vastaukseni on ehkä hieman erilainen kuin tässä kysymyksessä suoraan haettiin. Olen 45-vuotias ja isäni jo 8-kymppinen, edelleen omillaan elävä, "nuorekas" mies. Jo lapsuudestani muistan kiireisen, kiivaan, mutta myös turvallisen ja rakastavan isän. Lomareissuillamme ajettiin eteenpäin, ei juuri maltettu pysähtyä, joten lomistamme muistan edelleen vain loputtomat automatkat. Mitä tahansa perheemme tekikin, kaikella oli kiire alkaa ja kiire loppua. En kai lapsena siinä mitään outoa edes huomannut, vaikka muistan äitini asiasta usein jupisseenkin. Lapsi näkee asiat lapsen silmin.

Vasta aikuisena, omien ihanien poikieni äitinä olen huomannut papan jatkuvan kiireen ja pikaiset pistäytymiset luonamme. Ei koskaan aikaa kuunnella lasten juttuja, eikä puhettakaan että joskus olisi viettänyt aikaa lasten kanssa. Pappa käy luonamme edelleen kerran kuukaudessa, muuta ei tunne yhtään lapsenlapsiaan, koska yhteinen aika on rajoittunut vuosien varrella pikapistäytymisiin ja omien asioiden kertomiseen, ei koskaan ole ollut aikaa sen kummemmin tutustua millaisia nämä uuden sukupolven lapset ovat.

Lyhyesti. Isältäni opin kääntäen sen, miten tärkeää on antaa aikaa asioille, ei aina tarvi mennä tuli hännän alla eteenpäin ja ennen kaikkea on annettava aikaa läheisille, kuunneltava ja oltava läsnä. Elämä on lyhyt, mutta jos sen läpi menee juosten ja hosuen, moni kallis ja tärkeä asia jää näkemättä ja kokematta, moni rakas ihminen tuntematta.

Hannele

========================

Opiskeluaikana kun jouduin hieman "vahingossa" lääketieteen opiskelijoiden pääsihteeriksi kysyin neuvoa isältäni vaikeassa tehtävässäni.

Isän neuvo oli: etsi kaikesta jotain hyvää. Kun näet asioissa myös positiivisen puolen selviää vaikeatkin asiat helpommin.

Tästä neuvosta on ollut apua vastoinkäymisissä ja vaikeissa tilanteissa myöhemmässä elämässäkin.

Paljon kokenut

========================

Olen oppinut isältäni, peräänantamattomuuden, työnteon ja toisen ihmisen kunnioituksen tärkeyden elämässä. Sekä sen, että asiat on oltava hoidettu mahdollisimman hyvin ja ajallaan.

Isäni on sotainvalidi. Hän haavoittui sodassa vaikeasti parikymppisenä, mutta kun hän alkoi toipua ja lopulta oli karjalaisena siirtolaisena Hämeessä perheensä kanssa, hän sisulla, haavoittumisesta huolimatta, suoritti monia mielestämme suuria asioita lähes tyhjästä, sillä kaikki perheiden omaisuus jäi sodan alle Karjalaan.  Hän rakensi perheelleen ison ja tilavan kodin, raivasi siirtolaistilallemme viljelymaata lähes parikymmentä hehtaaria, jotta saimme viljelemällä perheelle elannon siitä. Me lapset olimme mukana heti, kun "kynnelle kykenimme". Aina se ei ollut mieluista, mutta useimmiten kuitenkin oli. Siinä opimme työnteon tärkeyden ja meillä oli työtä yhdessä tehdessämme aikaa keskustella keskenämme kaikenlaisista asioista. Teimme kaikki työtä perheen hyväksi, joka oli meille kuin pienoisyhteiskunta. Tunsimme olevamme rakastettuja ja näin saimme olla lähellä vanhempiamme ja kaikki yhdessä.

Kasvoimme vastuuntuntoon ja kiitoksena työnteostamme saimme kukin haluamamme koulutuksen suureksi osaksi vanhempiemme kustantamana.

Joka kerta kun palaan tuonne lapsuusseudulle, muistan tuota työntäyteistä, mutta hyvin onnellista lapsuutta. Olen monasti elämäni varrella ajatellut kiitollisuudella sitä, että meidät opetettiin tekemään työtä ja arvostamaan kaikkea sitä työtä, mikä tehtävä on, ammattiin katsomatta. Kiitos siitä isälle! ( Tietenkin myös äidille!).

"Isä vaikutti omalla positiivisella esimerkillään"

========================

Isäni oli aina pienemmän ja heikomman puolella.

Hänen käyttäytymisensä viestitti aina joka tilanteessa samaa - asiat tappelevat, ei ihmiset.

Isän tyttö

========================

Opin isältäni, ettei saa olla pitkä vihainen.

Parempi katsoa nauravaa suuta, kuin aina mutrussa olevaa, sekä auta aina lähinmäisiäsi, sen verran, kuin pystyt.  Nämä ovat tuottaneet minulle hedelmää.

Sikkke

========================

Opin isältäni optimismin. Vaikka olisit sodan keskellä, ajattele vain kuinka hyvä olo on kun tapaat taas omaisesi. Minulle hän sanoi maailmalle lähtiessä että vaikka paleltais ja on nälkä on olemassa läheiset jotka ajattelee sua.

Sillä jaksat ja saat voimaa yrittää.

Vantaan muija

========================

Isältäni sain rohkeuden ja turvallisen elämän. Isäni auttoi minäkuvani rakentamisessa, ja ohjasi oikeaan suuntaan rohkaisten karikkojen yli. Isä oli se jolle itkin yöllä ensimmäisiä vakavia poikaystäviäni. Isäni on minulle edelleen vahva henkinen tuki ja pilari.

Soile

========================

Isältäni opin sen, että asiat ratkeavat tavalla tai toisella ja iloisella ja optimistisella asenteella selviää pitkälle.

Soilikki

========================

Isälläni oli tapana varoittaa joistain asioista ennakkoon, joka tietty minusta, silloin alle 20-vuotiaasta, tuntui todella typerältä. Usein siinä sitten kävi niin, että isäni varoituksista olisi pitänyt ottaa onkeensa ja toimia toisella tavalla. Kuitenkaan koskaan isäni ei tullut sanomaan minulle, että "minähän sanoin" vaan lohdutti parhaansa mukaan. Tämän, jos muistaisin myös itse. - Antaisin neuvoja, mutta myös toisten tehdä omat virheensä, enkä viisastelisi jälkeenpäin "minähän sanoin".  

Susa

========================

Isä on aina sanonut, että kerro oma mielipiteesi, ja perustele se. Olen noudattanut tätä aina, mutta pakkohan se on myöntää, että mitä vanhemmaksi tulee, sen paremmin sen merkityksen ymmärtää.

Isin tyttö

========================

Urheilu-hulluuden! Vieläkin ensilumi tuo muistot mieleen yhteisistä hiihtoretkistä.

Susu

========================

Isä, sain olla vauvana sylissäsi, pidit minua yöllä kun itkin!

Isä, opetit minua luistelemaan.
Näytit miten rusetit tehdään kengännauhoihin!

Matkustit kanssani Korkeasaareen!

Kerroit tarinoita nuoruutesi muistoista. Veit mummilaan ja annoit syliin kaninpoikasia, taputettiin hevosta, kuljettiin mansikkamaita ja maistettiin herneitä.

Olit oma luottopakkini, rohkaisit ja ohjasit minua arkaa miellyttämisenhaluista lasta.

Siivosimme yhdessä akvaariota ja kotiutimme siihen uusia pyrstökkäitä. Herätit minut varhaisina pimeinä aamuina lempeillä sanoilla ja haudutit puuroa. Sain olla lapsesi, joka kyseli kysymyksiä ja opetteli uutta.

Sain sinulta rakkauden musiikkiin. Soitit mielilevyjäsi ja kerroit, miten taitavia laulajia olivat Maarit, Vesa-Matti Loiri, Tony Edelmann… Löysit musiikista sovituksia, soittimia.

Näytit minulle, että ihmisiä kiitetään ja puhutellaan arvostaen. Huomioit äitiä ja meitä lapsia helpottaen elämäämme omalla huolellisella tavallasi.

Lauantaisin veit meidät torille ja ostit lihapiirakoita. Hait leipomosta tuoretta leipää. Pesit kaikki lattiat ja levitit niille vahan.

Sain sinulta rakkauden luontoon. Omalla kotipaikallasi ja äitini vanhempien maatilalla kuljit pelloilla ja metsissä. Jokainen syksy keräsit talteen marjasadon, keitit mehua talven flunssien varalle. Istutit omenapuut mummilan puutarhaan ja nimesit ne pikkuveljeni mukaan. Tänäkin syksynä syömme niitä omenia.

Isä sain sinulta lempeyttä, kohteliaisuutta ja olit esimerkki ihmisestä, joka ei ole lannistunut edes vakavan sairauden katkaistessa nuoruutesi.

Lähdit luotamme nopeasti yksitoista vuotta sitten. Tämän tarinan myötä olet taas läsnä.

Susanna Olavin Tytär –68

========================

Isäni sanoi aina, että katso tyttäreni maailmaa naurussa suin, ruttuturpaa kukaan ei viitsi katsella. Olen yrittänyt ottaa opiksi isäni neuvon ja suhtautua elämääni positiivisin asentein.

Tirlittan

========================

Sain pienenä hammasmukin isiltä, missä luki:
"Nykytä tai harjaa hamppu, ettei heilu isin pamppu."

Oppi meni heti perille!

Hammasmuki

========================

Tänään tulee kuluneeksi tasan 20 vuotta siitä kun menetin isäni aivoverenvuodon seurauksena. Isä ja muistot ovat siitäkin syystä pinnassa tänään. Isäni opetti minua muun muassa, että työ täytyy ottaa vakavasti ja tehdä kunnolla. Myös sanonta" mies tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjännaurajasta" - on jäänyt mieleeni. Isäni oppeja olen yrittänyt vuosien varrella noudattaa parhaan taitoni mukaan.

Tarja K.

========================

Olen aikuisena huomannut, että minua ärsyttävät rasistiset huomautukset ja käytös. Olen tajunnut sen johtuvan siitä, että varsinkin isäni on aina (jo nuorena ollessani) suhtautunut avoimesti ja suvaitsevaisesti muihin ihmisiin. Silloinkin, kun 17-vuotiaana Inter-raililta tultuani ilmoitin, että parin viikon päästä tulee pari algerialaista poikaa kiertämään suomea ja piipahtavat meilläkin. Isäni vain totesi, että tervetuloa, voivatkohan he syödä samaa ruokaa kuin me...

Tarja

========================

Isäni kuoli jättämättä mielestäni mitään perintöä. Näin ajattelin tyhmyyksissäni.

Kunnes myöhemmin tajusin että kaikessa missä olin ollut hänen mukanaan, kuten isäni muuratessa tai laatoittaessa seinää. Pienenä tyttönä olin katsellut tarkkaavaisesti isäni työntekoa ja kuin huomaamatta tämä taito oli tallentunut muistiini. Kun kasvoin aikuiseksi ja tätä taitoa tarvitsin tiesin tarkalleen kuinka homma tehdään. Samoin kävi myös "taiteellisuudelleni". Isälläni oli tapana tehdä kaikenlaista puusta ja metallista, tuolloin en osannut arvottaa näitä töitä samoin tauluja mitä hän oli joskus poikana maalannut.

Tuli aika kun menin kouluun ja opiskelin grafiikkaa, yhtäkaikki huomasin kaiken isäni tekemät askareet aarteina. Tajusin silloin ettei perintö tarkoita ainoastaan rahallista arvoa vaan, hän jätti perinnöksi minulle geeneissään jotakin paljon arvokkaampaa, luovuuden.

Arvokas perintö

========================

Opin isältäni sen, että työlle ei saa antaa kaikkea elämästään. Isäni teki paljon töitä ollessani pieni, joten välit häneen jäivät etäisiksi. Työ näytti olevan hänelle tärkeää, kuten oli ollut koko hänen siihenastisen elämänsä ajan.

Pari vuotta sitten isäni irtisanottiin työpaikastaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Hän koki sen olevan maailmanloppu, eikä oikein osannut olla työttömänä, olihan hän tehnyt töitä paljon koko ikänsä. Hän ei oikeastaan vieläkään ole toipunut potkuistaan, vaikka siitä on jo pari vuotta aikaa. Uutta työtä hän ei ole saanut, sillä hän on lähes eläkeikäinen.

Katsoessani isääni ajattelen hyvin usein, että itse en aio antaa kaikkea työlle, elämässä tulee olla muutakin. Elämässä on oltava muitakin tukipilareita, jotka pitävät pystyssä, kun yksi kaatuu. Esimerkiksi lapset, aviomies ja harrastukset voivat olla tällaisia.

Pihlajanmarja

========================

Oma isäni kuoli äkillisesti syöpään kahdeksan vuotta sitten ja edelleen on kova ikävä. Isältä opin huumorintajua ja uskaltamaan tekemään asioita myös tunnepohjalta. Isä kannusti minua ja toivoisin että pystyisin omia lapsia kannustamaan samalla tavalla.

Isän Ikävä

========================

Isä (1915-2005) oli saanut nämä omalta isoisältään:
- Älä sinä pennistä haaveile, haaveile miljoonasta, ei se maksa yhtään sen enempää!
- Jos et itse itseesi usko, niin kuka sitten?
- Jos teet, tee kerralla kunnolla.

Terhi

========================

Kyllä se on riittävä kärsivällisyys ja rauhallinen olemus, joka on tarttunut... ja komea ulkonäkö tietysti!

Jeppe

========================

Kahta asiaa isäni iskosti päähäni; EI SAA VALEHDELLA EIKÄ VARASTAA!

Niistä olen yrittänyt pitää kiinni.

th

========================

Isäni on lempeä eikä valita mistään koskaan. Kun hän oli  sodan etulinjassa hyvin nuorena poikana, hän oli päättänyt, että jos pääsee poterosta elävänä, hän ei koskaan valita. Se on pitänyt.

82-vuotiaan tytär

========================

Isältäni olen oppinut toisen ihmisen kunnioittamisen, huomioon ottamisen, rehellisyyden ja hyvän kasvatuksen.

Lisänä tähän listaan on muisto isän valmistamasta perunamuusista ja nakkikastikkeesta.  

Isä enkelinä

========================

Hiljaa hyvä tulee, sanoi isäni usein.

Opin vasta aikuisena että näinhän se asia on.

Mamma

========================

Turvallisen lapsuus-ajan.

Tiina

========================

Miten renkaat vaihdetaan autoon

Tiina

========================

Olen saanut isältäni paljon aikaa. Tajusin sen tietysti sitten kun itselläni oli lapsia. Ja miten suunnattomasti arvostani sitä. Miten paljon isä viettikään aikaa meidän lasten kanssa, olimme hänelle ykkösiä! Pyöräilimme, pelasimme ilmapallo lenttistä, vierailimme eläinmuseossa, pelasimme lautapelejä jne. Nyt hän pappana antaa aikaa lastenlapsilleen, ja pappa on kaikkien mielestä ihan ykkönen! Kiitos siitä isälle ja papalle!

Aika on parasta!

========================

Kaikki tapahtuu aikanaan

Tope

========================

Olin lapsena tyypillinen kaksonen (horoskooppi).

Aloitin mielelläni aina useampia asioita, loppuun saakka eivät kaikki päätyneet. Isälläni oli kova työ opettaa että asiat pitää hoitaa valmiiksi. Monta vuotta meni mutta oppi meni perille. Myöhemmin huomasin että oli hyvä läksy, vaikkakin nuorempana otti pattiin isän "neuvot"...

Pode

========================

Olen saanut isältäni positiivisuuden opin.

Isäni näki aina kaikissa asioissa myös hyvät näkökulmat. Hän näki myös vaikeissa kohdissa jonkun hyvän seikan.

Hän kertoi hauskoja juttuja ja hyviä vitsejä virallisissa ja vaivautuneissakin tunnelmissa.

Olen hyvin kiitollinen tästä hänelle. Hän oli usein positiivisempi, kuin minä - joka luuli olevan maailman optimistisin jousimies.

Tuula Kristiina

========================

Kyllä tuntui joskus ikävältä, kun isä laski puurolautasina leffaliput. Lasketutti vielä montako minuuttia työtä on tietyllä tuntipalkalla tehtävä, pois verot, että se raha on tienattu. Ja tietenkin päässä, että sen kauhean viispennisläjän sai.

Päässälaskua opeteltiin jo ennen kouluikää ja kaikkea laskettiin. Korttia pelattiin, se oli sitä laatuaikaa isän kanssa.

Isä sanoi, ettei mikään ole niin tärkeää kuin päässälaskutaito, silloin ei tule huijatuksi! Laskiessa ennättää miettiä todellisen tarpeen ostoksiinkin.

Monesti olen yllättänyt kassan, laittamalla tasarahan odottamaan, kun tavarat ovat vielä hihnalla. Pysyy pää virkeänä ja talous hallussa.

Taispa tuo kehoitus myöskin tarkoittaa sitä kuuluisaa 1+1=?? muussakin kuin taloudenpidossa.

Kiitos Isä!

Tuula

========================

Isäni oli talonmies, hän lähti AINA HETI lumitöihin kun satoi, itse odottelen aina pitkään eli viime tippaan että tuskin jaksaa kolata raskasta kuormaa. Sitten kerran taas painavaa kolaa työntäessä niksahti selkä ja oli 3 kuukautta että ei voinut tehdä MITÄÄN. Sen jälkeen minäkin teen lumityöt heti vaikka sitten joudunkin kolaamaan useammin.

Tupu

========================

88-vuotiaalla isälläni on tapana usein tokaista, että "eihän tässä kehtaa ihan jouten olla, käynpä pitkäkseni". Tämän sanonnan myötä minäkin olen oppinut ottamaan rennommin ja nauttimaan pienistä päivänokosista aina, kun siihen on mahdollisuus.

Tuula

========================

Ollessani opiskelemassa elämä murjoi ja olin onneton jolloin isäni kirjoitti minulle sen ainoan kirjeen, minkä häneltä koskaan sain. Kirjeessä oli elämänviisaus: "Elämää se vaan on eikä riisryynipuuroo!" Olen saanut tästä karusta ohjeesta useasti lohtua ja voimaa elämäni aikana.

TMRM

========================

Luonnossa kulkiessa isäni huomasi kaikki erikoiset puunkäppyrät ja pahkat. Niitä hän sitten pitkinä talvi-iltoina kuori ja vuoleskeli. Saaden esille mitä kauniimpia puun muotoja. Teki niistä käyttö- ja koriste-esineitä. Hän oli taiteellinen ja käsistään näppärä ihminen. Nyt aikuisena olen huomannut itsessäni aivan samoja piirteitä luonnossa kulkiessani. Huomaan kaikki puiden pahkat, erikoisesti vääntyneet oksat, kauniit sammaleet, kasvit, kukat. Kaikkea tuota jaksan joka kerta ihmetellä ja ihailla, miten luonto osaa olla kaunis. Isältäni olen myös perinyt taiteellisuuden ja luovuuden lahjan. Ja oppinut miten puita ja kasvejakin tulee kunnioittaa ja säästäen kerätä, etteivät ihan kaikki kuole sukupuuttoon.

Luonnon ihmeet!

========================

Isäni opetti minut ja siskoni uimaan kunnolla, vaikka olimme käyneet monena kesänä uimakoulussa, emme oppineet uimaan kunnolla ennen kuin isä meidät opetti. Isä vei meidät tarpeeksi syvälle veteen niin, ettei jalkamme yltäneet pohjaan ja laittoi sitten meidät uimaan rantaa kohden. Näin siis opimme uimaan vasta isän opetuksella, emme uimakouluissa.

Tuikku

========================

Isäni mielestä kaikki pulmatilanteet ja vastoinkäymiset ovat vain "järjestelykysymyksiä, joihin löytyy kyllä ratkaisu". Niitä ratkaisuja on yhdessä etsitty.

Tuula

========================

Oi mikä ihana mahdollisuus jakaa kaikkien kanssa jo edesmenneen isäni viisaudet! Hänellä ei ollut mahdollisuutta käydä kouluja, mutta elämän koulua hän kävi monta luokkaa, esim. merimiehenä, sitten maanviljelijänä ja monissa yhteiskunnallisesti merkittävissä luottamustehtävissä.

Tässä joitakin helmiä isän lauseparsista:
- Sortumatta souda vaikk ois vastatuulta.
- Merimies ei rukoile myötätuulta vaan opettelee purjehtimaan.
- Tee kaikki tehtävät kunnolla, mitä sinulle annetaan äläkä sekoita omia ja talon rahoja. Kaikesta voi olla elämässä myöhemmin hyötyä, tee siksi vähäpätöisetkin tehtävät huolellisesti.
- Jos joku ovi sulkeutuu, se merkitsee sitä että joku toinen ovi toisaalla avautuu.
- Ole sinulle uskotun luottamuksen arvoinen.
- Ei rikas ole se jolla on paljon rahaa, vaan se joka on tyytyväinen siihen mitä hänellä on.
- Älä tuomitse ihmisiä heidän ideologiansa tai puoluekantansa perusteella, katso millaisia he ovat sisimmässään ja millaiset vaikuttimet heillä on.

Kuten huomaatte, ei paras perintö ollut rahallista eikä arvoesineitä vaan elämänviisautta. Tavaroista parhaat olivat vanha nestekompassi ja summalainen kalastajavene, joiden kanssa voi suunnistaa elämän karikkoisilla vesillä. Isää lämmöllä ja haikeudella muistaen.

Isin pikku-Tuu

========================

Vanhemmiten olen huomannut, että huumorintajun ja suuren nenän olen varmasti perinyt isältäni.

Itse asiassa inhosin nuorena isän leikinlaskua joka asiasta ja samaten inhotti suuri "glyyvari". Nyt törmään aivan samoihin huomautuksiin omien nuorteni sanomana. Kaiken kukkuraksi olen vielä nainen...

Isin-tyttö v.m 1952

========================

Isältäni opin kuuntelemisen ja keskustelemisen taidon sekä sen, että jokainen ihminen on laulun arvoinen. Eli hän puhui aina arvostavasti myös lapsilleen, eikä vähätellyt meitä. Lapsena koin, että olen yhtä tärkeä kuin kuka tahansa aikuinenkin hänen silmissään.

Isä opetti myös säästäväisyyttä, luonnon arvostamista, huumorintajua ja kujeilua.

Isäni opetti halaamaan.

Hän opetti myös ajattelemaan positiivisesti mm. teemalla: aina olisi voinut käydä vieläkin huonommin, joten kaikkihan on loppujen lopuksi hyvin!

Maailman paras isä, Reino!

Tuula

========================

Kun olin pieni niin isäni opetti minulle Isä meidän rukouksen. Sen oppi ja ilo tulivat minulle koko elämäksi.

Tuula

========================

Pyyteetöntä Rakkautta lähimmäistä kohtaan!

Isä oli aina valmis tukemaan, kuljettamaan harrastuksiin ja auttaa paljon vieläkin.

Samoin hän toimii nyt lastenlasten kanssa ja on hyvin suosittu heidän piirissään!

Toisen avunannon ja tukena olon huomaa heti mutta riittävästi tuota on osannut arvostaa vasta näin myöhemmin. Nykyään jo olen osannut sen myös hänelle kertoa.

Ullukka

========================

Maanantaiaamuisin isäni herätteli meidät lapset kouluun sanomalla: "Niin on mennyt tämäkin viikko: ylihuomenna on jo keskiviikko ja sitten enää pari päivää niin on perjantai!"

Tuo lausahdus auttoi nousemaan väsyneenä ylös pimeään aamuun. Ja vieläkin, kun alkavan työviikon paineet tuntuvat ylivoimaisilta, sillä voi lohduttautua: aina on myös mukavia vapaahetkiä odotettavana.

Ulla

========================

Isäni jäi meidän perheessämme äidin varjoon. Kuitenkin isän varassa moni asia käytännössä oli. Tämän tajusin vasta isän kuoltua, sillä joku hänet tuntenut sanoi minulle, että sinun isäsi rakasti tekemällä. Tämän olen selvästikin omaksunut mallina en sanottuna ohjeena. Huomaan päivittäin kotona toimivani isäni tavalla.

Toinen asia, mitä isästä on jäänyt elämään; hänen kanssaan oli mukava olla ja hän jaksoi esim. pelata korttia. Kuulostaa varmaan ihan tavalliselta joka isän puuhalta, mutta selittävänä tekijänä olkoon se, että isä oli minun syntyessäni 46-vuotias ja omat lapsuuden leikit varsin kaukana takana. Läsnäoloa haluan myös tarjota niille ihmisille, joiden kanssa olen kulloinkin tekemisissä.

Kolmas asia, jonka opin oikeastaan isän kuollessa oli se, että mitään sellaista mitä elämässään aikoo, ei kannata lykätä tulevaisuuteen, vaan se on tehtävä heti kun vain on mahdollista ja aika. Sitten kun ei toteudu ikinä.

Anna

========================

Sain isältäni koko suomalaisen, iki-ihanan luonnon. Pienestä pitäen kuljimme metsässä, jossa hän tutustutti minut sen saloihin: eläimiin, lintuihin, kasveihin, sieniin jne. Muurahaispesän äärellä pidimme usein oppitunnin; miksi pesä esim. sijaitsee puuhun nähden tietyssä paikassa, mitä niille tapahtuu talvella? Aina piti pitää silmät ja korvat auki. Hajujen maailma oli myös tuiki tärkeä elementti. Nykyisin tällaisena mummo –ikäisenä saan aikamatkailtua suoraan lapsuuteeni jonkun hajun tai tuoksun aktivoimana.

Kiitos isä kaikesta opetuksesta!

METSÄN POLKUJA KULJEN...

========================

Olen noudattanut isäni neuvoa: "Tervehdi aina vähänkin tuntemiasi naisia hatunnostolla ja hymyllä, ne eivät maksa sinulle mitään, mutta tuttavasi varmaankin suhtautuvat sinuun iloisen yllättyneiltä".

Olen nyt yli 75v. Lapseni ovat kertoneet minulle kuinka iloisia heidän ystävänsä ovat olleet huomaavaisuudesta! Siis pelkästään henkistä pääomaa ja se minulle riittää.

"uokki"

========================

Isäni kuoli kolme vuotta sitten, siinä vaiheessa mietin mitä isäni on minulle jättänyt henkisenä perintönä, mitä olen häneltä oppinut.

Isäni oli erittäin tasapainoinen ihminen ja ajatus kulki positiiviseen suuntaan, turhista hän ei narissut. Hän oli kova tekemään työtä ja vanhimpana lapsena olin pienestä pitäen enemmän isän mukana, olin isän tyttö.

Tunnistan itsessäni isän ajatusmaailmaa ja asennetta suhtautumisessa elämään ja asioihin yleensä, sain häneltä hyvän henkisen perinnön, tasapainoisen rauhallisen suhtautumisen kaikkeen, kaikesta selvitään ja hihoja ei kannata polttaa pienistä asioista.

Isän tyttö

========================

Sain isältäni turvallisen ja hyvän kasvupaikan - turvallisen kodin - ilman päihteitä, perheväkivaltaa ym.

Nykyään on paljon huostaanottoja ja perheillä vaikeaa, huomaa vasta nyt aikuisiällä, kuinka onnellinen täytyy olla kun on saanut kasvaa ehjässä ja turvallisessa perheessä.  

Tytteli

========================

Isältä olen saanut taidon nauttia kaikesta tekemisestä, kuinka kauniiksi metsäkin tulee kun vesakko on kaadettu ja raivattu pois. Kaikkialta hän löysi herkkää luonnon kauneutta. Luojan lahja ihmisille.

Vieno

========================

Isä opetti minut kalastamaan, perkaamaan kalat ja valmistamaan ne sekä naulaamaan lautoja ja ehkä vähän myös tanssimaan valssia. Lisäksi opin, että alkoholin kanssa ei parane läträtä liikaa ja että terveydestään kannattaa pitää huolta. Ikävä kyllä hän ei ollut itse oppinut noita kahta viimeistä, eikä ole keskuudessamme enää.

Virpi

========================

Isäni opetti minulle jo nuoruudessa, että koskaan ei saa sanoa en osaa sitä tehdä, vaan aina on ensiksi yritettävä ja kas kummaa se onnistuu kuitenkin aika usein.

Vipukka

========================

”Vakaana ja pystypäin kuin luoto meressä” on pätkä uusmaalaisten laulusta. Mielentyyneys on arvokas ominaisuus." Näin kirjoitti jo edesmennyt pidetty opettajani ala-asteella ystäväkirjaani. Tuota arvokasta ominaisuutta olen osannut itsekin arvostaa. Se on isältäni peritty ja opittu. En tietenkään alkuun sitä tiedostanut. Mutta nyt se on minulle selvää. Kiitos isä.

Mielentyyneys

========================

Olen oppinut isältäni tavan sanoa suoraan niin kuin aisat on, mitä ensin inhosin, mutta mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä enemmän olen itse alkanut pitämään sitä arvossa. Myös tämä ominaisuus on karsinut ystäväpiiriäni. Ne jotka hyväksyivät tämän piirteen, pitää kokoajan yhteyttä, mutta jotka eivät tätä kestä...

Virveli


Isäni opetti minut vaihtamaan autonrenkaat noin 50 vuotta sitten. Joka ikinen syksy ja kevät renkaita vaihtaessani muistan kiitollisena, miten hän luotti taitoihini.

Anja

=========================

Olen saanut isältäni sen elämän viisauden, että tunne ja sydän mukana pärjää elämässä. Ja elämällä on tapan järjestyä parhain päin vaikeuksista huolimatta. Ihminen ihmiselle on se tärkein.

Olen vielä siinä suhteessa onnellinen, että isäni vielä elää (75 v.), vaikka menetimme siskoni tämän vuoden tammikuussa syövän seurauksena, hänen poismenonsa johdosta elämä tuntuu vielä arvokkaammalta tässä ja nyt.

Anne

=========================

Isäni opetti minulle sellaisen asian, että kohtele toisia niin kuin sinä itse haluaisit sinua kohdeltavan. Mielestäni tämä on hyvä oppi ollut matkani varrella.

Anu-56

=========================

Opin isältäni sisua ja anteeksiantamisen taidon.

Isäni epäili ettei minusta tule koskaan mitään. Kun menin kauppaopistoon, hän epäili että munaan itseni koska olen niin tyhmä etten kuitenkaan pärjää. Pärjäsin hyvin. Olin erittäin huonoissa väleissä isäni kanssa viitisen vuotta murrosiästä päälle parikymppiseksi. Sitten hän sairastui vakavasti ja pystyin lähestymään häntä pitkästä aikaa. Löysimme toisemme pikkuhiljaa uudelleen, annoin hänelle anteeksi, vaikkei hän koskaan suoraan pyytänyt, tein sen mielessäni.

Viimeisien vuosiensa aikana hän turvautui minuun koska sairautensa takia ei enää pystynyt asioita hoitamaan ja meistä tuli ennen hänen kuolemaansa ystävät. Hänen kuolemastaan on pian 20 vuotta ja silti joskus kaipaan häntä.

Tytär 45v.

=========================

Olen saanut isältäni VAHVAN ITSETUNNON. Hän jaksoi koko lapsuuteni ja nuoruuteni sanoa minulle, kuinka taitava olin, kuinka kaunis, kuinka lahjakas. Hän luotti minuun aina, uskoi pärjäämiseeni ja oli kiinnostunut tekemisistäni - ja oli aina ylpeä minusta ja sanoi sen usein muiden kuullen ääneen.

Jos olisin äitinä osannut antaa omille lapsilleni edes hitusen samaa, tuntisin olevani onnistunut kasvattajana.

Opin isältä myös taidon NOLLATA TILANTEEN ja KATSOA ETEENPÄIN. Jos sattui jotain ikävää, isäni aina sanoi, että ei sille nyt enää mitään voi - mietitään, miten tästä selvitään eteenpäin.

Elinainen

=========================

Rauhallisuuden elää päivä kerrallaan hötkyilemättä huomisesta.
Olen ymmärtänyt sen voiman nyt aikuisena.

Erika

=========================

Kuuntele katsele luontoa oli ensimmäisiä asioita, joita muistan selvästi oppineeni isältäni. Heti kun opin kävelemään aloimme tehdä isän kanssa pikku-retkiä luontoon. Sitä kautta olen oppinut ymmärtämään, ainakin hieman, elämää ja sen kiertokulkua.

Hannes

=========================

Rehellisyys on kaikkein paras asia minkä olen isältäni oppinut. Se kantaa vaikeinakin hetkinä elämässä, vaikka kenties joskus olisi ollut kiusaus mennä siitä missä aita on matalin.

Hilu-59

=========================

Kun olin pieni ja kuljin isän mukana. Kävimme usein milloin kenenkin isän tutun tai kaverin luona joka rakensi tai remontoi taloaan. Käsittääkseni hän meni ihan ilmoittamatta ja kenenkään pyytämättä katsomaan ja auttamaan muutamaksi tunniksi silloin tällöin.

Nyttemin olen itse tehnyt aivan samaa ja saanut tuollaisista paikoista oppia siihen miten taloa tehdään. Itse olen remontoinut yhden ja rakentanut (toisin sanoin siis toiminut "apupoikana") toisen talon.

Se mitä opin on antamisen ilo. Vaikka et annakaan rahaa tai tavaraa, anna apuasi. En muista että kertaakaan meitä isäni kanssa olisi ajettu pois työmailta, päinvastoin apu otettiin vastaan.

Kumpikaan meistä ei ole rakennusalalla töissä, eikä omata mitään erityisosaamista. Kyse on aivan tavallisesta kanto, pito tai siirtämisavusta.

Tämän opin vasta aikuistuttuani ja olen todella kiitollinen että osaan itsekin nauttia antamisen ilosta. Olen saanut monta kertaa kiitokset, kunhan sellaisen hyvinkin vähän tutut ovat apuani saaneet. Tietysti pitää osaa lukea ihmisiä ettei tule tuppauduttua kenenkään projektiin haitaksi asti.

ps. niin olen saanut muutaman mukavan yllätyksen kun auttamani henkilöt ovat osallistuneet vapaaehtoisesti talonrakennukseeni. Siitä olen heille vilpittömän kiitollinen.

ile

=========================

Luonnon ja eläinten kunnioitus! "Metsämiehenä" ja alan ammattilaisena se oli hänelle tärkeää ja kulkiessani hänen mukanaan pienestä pitäen esim. marjareissuilla tuli tutuksi minullekin.

Irmeli

=========================

Hassua.... Isäni kuoli, kun olin 17-vuotias, eli 12 vuotta sitten. Olen aina kunnioittanut isääni ja pitänyt häntä arvossa. Heti kun näin tämän kysymyksen, ajattelin että tuohon vastaan. Mutta kun aloin asiaa miettimään, en todellakaan osaa sanoa... Eikä tämä tarkoita sitä, ettenkö mitään olisi saanut, mutta jotenkin se on niin sanomattomissa, että en vain osaa sanoa...

Jaana

=========================

Edesmenneeltä isältäni opin tärkeitä taitoja:
- kuinka taitella kauluspaidat niin, että ne matkalaukusta otettaessa ovat vielä siedettävässä kunnossa
- kuinka prässätä housut kunnolla
- kuinka tehdä kaksinkertainen kravattisolmu, joka näyttää huolitellulta

-JJ

=========================

Isäni tapasi sanoa aina, että "meidän tytön ei tarvitse tyytyä keneenkään, hän saa valita". Kahden väkivaltaisen suhteen jälkeen tajusin, että minun ei todellakaan tarvitse alistua huonoon kohteluun. Iskin itselleni elämäni miehen. Ihanan, kultaisen, kiltin miehen. Kiitos sinulle isä!

Esikoinen

=========================

En todellakaan oppinut sitä heti! Tällaista tää on. Jospa oisin kuunnellu. Isäni sanoi aina, ettei susta tule mitään, jollet lue lue lue. En ole mikään, en ole valmistunut, enkä töissä

Marja

=========================

Olen saanut isältäni rauhallisen olon, olla tässä ja nyt. Myöhemmin sen huomasin.

Aliisa

=========================

Opin isältäni kärsivällisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja että luovuus on lahja, jota pitää käyttää.

Marja

=========================

Edesmennyt Isäni opetti minulle sen kuinka luontoa seuraamalla voi ennustaa tulevaa säätä. Isäni kuolemasta on jo kaksikymmentä vuotta ja aina vaan voimakkaampana olen oivaltanut Isältäni oppimia asioita joita ei kukaan muu voi minulle enää opettaa. Niiden tietojen perusteella olen oppinut muutenkin seuraamaan luonnon kulkua ja rakastamaan sitä!

Kaipaan Isääni suunnattomasti!

Isänsä tytär Koillismaalta

=========================

Isä opetti kuinka täytyy olla rehellisiä ja täytyy ottaa toisetkin huomioon. Eihän se heti päähän mennyt, mutta isän kuoltua, on hänen opit ja neuvot tulleet tärkeiksi ja niitä tulee nyt noudatettua.

Päivi

=========================

"Kaikilla on oma ristinsä"  Kun katsoo tarkemmin ei ole olemassa kateuden siemeniäkään. Olen myöhemmin hyvinkin usein nähnyt ja elänyt hänen sanontansa todeksi.

Isän-tyttö Paula

=========================

"Aina on aikaa halauksille" Isäni 1898 syntynyt oli hyvin paljon edellä aikalaisiaan; halausten, yleensäkin tapojen ja elämänfilosofian suhteen, sen tosin huomasin vasta kasvettuani hieman. Lapsuudessa se oli niin "normaalia".  Jossain vaiheessa halauksiani vieroksuttiin, mutta ei enää muutamaan vuosikymmeneen

Isän-tyttö Paula

=========================

Opin tekemään työtä. Jos halusin jotain, polkupyörää, kitaraa tai jotain muuta, sain tehdä työtä saadakseni sen. Vanhempana ymmärsin, että saatu oli paljon arvokkaampi itsellenikin, kun olin joutunut näkemään vaivaa sen saamiseksi.

Pertti

=========================

"Lyötyä ei saa lyödä" on empaattisen isäni eräs tärkeistä elämänohjeista meille jälkikasvulleen. Lapsena ihmettelin tätä isäni sanontaa, sillä ajattelin asioita niin konkreettisesti. Mutta nyt vuosikymmeniä myöhemmin, olen kokenut tuon lauseen hyvin tärkeäksi elämänohjeeksi täällä välillä niin rankassakin maailmassa...täällä tarvitaan empatiaa - toista ihmistä!

Haituli

=========================

Olen oppinut myöhemmin vasta ,että asiat voi ilmaista monella tavalla ja sen seurauksena toinen ei voi loukkaantua, vaikka asia tuleekin selväksi. Nuorena tuli sanottua asiat heti niin kuin ne ensimmäisenä tuli mieleen. Isäni (84v) lause, joka avasi silmäni huvittavalla tavalla eräässä tilanteessa, jossa kerroin meneväni harrastukseni pariin melko kauas, oli ”Jokaista meitä heittää omalla laillansa!” Tai Kekä tykkää! Kun kysyin oliko ruoka hyvää, kun olin ostanut hänelle kylpyläpaketin syntymäpäivälahjaksi.:)

Piret

=========================

Minä sain Isältäni kaiken sen hyvän, rakkauden ja oikeudenmukaisen, mitä elämässäni olen oppinut. Sain valtavan henkisen perinnön, joka ei hupene koskaan ja jota yritän nyt lapsilleni jakaa.

Isäni opetti aina, että ennen kun tuomitset muita, niin täytyy ensin katsoa itse oman puseron alle ja sitten miettiä, onko itsellä varaa syyllistää muita. Isäni opetti, ettei fiksuus maksa mitään. Isäni avasi aina ovensa kaikille, taustaan liittymättä. Ja antoi aina siitä muillekin, mitä hänellä oli, vaikka se olisi ollut vähäistäkin. Koskaan ei kukaan, oli se sitten "kadun mies" tai sukulainen, lähtenyt meiltä tyhjin vatsoin eikä pahoilla mielin. Moni ystävistäni sanoi että he olivat Isässäni löytäneet itselleenkin isän.

Moitteensakin, silloin kun oli niiden aika, Isä osasi esittää rakentavasti, niin että tajusin omat virheeni ja sen, ettei niitä kannata toistaa.

Minun Isäni oli kuin enkeli maan päällä. Enkä koskaan osaa kertoa kuinka paljon häntä rakastan, kunnioitan ja kaipaan. Hän lähti luotamme pois 11-vuotta sitten. Mutta tiedän hänen elämänsä jatkuvan minussa ja lapsissani. Ja teen parhaani, että pystyisin välittämään edes pientä osaa siitä rakkaudesta ja empaattisuudesta, jota Isäni välitti muita kohtaan, kuitenkaan unohtamatta oikeudenmukaisuutta.

Isseen tyttö

=========================

Uteliaisuutta ja innostumista uusiin asioihin. Sitkeyttä ja periksiantamattomuutta. Moni asia on selvinnyt vasta myöhemmin, että kas isältähän tämä on siirtynyt.

tsiri

=========================

Isäni on arvostuksellaan saanut minut tuntemaan itseni ainutlaatuiseksi. Isäni on hyväksynnällään osoittanut kunnioittavansa minua ja valintojani. Isäni rakastaa minua ja myös sanoo sen. Isäni on viisaudellaan antanut minulle parhaat mahdolliset eväät elämään, ja mikä tärkeintä, minä passaan oppeja eteenpäin omalle lapselleni. Nykyään hänen sanansa menevät kyllä perille heti, nuorempana tuli protestoitua enemmän.

Mulla on maailman paras iskä.

Sussu

=========================

Nuorena kuvittelin etten saanut isältäni kuin huolenpitoa, ja välittämistä! Silloin tunsin hänen kiltteytensä.  Läskit ja muu minulle epämiellyttävä hävisi lautaseltani huomaamatta. Hän ajoi autolla milloin millekin harrastustunnille. Vaikka asuimme hesan keskustassa, ajattelematta lainkaan hän huolehti turvallisuudestani.

Kerran, olin ehkä 14-15-vuotias ja ensimmäisessä oikeassa työpaikassani, halusin huoneeseeni uudet verhot. Isä antoi 50 markkaa niiden ostoon. Laitoin rahan työtakkini taskuun pienessä kukkarossa. Olin ruokatunnilla menossa hakemaan verhoja, oli kukkaroni hävinnyt taskustani. Olin lohduton, minä jonka piti olla "aikuinen", olin ollut niin huolimaton, ja vaikka miten muistelin, en saanut päähäni miten raha oli hävinnyt.

Menin vajaan työpäivän jälkeen kotiin, kerroin isälle, mitä oli tapahtunut, odotin ankaria nuhteita!  Yllätys oli suuri, kun isäni sanoi, tai pikemminkin lohdutti, että niin voi käydä aikuisellekin.

Olin juuri täyttänyt 18 vuotta, kun isä yllättäen kuoli aivoverenvuotoon. Olin lohduton, kesti varmasti toistakymmentä vuotta, ennekuin ymmärsin mitä kaikkea hän oli puolestani tehnyt, huomaamatta, pyyteettömästi. Jokainen ikävuoteni toi ymmärrystä lisää, unessa keskustelin hänen kanssaan. Vasta aikuisena olen ymmärtänyt isäni suuruuden, hänen hienot kasvatusmenetelmät, ymmärtäväisyyden ja suuren rakkauden.

Olen itse jo kuusikymppinen, vieläkin muistan kaiken häneltä saamani, kuin vasta eilen! Sain pitää isäni hyvin lyhyen ajan, mutta jokainen sekunti oli sitä, tämän päivän LAATUAIKAA.

Taija

=========================

Olen nyt 41 v. Isäni nukkui pois kun olin 9 v. Tulen aina muistamaan hänen sanansa meille lapsille: "Kunnioittakaa aina vanhempia ihmisiä." Tämän olen sanonut omille lapsilleni ja toivon, että hekin muistavat sen elämän poluilla.

Tarja

=========================

Olen saanut isältäni kaikkein tärkeimmät ominaisuuteni: sitkeyteni, huumorintajuni ja kyvyn nauttia elämästä. työssä, kotona ja monessa asiassa tarvitaan sitkeyttä jatkaa yrittää, tehdä hommat loppuun ja kerran vielä välillä kaikki menee pieleen, ja muutenkin tarvitaan huumoria ettei näivety. Isälläni on ollut nuoresta asti paha rytmihäiriö, jota on korjattu tuloksetta monet kerrat - siksi elämästä on nautittava silloin kun voi.

Tärkeimmät ominaisuuteni



Ladataan kommentteja...
© 2017 Positiivarit Oy Vaihde (03) 882 160 Faksi (03) 882 1622 E-mail: positiivarit@positiivarit.fi Toteutus: Luovanet Oy Toimitusehdot      Käyttöehdot