La 29.4.Teijo, Henning» Onnittele sähköisellä kortilla!
Hae
Uteluarkisto


"Olen 50v nainen ja perustamassa omaa, yhden hengen yritystä. Olen ollut 30 vuotta saman työnantajan palveluksessa ja kouluttautunut toiseen ammattiin työn ohessa. Osa minusta haluaa kiihkeästi muutosta ja toinen puoli vetää tuttuun ja turvalliseen. En ole onnellinen työssäni, mutta velvollisuudentunne ja sukellus tuntemattomaan lyövät kättä. Kertokaa minulle kokemuksistanne."  - Eija

Vastauksia 109

=========================

Olen itsekin vuosia haaveillut omasta yrityksestä. Esteenä ovat olleet toimeen tulemisen epävarmuus, mitä jos hanke ei toimikaan niin kuin on suunnitellut?

Positiivareiden rohkaisevien tekstien ja muutaman yksityisyrittäjänä toimineen tutun ansiosta olen edennyt hankkeessani pienin mutta varmoin askelin. Ideani ovat vielä paperilla mutta koko ajan lähempänä toteutusta. Mitään ei saa jos ei kokeile. Ja olen itse laskenut aloituskustannukset niin etten putoa kovin korkealta jos idea ei toimikaan. Rohkeutta yrityksellesi!

Tiina

=========================

Olen miettinyt juuri samaa asiaa. Kun uskaltaisi ottaa sen ensimmäisen ratkaisevan askeleen. Mielestäni olet sen jo ottanut kun olet kouluttanut itsesi, ei muuta kuin menoksi vaan:)

Anne

=========================

Riippuu paljon alasta mitä aiot. Meillä on yritys, jonka myytävä tuote on suhteellisen kallis, joten arvonlisävero nostaa hintaa lähes neljänneksen, se karsii ostajia! Myös kulut; valmistustilan vuokra, sähköt, mainonta, pakolliset vakuutukset ja eläkemaksut, puhelin, kirjanpito, lainojen korot jne.... Hyvin jalat maassa kannattaa olla, ettei tule pettymyksiä ??

Nimenomaan verottaja on se joka ainakin iskee kinttuun jossain vaiheessa, vaikka maksat kuin kaikki ajallaan, maksuja riittää! Etenkin yrityksen lopettaminen on se viimeinen pisara, jossa verottaja vie ne viimeisetkin? Pienyrittäjää ei nykyjärjestelmässä tue mikään eikä kukaan, vaikka poliitikot kuinka niin saarnaa! Heistä EI MONIKAAN ole kokeillut itse ja vain kokemus on oikean tiedon väärtti.

Ei kuulosta kovin kannustavalta, jota pyysit, mutta minä kerron tosiasiat, yritys ollut kohta 5-vuotta ja on siinä kaatuuko vai ei ja varmasti kaatuu, ellei tilausta tule viim. parin viikon sisällä, kahdeksan kuukauden katko on himpun verran liikaa? ONNI EI AINA SUOSI ROHKEAA! (saat varmaan puhelinnumeroni toimituksesta, jos haluat nähdä kotisivumme, annan tiedot)

pettynyt

=========================

Heippa Eija!

Kohtalotovereita tässä ollaan, sillä itsekin pähkäilen parhaillaan oman yrityksen aloittamista. Toisaalta olisi ihanaa toteuttaa pitkäaikainen unelma, toisaalta hirvittää hyppääminen uuteen...Olen hoitoalalla; toiminut kasvattajana eri päiväkodeissa jo kohta 30 vuoden ajan ja nyt piirtyy tajuntaan vastustamattomasti kuva ihanasta, pienestä, kodikkaasta päiväkodista, jossa olisi aikaa kuunnella oikeasti, mitä lapsella on asiaa, miettiä lapsen kanssa kumpaan jalkaan saappaat tulevat ja halia ja rutistaa. Mutta yritykseen liittyvät raha-asiat, kaikkien vakuutusten ja säädösten huomioiminen jne. pelottavat ja pelko yrittää himmentää unelmakuvaa. Ja kuitenkin tuntuu, että nyt jos koskaan! On ammattitaitoa, elämänkokemusta, omat lapset jo isoja, perheen tuki takana... Jospa me Eijaseni sittenkin uskaltaisimme!

- Liisa

=========================

Hei Eija!

Vaikka en itse aikanaan ryhtynytkään yrittäjäksi, niin kannustaisin sinua: Tee se rohkea päätös ja hyppää tuntemattomaan! Ota käyttöön ne voimavarat, jotka sinussa pyrkivät päästä käyttöön ja toteuttamaan uutta mahdollisuutta! Huomaat, että se on sitä ominta sinua... siihen tarvitaan vaan uskallusta.

Minäkin olin 27 v valtion virassa, opiskelin työn ohessa ja 50-vuotiaana sanoin itseni irti ja aloitin uuden elämän, projekteissa ja pätkätöissä...;=)) Tuntuu mahtavalta toteuttaa itseään ja ottaa vastaan uusia haasteita! Hämmästyt mitä kaikkea löydätkään itsestäsi ja ympäröivästä maailmastasi. Riippuu sinusta itsestäsi: panetko itsesi täysillä likoon, innostus ja ilo tarttuu .. ja näkyy.

Nyt olen 10 vuotta tehnyt töitä miltei yksityisyrittäjänä.. enkä ole katunut muuta kuin sitä, etten uskaltanut aikaisemmin... Onnea matkaan sinulle osaava nainen!!

- Anneli - Aikuinen Nainen

=========================

Uskalla olla rohkea! Muista että on aina kaksi vaihtoehtoa, joiden välillä voit valita, kumpaan nojaat - pelko ja rohkeus (=onnellisuus, rakkaus jne.). Riippuu täysin itsestä kumpaan haluaa turvautua. Pelko johtaa ikävään noidankehään ja rohkeus vie eteenpäin.

Suosittelen lukemaan Anthony de Mellon kirjan Havahtuminen. Siitä saa potkua uskallukseen sekä Marja Juvosen kirjan Elämän ihmeitä ja öljytippoja (saa vaan Akateemisesta kirjakaupasta).

Olen itse toiminut yrittäjänä 7 vuotta ja lähdin turvallisesta, vakituisesta työpaikasta, nousujohteiselta uralta ja hyppäsin tuntemattomaan. Hyppy on kannattanut. Olen tällä hetkellä todella onnellinen työssäni. Yrittäjyys avaa paljon ovia ja tarjoaa uskomattoman määrän mahdollisuuksia.

Kuvittele itsesi junaan, joka vie varmasti pääteasemalle. Junan ikkunasta näet erilaisia mahdollisuuksia, jotka kutsuvat sinua, mutta et uskalla hypätä pois. Kun saavut pääteasemalle et todennäköisesti tule katumaan poishyppyjä vaan sitä, että et koskaan uskaltanut hypätä ulos.

Onnellisuus on kuitenkin tärkeintä - eikö?

Ansku

=========================

Hienoa että olet rohkea ja haluat uutta elämääsi. Jos tuntuu että vielä haluat pitää takaportin avoinna hae vuorotteluvapaata tai virkavapaata niin voit huoletta testata siipiäsi. Harmitus on hirmu suuri jos jää muutos kokeilematta.

nimim. kokemusta on


Anni

=========================

Hei Eija

Lähdin itse 30 v samaa työnantajaa palvelleena kesken pois ENKÄ OLE KATUNUT. Luota itseesi, tulevaisuuteesi ja mahdollisuuteesi kasvaa ja kehittyä uudessakin työssä. Jos uusi toiminta on riskitöntä ts. et sijoita uhkarohkeuteen suuria summia. Toivon Sinulle onnea, menestystä ja elämän makuista matkaa

Armi

=========================

Onnea ja vapautuneen olon tuulia mukaasi! Elämä on tarkoitettu kokemuksien kokemiseen ja niistä oivaltamiseen. Onnittele itseäsi, sillä vaatii todellista rohkeutta rikkoa "turvallisen turuttavan elämän illuusio!"

Eeva

=========================

Hei vaan, rohkea nainen!

Olen itsekin 50 kynnyksellä pähkäillyt saman asian kanssa. Tuttu ja turvallinen, joka kuukausi varmasti tilille ropsahtava palkka, palkalliset lomat, vapaat (myös henkisesti) juhlapyhät ja viikonloput sekä moni muu itsestäänselvyys toisen palkkalistoilla ollessa. Siinäpä miettimistä, kun vastassa on "oman itsensä herrana olo". En tiedä, minkä tyyppistä työtä olet siirtymässä tekemään, mutta omalla kohdallani yrittäjäksi ryhtyminen oli hyvä asia. Työtä saa toki tehdä enemmän, kuin se 8 tuntia, eikä aina arki riitä, jos aikataulu on tiukka. Toisaalta, jos työ on sen tyyppistä että joskus voi tehdä vaikka kellon ympäri useita päiviä, saattaa saada joitain päiviä olla ihan vapaalla.

Itse teen mielelläni vaikka kuinka pitkiä päiviä ja sitten voin lähteä yhtäkkiä vaikka risteilemään keskellä viikkoa. Aamulla ei välttämättä ole pakko nousta kellon kanssa, jos on valmis tekemään vaikka illalla pidempään. Tietysti täytyy ottaa huomioon myös kaikki velvoitteet, joita ei tule miettineeksi palkkatyössä ollessa. YEL, tapaturmavakuutus, verot, alvit ja muut sellaiset. Ne vievät kyllä ison osan tuloista, mutta uusi yrittäjä saa aika monesta asiasta vähän helpotusta yrittäjyyden alussa. Mikäli voit käydä esim. jossain uusyrityskeskuksessa, saat varmasti hyviä vinkkejä.

Luotettava kirjanpitäjä on myös kullan arvoinen. Olen itse ollut tässä tilanteessa nyt pari vuotta, enkä usko, että hevillä lähtisin enää palkkatyöhön. Ole rohkea, usko itseesi ja osaamiseesi, nauti työsi tuloksista ja ennen kaikkea muista huolehtia itsestäsi. Pikku hemmottelu silloin tällöin auttaa taas jaksamaan vaikka pidempääkin päivää. Voin sen sanoa kokemuksesta. Tämä ikäkin jo vaatii sitä. Ei muuta kuin ONNEA JA ROHKEUTTA toteuttaa SUKELLUKSESI. Pintaan pääsee kuitenkin aina. Olisi kiva saada tietää, mihin päätökseen olet tullut.

Kaimasi

=========================

Itselläni oli vuonna 2001 vastaavanlainen tilanne, mutta työyhteisössämme oli lisäksi valtavasti ristiriitoja. Tein päätöksen lähteä. Sanoin itseni irti. Jäin tyhjän päälle. Aluksi se kirpaisi, kun ei ollut työtä, ei tiennyt suuntaa, mutta henkinen vapaus oli toinen puoli vaakakupissa.

Kului muutama kuukausi. Mieheni, joka kovasti tuki minun päätöstäni sanoi: "mutta hei, onhan sinulla toinenkin ammatti, mikset ala tekemään sitä!". Mietin hetken ja aloin suuntaamaan kohti uutta.

Yhden naisen yritys, free lancer- pohjalta ei vaikuttanut kultakaivokselta, mutta olihan minulla sentään vapauteni ja osaamiseni ja halu tehdä uutta, halu toteuttaa itseäni.

Kultahippujen päällä en todellakaan ole tanssinut, mutta sitä vastoin olen monesti hyräillyt ihanalla sammalmatolla keskellä metsän siimestä ja miettinyt, minkä lahjan Luoja minulle soi. Hän soi kädet, joilla tehdä, suun jolla puhua ja mielen, jota ilolla kantaa. Ja hän soi minulle tien, jota kohti kulkea. Se tie ei ole aina risuton, eikä sieltä ole poistettu kaikkia kiviä. Ne sinun on itse raivattava. Omiin askeliisi sovitettava, mutta siitä huolimatta uskallan kannustaa sinua eteenpäin. Raivaamiesi kivien alta paljastuu aina uutta ja sinä kynnät ja kylvät vain itsellesi, iloksi muille ja omaksi tieksesi. Siinä on sen vaivan palkka.

kaimasi

=========================

Rohkeutta Eija!

Olen itsekin 5-kymppinen. Reilu vuosi sitten minulle tuli tilaisuus aloittaa uudessa työssä, täysin uusissa tehtävissä. Olin työskennellyt täysin erilaisessa ammatissa yli 20 vuotta. Oli muutama päivä aikaa harkita vaihtoa. Palkka pieneni, työajat muuttuivat, kokonaan uusi työympäristö, työtoverit ja tehtävät. Päivääkään en ole katunut! Paljon oli ja on vieläkin opittavaa. Kaikki on kuitenkin sujunut mielestäni hyvin. On mukava huomata, että vielä on oppimisen aika! Älä enää mieti, rohkeasti vain uutta päin, ei ole mitään menetettävää!

kaima

=========================

Eija hyvä,

Itse mietin samaa. Olen ollut saman työnantajan palveluksessa 35 vuotta. Teen ohessa verkostomarkkinointia ja tulot siitä ovat 2000-3000 euroa. Suuremmat kuin päivätyöstä. Aikaa siihen menee 2-3 iltaa viikossa. Olen ollut välillä "vapaalla" päivätyöstä vuoden. Aion hypätä vapauteen eli helpompaan. Rohkaisen sinuakin. Toisessa työssä koen iloa ja siitä saa uusia ystäviä. Vanhassa työssä minua pitää tottumus ja mukava työkaveri.

milla

=========================

Samalla kun kirjoitan näitä rivejä sinulle, kirjoitan myös samalla itselleni. Niin monet meistä suomalaisista miettivät samoin kuten sinä. Yleinen paha olo tämän maailman touhuihin sekä oman itsensä kasvaminen ja kehittyminen. Kaikki on tulosta edellisestä. Tämä sinun kysymyksesi on todella laaja ja olen itsekin eräässä mielessä samalla viivalla sinun kanssasi. Me muutumme koko ajan, vaikka jossain laulussa sanotaan toisin, ja muutos on hyvä asia. Pelot tekevät juuri niin, sitä lamaantuu. Rohkeutta kuunnella omaa sisintään. Minulle tuon tuosta tulee viesti "kyllä elämä kantaa". Ja niin se on. Olen itse muutamia kertoja hypännyt tyhjän päälle, mutta kyllä sitä vaan on menty eteenpäin.

Tällä hetkellä käyn samaa "taistelua" kuin sinä. Prikulleen mietin... minkä oman jutun tekisin. Kun löydän ehkä liikekumppanin , jolla on samansuuntaisia elämänarvoja kuin minulla Minä olen törmännyt näihin moraali ja arvo ja ihmisen riisto kysymyksiin ja arvostuskysymyksiin tuon tuosta...En hyväksy sitä mitä näen joka päivä ja haluan muutosta ainakin itselle. Jo oman terveydenkin kannalta. .aina ei jaksa kantaa koko työyhteisön murheita.. ja sitä kuitenkin murehtii ja haluaa auttaa muita. Mutta paljon olen oppinut.

Ja paljon on opittavaa. Tämä kaikki tuntuu niin pintaraapaisulta, tästä voisi kirjoittaa pitempäänkin ja paljon. .mutta sinulle sanon siitä vaan... sinulla on jo toinen ammatti hanskassa ja jos se on sitä mitä on sisimmässään tuntenut, se on juuri sinun juttu, sinulla on siihen palo. Kyllä semmoinen kantaa hedelmää. Ajattele mikä motivaatio, mikä voima sinussa on... elämä on tarkoitus olla onnellinen.. sanon sen vahvasti myös itselleni.. ja jos se tekee sinut onnelliseksi olet vahva...kyllä sinä olet varmaan miettinyt jo riittävästi riskejä ja muita mitä alitajuntasi sanoo ja sehän sanoo kun antaa mahdollisuuden... Ei sitä enää haihattele 50 v, että teenpä tuosta yrityksen...trallallaa.... sinulla on paljon juttuja "pussissa" – kokemusta, näkemystä, niin minäkin etsin vielä ja se tulee kun on aika. Universumi on ihmeellinen.. kaikkea hyvää sinulle ja menestystä valitsemallesi tielle.. valoa ja iloa toivoo

Eila

=========================

Hei Eija!

Yli 10 vuotta sitten - olin silloin noin 40-vuotias - olin elämässäni tilanteessa, jatkaako tutussa ja turvallisessa vai hypätäkö tuntemattomaan. Kun en saanut virkavapaata, jätin vakituisen, hyvin palkatun työni ja lähdin hoitamaan vaativampia tehtäviä kauas kotikaupungistani, vaikka kysymyksessä oli vain puolen vuoden sijaisuus! Ennen pitkää tuo lyhyt sijaisuus jatkui ja kohta olin ollut uudessa tehtävässäni parisen vuotta. Olin kuitenkin saanut jo rohkeutta ensimmäisestä hypystäni tuntemattomaan ja nyt edessäni välkkyi jotain vielä haastavampaa. Toistamiseen jätin hyvin palkatun työni sekä nyt myöskin esimiesasemani sekä varman urakehityksen ja päätin lähteä ulkomaille. Tuossa vaiheessa minulla ei ollut siellä edes työtä tiedossa. Mutta rohkeus palkittiin, ennen pitkää sain ulkomaillakin töitä ja elämä asettui sielläkin uomiinsa. Kymmenisen vuotta kului kaukana kotimaasta vieraassa kulttuurissa, opin uuden kielen, opin selviytymään yksin. Mutta sitten alkoi ikävä vaivata. Päätin jälleen kerran ottaa ohjat omiin käsiini ja jätin elämäni siellä palatakseni Suomeen. Jo toista vuotta olen nyt asunut rakkaassa kotimaassa, saanut itselleni mieluisan työpaikan, jatkanut opintoja, tehnyt kaikkea sellaista mitä itse haluan. Vaikka palasin takaisin kotiin, eläminen ulkomailla on ollut kuitenkin yksi rikkaimmista kokemuksistani. Kutsunkin sitä aikaa elämän korkeakouluksi. Se on kasvattanut minua ihmisenä eniten.

Näistä kokemuksistani olen huomannut, että elämä on elämistä varten, ei kannata jäädä epätyydyttävään tilanteeseen turhautumaan vaan etsiä mahdollisuuksia muuttaa sitä ja toteuttaa itseään. Minun kohdallani ensimmäinen hyppy tuntemattomaan oli vaikein, siinä vaiheessa epäilin eniten, miten uskallan jättää tutun ja turvallisen. Sen jälkeen rohkeus on vain kasvanut. Hyvin suunnittelemalla, tavoitteita asettamalla, askel askeleelta niitä toteuttamalla itseluottamus kasvaa. Tiedän, että selviydyn tilanteesta kuin tilanteesta, uudet haasteet eivät pelota. Ujouteni ja epävarmuuteni on jäänyt matkan varrelle, tiedän, että pärjään. Elämä kantaa aina! Toivotan Sinulle rohkeutta uusissa haasteissasi!

KokoNainen

=========================

Olen ollut yrittäjänä tasan vuoden. En ole päivääkään katunut yrittäjyyttäni. Työtä teen monta kertaa enemmän kuin toisen palveluksessa, mutta olen "oman itseni Herra". Askel on iso, mutta suosittelen Sinua lämpimästi sen ottamaan. Kun et viihdy tämän hetkisessä työssäsi, miksi kiusata itseään? Työ on yksi paljon aikaa vievä asia meidän elämässä. Miksi emme tekisi sitä työtä missä viihdymme, jos siihen vain on mahdollisuus. Yrittäjänä on rankkaa aina välillä, mutta läheisten tuki aina auttaa. Ole rohkea ja muuta elämäsi haluamaasi suuntaan. Toivotan Sinulle Onnea elämääsi teetpä minkä ratkaisun tahansa!

Hanne

=========================

Kun haluat muutosta tee se.
Kun uskot itseesi toteuta itsesi
Eipä tarvii kiikkustuolissa harmitella
Ota nenästä kiinni ja sukella.
Kyllä elämä kantaa kun vain itse uskaltaa

rohkeutta;)

Hansu

=========================

Rohkeutta Eija,

Olin tilanteessasi kohta kymmenen vuotta sitten, loppuun palanut, kaikkensa antanut työntekijä, 50 v. synttärit Thaimaassa vaimon kanssa kahden ja hetken mielijohteesta oma yritys pystyyn! Sain 19-vuotiaan poikani työelämään ja työlään alun jälkeen onnistuminen, yritys kahdeksan työntekijän vahvuinen ja nyt jälleen yksin, kolmatta vuotta osa-aikaeläkkeellä. En ole päivääkään katunut hyppyäni "tyhjän" päälle, sain poikaani itseluottamusta ja itselleni mielenrauhan. Muista että hyvä kirjanpitäjä on AINA palkkionsa arvoinen. Saat kysyä kokemuksia jos haluat, nimi toimituksessa.

Harri

=========================

Itse olin 35 v. kun perustin oman yrityksen. Sitä ennen olin aina sitä mieltä, etten ainakaan yrittäjäksi ala. Päivääkään en ole katunut, onhan siinä hyvät ja huonot puolensa ja paras niistä on kun saa itse päättää asioistaan, mut sitten on sekin kun joutuu itse päättää. Joudut sinä tämänkin päätöksen itse tehdä. Sanoisin kyllä, että rohkeasti vain eteenpäin, kerranhan me täällä vain ollaan. Mitä sinä siinä menetät, jos yrität, et mitään. Sinua harmittaa lopun ikää, jos jäät paikoillesi.. Kun et kerran ole tyytyväinen nykyiseen työhösi, miksi ihmeessä jäisit siihen.. Toivotan onnea yrityksellesi!

helena

=========================

Hei Eija!

Olen nykyisin yrittäjä ja hypännyt "tyhjän päälle" vajaa 10 vuotta sitten, elämä on kantanut. En ole päätöstäni katunut, paljon saa työtä tehdä, mutta työ on haastavaa ja saa olla itsensä herra ja tehdä työnsä omalla tavallaan. Joka päivä tulen mielelläni töihin, enkä odottele eläkkeelle pääsyä. Olen tilitoimistoyrittäjä ja tehnyt yksinyrittäjien kirjanpitoja. Rikastumaan tässä ei pääse, verotus ja alv. pitävät siitä huolen, mutta monelle se on elämäntapa, josta on valmis vähän maksamaankin.

Kadut ehkä "kiikkustuolissa" jos et toteuta unelmaasi. Mitään ei saa, jos ei uskalla.

Laske kuitenkin, onko yritykselläsi realistiset mahdollisuudet onnistua ja potentiaalista asiakaskuntaa riittävästi. Itse maksat eläkkeet ja muut kulut. Suosittelen yrittäjäkurssin käymistä.

Onnea haasteelle!

Rohkea rokan syö

=========================

Mahtavaa ja onneksi olkoon, anna mennä vaan! Ei tätä keikkaa oteta uusiksi, joten ei näivetytä sopimattomassa pestissä! - olen 52-vuotias ja irtisanonut itseni työstäni ja aion alkaa myös jotain ja luotan, että elämä tuo jotain eteen... Olen onnistujien klubissa ja jos etsit rekisteristä La-alkuisesta jäsenluettelosta, löydät minut... Olis todella ihanaa jakaa menestyskulkumme varmasti polveilevaa matkaa kanssasi? Lämpimästi tukea ja kannustusta sinulle!

hilkka

=========================

Kokemusta minulla ei ole, mutta olen pitkään haaveillut omasta yrityksestä, rohkeusko lie puuttunut. Olen samoin, kuin Sinä, 50-vuotias nainen ja olen ajatellut, että elämässä on muutakin kuin tämä pitkä työura samassa paikassa.

Olen ollut saman työnantajan palveluksessa yli 30 vuotta. Pidän työstäni, mutta silti haluaisin vielä "vanhana" tehdä jotakin aivan uutta. Yrityksen olisin jo ehkä perustanut, mutta jarruna on ollut myös se, että siitä pitäisi saada toimeentulo, mutta eiköhän sitä jotenkin selviäisi.

Onnea Sinulle yrityksessäsi!

Hienoa tässä iässä!

=========================

Olen yrittäjäperheestä ja luulen yksin puurtamisen olevan liian raskasta, jos on työskennellyt työyhteisössä noin pitkään. Voisitko alkaa yrittäjäkokeilun työn ohella tai panostaa enemmän nykyiseen työsuhteeseesi ja työyhteisöösi?

Nainen

=========================

Hei Eija !

Jos uskot, että leipäsi tienaat yrittämisellä eikä suuria riskejä ole, anna mennä! Samaa itsensä työllistämistä se on kuin sekin, että on jonkun toisen palveluksessa. Jos on suuria investointeja, jotka joudut rahoittamaan lainarahalla ja riskit tuntuvat suurilta, pyydä asiantuntijaa laskemaan, kannattaako riski ottaa. Jos lainaa ei tartte kauheesti ottaa, mikä on riski? Ei mikään muu kuin se, että jos menee pieleen, pelkäät, mitä ihmiset sanoo ;)

Hyppy tuntemattomaan on itselläkin edessä. Miljoonan laina kauhistuttaa, mutta usko tulevaan on kova. Hyvä viisaus on se, että jos ei mitään uskalla, ei mitään saakaan! Onnea!

Kylähullu

=========================

Hienoa Eija, olet ottanut taas yhden askeleen lähemmäs onnellisuuttasi kun tilasit roppakaupalla rohkaisua täältä! Luin juuri loistavan kirjan muutoksesta ja suosittelen sitä sinullekin. Kirjan nimi: Kuka vei Juustoni? Kirjoittanut Spencer Johnson

Hauska ja hyvin opettavainen tarina muutoksesta, sen haluamisesta ja sen vastustamisesta.

Muutama kysymys:
Mikä on pahinta mitä voi tapahtua jos teet muutoksen?
Kuinka todennäköistä pahimman toteutuminen on? Selviäisitkö pahimmasta?
Mikä on pahinta mitä voi tapahtua jos et tee muutosta?
Mikä on parasta mitä voi seurata siitä että teet muutoksen ja siitä että et tee muutosta?
Onko sinulla lupa ja tai velvollisuus huolehtia omasta onnestasi? Minne kaikkialle onnellisuutesi säteilee?

Onnellista matkaa !

--jalo

=========================

Hei,

Kun sinulla on hyvä ja toimiva liike-idea - ei muuta kuin onnea yritykselle! Muista ensin ottaa selvää mm. yrittäjän työttömyysturvasta, alv:stä, verotuksesta, yrittäjän eläkevakuutuksesta, asiakkaista, kilpailijoista.

Hyvää kesää!

Leena

=========================

Jos raha ei enää ratkaise eikä ole liian iso riski, anna hyvä ihminen palaa vihdoin ja viimein. Elämäsi muuttuu täydellisesti. Yksin ei tosin ole aina hyvä olla, muista hankkia seuraa. Vaikka itse työnantaja ja yrittäjä olenkin, ei työntekijän tarvitse velvollisuudentunnetta tuollaisessa tilanteessa ylläpitää.

Joel

=========================

Suosittelen lämpimästi liittymään yrittäjien työttömyyskassaan, niin osa turvattomuuden tunteesta häviää siliän tien.. Jollet ole onnellinen nykyisessä työssäsi, vaihda toki! Jokainen on velkaa itselleen onnellisen elämän :) Onnea valitsemallesi tielle!

JMN

=========================

Yrittäjyys on mielestäni lyhyesti kiteytettynä omien pelkojen voittamista. Minä olin 29-vuotias, kun perustin oman yritykseni - nyt kuusi vuotta myöhemmin yrityksessämme on kolme vakituisesti työskentelevää ja olemme omalla erikoisalallamme tiedoiltamme ja taidoltamme yksi suurista Suomessa. Positiivisuus vie varmaan voittoon - yrittäjyyden kautta tulet varmasti oppimaan itsestäsi ja ympärilläsi olevista ihmisistä aivan uusia ulottuvuuksia. Jos kaikki ei tunnukaan heti "luistavan", niin itse olen ottanut sen kannan asioihin, ettei niin ollut tarkoituskaan käydä, vaan seuraavan tai sitä seuraavan oven takaa löytyy sitä suurempi ja parempi mahdollisuus. Muista myös, että elämä kantaa, jos ihmisellä on uskoa edes sinapin siemenen verran. Vinkki viis - luo toisista yrittäjistä itsellesi tukiverkosto - he eivät ole kilpailijoitasi, vaan heiltä saat parasta kokemusperäistä kannustusta valitsemallasi tiellä.

Jykä

=========================

Et ole onnellinen työssäsi ja nyt on mahdollisuus muutokseen. Tuntematon pelottaa, no tietysti .. jos ei pelottaisi, olisit vastuuntunnoton. Olen elämässäni monta hyppyä tuntemattomaan tehnyt ja aina on mennyt parempaan suuntaan ja olen onnellinen. Neuvoni on: anna palaa, meillä on vain yksi elämä, josta olet itse vastuussa. Olen myös 50v, 20 vuotta yrittäjyyttä takana ja taas ison muutoksen edessä. Ihanaa jepulis. Pärjäät, kun tahdot. Kasapäin lämpimiä ja kannustavia ajatuksia Sinulle, toivoopi

Kati

=========================

Anna palaa, Eija!

Itse olen jo lähes 50-v - luovuin vuosi sitten hyvästä asemasta ja hyvin palkatusta työstä 16 työvuoden jälkeen. Muutin takaisin kotiseudulle pitämään huolta läheisistäni.

Otin käyttöön Positiivisen ajattelun voiman: luotin 100% siihen, että kaikki sujuu hyvin - ja sainkin mieleiseni työpaikan (oikeastaan kaksikin...) - aivan ihanan asunnon ja nyt pitkäaikainen haaveenikin toteutui: pieni mökki ja pala maata (ja taitaa siinä jo 'isäntäkin' astella pellon laitaa...)!

Ja kaikki tämä kun luovuin entisestä ja hyppäsin silmät ja sydän avoinna tuntemattomaan - luottaen siihen, että elämä kantaa ja kaikki menee niin kuin on tarkoitettu. Luota siihen mitä sydämesi sanoo!

Onnellinen Nainen

=========================

Hei Eija

Jos Sinusta tuntuu ,että voimia ja innostusta on ,niin siitä vaan. Koskaan ei tiedä onnistuuko, mutta ei tiedä jos ei uskalla yrittääkään. Itse olen tehnyt tosi rohkeita ratkaisuja ja Onneksi onnistunut tosi hyvin. Nyt voin vaan nauttia työni hedelmistä. Onnea ja rohkeutta yrittää se on mielenkiintoista.

EX yrittäjä

=========================

Hei Eija!

Kyllä yrittäjyyskin kannattaa, jos ala on sellainen, jossa on varmasti varmoja asiakkaita yli oman tarpeen saatavilla. Suosittelen kuitenkin jonkinlaisen Yrittäjän peruskurssin käymistä, jolloin saat vähän kuvaa siitä mitä sinulta yhteiskunta odottaa. Jos olet valmis maksamaan omaa yrittäjän eläketurvaa (pakollinen) reilusti, yli "oman palkkasi" ( jota tuskin koskaan näet riippuen alasta) ja ylläpidät kirjanpitotoimiston henkilökuntaa ja onnellistutat vakuutusyhtiöitä kaikenkarvaisilla vakuutuksilla ja olet valmis harrastamaan 24 h vuorokaudessa yrittämistäsi.

Yöt näet unia seuraavista lankeavista laskuista, eli siis ne 25-28 h, joita voit käyttää nukkumiseen. Päivisin kuljet euron kuvat okulaarissa, seurustelet ystävien kanssa, mielessäsi ajatellen heitäkin mahdollisina asiakkaina. Kuljet työssäsi hiki otsalla ja koet kuinka toiset kadehtii sinua, sinullahan menee hyvin YRITTÄJÄ. Voit varautua myös siihen, että ihmiset laskevat kuinka paljon sinä heistäkin hyödyt (eivät he näe, ettei se ole ruusuilla tanssimista).

Jos vielä tämänkin jälkeen olet sitä mieltä, että haluat yrittäjäksi niin hakeudu Työvoimahallinnon ammatinvalinnanohjauksen testeihin tai astrologille, joka kertoo luonteestasi onko sinusta yrittäjäksi (tai minulle). Jos senkin läpäiset, mieti onko sinulla VOIMAKAS PALAVA HALU tehdä juuri sitä, mihin olisit ryhtymässä. Tähän, jos vastaat kyllä, edellisten lisäksi, mene paikallisen yritysneuvojan puheille ja tee laskelmat. Jos siitä selviät, niin sitten "setä pankin" puheille ja ota hemmetinmoinen laina, että hän vakuuttuu siitä, että aiot ostaa mersun. Tässä kohtaa, jos sinulla ei ole hiki, niin pankinjohtajalla on ja hän miettii jo miten rahojasi sijoittaisi tulevaisuudessa. Hän uskoo ideaasi. –

Nyt sinun on vasta on aika ryhtyä yrittäjäksi ja olla valmis luopumaan kaikesta nopeasti kun alkaa mennä huonosti. Suosittelen kuitenkin vielä miettimään voitko tehdä työtäsi ammatinharjoittajana, yksinkertaisella verotuksella. Toisen yhtiön osakkaana, jolloin 15% osakkaana saat vielä olla, jopa työtön, tarvittaessa ja saat perusturvan. Osuuskunta jäsenenä voit saada samat edut.

No niin.. jos päätät yrittää niin Onnea ja Menestystä SINULLE.

Lämmöllä Kaisu

=========================

Hei Eija! On vain tehtävä rohkeasti päätös yrittäjäksi ryhtymisestä. Kaikki se tieto mitä on saatavilla kannattaa hankkia. LÖYTÄÄ OIKEA LIIKEIDEA JA TEHDÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMA. Perustettavan yrityksen alkumatka ei tule olemaan helppo. Menee 2-3 vuotta, ennen kuin yritys on riittävän tunnettu ja siihen luotetaan sekä se asemoituu markkinoille.

Minullakin oli vuosia mielessä yrittäjäksi ryhtyminen, mutta en osannut irtautua ennen kuin tulin olosuhteeseen, jolloin oli pakko tehdä ratkaisu. Minulla on 8/03 alkaen ollut yhden miehen yritys ja se toimii valtakunnallisesti. Aloitin uudessa kaupungissa O-tilanteesta. Alkumatka on ollut varsin mielenkiintoinen ja uskoa vaativa aika, eikä suuria tilejä ole pystynyt nostamaan. Valtakunnallinen markkinointi on maksanut tosi paljon. Toisen tilikauden alkaessa, kontaktiverkosto oli rakentunut, tunnettuus lisääntynyt, luottamus kasvanut ja valoja on alkanut tukkia mukavasti.

Tällä hetkellä on tunne, että valittu tie on ollut oikea ja tästä voi tulla jotakin strategian mukaisesti. Koulutan jatkuvasti itseäni, etsin uusia liiketoiminta alueita ja uskon sekä yritykseen että itseeni. Tämä usko ja pitkäjänteisyys on tärkeä asia!

balo.fi

=========================

Hei! Samanikäinen nainen täällä. Jäin työttömäksi firman myynnin myötä ja sen muuttaessa toiselle paikkakunnalle, enkä voinut mennä perässä perhesyistä. Mutta olin onnellinen tapahtumasta ja halunnut jo pitkään jotakin muutosta, enkä enää viihtynyt työssäni lähes 30-vuotta samassa firmassa. Eikä alakaan enää antanut mitään. Nyt olivat ovet avoimena uudelle ja keskityin rakkaaseen harrastukseeni (metalli grafiikka) jonka varaan yksistään en kuitenkaan uskaltanut jäädä. Nyt olen menossa opiskelemaan ja haastattelussa sain kuulla etten ole edes vanha koulunpenkille, jes... Kehottaisin hyppäämään ehdottomasti uuteen rohkeasti meillä ei ole kuin yksi elämä ja uskon ettet tule katumaan pientä riskin ottoa.

Tuleva aikuis-opiskelija

=========================

Älä epäröi vaan tartu rohkeasti tilaisuuteen. Täällä ollaan vaan kerran ja kun kerrot ettet ole onnellinen työssäsi minusta se on merkki että kaipaat muuta. Kun tarttuu haasteeseen siitä saa itsekin paljon uutta puhtia ja energiaa.

Ympäristöstäsi tai paikallisesta yrittäjäjärjestöstä löydät varmasti uusia ystäviä ja sitä kautta tukijoita joiden kanssa voi puhua "samaa kieltä".

Itse olen yrittäjä ja en enää vaihtaisi muuhun. Työtä saa tehdä kovasti, mutta on siinä oma vapauskin. Onnea valitsemallesi tielle...

Yrittäjänainen miehisellä alalla

=========================

Hei Eija!

Olen ollut reilun vuoden yrittäjänä, yhden hengen yritys. Kun ryhdyin yrittäjäksi tunne oli sama kuin olisi astunut Ruotsinlaivasta pieneen kumiveneeseen. Mutta usko tai älä kyllä tällä kumiveneelläkin pinnalla pysyy. Ensimmäinen vuosi menee siihen, että kaikki on uutta ja tekemistä on niin paljon, että miettii, missä vaiheessa ne oikeat työt tehdään. Mutta tässä vaiheessa tuntuu, että tähänhän voisi tottua ja tästä voisi nauttia. Vaikein asia ainakin omalta osaltani on ollut markkinointi. Ensin hurja työ, että saa materiaalit, esitteet sun muut millä markkinoi ja sitten se aika työn ohella kuin pitäisi markkinoina. Ennakkovalmistelut auttavat ja paikalliset yrityshautomot, TE-keskukset ja muut yrityskeskukset. Jos haluat vaihtelua ja seikkailun makua, niin ei muuta kuin yrittämään!!

Naisyrittäjä –69

=========================

Pystyisitkö ensin kokeilemaan työn ohessa yrittäjyyttä. Itse teen osapäivätyötä "vakaassa" työpaikassa ja iltaisin teen työtä oman yrityksen kanssa. Hiljaisempina aikoina ja lomilla vakituinen työ antaa turvaa. Nämä ei ole helppoja päätöksiä, siksi päädyin itse tähän ratkaisuun ja tällä hetkellä se on toimiva.

osapäiväyrittäjä

=========================

Nyt sinulla on mahdollisuus kokeilla uutta, näyttää siltä, että käytännön asiat suuntautuvat siihen yrityksen perustamiseen. Voit katua kovasti, jos et nyt ota härkää sarvista. Että siitä vaan! Terveisin

Leena

=========================

Hei Eija!

Rohkea rokan syö!

Minä en perustanut uutta yritystä, mutta 40-vuotiaana vaihdoin maata ja aviomiestä ja menin takaisin yliopistoon kouluttautumaan ammattiini, jota olin jo harjoittanut miltei 20 vuotta! Liikaa ajatteleminen voi ruveta hirvittämään. Jos sinulla on hyvä idea ja olet hankkinut sen läpiviemiseksi tarvittavat taidot, antaa mennä! Hyvä siitä tulee. Kaiken lisäksi saat tehdä sellaista työtä, mistä itse pidät ja saat itsellesi kaikki tuloksetkin!

Onnea matkaan!

Leena

=========================

Huolehdi taustat kuntoon siltä varalta, että yritys ei menestyisikään. Ammattiliitoillakin on nykyään sellaisia systeemejä, että yrittäjäksi siirtynyt voi saada yrityksen lopettaessaan työttömyyskorvausta.

Ota selvää talousasioista, vakuutuksista ja eikun sitten yrittämään. Äläkä ota alussa ylisuurta velkaa.

Lissu

=========================

Hei Eija. Ota yhteys lähimpään Te-keskukseen ja tilaa ProStart-analyysi jossa arvioidaan yritysideasi taloudellisuutta myös ulkopuolisen asiantuntijan silmin. Kannattaa, koska usein omaa asiaa katsoo liian"vaaleanpunaisten lasien läpi". Ei maksa paljon, sillä TE-keskus maksaa osan työstä. Näin saat myös varmuuden siitä että sinun yritysideallasi on mahdollisuus menestyä, ellei sitten tarkoituksenasi ole toimia harrastemielellä.

Koskaan ei ole liian myöhäistä muuttaa elämänsä suuntaa ja sisältöä, mutta harkiten.
Tsemppiä yritykselle.

Lellu
=========================

kuule Eija,

Tuotteista osaamisesi ja kokemuksesi, hyödynnä olemassa olevia yhteistyösuhteistasi, usko asiaasi, itseesi ja arvoihisi. Uskalla hypätä ja ottaa riski, se mahdollistaa uuden polun. Varmista realistiset edellytykset kannattavalle yritystoiminnalle, hoida itseäsi ja varjele voimavarojasi. Usko hyvään niin onnistut.

Tsemppiä, olet ottanut jo ensimmäisen askeleen kohti yrittäjäksi - mihin uskot sitä toteutat. Hakeudu esim. yrittäjänaisten omaan järjestöön, hae tukea naisten resurssikeskuksista - siellä sinua ymmärretään, tuetaan ja puhutaan samaa kieltä.

terveisin Liisa, 48 v, yrittäjä vuodesta 1998

=========================

Hei Eija,

Olen 45-vuotias nainen ja perustin 10 vuotta sitten yhden naisen yrityksen alalta, joka oli minulle täysin vieras. Olen erittäin tyytyväinen valintaani yrittäjänä ja oppia on tullut runsaasti matkan varrella.

Tuon kynsikosmetiikkaa maahan ja minulle on tullut paljon asiakkaita koulutukseen yli 40-vuotiaina, jotka vaihtavat alaa toiveammattiinsa. Suosittelen lämpimästi. Se teettää paljon töitä, mutta on ihanaa!

Jos haluat ottaa minuun yhteyttä, saat tietoni positiivareista.

Liisa

=========================

Olen samanikäinen ja tarinasi on kuin omaani lukisin, ainut ero on siinä, että minulla on jo yritys - perustin sen noin kolme vuotta sitten ja toimii edelleen palveluksessani on yksi työntekijä ja hän onkin kunnon tekijä itse hoidan pääasiassa hallintopuolen ja ilmoitukset viranomaisille jne.

onnea ja menestystä, varmasti olet oikealla tiellä, jos tarvit apua, autan mielelläni numeroni saat tiedustelusta

ps täysin purjein eteenpäin

lippa

=========================

Rohkeutta Eija! Uskon, että hyppy tuntemattomaan kannattaa. Itse hyppäsin uuteen elämään 8 vuotta sitten. Jäi turvallinen virka, minusta tuli työtön. Onneksi miehelläni oli töitä, muutin hänen luokseen uudelle paikkakunnalle. Nyt minulla on ollut 4 v. oma yritys, joka alkaa pikkuhiljaa pyöriä. Tärkeintä on, että on asiakkaita. Aina on kuluja, vaikkei olisi asiakkaitakaan, siksi kassaan pitää saada rahaa. Onneksi toiselle on riittänyt työtä, niin olen voinut keskittyä yritykseeni. Koko ajan olen saanut firman kulut maksettua ja oman eläkkeeni, palkkaa olen voinut napata vasta parina vuonna aina satasen silloin tällöin. Riemastuttavaa on huomata, että siivet kantavat ja oma idea toimii. Yrittäjällä on vapaus, mutta tietysti vastuu. Aikataulun voin suunnitella itse, nukkua vaikka aamuisin pitkään ja tehdä illalla töitä tai viikonloppuisin. Jos asiakkaita ei ole tiedossa, mainontaan kannattaa satsata. Uskon, että onnistut! siunausta yrityksellesi.

Yritteliäs

=========================

Itselläni ei ole kokemusta, koska olen pysynyt samassa työssä monta monta vuotta. Ihmisen ollessa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus täytyy kaikkien osa-alueiden voida hyvin jotta olisi ihmisen hyvä olla. Toivon sinulle rohkeutta toteuttaa unelmia. Näe elämäsi valoisat puolet. Kun yksi ovi sulkeutuu toinen ovi avautuu.

Haavetar

=========================

Kuten positiivaritkin ovat neuvoneet: mieti kuinka onnellinen oletettavasti olet kymmenen vuoden päästä, jos jatkat samaan malliin. Ethän vain olisi pettynyt itseesi, kun et uskaltanut? Ainut riski on, että kymmenen vuoden päästä olet pettynyt, että uskalsit.

Luota itseesi, niin tulevat asiakkaasikin luottavat Sinuun!

MP

=========================

En ole yrittäjä, mutta jos osaisin jotain todella hyvin, varmasti yrittäisin.

Näin keski-iän kynnyksellä olen hetken ollut poissa työelämästä enkä todellakaan haluaisi palata takasin "vieraan työnantajan" palvelukseen. Ikää ja kokemusta on jo sen verran, että rohkeutta riittäisi vaikka jalat on maassa.

Olen sinun puolestasi onnellinen, kun olet löytänyt alan, joka on sinun omasi. Kateellinen on negatiivinen sana, mutta positiivisessa mielessä myös kateellinen.

Onnea yritykseen! Just go for it!

ratia

=========================

Itse opiskelen yrittäjäinstituutissa 6 kk ajan saadakseni yrittäjän ammattitutkinnon. Suosittelen jonkunlaisen samantyyppisen kurssin käymistä ja yrityssuunnitelman laatimista. Kursseilta saa myös tietoa edullisista lainoista ja avustuksista, joita kannattaa hyödyntää. esim. starttirahan saamiseen vaaditaan toimiva yrityssuunnitelma josta nähdään millaiset mahdollisuudet tuotteellasi tai palvelullasi on tuottaa tulosta, siis yrityksen kannattavuus.

Loppujen lopuksi yrittäjyys on kuitenkin hyppäämistä pimeään, koska kaikkea ei voi laskelmoida ennakolta. Kaikkea hyvää sinulle ja uskallusta yrittämiseen.

yritystä elämään

=========================

Hei!

Olen itse joutunut vaihtamaan tutun ja turvallisen ammatin ja työpaikan avioeron yhteydessä. Koulutin itseni täysin uuteen ammattiin. Mitään tekemääni en ole katunut. Nyt pystyn tekemään sitä mihin olen pyrkinyt ja olen tyytyväinen. Vaikeuksia kyllä tulee. Yksi syy niihin on omien entisten rutiinien muistaminen ja jopa niiden vaistonvarainen noudattaminen. Ennen opitusta mallista on vaikea päästä erilleen, mutta kyllä sekin onnistuu harjoittelun kautta. Jokaisen on katsottava rohkeasti eteenpäin ja luotava elämästään juuri sellainen kuin haluaa sen olevan.

Kyllä elämä kantaa!

Maritta

=========================

Usko itseesi, uskalla, luota, mutta varaudu vaikeuksiin. Jalat maassa. Onnellisuus ja se että tekee haluamiaan asioita on kaiken sen väärtti!

Onnea tavoitteellesi, onnistut varmasti.

Marja

=========================

Hyvä Eija

Samanlaiset ajatukset ovat minunkin mielessäni. 30 vuotta raatanut samassa yrityksessä - sulkaa en vain hattuun ole vielä saanut. Mitä me 50-kymppiset enää ihmettelemme - annetaan palaa!

Marja

=========================

Heippa!

Ehdottomasti, kuuntele sydämesi ääntä ja hyppää tuntemattomaan! Olen itse tehnyt saman ja se kannatti. Katunut en ole päivääkään, elämä kulkee ohitsesi ja velvollisuudentunne ikävystyttää. Rohkeasti vain hyppy tuntemattomaan!

Talvikki

=========================

Hei Eija!

Olet jo pitkällä suunnitelmissasi, kun olet ryhtynyt unelmista tekoihin kyselemällä. Jos tunnet tarvitsevasi uuden alkua myös ammatillisesti, niin toteuta suunnitelmasi, joita sydän sanoo. Muista kuitenkin käytännön tekemissäsi kysyä jatkossakin neuvoa niiltä, joilla sitä on ja jotka haluavat niitä antaa. Sinä päätät muutoksistasi oman elämäsi suhteen! Menestystä!!

Mauri

=========================

Talousimmeisenä sanoisin, notta jos bisnes on laskettu siten, että a) se tuottaa paremmin kuin leipätyö seuraavat 10-15 vuotta ja b) on mielekkäämpää kuin nykyinen työ, niin eipä sitä kauaa tarvi miettiä. Suin päin ei kannata rynnätä 'vihreämmän' ruohon perään, vaan realiteetit kannattaa pitää mielessä.

kypsä

=========================

Kunpa pääsisin palkkatyöhön! Rahantulohuolet olisivat toisella ja voisi lyödä oven lukkoon klo 16! Yhtiössä on rahaa, mutta koska olen yksin vastuussa laskujen maksusta, en koskaan voi elää "leveästi", sillä huomenna voi olla ettei kauppa käy, mutta laskut on maksettava. Oli yritys kuinka pieni tahansa, jopa ilman varastoja, kuukausimaksut kasvavat 3000 € ja vuokranikin on siitä vain 300 €. Verottaja vie joka kuukausi ansaitusta summasta lähes neljäsosan alv veroina, ja loput kolmasosan tuloksesta. Iloksi jää vain rahavirtojen pyörittäminen ja elämäntapa yrittäjänä ja ikuisena optimistina huomisesta paremmasta päivästä ja lottovoitosta!

Olen 20 vuotta yrittäjänä ollut 55-vuotias nainen.

Ole onnellinen palkkatyöläinen

=========================

- Jos elämässä haluaa saavuttaa jotain suurta, arvokasta ja uutta, pitää uskaltaa hypätä tuntemattomaan ja tavoitella sitä, mikä oikealta tuntuu. Pelottaa kyllä ja epäröintiä tapahtuu varmasti. Mutta kuitenkin, jos on ratkaisulleen hyvät perusteet, niin päätös varmasti kannattaa.

Tiedän hyvin tunteesi, koska samojen asioiden kanssa myös minä pähkäilen. Tuttu ja turvallinen työpaikka on, mutta en saa tehdä siellä asioita, joista oikeasti nautin. Niinpä katson nyt kohti uusia työmahdollisuuksia intoa puhkuen.

Paljon itseluottamusta ja hyvää "hyppyä"! Onnistut varmasti.

Tuleva ope

=========================

Hei Eija!

Henkilökohtaista kokemusta ei asiasta ole, mutta eräs ystäväni pitkän työuran jälkeen laittoi oman firman kun halusi muutosta työasioihin. Hänkin kävi samaa kamppailua, mutta voitti sen kuitenkin ja on ollut tosi tyytyväinen. Siis sinäkin rohkeasti vain! Kun kerran vielä uskallat tuollaista ajatella niin ei muuta kuin ajatuksista tekoihin. Mikään ei muutenkaan ole varmaa. Ethän tiedä työpaikkasi tulevaisuutta. Velvollisuudentunne ei ole mikään syy jatkaa työtä. Jos et työssäsi viihdy, et varmaan pysty siihen kaikkeasi antamaankaan. Reippaasti vain uusiin kuvioihin ja haistelemaan uusia juttuja. Muutos tuo varmasti paljon iloa elämääsi.

Minna

=========================

Tuosta turvallisuudentunteesta: omassa yrityksessäsihän näet jo kaukaa milloin se kaatuu, mutta palkkatyöstä voit saada potkut milloin vain. Menestystä :)

Mirko

=========================

...kuuntele sydäntäsi jos todella haluat yrittäjäksi niin älä anna minkään tulla esteeksi! Olet parhaassa iässä oleva nainen! Usko itseesi on se voima millä pääset tavoitteeseen sillä haaveilla on tapana toteutua! Tsemppiä!

Monica

=========================

Hei Eija!

Haluaisin kovasti antaa sinulle kyytiä ja potkun "persuksiin" tyyliin => Ala toimia ja rohkea rokan syö! Iso askel on ollut jo tuo "irtiottosi" kun olet kouluttautunut toiseen ammattiin. Kirjoituksesi on kuin omia tunteitani/mietteitäni, taattu toimeentulo ja turvallisuus kun vastassa on "hyppy tuntemattomaan", uskaltaako siihen alkaa......

Uskon, että jos pysähdyt ja kuulostelet tiedät koska on oikea hetki. Joskus on otettava riskejäkin ja katsottava kuin "ämmän käy", parasta on että uskot itseesi ja hankkeeseesi & pärjäämiseen. Meillä on vain yksi elämä ja sinä päätät mihin sen käytät. TSEMPPIÄ!

Nina

=========================

Hei, minä ottaisin riskin. Olen itse 54-vuotias ja yrittäjyyttä ja toisen työn tekijänä on omalla urallani ollut. Ajattele... vain yksi elämä... ja työ, josta voi saada muutakin kuin maallista mammonaa, toisin sanoen viihtyä ja rakastaa työtään, elämäänsä ja silloin sukellus tuntemattomaan....

Elämä antaa mahdollisuuksia, Sinun tarvitsee vain tarttua niihin ja sukeltaa rohkeasti. Hävittävää ei ole, mutta paljon on saatavaa.

Rohkaisuin Orvokki

=========================

Tällaisten asioiden kohdatessa on hyvä miettiä syy miksi haluat muutosta, miksi haluat perustaa tämän yrityksen jne. Itseltään kyselemällä ennen pitkää löytää vastauksen. Täytyy vain osata kuunnella ja olla rehellinen itselleen. Vastaukset voivat yllättää. Se ei ole aina helppoa, mutta mielestäni ainoa tapa. Kukaan toinen ei voi päättää sinun elämästäsi. Usein oikeat ratkaisut tunnistaa siitä, että sekä sinä ja rakkaimpasi ennen pitkää tulette niistä onnellisemmiksi.

Jos löydät syyn ja perustat yrityksesi, sinä uskot siihen vakaasti! Se on kaikista tärkein asia! Että uskoo asiaansa ja itseensä. Joka päivä sinä uskot asiaasi, tuli eteen millaisia mielipiteitä tahansa. Niitä nimittäin tulee, puolesta ja vastaan. Mutta jos sinulla on oma vahva syysi asialle, pystyt neutraalisti kuuntelemaan ihmisiä. Osaat ottaa rohkaisun tueksesi ja jättää arvostelut omaan arvoonsa.

Jos et ole nöyrästi etsinyt elämäntehtävääsi, pienikin vastoinkäyminen järkyttää sinua. Mutta jos sinulla on vahva MIKSI, asiat kyllä lutviutuvat! Keksit aina kyllä MITEN teet kaiken. Tsemppiä sinulle!

Outi

=========================

Rohkeasti vain omalle tielle! Jos nyt jäisit työnantajasi palvelukseen, katuisit varmasti myöhemmin, kun ei uskallus riittänyt muuhun. Ja onko työnantajallasi oikeasti enää mitään uutta tarjottavaa sinulle, jos olet jo 30 v sitä alaa nähnyt? Vielä on sinulla useita vuosia työelämää edessä, paras käyttää ne vuodet juuri siihen työhön, mistä olet haaveillut, eli omaan yritykseen!

Aina kannattaa yrittää. Jos se ei sitten kannatakaan, niin ei Suomessa silti kukaan nälkään kuole, siitä yhteiskunnan tuet huolehtivat kyllä. :)

itsekin alaa parhaillaan vaihtava

=========================

Eija-hyvä, rohkeasti vain kuuntelemaan itseäsi ja unelmien perään toteuttamaan niitä! Itse laitoin pystyyn viime syksynä yhden naisen yritykseni, enkä ole elänyt sen jälkeen tylsää työpäivää, vaikka töitä toki riittääkin. Mutta tämä on sanalla sanoen ihanaa elämää! Haasteita riittää, mukavia, samanhenkisiä ihmisiä, kannustusta, henkistä kasvua, ideointia... Ja kaiken olen vapaa tekemään ihan itse, omalla tavallani. Ota yhteyttä, kun kaipaat vertaistukea!

Koposka

=========================

Jos ei yritä niin ei mitään saakaan, vanha sananlasku ja yrittänyttä ei laiteta siitä vaan!

päivittäin

=========================

Kuuntele sydämesi ääntä. Syvältä sisimmästäsi kumpuavat haaveet ja toiveet ovat toteuttamista varten. Vain pelko, vastuuntunto tai jokin muu mielen aiheuttama harhakuva estää meitä toteuttamasta unelmiamme. Kun ROHKEASTI toimit, kuunnellen sydämesi ääntä, elät rikkaamman elämän sekä tulet huomaamaan että pelkotila on vain kupla joka puhkeaa kun rohkeasti tartut haaveisiisi.

Eetu

=========================

Jos et ole onnellinen nykyisessä työssäsi ja sinulla on siitä kokemusta jo kunnioitettavat 30 vuotta niin uskon ettei tilanne muutu seuraavien 30 vuodenkaan aikana.. "tekemällä samoja asioita saa samoja asioita". Mikäli SINÄ uskot yritysideaasi ja tiedät että voit sillä saada toimeentulosi niin ei muuta kuin ONNISTUMAAN!

Joskus olen kuullut sellaisen väitteen että ihminen ei kuolinvuoteellaan yleensä harmittele asioita jotka tuli tehtyä - vaan niitä jotka jätti tekemättä!

Onnea yrityksellesi! ;)

Petteri

=========================

Voi Eija!

Pelko on ihmisen suurin vihollinen! Tämän opin viikonloppuna Lontoossa kun kuuntelin aivan uskomatonta ihmistä; Anthony Robbinsia. Jos ei uskalla, kuolee! Mieti elämääsi 10 vuoden päästä jos et lähde pois vanhoista kuvioista ja vertaa sitä miltä näytät 10 vuoden päästä kun olet tarttunut tilaisuuteen ja tehnyt päätöksen johtaa omaa elämää! Paras lause joka jäi kaiverrettuna syvälle mieleeni viikonlopusta;

JOS ET ELÄ NYT - NIIN KOSKA AJATTELIT ALOITTAA?

Hanat auki ja anna palaa, sinusta on ihan mihin vain, vain yksi päätös estää sinua elämästä - Tee se ja tee se tänään!

Ihanaa loppuelämää Sinulle Eija!

Pia

=========================

Heissan Eija.

Tsemppiä sinulle Eija. Anna palaa vaan... Olen 55v nainen ja reilu 2v. sitten heittäydyin koti-apu/yrittäjäksi tehtyäni liikealalla työtä lähes 35vuotta. Aloittaessani minulla oli kaksi vakituista asiakasta ja luja LUOTTAMUS siihen että olen oikealla tiellä.

Hetkeäkään en ole katunut ratkaisuani, ja suosittelen että kuuntelet sydämesi ääntä ratkaisua tehdessäsi...

Pirjo

=========================

Hei Eija

Lähdin likipitäen sinun iässäsi turvallisesta työpaikasta. Tunsin, että se ei anna enää minulle mitään uutta. Mieheni rohkaisi minua, samoin lapset. Olen tyytyväinen, lapset ovat saaneet yrityksessäni kesätyöpaikan ja nuorimmainen on jo täyspainoisena työntekijänä jakamassa työt ja jatkamassa.

Työtä ja innostusta yrittäminen vaatii ja tosi paneutumista. Mutta itsenäisyyttä ja työn mielekkyyttä ei voita mitään. Siitä vaan ja onnea.

Onnenhanhi

=========================

Positiivarit- kalenterista löysin tämän itsellenikin ajankohtaisen "ajatelman".

2 päivää sitten, mieheni yllyttämänä sanoin itseni irti vakaasta ja varmasta työpaikasta. Olen 43v. ja olen ollut 23v. samassa työpaikassa. Tuli vaan kerta kaikkiaan se viimeinen pisara joka meni yli. Uudesta työpaikasta ei ole tietoa, mutta lapsilleni 6 ja 7v. tämä oli iloinen yllätys, että saavat olla kesän kotona.

POSITIIVISUUTTA POHOJALAASITTAIN:

* Jonsei maharotoonta koskaan yritä, mistäs sitä tiätää mihinä ne maharollisen rajat menöö, sanoo akka ku miästänsä kansalaasopiston jumppahan akiteeras.

* Käytä silimiäs, mutta erikoosesti aivojas. Ajattele sellaasta mitä kukaan muu ei oo aiemmin ajatellu

* Sun pitää uskua ittehes. Sä et pysty torellisihin voimannäyttööhin jonset sä itte tiärä ja usko jotta soot hyvä.

* Älä tee ittelles jalustaa, siinoot jaloosta nalakis erinomaasutes kaas.

*Knuppiansa se tikkakin käyttää.

*Sun kannattaa ostaa saari eikä venes jos peliättää keikahtaminen.

* Tyyrää tuulilasin läpitte, äläkä takapilihin katto.

* Älä herttin tähäre mee mukahan jon jonkun miälestä soot luuseri. Menöö vuasia hukkaha. Paa kampoohi ja näytä.

*Pahan iliman lintu sanoo jotta tuuloo väärästä suunnasta. Hyväuskoonen orottaa jotta kohta muuttuu suunta. Säärä sä sillaikaa purjehet kohorallensa ja anna mennä.

* Joku kerta sä yrität viimeesen kerran - soon sitte mentävä kerta laakista. Se voi olla ny.

Raija

=========================

Hei Eija,

Paljon puhutaan yrittäjyydestä ja erikoisesti naisia kannustetaan siihen. Naisvaltaisilla aloilla käytetään monesti hyväksi naisen velvollisuudentuntoa ja kiltteyttä. Onko maailmassa sinua varten vain yksi työpaikka? Mikä estää sinua vaihtamaan olosuhteita muulla tavalla kuin yrittäjäksi ryhtymällä?

Jos aiot yrittäjäksi hanki ainakin asiallista tietoa kaikista mahdollisista lähteistä (mm. uusyrityskeskus, yrityshautomot, markkinointi-instituutti, valtio, kunta ym.), että varmasti tiedät tekeväsi oikean päätöksen. Laske, pystytkö hankkimaan vuodessa vähintään n. 40 000 euroa, että sinulle jää käteen edes minimaalinen tienesti. Hanki myös vaadittava ammattipätevyys ja asiantuntemus työsi suorittamiseksi.

Hyväksy raaat tosiasiat: yrittäjyyden riski, arvonlisävero 22%, joka laskutetaan kaikesta yritykseen sisään tulevasta tulosta. Vasta tämän jälkeen vähennetään kaikki kulut: vuokrat, ilmoitus- markkinointi- ja puhelinkulut, tarvittavat aineet ja välineet ym. ym.(niitä riittää). (Kirjanpidon pitämisessä kannattaa ottaa tilitoimisto, että uskottavuus verottajan taholle säilyy.) Tämän jälkeen ottaa verottaja vielä erikseen tuloveron veroennakkoina.

Harva yrittäjä raskii tai pystyy maksamaan itselleen kunnon eläkemaksuja tai ottaa tarvittavia tai vaadittavia kaiken kattavia vakuutuksia, (hoitoalalla vastuuvakuutus) mutta kaikki putoavat työterveyshoidon ulkopuolelle. Vaikka tuntisit itsesi vahvaksi ja terveeksi nyt, voi jokin sairaus, tapaturma tai elämäntilanteen muutos yllättää. Saisitko sellaisessa tapauksessa takaisin vanhan työpaikkasi?

Harvalla on yrittäjäksi ryhdyttyään henkinen tai taloudellinen muu tuki, työyhteisö, vertaisverkosto - työnohjauksesta tai muusta puhumattakaan. Kollegoiden, asiakkaiden, läheisten, ulkopuolisten tai tiedotusvälineiden taholta voi olla odotettavissa kateutta, epäasiallista käytöstä ym. Kilpailu on kovaa ja asiakkaat äänestävät jaloillaan ja osa heistä käyttäytyy ailahtelevien mielialojen vaihtelujen mukaan: Varaavat palveluja ja jättävät ne lunastamatta vieden sinun aikaasi, rahaasi ja energiaasi.

Olin itse 10 vuotta luontaisterapiayrittäjänä toiminimellä ja tunsin todella olevani kutsumusammatissa. Olin monipuolisesti koulutettu, aikaani edellä, pätevä ja empaattinen terapeutti. Asiakkaat pitivät erittäin paljon hoidoistani ja olivat raivoissaan, kun lopetin yritykseni.

Jatkuva kamppailu taloudellisten ongelmien kanssa ja työn fyysinen ja henkinen rasittavuus sekä muutamat kuolemaa läheltä piti -tapaturmat (vastoinkäymiset, jotka piti käsitellä yksin asiakkaille näyttämättä) saivat lopulta viisi vuotta sitten minut tekemään ratkaisevan päätöksen palata takaisin "oikeisiin töihin" johdon sihteeriksi, enkä ole katunut hetkeäkään. Toisen työssä ollessani on ihana saada kerran kuussa säännöllinen palkka ja maksettu yhtämittainen, pitkä vuosiloma, muista eduista, kuten esim. tyhyedut puhumattakaan.

Ihanaa, kun on illat vapaat itselle, perheelle ja harrastuksille. Ihanaa saada sairausajan palkkaa, jos sairastuu. Ihanaa, kun on onnellinen perhe ympärillä.

Jos kaipaat elämääsi muutosta, mieti, voisitko ryhtyä oman työsi ohella vapaaehtoistyöhön tms. toimintaan, jossa voit auttaa ja saada sisältöä elämääsi talouden tai elämän muiden peruspilarien horjumatta.

Onnellisuus on olotila ja sijaitsee ihmisen korvien välissä. Se on suhtautumistapa asioihin; onko kuppi puoliksi tyhjä vai täysi. Jotkut ihmiset oppivat muiden tekemistä virheistä. Jotkut haluavat oppia oman kantapään kautta. Onnea oikean päätöksen teossa. Muista, että päätös on yksin sinun.

tyytyväinen johdon sihteeri

=========================

Olen kulkenut kauan
tällä tiellä
seuraten sen mutkia ja kivikkoja.
Välillä tie on ollut selvänä ja
helppokulkuisena edessäni,
toisinaan olen ollut täysin eksyksissä.

Nyt olen tullut tien päähän.

Edessä on jyrkänne,
jonka reunaa seuraten voisin
jatkaa nykyistä,
mutta siellä on vain sumua.

Minun on pakko hypätä -
joko murskaudun pohjalle
- tai opin lentämään!

Tämän runon kirjoitin jäähyväiskirjeeseeni työkavereille sanottuani itseni irti seitsemäntoista virkavuoden jälkeen. Mitta tuli täyteen kunnallista byrokratiaa. Työtä on jäljellä viikon verran. Tällä hetkellä en tiedä yhtään, mitä alan tehdä, edessä on ainakin kolmen kuukauden rahaton kausi. Olen myös opiskellut uutta alaa tässä työn ohella, mutta koulutus on vielä kesken. Ehkäpä kuitenkin jo pistän yritystä pystyyn...

Jos et enää saa tyydytystä työstäsi, niin lähde ihmeessä! Itse olen pitänyt kauan työpöytäni edessä seinällä Ajatusten aamiaisesta kopioimaani ajatusta: Elämä on liian lyhyt pilattavaksi tekemällä sellaista mistä emme enää välitä.

Tunteiden vuoristorataa tässä on menty, mutta päällimmäisenä on suunnattoman suuri helpotus, kuin iso reppu olisi otettu selästä!

Toivon sinulle voimia ja menestystä! Eräs hyvä ystäväni ja opettajani sanoi kerran, että ei pidä sanoa, että uskoo, kun näkee, vaan PITÄÄ USKOA, NIIN SITTEN SAA NÄHDÄ!

Lippe

=========================

Hei Eija!

Minä kannustan koko sydämestäni! Olen kohta 20vuotta tehnyt samoja hommia ja nyt kouluttautumassa toiseen työhön ajatuksena myös oman yrityksen perustaminen.. olen 39vee..eli melkein ollaan samassa veneessä. Toivon, että uskallat hypätä. Uida siihen rantaan joka on itsellesi parempi! Olisi kiva kuulla miten kävi!

Oikein paljon halauksia ja onnea, kaikkea mitä yrittäjä tarvitsee. Iloa, ja kyllähän sitä velvollisuudentunnetta tarvitaan yrittämisessäkin..

Meillä on vain tämä elämä...:)

Raili

=========================

Heippa Eija! Rohkeasti vain tekoihin, itse tein 30 työvuoden jälkeen "hullulta" tuntuvan vedon sanoin itseni irti, hyväpalkkaisesta työstä ja pidin sapattivuoden, kun täytin 50v. Nautin elämästä keräsin voimia annoin kerrankin itselleni ja koiralleni aikaa ja tein sitä mikä tuntui hyvälle esim. istutimme 5000 kuusentainta viikossa iltapuhteilla mies-ystäväni kanssa, olipa ihana kokemus toimihenkilölle, rusketuskin tuli aivan huomaamatta. Minulla oli luja usko että kyllä meistä pidetään huolta ja siinä vaiheessa kun olin halukas työelämään löytyikin uusi mukava työpaikka jossa olen viihtynyt ja menestynyt. Taloudellinen tilanteeni ei ollut yksinhuoltajana eläneenä mitenkään vahva, mutta jätin rahan sivuseikaksi, koska henkinen hyvinvointi ja fyysinen terveys on rahaakin arvokkaampi, sekä hyvät ihmissuhteet. Kaikkea hyvää ja rohkeutta Sinulle Eija, uudet ovet eivät aukea ellet ole valmis sulkemaan edellisiä. Tsemppiä!!

Sinikello

=========================

HEIPPA! MIELESTÄNI SINUN KANNATTAA YRITTÄÄ OMAA YRITYSTÄ! ELÄMÄ KULKEE ETEENPÄIN JA SINÄ SIINÄ MUKANA. PÄÄTÄ OLLA ROHKEA JA PÄÄTTÄVÄINEN! SINÄ OSAAT JOS NIIN TAHDOT. ELÄMÄ ON ELÄMISTÄ VARTEN JA JUURI NYT ON SINUN VUORO ELÄÄ SE NIIN KUIN OLET HAAVEILLUT. MIKSI JÄÄDÄ KITUMAAN KUN MAHDOLLISUUKSIA ON PAREMPAAN. ONNEA JA MENESTYSTÄ SINULLE!

RITU

=========================

Nostan hattua sinulle että olet jaksanut työn ohessa kouluttautua toiseen ammattiin. Miten se ylipäänsä on mahdollista? Olisiko vuorotteluvapaan / osa-aikavapaan ottaminen vakityöstä yksi vaihtoehto, ikään kuin ensin tunnustella miten oman yrityksen pyöritys lähtee käyntiin? Pelkän velvollisuudentunteen takia ei kannattaisi mielestäni jatkaa nykyisessä työssä. Toimeentulon varmistamisen ymmärrän. Moni muu samanikäinen miettii vastaavia kysymyksiä, mitä tehdä elämällä VIELÄ KUN SE OLIS MAHDOLLISTA. Kovin tuttua itsellenikin.

Lyydia

=========================

Yrittäjän siippana neuvoisin, että älä sisko hyvä heittäydy tyhjän päälle. Etkö voisi aloitella yrityksesi toimintaa rinnakkain tutun ja turvallisen kanssa? Onhan markkinat jotenkin tutkittava - riittääkö asiakkaita ? Vaikka eihän mitään saa jos ei edes yritä. Valinta on vaikeaa. Onnellisuus on sitä, että tyytyy siihen mitä on. Siis omien korvien välissä.

Riitta-Sisko

=========================

Nyt Sinulla on tosi hyvä tilaisuus aloittaa uusi elämä, äläkä hetkeäkään epäröi tehdä sitä. Usko itseesi, tulet varmasti pärjäämään! Itse olin yli 10 vuotta ravintola-alalla ja kolme vuotta sitten lähdin opiskelemaan yritysviestintää ammattikorkeakouluun. Kaksi vuotta tein päivät töitä ja illat opiskelin, tuntui että perhe-elämää ei ole enää lainkaan eivätkä lapset tunnista äitiään...Koulun kautta löysin itselleni uuden työpaikan jossa olen nyt ollut muutaman viikon. Ensimmäisen työpäivän jälkeen kirjoitin almanakkaan: MINÄ ELÄN! Eli tsemppiä Sinulle, anna palaa! Tilaisuus ei välttämättä toistu...

Sanna

=========================

Hei Eija!

Ymmärrän hyvin! Itse läksin "vanhoilla päivilläni" hakemaan uutta ammattia ja sitten perustamaan omaa yritystä 10 vuotta sitten. Viisi vuotta opiskelin ja täräytin yrityksen pystyyn piakkoin opiskelujen jälkeen.

Minua ei onnistanut silloin, mutta kokemus oli erittäin opettavainen .Ja jo keksisin hyvän idean saattaisin jopa harkita uudestaan...

Haluan kannustaa sinua rohkeuteen tehdä muutos. Se pelottaa, mutta vuoristoradan tietää vasta, kun hyppää sen kyytiin! Tsemppiä!

Sari

=========================

Kannatan muuttamaan elämän suuntaa. Kadut muuten myöhemmin jos et ota tätä riskiä. Tsemppiä sinulle ja anna haaveelle siivet ja näet elämän perspektiivit ihan uudella tavalla.

Elämä on kaunista, kun sen oikein oivaltaa

Sari

=========================

Itse olen 40v ja ollut 15v eläkkeellä, mutta kovasti yritän kaikenlaista. Ja tätini on oikea yrittäjä, vaatealalla. Hänellä on ollut rankkaa ja kaksi konkurssia, vieläkin asuu vuokralla. Mutta kai hän loppujen lopuksi pitää roolistaan yhteiskunnassa, koska ei ole siitä luopunutkaan.

Isälläni on ollut antiikkiliike avovaimonsa kanssa. Nyt isäni on alkanut sairastella vakavasti.

Jotain on yritettävä koko ajan, vaikka sitten vain pöytälaatikkofirmassa, sittenhän ei ole kirjanpito-ongelmia.

Kun vaan saisi olla terve, nytkin on toistamiseen flunssa.

Yrittänyttä ei laiteta

=========================

Hei Eija, olen itse ollut itsenäisenä yrittäjänä nyt yli 8 v. ja täysin tyytyväinen työhöni.

Riippuu hyvin paljon siitä, millä alalla aiot toimia yrittäjänä. Kuten tiedät, määrätyt alat ovat hyvin kilpailtuja, mutta jos täysin sydämin tekee työtänsä, niin mielestäni menestyä voi alalla kuin alalla, jolle on koulutettu. Yrittäjyydessäkin on a. ja o. palvelualttius ja ystävällisyys. Tietysti yleinen talouden hallinta on tarpeen, mutta se on jo sinulla varmasti hankittuna vaikka kantapään kautta.

Itse olen 58 v. ja olen edelleen intoa täynnä ja tapailen kovin mielelläni asiakkaitani. Etenkin kun saan vastakaikua niin ihmissuhteissa kuin tilausten merkeissä.

Olisikin mielenkiintoista tietää, mitä alaa harkitset.

Terveisin,
Satu

=========================

Minä olen hirvittävän tyytyväinen kun uskalsin ryhtyä yrittäjäksi. Jäin palkkatyöstä äitiyslomalle kolmannen lapsen myötä ja sen aikana totesin, että työnantajan taloudellisesta tilanteesta johtuen työpaikalle ei ollut enää paluuta. Perustin siis oman yrityksen ja rupesin kilpailijaksi entiselle työnantajalleni.

Yrittäjyys sopii elämäntilanteeseeni myös siksi, että teen töitä vain 3-5 tuntia päivässä ja lopun ajan olen kotiäitinä. Sitten tulevaisuudessa kun lapset kasvavat on mahdollisuus laajentaa myös yritystoimintaa. Suuria voittoja en ole päässyt käärimään ja itseni ja omien palveluideni myyminen on tuntunut välillä aika rankalta, mutta hetkeäkään en ole katunut. Suuri kiitos kuuluu myös minua kaikessa tukeneelle puolisolleni.

Satu

=========================

Vastaus löytyy itsestäsi, siitä että et ole tyytyväinen nykyiseen tilanteesi. Kaikki uusi ja tuntematon on pelottavaa. Olen itse 49-vuotias, luen juuri uutta ammattia. Konttoristina yli 20 vuotta. Tuttua ja turvallista, mutta tylsää, ei antanut enää mitään. Nyt olen innostunut ja onnellinen. Paljon uutta tietoa ja paljon pänttäämistä. On oikea tietoähky !

Luota itseesi, kyllä onnistut ja olet onnellinen. Sitoudut ja saat paljon myönteisiä kokemuksia ja tyydytystä työstäsi. Oma yritys vaatii paljon, aikaa , panostasi, se on koko elämä alkuun varmaan pari vuotta.

Onnea Sinulle ! Olet varmaan jo valintasi tehnyt.

Seijastiina

=========================

Kannatan muutosta; olen itse juuri vaihtamassa työnantajaa. Tietysti yksityisyrittäjäksi ryhtyminen on vielä rohkeampi teko kuin vain työpaikan muutos. Mutta mitään ei saa ellei yritä. Voisitko harkita vaikka vuoden vuorotteluvapaata tai virkavapaata ja katsoa, miten bisneksesi lähtevät luistamaan. Ellet ole tyytyväinen uuteen juttuusi, voit palata vanhaan. Luulen, ettet palaa...

Siru

=========================

Ehdottomasti kannattaa perustaa oma yritys. Varsinkin, jos et ole onnellinen nykyisessä työssäsi, niin eihän sinulla ole mitään menetettävää. Et ainakaan huonompaan suuntaan voi mennä. Tärkeää on se, että uskoo siihen omaan juttuunsa ja sen onnistumiseen täysillä.

Ja sitten pitää olla rohkeutta astua sinne tuntemattomaan ja epävarmuuteen. Sitähän se aluksi on. Mutta ellei jätä taakseen varmaa ja turvallista, ei voi ikinä saavuttaa mitään uutta ja upeaa. Jos haluaa todella elää elämään isolla E:llä, on otettava riskejä ja uskallettava repäistä itsensä irti vanhoista kuvioista.

Se kannattaa. Tsemppiä sinulle!

Sinikka

=========================

Eija, olen itse samassa tilanteessa kuin sinä, samanikäinen ja kamppailen samojen ajatusten kanssa! Olisi mahtavaa ryhtyä yhdessä viemään asioita eteenpäin. Tarkoitan sinä tahollasi ja minä omaani siis kummallakin oma hanke, mutta mietittäis yhdessä asioita niin oltais vahvempia ja saatais omaa mietintämyssyyn uusia tuulia, kokemusten vaihtoa jne. Mitäs tuumaat?

Vastaus Eijan kyselyyn

=========================

Suosittelen sukeltamaan tuntemattomaan, jättämään tutun ja turvallisen, unohtamaan velvollisuudentunteen. Muutos on mahdollista ja Sinulla ilmeisesti juuri nyt sopiva aika siihen. Olen muutaman vuoden Sinua vanhempi ja oma yritys jäi toteutumatta, muutoksia tuli 10v sitten ja sukellukseen jouduin suostumaan ilman vaihtoehtoja. Silti olen nyt sitä mieltä, että oli erittäin hyvä joutua siihen myllyyn, mihin vapaaehtoisesti en olisi rohjennut.

Luota siihen osaan Sinusta, joka "haluaa kiihkeästi muutosta"! Sinulla oli riittävästi motivaatiota kouluttautua toiseen ammattiin, vieläpä työn ohessa. Varmasti haluat ja jaksat toimia siinä. Työn iloa! Elämä on riski joka tapauksessa...

Sirkku

=========================

Minulla on aivan samanlainen tilanne. Pidin ensin toimittajan työstäni vuorotteluvapaavuoden, jonka aikana opiskelin erilaisia luontaishoitoja, joita olin jonkin verran harrastanut ennenkin, ja uusin löytöni on Naurujooga. sain toisen vuoden virkavapaata työstä, ja nyt on tullut selväksi, etten enää palaa entiseen työhön, jossa olin 20 v. Olen perustanut yrityksen: teen erilaisia luontaishoitoja, kirjoitan juttuja vapaana toimittajana ja vedän naurujoogaa, ja töitä on ollut sopivasti ja lisääntyy koko ajan.

Minulla on vahva luottamus siihen, että kun ihminen tekee sitä, mitä sydämestään eniten haluaa, myös toimeentulo järjestyy jollain tavalla ja olo paljon onnellisempi kuin jos tekisi jotain vain velvollisuudesta.

Minut herätti lopullisesti Tommy Tabermanin runo "Kuuntele sisintäsi: Jos kuuntelet ja kehität sitä mikä on sisälläsi, se asia palkitsee sinut. Mutta jos laiminlyöt sen, se tuhoaa sinut." Silloin tajusin, että en voi enää sairastumatta jatkaa entisessä, vaan muutos oli väistämätön. Onnea ja siunausta sinun tiellesi!

Sisko

=========================

Heipa Eija, minulla ei ole kokemusta yrityksen perustamisesta. Kokemusta on rohkeasta elämän muutoksesta. Olen 49 vuotta. Olin parisuhteessa ja avioliitossa 30 vuotta. Monta vuotta jo tuntui siltä, ettei tämä suhde toimi enää vaikka mitä tekisi. Ei löytynyt yhteisiä naurunaiheita, olla möllötettiin ja kinattiin aivan liikaa. Kuitenkin se "tuttu ja turvallinen", toisen reagoinnit jne. pitivät suhdetta pystyssä. Sitten, huonon jakson aikana, tapasin yllättäen 17 vuotta nuoremman miehen.

Tiesin hänet ulkonäöltä ja missä hän on töissä, mutten tuntenut yhtään tarkemmin. Pari viikkoa tapasimme "salaa". Suhde alkoi niin helposti ja kaikki tuntui itsestään selvältä, meidän täytyy alkaa elämään yhdessä. Hänen kotinsa tuntui minusta heti minun kodiltani, kaikki tavarat tutuilta?!"?! Niin siinä sitten kävi, että 5 viikon tuttavuuden jälkeen muutin hänen luoksensa?!!? Tällainen käytös ei ole ollenkaan minun tapaistani, en ole harrastanut vieraita miehiä. Ennen, kun ajattelin eroa, kaikki omaisuuden jaot, valokuvien jakamiset, kaunis puutarha pihamme jne. tuntuivat niin työläiltä ja vaikeilta, että siirsin ja siirsin päätöstäni.

Sitten kai aika tuli täyteen ja hän tuli elämääni ja antoi sen voiman aloittaa uusi elämä. Se ei ollut mitään hullua hullaantumista vaan ihanan rauhallisuuden ja varmuuden tunnetta oikeasta päätöksestä. Lähdin silloin sillä ajatuksella, että katson tämän vaiheen mitä se tuo tullessaan ja jos se ei toimi, minä en siihen kuole vaan edessä on jotain muuta ja minä otan haasteen vastaan. Nyt 4:n kuukauden jälkeen olen valtavan onnellinen muutoksesta. Rakkaus on syventynyt, uudessa elämässä on kaikki hyvin! Kumpikin on sopeutunut hyvin toisen tapoihin mikään ei ole tullut kynnyskysymykseksi. Hämmästyttävän yhden suuntaiset ajatukset ja toimintatavat! Ikäero häiritsee varmaan muita meitä tuntemattomia, ei meitä. Joka iltarukouksessani kiitän Taivaan Isää tästä kohtalosta.

Siispä sinulle kannustuksen sanoina voin sano, että pähkäile asiaa riittävän kauan, sitten kun olet valmis siihen se päätös syntyy itsestään :)). Silloin et enää haikaile sitä tuttua ja turvallista, vaan löydät sen varmuuden uuden elämän aloittamiseen sisältäsi! Sieltä kumpuaa hämmästyttävä voima ja onnen tunne ja SINÄ ONNISTUT :)

Kaikkea hyvää elämääsi.

Punalakki

=========================

Jos löytyy "paksu lompakko", henkistä + fyysistä voimavaraa ja erittäin hyvä ja kannustava kotijoukko, niin mikäs siinä. Yrittäjyydessä on omat hyvät ja huonot puolensa. Jos sairastat, ei ole sijaista tai sen palkkaaminen maksaa. Lomia ei alkuun voi pitää, koska ei ole silloin tulojakaan (=lue: muuttuu ajan myötä krooniseksi työn teoksi ilman lomia!). Stressi töiden hoitamisesta ja rahan riittävyydestä on ainainen ystävä.

Velkaneuvonnan parissa työskentelevänä ja yrittäjän puolisona näen yrittäjyyden nurjan puolen, yrittäjyyttä en suosittele kenellekään heikolle ja vähävaraiselle, ellei liikeidea ja asiakaskunta ole taattu myös tulevaisuudessa! Valitettava tosiasia, mutta kun ne tiedostaa ja varautuu, todennäköisesti selviytyy. Onneksi Suomesta vielä löytyy yrittäjiksi haluavia!

Ohut lompakko

=========================

No, itse olen vasta nuori tytöntyllerö ja valmistun nyt keväällä merkonomiksi, ja minusta tuntuu että alaa en valinnut aiemmin oikein. Harkitsin muutosta mutta siinä olisi sitten 3 vuotta turhaan käyty koulua, nyt kuitenkin keksin että jatkan korkeakoulussa (jos pääsen) toisenlaista linjaa. Minusta sinun kannattaa ottaa riski ja perustaa yritys jos pidät uuden alan työstä! kuitenkin olisi varmasti kiva tietää miltä tuntuu olla yrittäjä ja millaista se uuden alan työ varsinaisesti on, että työkokemusta kannattaisi harkita ennen alalle ryhtymistä, mutta ainahan riskit on kivoja varsinkin jos onnistaa! Lykkyä tykö! Toivottavasti yritys pyörii hyvin ja onnea!!

susku

=========================

Jos itse ei usko yrityksen menestykseen, niin kuka sitten? Rohkeasti tartu vain uuteen haasteen. Jos elämän peruspilarit on kunnossa, niin varmasti yrittäjyys antaa uutta virtaa elämään. Yrittäjän arki on välillä pelkkää työtä, mutta tyytyväinen uudelleen asioimaan palaava asiakas saa aina hymyilemään. Itse olen ollut 3 vuotta yrittäjänä ja entiseen palkkatyöhöni en palaisi mistään hinnasta. En voi kuin suositella ottamaan haaste vastaan ja uskomaan itseesi!

susanna

=========================

Istuin kerran kampaajalla. Hän on itsenäinen yrittäjä. Paikalle tuli hänen ystävänsä varaamaan aikaa, yrittäjä hänkin. Nämä kaksi totesivat siinä, että on se kivaa olla yrittäjä, kun voi itse valita mihin aikaan vuorokaudesta sen 12-tuntisen työpäivän tekee. Jos tämä ei pelästyttänyt, anti mennä vaan! Kirjanpito asiantunteviin käsiin, niin ei tarvitse tilien kanssa yötä myöten valvoa. Yrittäjälläkin on huonot päivät eikä työ aina maistu, mutta siinä on sitä jotain...

mamma

=========================

Luin viikonloppuna Kristiina Harjun "Aarrekarttakirjaa", jossa siteerattiin jotain kolumnia ja Positiivareita. Jutun juoni oli siinä, että suurin osa yrittäjistä tekee työtä vain saadakseen leivän itselleen vaikka työ pitäisi tehdä sellaisella innostuksella ja palolla, että työtä riittäisi muillekin. Suosittelen Kristiina Harjun kirjaa, jonka kannessa jo varoitetaan ajatuksen / toiveiden / haaveiden voimasta. Löytynee kirjastosta tai kirjakaupoista. Kirjan nimi Valmiina muutokseen: Aarrekartan avulla kohti uutta (suomalaisen nettisivuilla 27 e).

Taiju

=========================

Hei!

Olen itse "joutunut" olosuhteiden, irtisanomisen myötä yrittäjäksi ja voin sanoa että kovaa on työnteko. Ei lomia, ei lomien aikana samoja etuuksia kuin toisen palveluksessa.

Sitten kun yrittäjä sairastuu, kukaan ei halua maksaa päivärahoja. Veroja, yrittäjäeläkettä, vakuutusmaksuja ja näitä riittää. Käteen ei jää mitään, maksut vie kaiken. Vaikka yrittäisi miten nuukasti elää. Kukaan ei halua kuntouttaa, Kela, eläkeyhtiö. Vaikka kuinka lääkärintodistuksia ettei voi tehdä työtä. Loukussa ollaan.

En missään nimessä suosittele! Itse päätät. Mutta eläkettä sulle kertyy koko ajan ja voit pitää lomaa ja sairastuessa jotain turvaa. Jos joudut työttömäksi saat jotain korvausta. Yrittäjä joutuu karenssiin. Mieti kunnolla!

Kokenut

=========================

Olet jo sen ikäinen että sinulla ei ole varmaan lapsia helmoissasi pyörimässä - tai ainakin he kohta lähtevät pesästä. Joten PISTÄ HETI TOIMEKSI ÄLÄKÄ JAHKAILE ENÄÄN YHTÄÄN! Vuosi sitten olin siinä tilanteessa että olisin saanut unelmieni työpaikan mutta kieltäydyin koska kuvittelin työni tai jonkin muun asian muuttuvan - siis lähinnä itseni. Eivät ole muuttuneet asiat - jouduin jäämään vuorotteluvapaalle marraskuussa koska en enää kerta kaikkiaan jaksanut. Työ sinällään ei ollut ainoa syy. Kuvittelin että emme mitenkään tule toimeen jos saan vain vuorotteluvapaakorvauksen mutta niin vain on makkaraa saatu leivän päälle ja olen tajunnut mitkä asiat oikeasti ovat tärkeitä. Tuo nyt oli kliseinen lausahdus mutta 105% totta. Elämässä täällä ollaan - ei suorittamassa elämää. Ota vaikka vuorotteluvapaa tai jokin muu loma ja koita onneasi. Onnea uudelle alullesi - suunnan täytyy olla oikea kun olet päässyt jo näin pitkälle sen toteuttamisessa.

Anna mennä!

Tarja

=========================
Hei Eija,

Tee ihmeessä sitä mistä olet unelmoinut. Myöhemmin tulet ehkä katumaan jos et sitä tee. Ihmisen elämä on oikeastaan aika lyhyt ja mielestäni sitä ei kannata tuhlata tekemällä sitä, mistä ei pidä. Jos sinulla on mahdollisuus vaihtaa ammattia ja tehdä sellaista mistä olet uneksinut, ei muuta kuin tartu mahdollisuuteen! Elämästä ei muutenkaan tiedä mitä tuleman pitää, mutta positiivisella asenteella onnistut varmasti:)

Tarja

=========================

Go for it! Tein itse saman tyyppisen muutoksen joku aika sitten. Kun päätöksen on saanut tehtyä, ei mielessä muita vaihtoehtoja enää pyörikään. Takaisin "vanhaan" en enää menisi (enkä ole mennyt kertaakaan vahingossa vanhaan työpaikkaan tai haaveillut sinne menemisestä). Jos en tätä päätöstä olisi rohjennut tehdä, se pyörisi mielessäni suurena kysymyksenä, johon ei sitten enää toista kertaa kenties saa mahdollisuutta vastata..

Muuttuja 42

=========================

Päätin 2 vuotta sitten rohkaistua ja sanoa itseni irti työstä jossa olin ollut melkein 14 vuotta. Olin ajatellut oman yrityksen perustamista jo muutaman vuoden ja päätin että nyt se on tehtävä tai sitten se taas jää. Päätös oli raskas ja paniikki iski pari viikkoa ennen työsuhteen päättymistä mutta kun sitten vihdoin jäin kotiin ja pääsin tosissani järjestelemään oman yrityksen käynnistämistä niin helpotti. Ensimmäiset puoli vuotta leijuin jossakin yläilmoissa on nautin elämästäni omana itsenäni. Rahallisesti alku ei tietysti ollut niitä helpoimpia mutta sekin on helpottanut ajan kuluessa. Suosittelen tällaista ratkaisua kaikille jotka tuntevat etteivät viihdy nykyisessä työssään ja ovat valmiita yrittäjyyteen.

Teija

=========================

Siinä on melkoinen vastuu ja en tiedä alaasi, mutta jääkö sinulla tarpeeksi vapaata että jaksat? Pyöriikö työasiat mielessä 24h vrk:ssa kun toisen palkkalistoille ollessa kun painat työpaikan oven kiinni saat unohtaa työasiasi

TeeKoo

=========================

Hei !

Olen kolmekakkonen mies pohjoisesta ja nyt yrittäjä. Aikaisemmin olen työskennellyt melkein kaikilla aloilla ja minulla on viisi ammattia. Nyt olen ollut yrittäjänä noin kolme kuukautta, itselleni kuudennessa ammatissa ja enkä ole katunut. Rohkeasti vaan, koska muuten et tule koskaan tietään miten olis mennyt.... !

mies roista

=========================

Hei, Eija!

Olen ollut 8 vuotta yrittäjänä ja suosittelen lämpimästi. Itselläni ei ollut lainkaan asiakkaita aluksi, joten kyllä äitiä tuli ikävä aluksi, mutta kyllä siitä selviää kun ei vain anna periksi. Yrittäjänä et voi olla onneton koska menestyksesi on aina itsestäsi kiinni. Velvollisuudentunne on erittäin hyvä ominaisuus, kun ryhdyt yrittäjäksi.

Tomas

=========================

Ei yrittäjänä oleminen ainakaan mitenkään vaikeaa ole. Ja on tosi kiva kun voi itse päättää asioista ja vaikuttaa. Jonkun mielestä huono puoli voi olla se ettei voi syyttää pomoa ja valittaa ja napista työkavereiden kanssa. Yrittämiseen iso apu on positiivisuudesta, ei pidä lannistua vastoinkäymisistä vaan uskoa asiaansa vaikka joskus menisikin pieleen.

Toinen iso apu ovat muut yrittäjät, kannattaa ehdottomasti tehdä yhteistyötä. Keskity osaamiseesi ja teetä esim. kirjanpidot yms. alan ammattilaisilla.

Kolmas vinkkini yrittäjälle on: pidä huolta että elämässäsi on muutakin kuin yrittäminen. Työ, vapaa-aika, ystävät, perhe ja harrastukset ovat kaikki hyvän elämän tukipilareita.

Varpu

=========================

Eija, ota rohkeasti askel uuteen elämään. Se meillä kaikilla on vain tämä yksi ja ainoa. Me jokainen haluamme elää ONNELLISENA sydän täynnä rakkautta mitä ikinä teemmekin. Ja kuten sanoit; et ole onnellinen nykyisessä työssäsi. Jos vain uskallat heittäytyä tutusta ja turvallisesta tehdäksesi jotain paljon parempaa niin tee se NYT.

Tein tuon päätöksen vuosi sitten ja elämässäni on tapahtunut aivan uskomattomia juttuja. Joka aamu kun herään tunnen olevani kuin uudesti syntynyt. Parempaa päätöstä en olisi silloin voinut tehdä.

ÄLÄ ODOTA. Usko ja luota siihen että elämä kantaa.

Päivi

=========================

Ota nenästä kiinni ja loikkaa tuntemattomaan, tulet huomaamaan että turvavarjosi aukeaa kuitenkin. Se mikä yrittäjyydessä täytyy muistaa, sama työpanos joka toisen palveluksessa tuottaa takuuvarman kuukausipalkan (ainakin jonkin aikaa) ei riitä alkuunkaan yrittäjänä, vaan täytyy antaa itsestä 150% minimissään.

Toisaalta vaikkei yrittäjänä miljonääriksi (ainakaan heti) tulisikaan niin yleisesti ottaen yrittäjänä tekee sitä mitä haluaa ja se heijastuu kyllä kaikkeen mitä tekee..

Onnea matkaan ja tervetuloa joukkoon!!

z


Ladataan kommentteja...
© 2017 Positiivarit Oy Vaihde (03) 882 160 Faksi (03) 882 1622 E-mail: positiivarit@positiivarit.fi Toteutus: Luovanet Oy Toimitusehdot      Käyttöehdot