La 29.4.Teijo, Henning» Onnittele sähköisellä kortilla!
Hae
Uteluarkisto


Miten aloittaa koulutus? Merja kirjoittaa: "Tarvitsen vinkkejä koulutusten alussa pidettävään osallistujien esittäytymiseen. Olen huomannut, että osallistujien esittäytyminen on usein se jään murtava, rentouttava hetki ja olisi hauskaa tehdä siitä jotenkin uudenlainen.

Vastausten lukumäärä 227



NIMIBINGO

Jokainen osallistuja tekee itselleen paperin, jossa on yhtä monta ruutua kuin osallistujia. Tarkoituksena on kerätä jokaisen osallistujan nimikirjoitus ruutuun. Kun kaikkien ruudukot ovat täynnä, alkaa nimibingo. Sitten kouluttaja luettelee osallistujien nimiä ja ensimmäinen suoran rivin saanut on voittaja.

Katariinu

======================

Kokeileppas tätä, mutta älä kerro alussa miksi näin tehdään:

Anna osallistujille kiertoon vessapaperirulla, josta jokainen saa ottaa haluamansa määrän 'paloja'. Kun kaikki ovat saaneet omansa, jokainen kertoo vuorollaan itsestään...yksi paperi tarkoittaa aina yhtä kerrottavaa asiaa...ja kyllä kaikilla on varmasti hauskaa! Meillä ainakin oli.

Eevuli

======================

Osanottajia pyydetään tuomaan mukanaan jokin heille tärkeä tai heitä kuvaava pieni esine. Esitellessään itsensä he voivat kertoa itsestään ja siitä miten tuo esine kuvaa heitä tai on heille tärkeä. len käyttänyt tätä ja tulee muuten mielenkiintoisia tarinoita.

Anu

======================

Useasti kehotan ihmisiä taputtamaan itselleen ja toivottamaan vieressä olijat kädestä pitäen tervetulleiksi.

Jykä

======================

Erään ammattiyhdistyskoulutuksen alussa meidän piti esitellä itsemme kertomalla nimemme, paikkakunta mistä olemme, mitä meistä piti isona tulla ja mitä meistä todellisuudessa tuli. Hauskoja juttuja kuultiin ja hymyiltiin.

Toimistosihteeri

======================

Iso läjä erivärisiä kartonkipaloja tai erilaisia kortteja tai pieniä esineitä (jääkaappimagneetit ovat huippuja!) koulutukseen tulijoiden valittaviksi. Ja jokainen ottaa itseään miellyttävän / itseään jotenkin symbolisoivan / itsensä tuntuisen. Kertoessaan nimensä he näyttävät myös valitsemansa värin / kortin / esineen ja kertovat siihen liittyvän pienen tarinansa, miksi tekivät juuri sen valinnan.

Oranssi pikkuorava

======================

Jaa osallistujat pieniin ryhmiin ja anna heidän haastatella toisiaan muutaman minuutin ajan. Yritä saada jako menemään siten, etteivät ryhmän jäsenet tunne toisiaan entuudestaan. Sitten he esittelevät uuden tuttavuutensa kaikille.

Tarja

======================

Jos aika antaa myöten, niin alussa jokainen kertoo vieressä olevalle itsestään ja näin vieressä oleva esittelee sinut ja sinä vieressä olijan.

Maija

======================

Pyydä kertomaan samalla joku hauska juttu, esim. lapsuudesta, kouluajasta, armeija-ajasta, kaveripiiristä, työelämästä... melkein ihan mistä vaan. Mutta vitsi se ei saa olla, vaan todenperäinen.

Näin saadaan mukavat naurut heti aluksi, ja jokainen pääsee vähän esiintymään, mikä taas helpottaa koulutuksen jatkuessa aktiivisuutta.

Janne

======================

"Hei kaikille tasapuolisesti! Olen tiedonhaluinen, uuteen suuntautuva, koulutusta kaipaava ja ennen kaikkea - tutustumisen arvoinen ihminen. Niin, oli minulla nimikin...

Helinä

======================

Ihan ensimmäiseksi kouluttaja pyytää jokaista esittäytymään vieruskaverilleen ja keskustelemaan pienen hetken hänen kanssaan. Tämän jälkeen jokainen vuorollaan esittelee ryhmälle kaverinsa ja kertoo hänestä vähintään yhden positiivisen piirteen.

-hymytär-

======================

Olen työpaikkaohjaajana ollut jo pitempään oppisopimusopiskelijaryhmille ja me olemme aloittaneet joinakin kertoina esittäytymällä niin, että olemme jakautuneet pareihin ja parit ovat sitten esitelleet toisensa.

Taru

======================

Olin kerran koulutuksessa jossa meidät osallistujat pyydettiin asettautumaan avoimelle lattialle kuvitteellisesti piirretyn Suomen kartan päälle kukin syntymäkaupunkinsa kohdalle. Normaalin esittäytymisen lisäksi kevennyksenä piti kertoa, mihin veisit koko joukon, jos tulisimme vieraaksesi.

Se oli mukava ja rentouttava aloitus, todellinen matkailumainos, minä kutsuin porukan Imatralle...

Karjalaistyttö

======================

Jos osallistujat ovat samasta firmasta ja luennoitsija muualta, on hyvä keino pyytä kutakin esittelemäänkin vierustoverinsa itsensä sijasta, ja kertomaan tästä pieni kuvaus tai tarina.

Jepu

======================

Olen juuri saanut todistuksen tammikuulla alkaneesta koulutuksesta (ihanaa)ja silloin ekana päivänä olimme tuossa esittelytilanteessa. Opettajamme antoi meille aikaa keskustella vapaasti vierustoverin kanssa, jotta voimme kysellä kaikkea mikä itseä kiinnostaa kyseisessä henkilössä.

Sitten esittelimme sen vierustoverin muille. Vierustoveri kertoi vuorostaan minusta. Oli mukava tapa tutustua. Näin saimme rennon fiiliksen heti alkuun ja ainakin meidän luokassa syntyi todella hyvä yhteishenki.

Ammattitutkinto suoritettuna

======================

Olen ollut tilaisuudessa, jossa pareittain haastattelimme toisiamme ja sitten esittelin kaverini ja hän minut. Toinen hauska tapa on normaalin esittäytymisen yhteydessä kertoa mikä sinua ilahdutti tänä aamuna.

Inkku

======================

Itse olen käyttänyt seuraavia juttuja: laitan wc-paperi rullan kiertämään, jokainen ottaa siitä niin monta palaa kun yleensä (aamu)käynnillä tarvitsee. Niin monta palaa kuin on ottanut, niin monta asiaa kertoo itsestään.

Toinen mukava juttu on että: raapaisee tulitikun ja niin kauan kuin tikku palaa kertoo itsestään.

Maarit

======================

Meillä kerran alkoi joku tällainen tilaisuus sillä, että vetäjä pyysi kaikkia vuorollaan sanomaan 2 eläintä, jotka ensimmäisenä tulee mieleen.

Itselläni ne olivat kissa ja lintu. Tämän jälkeen sitten vetäjä kertoi, että ensimmäinen on sitä mitä oikeasti on ja toinen sitä mitä haluaisi olla. Sen jälkeen uudella kierroksella esiteltiin, olen xxx, olen kissa ja haluaisin olla lintu.

Herätti aika paljon pohdintoja ihan omassakin mielessä, totta tosiaan, olen kissa, en tykkää automaattisesti kaikista ja ala heiluttaa häntää, mutta niille joista tykkään olen varsin uskollinen ystävä. Tulen syliin kun tykkään ja kun minut saa kehräämään, voi olla varma että se on aitoa.

Niin ja kukapa ei haluaisi olla vapaa kuin taivaan lintu...

Vattu

======================

Kerron tapauksen mikä oli eräillä kutsuilla "alkuleikkinä". Meitä oli n. 12 henkilöä ja suurin osa toisille vieraita. Tämä "ohjaaja" jakoi paperit ja kynät; jokainen kirjoitti viisi laulun nimeä tai laulussa esiintyvää sanaa mistä tunnisti kappaleen.

Kaikkien kirjoitettua, ohjaaja kysyi kysymyksiä: 1) minkä laulun opin ensimmäisenä ja kaikki lukivat ensimmäisen paperille kirjoittaman laulun, esim.: Minä Leena opin ensimmäisenä laulun "Jänis istui maassa", 2. Mitä laulua äitisi lauloi sinulle, ja kaikki taas vastasit kysymykseen: Minulle, Leenalle, äiti opetti..., 3. Mitä lauloit ensitreffeillä ja jälleen luettiin kolmannen laulun sanat, 4. Mitä lauloit aviovuoteessa; tässä kohtaa nauru oli jo mahtavaa ja vapauttavaa, kun jollain oli laulu: Jo joutui armas aika, tai eräällä: Sika, 5. Mitä laulat nyt ja taas tuli vastauksia. Tässä oppi muistamaan nimiä, kun aina ensin sanottiin oma nimi.

Tämä oli aivan mahdottoman hauskaa ainakin näin keski-ikäiselle ja huumorintajuiselle porukalle, millaisia onneksi kaikki olimme. Elikkä tässä vinkki kevyempään tunnelmaan; vaikkei tästä tule esitettyä itsestä kuin nimi. Suosittelen muuallakin, esim. pikkujoulujuhlissa. Ja nauru on taattua! Aikaakaan se ei kovin kauaa vie, ellei osallistua ole sitten kymmeniä.

Ripe

======================

Olen myös kouluttaja. Esimerkiksi voisi laittaa ihmiset pareittain ja kumpikin kertoo itsestään kolme hyvää asiaa, eli missä minä olen hyvä + nimi. Sitten parit esittelevät toisensa ryhmälle. Hyvin jää ihmiset mieleen, kun ei puhuta pelkillä titteleillä ja työkokemuksilla.

Ode 2007

======================

Kaksi hauskahkoa tapaa jotka ovat toimineet mainiosti; jos paikalla on jokseenkin samanikäisiä niin voi "pomppuuttaa" esittäytymään vaikka syntymävuoden mukaan - ei siinä kannata ujostella!

Toinen kokeiltu on kutsua esiin aakkosjärjestyksessä etunimen mukaan - Arvit, Annat A:ssa, Maijat ja Matit M:ssä ja Pekat ja Pirjot P:ssä jne. Olinpa kerran sellaisessakin tilaisuudessa (erittäin epävirallinen) jossa meidät laitettiin pituusjärjestykseen ja saimme moikata toisia samanpituisia. Älyttömän hauskaa sekin!

Pipsa

======================

Jos ryhmä on pienehkö ja on tilaa, kaikki ylös ja jonoon eri järjestyksiin esimerkiksi sukunimen, kokemusvuosien, aiheeseen liittyvän ammattitaidon/motivaation mukaan. Kukaan ei saa estää ketään tulemasta haluamansa väliin.

Aiheen voi valita tilanteen ja koulutuksen aiheen mukaan.

Pieni jaloittelu ei ole milloinkaan pahasta varsinkin aamusta ja lounaan jälkeen. Järjestystä hakiessa joutuu liikkumaan vaihtamaan muutaman lauseen usean osallistujan kanssa, jotta järjestys muotoutuu, jolloin oppii nimiä, saa kuvan muiden kokemuksista jne.

Vinkki opettajille ja joukkueiden valmentajille: tämä toimii myös joukkueita jaettaessa
Esim. sählyjoukkeet jaetaan äidin nimen mukaisesta aakkosjärjestyksestä.

Kari

======================

Pyydä vierustovereita esittäytymään ensin toisilleen hetken aikaa jutellen ja sen jälkeen esittelemään toisensa muille.

Postikortit tms. kuvat voi leikata kahteen osaan ja jakaa porukalle sekaisin. Siten pitää lähteä liikkeelle (liike rentouttaa) ja etsiä parinsa, jolle taas kertoa itsestään ja parit esittelevät toisensa muulle porukalle.

Jaa jokaiselle paperi, jossa erilaisia lauseen alkuja. "en yhtään pidä siitä että..." "Olisi todella mukavaa, jos..." "Jos voittaisin lotossa, niin..." "Tänä aamuna minä..." "Kaikkein mieluiten matkustaisin..." Jne. Sitten jokainen esittelee itsensä ja kertoo lauseen täydennettynä. "Olen Maija Maitoparta ja jos voittaisi lotossa niin muuttaisin Havaijille."

Ihan kiva alkuleikki on "Kaikki ne saavat istua". Eli kaikki seisovat aluksi ja ohjaaja tms. kurssin vetäjä alkaa luetella asioita: "Kaikki ne saavat istua, jotka ovat aamupalalla juoneet kaakaota." "Kaikki ne saavat istua, joiden toisessa nimessä on s-kirjain." Kaikki ne saavat istua jotka ovat joskus lentäneet helikopterilla". Jne. Sitten on jo rennompi esittäytyä.

:)

======================

Se esittäytyminen koulutusten tms. alussa on todella inhopuuhaa, teki sen millä lailla tahansa. Yksi mahdollinen konsti voisi olla se, että ensin aloitetaan rauhassa, mutta ennen ekaa taukoa olisi jokin asiaan liittyvä "ryhmätyö", jossa jokaisen ryhmässä esittäytyy toisilleen ja tauon jälkeen purku, jossa kukin ryhmä kertoo toisille ryhmille keitä heidän ryhmässä on ja mistä. Ryhmän koko 4-5 henkilöä.

Ylipäätään esittely riippuu osallistujien lukumäärästä. Jos kouluttajalla on osallistujien nimilista, niin hän kertoo nimen kerrallaan ja ko. henkilö nousee ylös tms. ja sanoo hyvät huomenet kaikille

Anita50

======================

Koulutuksen aloitus on tärkeää sillä se tosiaan joko yhdistää tai erottaa. Itse aloitan aina hyväntuulisella tervehdyksellä ja pienellä tarinalla joka liittyy aiheeseen ja on samalla aisteja ja ajatuksia herättelevä. Tämän jälkeen, mikäli ryhmä ei ole kovin suuri, käydään esittelykierros jossa kerrotaan yksi innostava (tai positiivinen ominaisuus itsestä)sekä etunimi.
 
Tilanne on yleensä hyvin vastaanottavainen tiedon eli opetuksen jakamiselle tämän jälkeen. Nauru ja ilo jota syntyy esittelyn aikana, on aina voimavara koko koulutuksen ajalle.

Mustikka

======================

Laita vieraat ihmiset keskustelemaan hetki pareittain. Sen jälkeen parit esittelevät toisensa - tulee aika kiva juttu ja siinä jo "puhehanat" avautuvat ja tietty jännittyneisyys häviää.

Ritulix

======================

Jokainen vuorollaan esittelee itsensä ja samalla jokainen voisi kertoa edellisen tai kyseisen päivän mieleenpainuvimman asian tai mikä sai hymyilemään tai tapahtuiko joku kommellus jonka voisi jakaa toisten kanssa.

Anne

======================

Käytössämme oleva esittely:
Jos olisit voinut ottaa mukaasi yhden esineen, kertoisitko, mikä se olisi ja miten se kuvaisi sinua.

Tiiti

======================

Yksi vaihtoehto voisi olla, että jokainen esittäytyy vieruskaverilleen ja kertoo jotain itsestään. Sitten pyydät fasilitaattorina, että tämä vieruskaveri esittelee keskustelukumppaninsa muille.

Tiina

======================

Yleensä "jäyhille" Suomalaisille on hieman vaikeaa kertoa itsestään ja esittelyt tehdäänkin niin pikaisesti kun mahdollista.

Hyvä keino saada hieman hymyä huulille on esim. pyytää osallistujia kirjoittamaan jotain itsestään paperille, sitten paprut esim. laatikkoon ja jokainen vuorollaan ottaa esiin lapun ja lukee "tarinan"... ja sit vaan räpylä pystyyn kenen esittely juuri luettiin, näin ikään kun ei tarvitse itse kertoa itsestään ja esittelyt ovat paljon vapaampia.

Yksi "jäyhis"

======================

Aluksi 5 min vieruskavereille aikaa haastatella toista. Etsiä vastauksia esim. kysymyksiin: kuka, mistä, mitä tekee, mitä harrastaa ja mikä on hullunkurisin oma piirre/mitä hassuinta on tehnyt.
Sitten vieruskaveri kertoo asian muille.

Old lady

======================

Laita ihmiset hetkeksi tarkkailemaan toisiaan ja kirjoittamaan paperille millaisiksi heidät kuvittelee. Sitten kukin kertoo tuotoksensa. Tai tämän voi tehdä ryhmissä. Jaetaan ryhmät ja ryhmät arvioivat toisen ryhmän jäseniä ensin heitä tarkkailtuaan.

Kun jokaisesta on kommentit saatu ja julkituotu, esittelee itsekukin itsensä kertoen samalla pitävätkö hänestä sanotut asiat paikkansa. Tämä on kiva juttu - itse olen ollut tällaisessa tilaisuudessa. Kaikilla oli hauskaa ja sen jälkeen jää oli murtunut ja koulutuspäivät sujuivat hienosti! Väliajoilla kuului naurua ja ihmiset puhuttelivat toisiaan esim. että mitäs tämä tyylikäs rouva ja mitä mielessä surusilmäinen ym. ym.

Picassoriina

======================

Usein itsestä kertominen tuntemattomien joukossa voi olla vaikeaa. Ehdotukseni: jokainen kirjoittaa lapulle itsestä tietoja, joita haluaa sanoa, vaihtaa lapun vierustoverin kanssa ja vierustoveri esittelee kurssikaverinsa. Ehkä helpottaa tilannetta.

Pauliina

======================

Ensin kerrotaan, että valitse vieruskaveri itsellesi pariksi (parempi olisi etteivät he tuntisi toisia ennestään liian hyvin, mutta ainahan se ei voi olla mahdollista) ja sitten annetaan pari minuuttia aikaa tutustua pariin ja sitten lopuksi esitelläänkin se pari kaikille muille. Eli kaikki esittelee vieruskaverinsa. Hauskaa!

Salla

======================

En tiedä oletko koskaan tutustunut esim. tarot-kortteihin, mutta ylipäätään jotkut kuvakortit voisi olla erilainen juttu. Ostetut tai itse askarrellut. Jokainen valitsisi sen, mikä aihe eniten miellyttää ja sitten voisi kertoa toisillekin kortin "sanoman".

Se voi symboloida joko omia mieltymyksiä tai muuten persoonaa. Kortin valinta kertoo ihmisestä ja tilanteestaan hyvin syvällisestikin, mutta ei siitä tarvitse tehdä liian juhlallista asiaa. Alitajunnan ja sielunsyöverit voi jättää tässä väliin. Ja jos on runsaasti aikaa ja muuten mahdollista, voivat henkilöt askarrella itse oman korttinsa. Nippu viikkolehtiä vaikka paperinkeräyksestä ja sitten luovuus kehiin. Leikataan ja liimataan. Ellei tahdo piirtää tai maalata...

Paula

======================

Esitelkää ensin itsenne pareittain omalla lapsuuden lempinimellänne tai pehmolelunne nimellä, kertokaa, mikä lapsena oli kaikista ihaninta. Sitten "oikea" nimi ja se, mikä saa teidät "tikittämään" nykyään.  Lopuksi pari kertoo koko porukalle tiedot.

Satumaista

======================

Mitähän tuohon sanoisi. Olen saanut olla kouluttajana aikuisryhmille melkein 15 vuotta - ja juuri tuo kohta on sellainen, jonka olen pyrkinyt tekemään niin, että se ei särkisi hyvää tunnelmaa, jonka on onnistunut luomaan alkupuheella. Joten olen siirtänyt tuon kohdan hieman myöhempään, esim. 2. tai 3. tunnin kohdalle.

Siinä välissä kuitenkin nimet ovat jo vilahtaneet keskustelun tai kysymysten yhteydessä, kun on puheenvuoroja jaettu. Esittäytymiset onnistuvat hyvin luontevasti ja rentoutuneesti vapaamuotoisessa tilaisuudessa kuten kahvitauolla, mikäli ollaan samassa tilassa tai vaikka happihyppy hetkellä pihalla. - Viestini on se - että vaikka on tärkeää saada selville keskustelukumppanista, mikä myös osoittaa kiinnostuksesta häneen - siitä ei pidä tehdä jäykkää tilannetta, joka pysäyttää hyvän menon ja koulutustapahtuman.

jj

======================

Minulla on tapana levittää pöydälle erilaisia postikortteja, joka alueelta mitä olen kerännyt. On maisemia, on taiteellisia, on hupikortteja kaikenlaisia, jokainen ryhmäläinen valitsee kortin joka jollain tavalla muistuttaa siitä miksi hän on tällä kurssilla mitä tulee mieleen odotuksia tai yleensä millaiselta olo tuntuu nyt ja mitä haluaisit jakaa tästä kortista muille. Helpompaa kuin tylsästi esitellä itsensä kuka on mitä haluan jne. hyvä apuväline.

Ansku

======================

Minä pyydän aina kaikkia koulutettavia esittelemään itsensä ja taustansa (ellei sitten koulutettavia ole yli 30 henkeä). Jos jokaisen kanssa keskustelee 15 sekuntia (ei tarvita välttämättä enempää) siihen menee aikaa 5-15 min, mutta se on sen väärti. Olen osoittanut heille että he eivät ole vain numeroita tai ryhmä, vaan yksilöitä joita arvostan. Olen teollisuudessa kouluttajana, ja tavallinen koulutustapahtuma kestää 0,5...2 työpäivää.

Minä kävelen jokaisen viereen, henkilö sanoo nimensä ja esimerkiksi, että on ollut nykyisessä työssä 2 kk tai 20 vuotta. Sen jälkeen minä kysyn jonkun (yllättävän) henkilökohtaisen kysymyksen, kuten
- oletko nykyään tyytyväinen työhösi?
- miksi tulit tähän firmaan työhön?
- ai sinäkin tykkäät kasveista?
- taidat urheilla paljon kun sinulla on noin komea vartalo?
- mitä harrastat?

He vastaavat mitä haluavat sanoa, siitä ei enää tarvitse jatkaa, mutta on syytä parilla sanalla tai pään nyökkäyksellä ilmaista että olet ymmärtänyt mitä sanoi. Jos joku ei halua/uskalla sanoa muuta kuin nimensä, painostaa ei saa. Hänelle voi olla suurenmoinen saavutus jo sanoa nimensä monen henkilön kuullen.

Oleellista näissä kyselyissä on, että OLET OIKEASTI kiinnostunut näistä ihmisistä. Siis kyllä sitä jään murtamista tarvitaan molemmin puolin.

MK

======================

Itse aloitan koulutustilaisuudet, jossa osallistujat eivät tunne toisiaan sillä, että he saavat "haastatella" toisiaan. Näin he kyselevät joitain perustietoja (nimi, mistä on, mitä tekee, miksi kurssilla jne.) jotka he sitten "kaveristaan" kertovat muille. Tästä olen huomannut kaksi etua, ne jotka ovat hiukan ujoja pääsevät esittämään roolin, jossa itse ei tarvitse olla äänessä ja toiseksi jää ainakin murtuu; yhdessä nauretaan jos tulee hiukan hassuja esittelyitä ja ainakin jokaisella osallistujalla on yksi kurssikaveri jonka kanssa voi rupatella.

Kielikouluttaja

======================

Olin vuosia sitten ammattiliiton järjestämällä vanhemmat-lapsi leirillä. Alkukokoontumisessa jokaisen piti ottaa talouspaperirullasta haluamansa pituinen pätkä paperia. Mitä enemmän oli ottanut, sen enemmän sai kertoa itsestään. Se oli hauskaa. Virallisemmassa tilaisuudessa voisi olla kyniä, karamelleja tai jotain muuta hienompaa rekvisiittaa.

Elli

======================

Osallistujat esittelevät itsensä oman kuvansa avulla. Kuva piirretään sillä kädellä, mitä ei yleensä käytä piirtämiseen tai kirjoittamiseen. Kuvassa voi olla myös oma nimi ja joitakin itseä kuvaavia myönteisiä asioita, vaikkapa harrastuksia.

Toinen esittelyvinkki, mikäli osallistujia on pienehkön ryhmän verran ja esittelyyn on aikaa: Lyhyt keskustelu ensin pareittain. Parit esittelevät sitten toisensa. Keskustelussa tuodaan esiin vain myönteisiä asioita.

Toki ensimmäistä piirtämisesittelyä voi soveltaa myös pareittain tehtäväksi. Lyhyt parikeskustelu ja sen jälkeen parit piirtävät toistensa kuvat ja esittelevät kuvien avulla toisensa.

Marja

======================

Jokainen voisi kertoa nimensä ensikirjaimella alkavan adjektiivin joka kertoo ihmisestä jotain. Tai nimi, unelma tai asia joka saa hänet nauramaan.

Ja miksipä ei pieni jumppatyyliin, kaikki rinkiin ja yksi katsekontaktilla yrittää tavoittaa joukosta jonkun ja keneen katse osuu niin kertoo itsestään nimen - muuten ei puhuta mitään...Eleillä ja katseilla pelataan aika pitkälle.

Saara

======================

Olen itse käyttänyt sellaista menetelmää, että minulla on kymmeniä kortteja pöydällä ja pyydän jokaista luennolle tulijaa valitsemaan yhden kortin joka kuvaa heitä. Sitten he vuorotellen tulevat eteen ja esittäytyvät ja kertovat miksi valitsivat kyseisen kortin. Tämä on erittäin mukava tapa tutustua ihmiseen. Yksi teema voi olla myös pyytää valitsemaan kortti, joka kuvastaa heidän tunnetilaa kyseisenä päivänä tai esim. millaisena näkevät itsensä esimiehenä tms.


Tiina

======================

Usein jokainen esittäytyjä kuitenkin jännittää ainakin hieman omaa vuoroaan. Yksi keino välttää sitä on, että jokainen haastattelee vierustoverinsa ja esittelee vuorollaan hänet. On helpompi puhua toisesta kuin itsestään.

Jännittäjä

======================

Aloitin itse juuri uudessa koulutuksessa ja siellä kouluttaja pyysi meitä jokaista keksimään itseä "kuvaavan "adjektiivin joka alkaa samalla kirjaimella kuin etunimi. Sitten jokainen vuorollaan muisteli kaikkien, pyöreän pöydän äärellä, istuvien edellisten ihmisten "lisänimen" ja nimen ja lisäsi rimpsuun omansa.

Helena

======================

Itse kokeilin kerran seuraavaa: kirjoitin osallistujien nimet ja paikkakunnan paperilapuille, jokainen poimi paperilappusen kokoustilaan tullessaan kopasta. Ihmisistä paljastui suorastaan hämmästyttäviä näyttelijänlahjoja, kun he esittelivät lappuselta löytyneen henkilön (siis oikeasti tuntematta ko. henkilöä) tyyliin: "Lahtisen Liisa tulee suoraan puukkojunkkareiden kotikonnuilta, Seinäjoelta...ta-da-daa..." (=fanfaaari).

Toinen kokeiltu keino on, että vierustoveri "haastattelee" vieressä istujan muille, tästä myös seurasi naurunpyrskähdyksiä. Monelle oman nimen ja vielä mahdollisten muiden tietojen kertominen itsestään on aivan kauhea paikka ja moni tuntee olonsa vaivautuneeksi katsoessaan punastelevaa ja mutisevaa esittäytyjää. Kiusalliset tilanteet poistuvat edellä mainituin keinoin.

Eevastiina

======================

Itse käytän jäänmurtajana kuvaa, jossa on joukko ihmisiä, joilla on erilaiset ilmeet (laidasta laitaan, ilosta suruun). Jokainen osallistuja valitsee kuvasta henkilön tai ilmeen, joka kuvaa hänen tunnelmaansa koulutuksen alussa. Olen huomannut, että näiden ilmeiden kautta osallistujat uskaltavat kertoa rohkeammin negatiivisista tuntemuksistaan. Koulutuksen päätteeksi tehdään kierros, jossa jokainen valitsee uudelleen henkilön tai ilmeen, joka vastaa hänen fiilistään koulutuksen jälkeen.

Peikko

======================

Pidän erilaisista korteista. Aina kun näen jonkun kivan, kauniin tai koskettavan kortin niin ostan sen. Ei minulla ole tarkoitustakaan lähettää kaikkia kortteja, saan niistä jotenkin iloa, hyvää mieltä ja energiaa itselleni. Kortteja on kertynyt varastooni jo useita satoja.

Kerran otin osan korteista mukaan koulutustilaisuuteen. Levitin kortit pöydälle ja jokainen koulutukseen osallistuja sai valita niistä yhden kortin. Kun kaikki olivat korttinsa valinneet niin kysyin minkä takia hän oli juuri sen kortin valinnut? Pyysin kertomaan lyhyesti mitä se tuo mieleen esim. juuri tästä aamusta, koulutukseen lähtemisestä tai odotuksista koulutuksen suhteen, samalla kun lyhyesti esitteli itsensä. Vastaukset olivat hauskoja ja osa pohdiskeleviakin. Jo pelkkä korttivalikoiman katseleminen ja oman kortin valitseminen sai ihmiset puhumaan keskenään. Keskustelimme korteista jonkin aikaa ennen kuin pääsimme aloittamaan varsinaisen koulutuksen. Mielestäni toimi hyvin.

Maikki

======================

Olen ollut itse toteuttamassa monia koulutuksia ja keksinyt useitakin erilaisia tutustumiskikkoja kirjojen ja kokemuksen kautta. Mieleenpainuvin on koulutus, johon osallistuin itse. Pelasimme ihmissuhdebingoa. Elikkä kouluttajan täytyy tuntea jo vähän osallistujia ja mitä he tekevät. Bingossa on ruudukoita esim. osallistujien verran. Jokaisessa ruudukossa voi lukea henkilön persoonaan liittyvä ominaisuus tai työhön liittyvä juttu. Sitten ihmiset kiertävät ja yrittävät selvittää kuka on tehnyt mitäkin ja bingoruutuun laitetaan oikean henkilön nimi. Kun koko lomake on täynnä, huudetaan bingo.

Mersu

======================

Esittelyssäni kerron tosi-asian mikä tapahtui kerran luennon alussa itselleni, mikä usein saa jengin nauramaan ja olo vapautuu. Esitellessäni itseäni, kerron aamun tai edellisen päivän luennon alusta sattuneesta hauskasta tapahtumasta tosi elämässä. Tervehtiessäni yleisöä, nostin käden ylös ja tällä tapaa toivotin kaikki tervetulleeksi, iloisesti hyvällä huomenella. Illalla kotiin mennessäni, mieheni pyysi antamaan eteisen hyllyltä jotain ja kommentoi ohi mennen, että kainalossani on suuri reikä. Yleensä se naurattaa ihmisiä ja tunnelma vapautuu. Ihmiset saavat inhimillisen sattumuksen tunteen, joka ei loppu pelissä ole niin kamalan vakavaa - ainakin yleisöllä oli hauskaa hymyillessään kainalossa olleelle reiälle!

Skepuli

======================

Muutamia hauskoja ja hyviksi havaitsemiani keinoja, ryhmästä riippuen: jotta yllätyksellisyys mahdollistaisi spontaanin itsensä esittelyn (nimi ja työtehtävän, perheen ja harrastusten esittely + toisinaan voi lisäksi valita itselleen eläinhahmon, joka kokee olevansa tai haluaa olla); heitän pallon tai muun esineen sattumanvaraisesti (tai annan ryhmän valita vuorollaan heittää)osallistujille, esittely ja heitettyyn esineeseen etunimen kirjoittaminen niin, että se näkyy koko tilaisuuden ajan muistilappuna kaikille ja jää muistoksi kurssista.

Insider

======================

Aloitan joskus esittelykierroksen sillä, että pyydän jokaista kertomaan kuka hän on ja mitä hiuksillesi kuuluu. Itse tietysti kerron myös. Tämä toimii silloin kun osallistujia ei ole valtavasti, sillä jostain mielenkiintoisesta syystä tähän kyllä menee jonkin verran aikaa.

Enkeli

======================

Sisäisen koulutuksen alussa jokaiselle jaettiin nimilappu, jossa oli myös numero. Meitä kehotettiin etsimään ihmiset, joilla oli sama numero, ja sen jälkeen keskenämme juttelemalla selvittämään, mikä meitä yhdisti - miksi olimme saaneet saman numeron. Ensimmäisenä asian hoksannut ryhmä sai aplodit ja symbolisen palkinnon. Numero tarkoitti syntymäkuukautta, mutta ainakin minun ryhmäni etsi jotain ihan muuta yhdistävää tekijää ja niin siinä käytiin läpi niin toimenkuvat, syntymäpaikkakunnat kuin lapsilukukin.

Titta

======================

Pienelle ryhmälle sopii mm. seuraava aloitus. Laita vierustoverit keskenään tutustumaan toisiinsa (2-5 min) riippuen muusta aikataulusta. Tämän jälkeen vierustoveri esittelee uuden tuttavuuden - eli näin ei tarvitse puhua itsestä vaan toinen tekee sen ja tarvittaessa voi esiteltävä täydentää esittelyä.

Ässä

======================

Yksi idea voisi olla, että heti ovella kaikki saisivat kynän ja paperin, minkä jälkeen jokaista kehotettaisiin istumaan sellaisen henkilön viereen, jota ei tunne ennestään. Sitten annettaisiin muutama minuutti aikaa haastatella toista ja tämän jälkeen jokainen esittelisi vieruskaverinsa, joka nousisi siksi aikaa seisomaan. Näin ujonkaan ei tarvitsisi jännittää niin paljon, kun voisi omalla vuorollaan vain seistä ja naapurin vuorolla lukea paperista. Samalla jokainen loisi yhden uuden kontaktin lisää.

Toinen ehdotus on, että ovella jokainen saisi esim. kaulaansa värikoodatun nauhan, jonka mukaan etsisi sitten ryhmänsä (siniset, vihreät jne.). Tämän, sanotaan nyt vaikka alkulämmittelyn, jälkeen joukkueet esittelisivät itsensä vuorotellen. Jokainen meistä lienee huomannut, että jos porukkaa on paljon, menee osa esittelyistä väkisinkin ohi, mutta kun iso joukko on jaettu pienempiin yksiköihin, jäävät yksikkö ja sen jäsenet helpommin mieleen (ja värilliset nauhat helpottavat vielä muistamista).

Tia

======================

Jos aikaa on eikä osallistujamäärä ole aivan tavaton, mukava tapa tutustua toisiin on järjestää ensin kahdenkeskiset haastattelutuokiot (esim. 5 min. per haastattelu), jossa kyselijä saa onkia haastateltavalta sellaisia tietoja, joita haluaa kaikille toisille kaverista kertoa. Haastattelija sitten esittelee kumppanin kaikille. Suositeltavaa tietenkin olisi, etteivät nämä "kaksikot" ennestään tunne toisiaan.

Ari

======================

Lyhyesti, jos kurssilaiset ovat toisilleen vieraita, niin helposti lähtee siten, että jaat porukan pareihin ja sitten parit esittelevät toinen toisensa keskustelunsa perusteella. Kerran käytin sellaista tapaa, kun porukka oli ennestään tuttu, mutta piti jakaa ryhmiin, niin printtasin positiivareiden sivuilta aforismeja ja leikkasin liuskoiksi. Laitoin liuskoihin yhden numeron 1stä 3:een ja sitten pyysin kahvin lisäksi ottamaan korista jokaisen yhden liuskan. Kun tuli ryhmätyön aika, niin pyysin siirtymään samat numerot samaan pöytään.

Aforismi

======================

Hei tämä on hyvin yleisesti käytetty.

Vierustoveri haastattelee sinua ja kysyy ne tavan omaiset kysymykset, kuka, millainen perhe, missä työssä mitä muuta tehnyt, harrastukset, mutta viimeiseksi kysytään, mikä on sellainen asia jota kukaan työtoverisikaan ei tiedä? Näistä tulee aina hyviä keskusteluja, joku on ollut Rock Bändissä solistina joku kiivennyt Himalajalle jne...

Seuraavaksi vierustoveri esittelee sinut muille, Näin ei tarvitse itse jäykistellä kertoessaan itsestään ja saa myös kivan kertauksen itsestään positiivisesti esitettynä.

Leena M

======================

Laitan jotain kivaa tausta musiikki soimaa. Riippuen nyt osallistujien määrästä (pieni ryhmä) käytän kuvia esim. postikortteja. Jokainen osallistuja ottaa esim. yhden kortin ja kertoo kortin kautta muutaman sanan itsestään. Esim. kortissa iso kivi, olen Maija Meikäläinen ja tunnen tällä hetkelläni itseni kiveksi, jännittää niin vietävästi.

Kivi

======================

Aloitin tänä syksynä vanhempainillan esittäytymiskierroksella. Pyysin jokaista vanhempaa kertomaan kenen äiti tai isä on ja sen lisäksi kertomaan mikä tällä hetkellä omassa lapsessa ilahduttaa häntä. Kierros oli voimaannuttava ja sai aikaan lämpimän ja välittävän ilmapiirin keskustelulle. Se viritti vanhemmat ja opettajan hyvälle keskustelutaajuudelle.

Ulla Sara-aho

======================

Aika isossa ryhmässä toimi kivasti sellainen, jossa kysyttiin vieruskaverilta muutama kysymys ja sitten esiteltiin toinen omin silmin. Kerran olen tehnyt tämän kolmen hengen ryhmissä ja sekin toimi hyvin.

Alkuesittely tälle aktiviteetille on tärkeä - ihmiset pitää johdatella kysymään oikeita kysymyksiä, jotta ei tule sitä tylsää "nimi-yritys-titteli-esitystä"

Päivänsäde

======================

Olin viime syksynä esiintymistaidon koulutuksessa ja porukka oli tuntematonta toisilleen. Ohjaaja pyysi satunnaisesti valitun parin kanssa haastattelemaan toisiamme eli minä haastattelin ensin viisi minuuttia kaveria ja samoin teki hän. Kysymykset voivat liittyä harrastuksiin, työhön, perheeseen ym. Haastattelun jälkeen jokainen esitteli itsensä haastateltavan kaverin "housuissa" Siitä tuli hauska etenkin, jos pari oli vastakkaista sukupuolta, jolloin esim. Maija aloitti, että "huomenta, olen Raimo ja 45-vuotias kolmen lapsen isä". Alkujännitys hävisi kummasti ja siitä eteenpäin kurssi sujui oikein leppoisissa merkeissä.


Jaana

======================

Valitse aihe, joka on osa koulutustasi ja pyydä ihmisiä keskustelemaan asiasta pareittain. Sen jälkeen keskustelkaa yhdessä asiasta. Muista, että aiheen tulee olla sellainen, josta jokaisella on jonkinlaisia kokemuksia ja se herättää tunteita.

Tunteet herättävät myös mielenkiinnon koulutettavaan aiheeseen.

Sakari 35

======================

Itse koulutan tulevia insinöörejä. Ensimmäisellä tunnillani jaan opiskelijat pareiksi ja niin, ettei jo ennestään tutut pääse pariksi. Tämän jälkeen he haastattelevat toisiaan hetken aikaa ja esittelevät toisensa luokan edessä. Muut saavat esittelyn lopuksi myös esittää kysymyksiä. Toimii hyvin tälle kohderyhmälle.

Metsämansu

======================

Vinkki kuoromaailmasta, vähän "moduloiden": kun joku sanoo nimensä, toiset toistavat sen kuorossa, ääneen! Aikaahan tuo vie, mutta hauskaa on!

Toinen Merja

======================

Joskus olen ollut esittelyssä, missä piti keksiä oman nimen alkukirjaimesta itseä parhaiten kuvaava adjektiivi. Se oli hauskaa. Samalla tutustui muihin kurssilaisiin, kun kerrottu adjektiivi herätti keskustelua. Ja nimet jäivät paremmin mieleen, kun oli adjektiivi mihin nimen yhdistää.

Myös se oli hauskaa, kun esittelyvuorossa olevan piti yrittää muistaa aikaisemmin esitelleiden nimet. Näin osallistujien nimet jäivät hieman paremmin mieleen.

Lea

======================

Nousepa tai mene puhujanpönttöön esittäytymään siten, että kompastelet tai tiputat paperisi lattialle. Aloita esittäytymisesi vaikka "Hyvänen aika sentään, tässä sitä nyt ollaan...".

Jännittäjäesiintyjälle siitä on apua itselleen: jopa yleisö toivoo puolestasi, että loppu menisi hyvin, ja omalta osaltasi puheesi on rentoutuneempaa, koska enää ei ole mitään menetettävää.

Konkariesiintyjälle tässä olisi mielenkiintoinen testi katsoa kuinka nopeasti saa yleisön luottamuksen takaisin.

Anne

======================

Pyydä osallistujia kertomaan
- mitä merkittäviä tapahtumia muistavat syntymävuodestaan
- ottamaan selvää vierustoverista ja esittelemään hänet: esitellään siis toinen toisemme
- lempiväri, lempieläin, lempivuodenaika jne.
- mikä tekee iloiseksi
- hauskat puolensa
- historiansa kohokohdat omasta mielestään
- itsestään runomuodossa
- kolmella sanalla
- kuka hän on oikeasti

Aloita esittelemällä itsesi vitsikkäästi, niin yleisökin vapautuu kertomaan - ainakin osa - vitsikkäästi itsestään

Sari

======================

Olen osallistunut moniin koulutuksiin ja kaksi erilaista esittäytymistä on jäänyt mieleeni:

1) Ensimmäinen kertoi nimensä. Seuraava kertoi edellisen etunimen ja sitten oman nimensä. Jokainen yritti muistaa kaikkien häntä ennen esitelleiden etunimet ja viimeisenä sanoa oman nimensä.

2) Kouluttaja aloitti sanomalla, että nyt on lokakuu, kenellä on tässä kuussa nimipäivä? Ne joilla oli, esittäytyivät ensin. Seuraavaksi esittäytyivät marraskuussa nimipäiviä viettävät, joulukuussa jne.

Minna

======================

Pari viikkoa sitten seminaaripäivän yhteydessä osallistujia pyydettiin kertomaan nimensä ja jokin asia itsestään, joka ei liittynyt työhön. Nimet eivät jääneet mieleeni, mutta muistan kenen sankari on Mikki Hiiri, kuka on innostunut puutarhanhoidosta ja kenellä on sama harrastus kuin itselläni. Tämä auttoi keskustelun alkuun pääsemisessä.

Eerika

======================

Olin tilaisuudessa, jossa osallistujia pyydettiin kukin vuorollaan kertomaan, mikä juuri hänessä on erikoista. Joku kertoi syntyperästään, joku harvinaisesta harrastuksesta. Parasta kuitenkin oli se, että jokainen keksi itsestään jotakin erikoista ja se loi koko tilaisuudelle hyvin myönteisen hengen.

Jos tilaisuus pidetään esim. työn puitteissa, jossa osallistujat ovat puolituttuja, voi aloittaa lyhyellä esittäytymiskierroksella. Jokainen kertoo nimensä ja työpaikkansa ja sen lisäksi itsestään jotakin, jota muut osallistujat eivät ehkä osaisi hänestä arvata. Ainakin meidän konsernissamme tämä on ollut mukava tapa tutustua ihmisiin ja löytää jo tutuista ihmisistä uusia puolia.

Tina

======================

Huomenien jälkeen aikoinaan kouluttajan urallani kysäisin osallistujilta, että onko teillä ollut hyvä aamu ja yritin aina kertoa jonkun henkilökohtaisen pikku detaljin aamusta. Jos kerroin koirasta, kuulin kohta pari koiratarinaa, jos kerroin lapsista, kohta joku muukin kertoi. Kun kaikki olivat varmasti kuulolla, aloitin esittelemällä itseni, en mitään ansioluetteloa vaan minimin mitä oli siinä tilanteessa hyvä tietää ja vähän jotain henkilökohtaista.

Jos esittelyssä vaaditaan vain tiukkaa asiaa omasta erinomaisuudestaan, tekee se vähän jäykän fiiliksen heti alkuun. Pyysin esittelyn aikana kertomaan tärkeimmän tavoitteen miksi on paikalla. Sitten jossain vaiheessa huomasin, että kouluttajan pikku mokat ilahduttivat ja sain kuulla, että kas vain minäkin teen virheitä, jolloin tunnelma kyllä vapautui.

Aloin sitten tekemään vähän joka kurssilla jos oli hiljaista porukkaa, samoja mokia tahallani ja sitten vain naureskelin itselleni. Ei taida olla minun päiväni, tällaista tämä on kun on vain ihminen jne. Kun uskaltaa olla ensin itse oma itsensä eikä yritä esittää liikaa, niin muut huomaavat sen ja tunnelma vapautuu. Tähän kykenee jos on varma omasta asiastaan mistä puhuu. Ei siinä vitsit lennä ja tunnelma on kireä jos ei ole itse ehtinyt riittävästi valmistautua.

Ope

======================

Esittelystä voisi tehdä ryhmä muotoisen ensiksi ja sitten ryhmässä esitellään koko ryhmä.

Ritu

======================

Heissan, aloitus voisi olla: mummot aloittavat esittelyn kertovat lapsenlapsistaan. Ne joilla on jokin lemmikki eläin ja kertovat siitä. Kihloihin-naimisiin aikovat.

Tulevat vanhemmat-isovanhemmat. Ainakin lapsenlapset ja lemmikit sulattavat mielet rennoiksi.
Ja sarjaa voisi jatkaa veneilyn harrastajat ym. Hyväksi havaittuja.

======================

Tässäpä yksi vinkki, jonka olen kokenut ja toimii hyvin: Pyydä osallistujat nousemaan ja menemään piiriin, niin että kaikki näkevät toisten kasvot. Mene itse aloittajan paikalle ja sano että kun minä tulin tänne täällä oli XX (kerro nimesi).

Seuraava piirissä oleva sanoo: kun minä tulin tänne täällä oli XX (sanoo sinun nimen) ja minä XXX (kertoo oman nimen) seuraava sanoo kun minä tulin tänne, täällä oli XX ja XXX ja minä XXXX jne. kunnes jokainen on kertonut nimensä. Loppua kohden tämä vain hauskenee, varsinkin jos on paljon osallistujia, kun vuorossa oleva yrittää muistaa kaikkien nimet.

T-T

======================

Oletko kokeillut pistää koulutuksen osallistujat esittelemään toinen toisensa? Vain muutama minuutti kuluu, kun he ensin lyhyesti tutustuvat toisiinsa esim. pareittain, jonka jälkeen pari esitellään koko ryhmälle. Toisesta voi kertoa small talk -tyyliin jonkin mielenkiintoisen yksityiskohdan. Kouluttautujat kommunikoivat heti toistensa kanssa, ja parhaimmillaan esittelystä tulee huumorilla höystetty. Työniloa!

Emmy

======================

Jokainen kertoo itsestään yhden asian, jota ei osaa tehdä (esim. työssään), mutta haluaisi oppia. Jos joku ryhmästä tietää miten se tehdään, niin kertoo/opettaa sen kysyjälle koulutuksen jälkeen. Jos kyseessä on saman yrityksen työntekijät, kehittää tämä varmasti yhteishenkeä ja murtaa tietämättömyyden pelkoja.

Puumis

======================

Monelle varmaan hyvinkin tuttu, mutta pikkuisen erilainen tapa: osallistujat eivät esittelekään itse itseänsä, vaan vieruskaveri esittelee vieressä istuvan. Jaa ihmiset pareittain ryhmiin, anna muutama minuutti aikaa haastatella toista (nimi, ammatti, harrastukset, mitä vaan...).

Sitten kaveri kertoo: "vieressäni istuu Mirja, joka on töissä siellä ja siellä. Mirja odottaa tältä koulutukselta paljon..." Ja niin edespäin. On kokemus kuulla itsestään puhuttavan jonkun toisen suulla!

Sartsa

======================

Tämä on sellainen nuorisomallia oleva esittäytyminen: Pyydä osallistujia miettimään oman sukunimen etukirjaimella alkava, itseä hyvin kuvaava adjektiivi ja esittäytymään sillä tavalla: "kärsivällinen Koistinen" tai "vauhdikas Väänänen" ja sitten kertoa perustelut - yllättävän hyvin jää nimet mieleen! Jos haluaa vähemmän nuorisoversion, niin voihan tietty adjektiivin soinnuttaa etunimenkin mukaan.

Leila

======================

Osallistuin itse aikanaan kurssille jossa esittäytyminen oli kerrankin hauskaa. Aluksi ryhmäläiset jaettiin pareittain ja ensin oli tarkoitus tutustua omaan pariin. Muille ryhmäläiselle esiteltiin sitten oma pari, eikä itseä. Hauskaksi esittelyn teki se, että esittelyn "oheismateriaalina" tuli käyttää piirtoheitinkalvoja, joihin oli saanut vain piirtää jotain esiteltävää henkilöä kuvaavia asioita, sanoja ei saanut siis kalvolla käyttää. Saatiin monet hersyvät naurut.

Aila

======================

Riippuu koulutuksesta. Onko opiskelijat vasta elämänsä 1, 2 tai 3:a koulutuksessa. Olen itse (jo useamman koulutuksen läpi käynyt), todennut todella turhauttavaksi esitellä itseään, opiskelu ja työhistoriaa. Voihan kertoa itsestään vaan nimen, mutta sekin tuntuu könköltä. Hyvä ja rentouttava tapa olis käyttää esim. Onnistujan pelikortteja. Ensin esitellään itsensä, sitten vetästään kortti ja luetaan. Kierros loppuun ja siitähän se juttu sitten luontevasti viriää!

Helleena

======================

Pitää seistä yhdellä jalalla ja sanoa oma nimi ensin takaperin ja sitten vasta oikeinpäin.

Anne Vieri

======================

Pyydä ihmisiä pareittain tutustumaan hetki toisiinsa ja sen jälkeen pyydä heitä esittelemään toinen toisensa. Murtaa kyllä jäät! Useinhan on helpompi kertoa toisesta kuin itsestään...

Mia

======================

Mikäli ryhmä on suhteellisen pieni, on hyvä pistää kaikki rinkiin. Kouluttaja esittäytyy, heittää pallon jollekin ryhmän jäsenelle joka esittäytyy, heittää pallon summissa seuraavalle jne. Näin ei kukaan ehdi jännittää omaa esiintymisvuoroaan.

Käenpesä

======================

Aika yksinkertainen, mutta hauska tapa on pyytää koulutettavia esittäytymään "Mikä eläin olisit ja miksi?" Tämä saa koulutettavat virittäytymään itsensä tutkiskeluun, eikä niinkään kouluttajan ominaisuuksien arvioimiseen koulutuksen alkumetreillä. Luonnehdinnat ovat usein aika hauskoja ja jännitystä poistavia...ja niissä voi tulla esiin melko mielenkiintoisiakin kuvauksia.

Maarit Slätis

======================

Osta Mustapekka -kortit, jaa jokaiselle osallistujalle kortti niin, että muodostuu kaksi paria samasta perheestä. Henkilöt etsivät parin itselleen, kertovat toisilleen itsestään ja lopuksi pari esittelee oman perheenjäsenensä muille osallistujille. Homma toimii lasten ja aikuisten kesken todella hyvin ja murtaa jään tosi tehokkaasti huumorin keinoin raskaammissakin palavereissa.

E. Kekki

======================

Kokeile tätä: jaa jokaiselle koulutukseen osallistuvalle pätkä vaikka villalankaa. Homma menee näin: esittäytymisen aikana lanka kierretään etusormen ympärille ja esittäytyminen kestää sen aikaa, kun lankaa riittää. Pätkät voivat olla erivärisiä ja vahvuisia ja etukäteen voi testata, että langanpätkät ovat sopivanpituisia tähän juttuun.

Jaana

======================

Olen huomannut, että usein koulutuksen osallistujien esittely aiheuttaa joillekin jännitystä kun
odotetaan sitä omaa vuoroa. Siinä menee ohi korvien toisten esittelyt kun samalla miettii koko ajan, mitä itse sanoisi ja mahdollisimman lyhyesti.

Tähän voisi tuoda parannusta esim. jos luennoitsija pyytäisi esittäytymään epämääräisessä järjestyksessä. Voisi esim. pyytää, että kesäkuussa syntymäpäiviä viettävät nostaisivat käden ylös ja esittäytyisivät. Tai K-kirjaimella alkavat jne. kunnes kaikki olisivat esittäytyneet. Näin jäisi turha jännitys pois.

Toinen tapa voisi olla, että luennoitsija tavallaan kuin haastattelisi jokaista, esittäen kysymyksiä hänen työstään ym.

Syksyn tyttö

======================

pitää seistä yhdellä jalalla ja sanoa oma nimi ensin takaperin ja sitten vasta oikeinpäin

Anne vieri

======================

Kerran järjestin iltatilaisuuden työntekijöille, jossa oli puolisot mukana. Siellä esittelimme toisemme niin, että puoliso esitteli oman puolisonsa ja samalla kertoi jonkun salaisuuden puolisostansa (kysymättä toiselta).

Tämä oli todella hauska juttu ja niitä juttuja muistellaan vieläkin hymyssä suin - vaikka tapahtumasta on yli vuosi aikaa. Ja mikä tärkeätä, ilta oli hyvin onnistunut.

Päivänsäde

======================

Entäpä jo kaikki esittäytyvät yhteen ääneen. Äkkipäätä ei ole järkeä, silti kuitenkin uskon että siitä saa hyvän keskustelun aikaiseksi. Miksikö?

Vaikka siksi että monelle suomalaiselle kiertoesittelyt (lue: oman nimen sanominen ääneen toisten arvioitavana) ovat kauheita, joskin toisille ne ovat egoloiston hetki. Tämä antaa tilaisuuden keskustella siitä miltä tuntui puhua itsestäsi kun kukaan ei kuullut mitä sanoit.

En muuten ole vielä kokeillut, aion kokeilla seuraavassa mahdollisessa tilaisuudessa.

Matti

======================

Voi olla, että tätä on usein käytetty, mutta itse koin tilanteen ensi kerran pari vuotta sitten ja pidin kovasti tavasta löytää toisilleen tuntemattomien ihmisten persoonasta ja ajatusmaailmasta heti alkuun mukavia ulottuvuuksia. Kouluttaja pyysi kutakin itsensä esittelyn lisäksi kertomaan kenet haluaisi päivällisseuraksi ja miksi. Oli todella hauskaa ja mielenkiintoista kuulla ihmisten valintoja.

Lisäksi siinä joutui itsekin todella nopeasti laittamaan itsensä likoon ja löytämään omaan kiinnostukseen ja arvomaailmaan sopivat henkilöt.

Neptunus

======================

Itse olen havainnut hyväksi ainakin nuorten kanssa pari esittäytymistapaa:

1. Jokainen osallistuja ottaa parin ja he esittäytyvät toisilleen. Sitten he esittelevät toinen toisensa muulle joukolle.

2. Otetaan parit ja parit keskustelevat hetken siitä missä asioissa he ovat samanlaisia. Samankaltaisuudet voivat olla mitä tahansa, esimerkiksi molemmat tykkäävät uida tai molemmat ovat käyneet lukion tai ihan mitä tahansa! Näin vieraat ihmiset tutustuvat toisiinsa ja samankaltaisuuksien purkaminen ryhmän kanssa on hauskaa.

Toimii erittäin hyvin myös suuremmalla ryhmällä, 20 ihmisen samankaltaisuuksien löytäminen onkin jo haasteellisempaa!

-ST-

======================

Itse olen käyttänyt joskus omissa ryhmissäni osallistujien uutta nimeämistä esittelyvaiheessa: otetaan etunimeksi oma toinen nimi ja laitetaan äidin tyttönimi sukunimeksi. Tuleepas aikalailla hupaisia yhdistelmiä... Kun itse esittelee itsensä ensin, muut tulevat kyllä perässä. Sitä paitsi homma antaa myös osallistujalle itselleen pientä virikettä, joku saa jopa väläyksen tutustua sukuunsa paremmin, yms.

Apollo

======================

Olin kerran koulutuksessa missä esittelyn sijasta jokaisen piti kertoa (keksitty) tarina siitä mistä oma nimi on peräisin. Miksi olet juuri sen niminen. Se toimi sen viikonlopun kestäneen kurssin ajan myös hyvänä muistisääntönä (tuo oli se postimyyntityyppi jne). Tarinat olivat yleensä hyvin humoristisia ja helppo muistaa. Suosittelen.

Heli

======================

Tee iso piiri, jossa seisotte ja itse olet osana sitä. Sano nimesi ja muodosta se myös body percussion -tyyliä käyttäen, eli taputa käsillä, reisiin, mahaan/tömistele nimesi. Sitten jokainen esittelee vuorollaan itsensä ja muut kertaavat kyseessä olevan esittelijän nimen body percussion -tyylillä!

Dioba

======================

Jaa osallistujat pareihin. Anna heille 5 minuuttia aikaa esitellä itsensä toisilleen. Tämän jälkeen kukin esittelee koko ryhmälle oman parinsa, eikä itseään kuten yleensä on tapana.

Osallistujia voi myös ohjeistaa asioista, joita esittelyssä tulisi käsitellä.

Jarno

======================

Tuoreena opiskelijana olen törmännyt tunnin / luennon / tilaisuuden aloituksen keinona METAFORAan. Mielestäni "murtaa jään" ja keventää tunnelmaa kivasti!

Kukin kertoo oman nimensä, kotipaikkansa ja metaforan esim. seuraavista:

Kerro metafora, joka kuvaa sinua ja/tai tämän hetkistä oloasi ja tunteitasi.

Luontometafora: poimi luonnosta pieni kappale, joka kuvaa sinua.

Kuvia esim. Aku Ankasta, jolla on erilaisia ilmeitä laidasta laitaan ja osallistujat valitsevat sen hetkiseen olo- ja tunnetilaansa sopivan ilmeen. Tämä vaatii vetäjältä askartelua ennakkoon!

Aikuisopiskelija

======================

Laitetaan vierustoverit esittelemään toisensa. Osallistujat saavat vähän aikaa neuvotella ja antaa tietoja toiselle. Sitten ensin, esiteltävä kertoo nimensä ja sitten esittelijä kertoo missä toinen asuu ja tittelit ja sitten jotain kivaa esim. lemmikkieläimet, harrastukset tai jotain kotiväestä tai muuta merkittävää tai jotain muuta mainittavaa.

Hilkka 50v

======================

Yksi erittäin hyväksi havaitsemani tapa saada ryhmä avaamaan suunsa on laittaa heidät haastattelemaan toisiaan parityönä. Tämän jälkeen he esittelevät vierustoverinsa kertoen nimen, miksi tämä halusi tulla isona ollessaan pieni, missä tämä henkilö on erityisen hyvä (esim harrastus) ja sitten yksi piirre, jota kukaan ryhmässä ei tiedä hänestä.

Tämä kaikki kertoo paljon ihmisestä ja saa vanhatkin kollegat näkemään toisen eri valossa!

Maarit

======================

Minulla on käytäntöjä monenlaisia erilaisia, ja mielikuvitus vain on rajana uusia keksiessä. Toimivinta ja suosituinta ovat yleensä olleet erilaisten korttien käyttö. On olemassa monenlaisia valmiita korttisarjoja, joista ihmiset voi laittaa valitsemaan kuvan, tai sitten ne otetaan sattumalta. Tutustumisessa toimivat erityisen hyvin esimerkiksi kuvat, joissa on henkilökuvia. (esim. persoonakortit) Sitten kukin saa kortin kautta kertoa jotain itsestään. Huomio itsestä siirtyy korttiin eikä jännittäminen kasva kiusallisen suureksi.

Olen käyttänyt myös kysymyskortteja. Kartongille kirjoittanut erilaisia hatusta vedettyjä hauskoja erikoisia kysymyksiä, jotka joskus olen jopa piilottanut koulutustilaan ja koulutustilanne on alkanut sillä, että jokainen on etsinyt itselleen yhden kysymyksen, ja sitten on palattu rinkiin, jossa vuorollaan kukin on lukenut kysymyksen ja vastannut siihen.

Tässäpä vaikka tällaiset ihan näin esimerkkinä.

MinnaTuulia

======================

Jokainen sanoo koko nimensä ja kirjoittaa etunimensä taululle kirjaimet allekkain. Jokaisesta kirjaimesta alkaa jokin itsestä kertova lause tai adjektiivi.

M Minä olen Maarit, 45 v.
A Aloitin assistenttina v. 2004.
A Ajattelen aamuja aina uutena alkuna.
R Rakastan rauhallisia viikonloppuja.
I Iloitsen mukavista työkavereista.
T Tahdon oppia lisää taloushallintoa.
Nimikin jää mieleen muille paremmin kun sen näkee kirjoitettuna.

Maarit

======================

Laita wc-paperirulla kiertämään ja kehota jokaista ottamaan tarvitsemansa määrä paperia. Kun kaikki ovat saaneet paperinsa, pyydä heitä vuorollaan kertomaan itsestään yhtä monta asiaa kuin kyseinen henkilö on ottanut rullasta wc-paperin palasia.

Vanha, mutta hauska

======================

Tarkasta osallistuja listaa ja pyydät seisomaan kaikki jotka ovat esim. tietystä kaupungista, työpaikasta, ammatiltaan jotain tiettyä jne. Näin kaikki osallistuvat ja ei tarvitse henkilökohtaisesti esittäytyä esim. isossa joukossa jossa ei ole aikaa.

Toinen tapa in että aloitat sanomalla "minä olen Merja ja osaan tehdä näin" ja teet jonkun tempun, esim. taputat käsiä. Sitten toistatte koko joukon kanssa "sinä olet Merja ja osaat tehdä näin" ja teette tempun. Näin jatketaan kunnes kaikki ovat esittäytyneet ja tehneet tempun. Kaikki myös toistetaan. Sopii pienemmässä piirissä ja iskee myös aikuisiin.

Jokainen voi myös esitellä itsensä nimensä alkavalla adjektiivillä. Esim. minä olen Merja menevä.

Muru

======================

Alkuesittely jännittää useitakin osallistujia joten sen pitäisi olla erittäin luonteva ja juuri jännityksistä vapauttava, ei lisää luova juttu. Olen osallistunut itse kerran koulutustilaisuuteen jossa (tosin kaikki olivat naisia!) vetäjä pyysi kaikkia miettimään omalla nimellään alkavan itseensä sopivan adjektiivin ja esittäytyvän sitten tätä, esim. Pirkko-Pirteä nimeä käyttäen ja kertoen lyhyesti mitä tekee ja mistä päin Suomea tulee.

Ei sen enempää alussa - ja virallinen nimihän firmatietoineen oli tekstatussa lapussa pöydällä. Muistan vieläkin muutaman 'nimen' vuosien takaa.

Ulla-Uuttera

======================

Pistä opiskelija puhumaan vierustoverista ja esittelemään hänet, joko keskustelun jälkeen tai vaikka ulkonäön perusteella.

Tarja

======================

Yksi aika kiva keino on se, että henkilöt tutustuvat toisiinsa pareittain muutamien minuuttien ajan. He esittelevät sitten toisensa. Tilaisuuden hengestä, osallistujista yms. riippuen nimen lisäksi, paikkakunnan, firman, harrastukset, lyhyen työhistorian (kuinka kauan olen ollut näissä hommissa) perhetaustan - ihan siitä riippuen mitä tilaisuus vaatii. Tämä vie aikaa, mutta on erittäin antoisaa.

Melisa

======================

Voisikos sen tehdä niin päin, että aloitetaan normaalisti jostakin. Mutta! Sen sijaan että esittelisi itsensä, saisi valita joukosta jonkun jolle osoittaa kysymyksensä: "Kuka Sinä olet?" Ja myös keskittyisi sitten kuuntelemaan ja ottamaan vastaan uuden esittäytymisen. Saattaisi helpottaa jännittäjille tilannetta, jos onnistuu kysymään vain yhdeltä ja vastaamaan vain yhdelle - sulkemaan muut 'ulkopuolelle' hetkeksi.

Timate

======================

Itse olen kokenut kivaksi aloitukseksi tavan, jossa kerrotaan osallistujille perinteisten työpaikkojen sijaan

1. itsestä jotain, mikä ei ole ihan tyypillistä sinusta eli edes välttämättä kaikki läheiset ei sitä tiedä.
2. taito, minkä haluaisit oppia
3. haaveesi

Afrodite

======================

Minulle on jäänyt mieleen päiväkodilla tehty esittely: Laitettiin kiertämään vessapaperirulla ja pyydettiin jokaista ottamaan siitä paperia sen verran kuin arvio päivässä käyttävänsä. Sitten aloitettiin esittelyt. Jokaista ottamaansa paperiarkkia kohti piti kertoa itsestään yhdellä lauseella.

Lievensi kivasti esittelyn jännitystä ja toi myös hauskoja hetkiä, kun joku kertoi aikansa itsestään ja perheestään ja sanoi lopuksi: "Pyllyn alla on lisää paperia, mutta niistä en kerro mitään..."

Ekoisti

======================

Olen partiossa, ja meillä on esim. kaikilla kursseilla ja muissa sen kaltaisissa tilanteissa tutustumisleikkejä. Tässäpä siis yksi hyvä:

Kaikki istuvat ringissä (tuoleilla tai lattialla, samapa tuo), ja yksi on siinä keskellä rinkiä (vaikka se kurssin vetäjä näin aluksi). Kaikki ovat totta kai alussa esittäytyneet, ja nyt joku istuva henkilö (vain yksi heistä siis) sanoo jonkun nimen, niin ringin keskellä oleva (seisova) olento yrittää ehtiä koskettaa häntä (käärityllä sanomalehdellä tai jollain muulla pehmeällä) ennen kuin tämä kerkeää sanomaan jonkun muun paikallaolijan nimen.

Näin kaikkia nimiä tulee hoetuksi jonkun aikaa, ja aina jos/kun keskellä olija kerkeää huitaisemaan jotakuta sanomalehdellä ennen kuin tämä kerkeää sanomaan nimen, niin keskellä olija pääsee istumaan ja huitastu joutuu keskelle.

Jupiter

======================

Esittely voi tapahtua hernepussin, pallon. lankakerän, stressilelun tms. heittelyllä piirissä. Pussin tms. saanut kertoo nimensä ja jotakin itsestään ja heittää sitten sen jollekin toiselle, joka taas kertoo itsestään jne.

Punakettu

======================

Kartta

Kartan avulla osallistujat saadaan liikkeelle. Lisäksi voi löytyä mielenkiintoisia yhteyksiä.
Kuvaile käyttämäsi kartta lattialle. Kävele kartta ympäri ja kerro missä mikin paikka suunnilleen on. Esim. Helsinki on täällä, Mikkeli on tässä jne.

Pyydä osallistujia asettumaan kartalle siihen kohtaan joka vastaa antamaasi kysymykseen.
Esim. missä olet syntynyt + Missä olet opiskellut? Mistä paikasta sinulla on positiivisin muisto jne.
Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen niin pyydä osallistujia kertomaan nimensä ja miksi valitsi juuri sen paikan. Jätä mahdollisesti syntyvät ryhmät hetkeksi juttelemaan keskenään.

Punakettu

======================

Jos tarvitsee vain tietää etunimi, käytän itse usein sitä että keksitään etunimellä alkavalla kirjaimella positiivinen adjektiivi. Esim. Minä ole Marja Mukava, minä ole Olli Onnistuja, Pirjo Pirteä...
Ja jos porukkaa on vähän, voi laittaa seuraavan sanomaan aina edelliset: Saanko esitellä oikealla puolella istuu Irja Innostuja ja Simo Sisukas ja minä ole Yrjö Yllättäjä.

Yksi pienyrittäjä

======================

Olin äskettäin koulutuksessa, jonka aluksi kouluttaja esitteli itsensä ja asetti sitten huoneen keskelle muovailuvahapaketteja. Muovailuvahat olivat erivärisiä ja eripaksuisia, ja ideana oli muovailla jotakin, joka kertoo minusta juuri nyt.

Aikaa oli ehkä parikymmentä minuuttia, joten mihinkään erityisen korkealentoiseen ei ollut tarkoitus päästä. Jokainen ryhtyi toimeen ja kun muovailut oli tehty, osanottajat kertoivat nimensä ja mitä kukin halusikin sanoa, sekä esitteli työnsä. Työt olivat hupaisia, vakavia, pohdiskelevia...

Tilanne, ihmiset ja muovaillut työt aivan laidasta laitaan jäivät hyvin mieleen! Epäsovinnainen tapa toimi ainakin tässä porukassa, jossa oli taustoiltaan ja iältään erilaisia ihmisiä.

Katri

======================

Hämärrä huone, laita jokin hyvä musiikki soimaan, Albinonin adagio tms. ja jaa kaikille pieni lappu, jossa on sanalasku, josta tulee hyvä mieli kuten esim. Ruoka, viini ja rakastelu, vain liikaa on tarpeeksi...ja mukana voi olla myös karamelli veren sokerin kohottamiseksi.

Mirja

======================

Riippumatta siitä, tuntevatko osallistujat toisensa vai ei, niin vieruskaveri esittelee. Menee usein metsään, mutta ainakin tilanne rentoutuu.

Sporttisihteeri

======================

Ota esiintymis- ja näyttelijätaidot peliin, esittele puhuja räväkästi, jos se vain sopii tilaisuuden muuhun luonteeseen. Käytä "Hollywood-tyyliä", muista eleet ja ilmeet, näyttele vään "yli", näytä oma innostuksesi!

Tutki esiteltävän taustaa ja poimi sieltä esimerkiksi lyhyt "lentävä lause" tai huumoripitoinen asia/kommentti, jonka esiteltävä on sanonut (ja joka liittyy puheen aiheeseen). Muista tietysti hyvän maun rajat, mutta mielestäni pieni huumorin pilkahdus usein rikkoo jäätä parhaiten, jos tilaisuus on luonteeltaan kevyt, eikä liity esimerkiksi surutyöhön tai muuten hyvin vaikeisiin asioihin.

Silloin ei leikinlasku sovi, vaan kannattaa ennemmin esitellä asiallisesti, vaikkapa miten puhuja liittyy käsiteltävään aiheeseen, esimerkiksi hänen taustastaan omakohtainen kokemus käsiteltävästä aiheesta tms. Se antaa kuulijoille ykseyden tunteen, että puhujakin tietää mistä puhuu, ja on kohdannut samanlaisia asioita kuin kuulijat tai tietää tarpeeksi, että hänen sanaansa voi luottaa, hän todella tietää mistä puhuu.

Summa Summarum: esiteltävän taustasta riittävät tiedot esiin suunnitteluvaiheessa ja esittelyn rakentaminen sen pohjalta.

Mare

======================

Kaikille pitäisi olla iso nimilappu selkään ja toinen hiukan pienempi eteen, ettei ole tiellä ja kolmas lappu pöydälle. Kirjoituksen pitää olla niin selvää ja luettavaa, että näkee ilman silmälaseja. Vierustoveri voi kiinnittää lapun selkään.

Jokainen voi piirtää nimilappuunsa jonkun kuvan tai puumerkin reunaan.

Pikaisesta esittelykierroksesta ei jää mitään mieleen.

Nainen

======================

Itse ole laittanut ison joukon esittäytymään esim. syntymäkuukauden mukaan. Siis nostattanut seisomaan tammikuussa syntyneet jne.  Kommentoinut jotenkin positiivisesti ja toivottanut tervetulleeksi. Tähän käy tietty silmien väri, lapsuuden perheen sisarusten määrä tai mitä ikinä myönteistä luokittelua nyt keksiikään käyttää.

Satua

======================

Kouluttaja kirjoittaa kaikkien kolkutettavien nimet arpalapuille ja jakaa laput sen jälkeen koulutettaville. Ensimmäinen kertoo arvionsa nimetystä henkilöstä (vain hyviä ja mielialaa nostattavia asioita). Sen jälkeen asianomainen (arvioitu henkilö) kertoo, miten hyvin arvaus osui häneen. Jne jatketaan kaikki koulutettavat läpi.

Jooseppi

======================

Itse olen käyttänyt mm. kortteja. Tarvitset kasan erilaisia postikortteja. Pyydät osallistujien valitsemaan yhden, minkä avulla hän kertoo jotain itsestään. Tämä on tuonut itsellekin uuden harrastuksen. Ollessani kirjakaupassa tai matkoilla etsin mielenkiintoisia kortteja kokoelmaani.

Ope

======================

Esittäytyminen voi tapahtua siten, että osallistujat pareina tutustuvat toisiinsa ja sitten parin toinen jäsen esittelee toisen kaikille osallistujille.

Punakettu

======================

Meillä oli hierojakoulutuksen yhteydessä sellainen hyvä käytäntö että kirjoitimme itsestämme paperille, lisäksi vieruskaverimme haastatteli, jonka jälkeen vieruskaveri esitteli osallistujan
luokalle.

Heidi

======================

Ol oma ittes. Puhu omal murttellas. Sano lyhyest jotta kiva henkilökohtast kans. Toiset huama sillon heti, että sää olekkin luanikas ihmine.

Laitilan flikka

======================

Erilaisia korttisarjoja/maisemakortteja tms. kuvia voi hyödyntää. Jokaista osanottajaa pyydetään valitsemaan kortin mikä kuvastaa valinnan tai tarpeen mukaan esim. tämän aamun fiiliksiä/odotuksia koulutuspäivän suhteen/persoonallisuutta jne. Puretaan siten, että jokainen osaltaan näyttää kuvaa/korttia ja esittelee itsensä sekä kertoo miksi valitsi tietynlaisen kortin.

Mariia73

======================

Eräässä koulutuksessa tehtiin niin, että piti esitellä itsensä oman toisen etunimen ja äidin tyttösukunimen kanssa. Tämä toimii ainakin tutussa porukassa - tuttujen kasvojen takaa löytyykin uudenniminen ihminen.

Satu

======================

Ehdotus 1.
Jokainen esittelee itsensä siten, että sanoo itsestään adjektiivin, joka alkaa samalla kirjaimella kuin oma nimi, esim. Aurinkoinen Anne

Ehdotus 2
Jokainen esittelee nimensä, ja kertoo, mitä odottaa koulutuksesta

Ehdotus 3
Jokainen esittelee nimensä, ja osoittaa sen jälkeen jotakuta, kenen tulisi esittäytyä seuraavaksi ja miksi.

Ehdotus 4
Jokainen esittelee itsensä tangonimen eli toinen etunimi ja äidin tyttönimi

Ehdotus 5
Jokainen esittelee itsensä ja kertoo, millainen tunne, minulla on juuri nyt.

Ehdotus 6
Jokainen ottaa kortin "Positiivareiden pakasta", lukee sen ja kertoo, mitä kyseinen ajatus tarkoittaa hänen elämässään.

Ehdotus 7
Jokainen kertoo nimensä, ja minkä väriset alushousut on.

Ehdotus 8
Jokaiselle on jaettu laput, jossa on valmiina muutama aloitettu lause ja lauseita pitää jatkaa niin, että esittelee itsensä.

Ehdotus 9
Kuvitellaan tilanne, jossa olet menossa esittäytymään appivanhemmille, ja esittäydyt sen mukaisesti.

Ehdotus 10
Kuvittelet esitteleväsi itsesi radiossa, ja kerrot esittelyn perään, mikä on lempibiisisi.

Anne Karilahti

======================

Aloitin uuden koulun viime tammikuussa ja esittelimme toinen toisemme hauskalla tavalla, kiitos opettajamme Irmelin.

Hän pyysi meitä jokaista valitsemaan eläimen, joka alkaa samalla alkukirjaimella kuin oma etunimemme. Kun oli itsensä esittelyvuoro, kerroimme luonnollisesti oman etunimemme ja eläimen. Lisäksi piti kertoa muutamalla sanalla miksi valitsimme juuri ko. eläimen. Voi kuinka meillä oli hauskaa ja nimet painuivat aika kivasti mieleen. Lisäksi aina oman esittelyn perään kerroimme toistemme etunimen ja eläimen. Vielä lähes vuosi myöhemmin muistamme toistemme nimet ja eläimet.

Pauliina - possu

======================

Yksi hyvä keino on seuraavanlainen: Pyydä osallistujia keskustelemaan pareittain hetken aikaa (5min.) ja tiedustelemaan toiselta asioita, mitä voi sitten kertoa koko muulle porukalle. Keskusteluajan umpeuduttua toinen pareista esittelee sen toisen - kenenkään ei tarvitse esitellä itseään!

Kurssilainen

======================

Yleensä jännitän jonkin verran koulutusten ym. alussa itseni esittelyä. Eräällä kurssilla esittäytyminen sujui mielestäni todella rennosti. Kouluttaja antoi kymmenisen minuuttia aikaa esitellä itsensä vierustoverille. Hän antoi muistaakseni vinkiksi kertoa jotain siihen koulutukseen liittyvistä asioista (työhistoriaa, nykyinen tilanne, mitä odottaa koulutuksesta).  Teimme vierustoverin kanssa muistilapun ranskalaisilla viivoilla toistemme tilanteesta. Sitten varsinaisessa esittelyssä kerroimmekin lyhyesti vierustoverista, emmekä itsestämme. Se oli huomattavasti helpompaa ja mielenkiintoisempaa, kuin itsensä esitteleminen.

Olimme kaikki outoja toisillemme, niin siinä jo luontevasti tutustui vieressä istuvaan lajitoveriin. Ja jos joku puhui ihan omiaan, niin vieressä istuva voi luontevasti oikaista, että oikeastaan oli niin, että... Koulutukseen syntyi heti kättelyssä vuorovaikutusta ja keskusteleva ilmapiiri.

Sinihilkka

======================

"Jäänmurtaja"

Anna jokaiselle osallistujalle paperi ja paksu tussi. Sitten paperi pään päälle ja eikun piirtämään omaa kuvaa! Ohjaa piirtämistä kertomalla mitä seuraavaksi piirretään "ensin laitetaan suu ... sitten korvat... säihkysilmät kohilleen... ja tietenkin hiukset... ai niin jos on silmälasit niin tietenkin myös..." Vain mielenkuvituksesi on rajana!

Paperi on siis kokoajan pään päällä ja taideteos on valmis vasta kun kaikki "tarpeelliset" tuntomerkit on sinne tehty.

Kuvat toimivat erinomaisesti jäänmurtajana ryhmän alussa ja voipa ne laittaa seinälle näytteillekin jotta ihmiset tunnistavat toisensa, ha ha haa.

Kannattaa kokeilla!

Jouppi

======================

Kaikki osallistujat seisovat ja jokainen vuorollaan kertoo nimensä ja näyttää jonkin liikkeen esim. hyppii ja heiluttelee käsiään. Muut toistavat liikkeen ja hokevat samalla hänen etunimeään. Näin saat samalla liikuntaa. Tämä toimii ainakin lapsilla. Hyväksi koettu vanha juttu.

Marjeli

======================

Varaa arsenaali erilaisia pikkuesineitä pöydälle. Näistä kukin valitsee tullessaan yhden, joka jollakin tavalla kuvaa häntä itseään. Kun kaikki ovat paikalla, kertominen voi alkaa. Ihmeellisesti tällainen kertomus muistetaan vielä 3,5 vuodenkin kuluttua, kun sama ryhmä lopettelee koulutustaan. Esineiden ohella tähän soveltuvat myös erilaiset kuvakortit.

AMK-ope

======================

Itse olin firmani tilaisuudessa, jossa tyypillisten esittelyjen (nimi, organisaatio, tehtävä etc.)lisäksi vetäjä pyysi jokaista mainitsemaan kolme (ei työhön liittyvää) asiaa/atribuuttia itsestään. Kahden niistä tuli olla tosia, ja yhden valetta. Jokainen esitteli itsensä näin vuorollaan, ja joka esittelyn jälkeen muiden tuli arvata, mikä niistä kolmesta asiasta oli valetta. Esim. olen menneisyydessäni toiminut ammattimuusikkona, minulla on 3 lasta (oikeasti 2), harrastan riippuliitoa.

Ihmiset puhuivat perheistään, entisistä/nykyisistä harrastuksistaan, työ- tai asuinpaikoistaan, hullunkurisista tai uskomattomista tilanteista, joihin olivat päätyneet. Koska kaikki yrittivät kertoa asiat niin, etteivät toiset tietäisi heti, mikä kolmesta on vale, olivat tosiasioidenkin sisällöt todella jännittäviä, ja varmasti monetkin sellaisia, ettei olisi koskaan muuten tullut puheeksi. Arvailujen lomassa esiteltävä pääsi kertomaan muutamalla sanalla lisää kertomistaan asioista, mikä lisäsi tutustumisen tunnetta. Saimme myös monet hersyvät naurut aikaiseksi, vaikka emme suinkaan kaikki tunteneet toisiamme etukäteen.

Esittäytymisestä jäi hyvä mieli, ja se synnytti selkeän ryhmähengen. Se ei vienyt liikaa aikaa, ja toimi hyvin jäänmurtajana. Toimii varmaan yhtä hyvin ryhmissä jotka tuntevat toisensa ennestään kuin niissä jotka tapaavat toisensa ensi kertaa.

Anna

======================

Tämä tilanne oh ah niin tuttu! Osallistujat, ainakin minä, keskittyvät omiin pikakoosteajatuksiinsa ja esittelyiden kuuntelu menee ohi korvien.

Tee näin: kerro, että jaat pikku-kivat-lyhyet-hassut lomakkeet, joihin jokainen vastaa lyhyesti ja haluamallasi tyylillä. Sitten paperit sekoitetaan ja kouluttajana henkilökohtaisesti kierrät jakamassa jokaiselle oman. Näin tulee yksi henkilökohtainen katse ja ehkä hymykontakti siinä saatua ja jää jo sulaa. Osallistujia helpottaa, kun ei tarvitse kertoa itsestään, vaan voi kuulla toisen suusta ja olla siten tarkkana. Lisäksi lomake auttaa muistamaan kaiken mitä piti kertoa.

Tässä muodostuu säpinää sopivasti, kun esiteltävän nimi sanotaan ääneen selkeästi ja tämä nousee ylös ´esittelynauhansa´ ajaksi ja voi katsoa toisia osallistujia rauhassa myös.

Lomakkeen sisältöä voi muokata kreisiksi tai viralliseksi cv:ksi, miten tilaisuuteen sopiikin. Tässä tavassa on ajattelulle, kuuntelulle ja kommunikoinnille omat hetkensä. Harva meistä kun on iisin oloinen puhuja ja keskittyjä tuollaisessa infopiikki-tilanteessa.

Kivoja tilaisuuksia kaikille!

Katja M

======================

Erään kerran tilaisuudessa, jossa olin mukana jaettiin kaikille paperilappu jossa oli yksi adjektiivi ja jokaisen piti jotenkin käyttää tämä omassa esityksessään, tyyli olen/en ole/toimin/ajattelen tämän sanan kuvaamalla tavalla. (Oma adjektiivini oli vihreä, jonka käytin, kuvaamalla että olen koulutuksen aihealueella vielä noviisi eli "vihreä" mutta etsin tuoreita ajatuksia ja haluan kasvaa.)
Käyttämällä sopivia, hieman erikoisempia adjektiiveja tämä piristää esittelyä tavanomaisesta, mutta ei vaadi ylivoimaista mielikuvitusta!

Someone

======================

Vastaavassa tilanteessa itse tekisin tilanteesta muihin vastaaviin tilanteisiin nähden poikkeavan kysymällä ihmisiltä jonkin pienen, hassun ja harmittoman kysymyksen heidän henkilökohtaisesta elämästään. Jonkin sellaisen kysymyksen, jolla ei voi ketään loukata eikä rikkoa kenenkään "julkista kuorta" liikaa. Esimerkiksi; Kerro nimesi (+ tarvittavat tiedot) ja minkä väriset villasukat omistat?/ ...lempiötökkäsi lapsena?/ ...mikä olisi tangonimesi = toinen etunimi + äidin tyttönimi? jne.

Tällaiset kysymykset ovat harmittomia, tuovat naurun ja hyvän mielen, päivä alkaa hauskasti! Ihminen kun on kuitenkin aina mielissään saadessaan kertoa jotakin itsestään... tällä periaatteella saa keskustelun yleensä aina aukeamaan!

Katti

======================

Yksi hauska tapa on laittaa hetkeksi osallistujat esittäytymään pareittain toisilleen. Sitten käydään kaikki yhdessä läpi niin, että pari kertoo omasta paristaan, mitä mieleen jäi ja esittelee hänet näin toisille.

Tuikku

======================

Osanottajat voivat keksiä jonkin myönteisen adjektiivin, joka alkaa samalla kirjaimella kuin oma etunimi ja kuvaa heitä itseään esim. leppoisa Leena, avulias Aatu.

Säkenöivä Sini

======================

Kerran meidän kurssille osallistujien piti kertoa itsestään jokin sellainen asia, jota ei varmaankaan muille ole tapahtunut, ja josta olimme ylpeitä.

Minä kerroin, että isäni oli 79-vuotias, kun hän julkaisi ensimmäisen kirjansa ja sen jälkeen vielä kaksi kirjaa.

Lispi

======================

Olin hiljattain tilaisuudessa, jossa kyseinen asia hoidettiin näin; Kurssilaiset jaettiin ensin pareihin, jonka jälkeen he kertoivat lyhyesti itsestään toiselle. Sen jälkeen tämä toinen henkilö esitteli Sinut muille, suunnilleen ulkomuistista... Se oli kerrassaan uusi ja hauska ja rentouttavampi tapa kuin aiemmin kokemani. Näin tehtiin SIPA-kurssilla (Yrittäjän sijaispalvelu) Turussa ja tuon jakson veti Amy Spiik. Kiitos samalla hänelle ja Kirsti Toikalle sekä Aila Harjanteelle hienosta kurssista tähän asti!

Tiinahannele

======================

Toimin itse tehtävässä, jossa päivittäin tapaan sekä varsin arvonsa tuntevia henkilöitä että henkilöitä, jotka tulevat housun puntit tutisten jännityksestä. Kaikkiin heihin on pätenyt sama filosofiani: me kaikki (jopa Yhdysvaltain presidentti) olemme vain ihmisiä. Kaikkiin meihin iskee ripulit ja oksennustaudit, jos ovat tullakseen. Kun pidän kaikkia ihmisiä samanarvoisina, siksipä en osaa jännittää juurikaan ketään. Ja kun en itse jännitä, vaan olen kotoisan leppoinen - saman arvoinen ihminen - se rentouttaa myös vastapuolen. Ei tätä työelämääkään tarvi ottaa turhan totisesti.

Minä ainakin sijassasi voisin kysäistä esittelyjen yhteydessä vaikkapa, että "nimenne kertomisen yhteydessä kertokaa kukin...
- millaisia olette parhaimmillanne? tai
- mitkä ovat hurmaavimmat piirteenne, niin voimme päivän mittaan arvioida, pitääkö sanomasi paikkansa tai
- jotta oppisimme tuntemaan sinut parhaiten, millä sanalla puolisosi/sisaresi/lapsesi kuvailisivat sinua osuvimmin.

Mikään ei estä myöskään kouluttajaa kertomaan samoja asioita itsestään. Olisihan se aika reilua.

Vähemmän totinen touhuaja

======================

Esittäytymiset voivat olla lyhyet: kerrotaan nimi, mistä tulee ja lyhyesti työtehtävistä. Yleensä joudun englanniksi esittäytymään nykyisin, suomeksi olisi helpompaa. Hauskuutta voisi lisätä se, että heitetään esim. pallo osallistujalta toiselle ja esittäydytään, kun pallo saatu kiinni. Sitten heitetään.

Paljon esittelyjä on

======================

Jokainen voisi alussa kertoa pienen tarinan.

Jos aihetta ei tunnu löytyvän, ohjaaja päättää aiheen. Esim. "paras joululahjani", "lapsena olin...", "kun olen eläkkeellä" jne.

Tuula

======================

Jos koulutettava joukko ei ole kovin iso:
Kaikille on etukäteen jaettu koulutuksen aihepiiriin liittyvä kuva, mielellään hauska. Kaikkia kuvia on kaksi samanlaista. Aluksi kaikki etsivät oman parinsa = samanlaisen kuvan - koulutustilassa, esittäytyvät, ja sen jälkeen jokainen esittelee parinsa koko joukolle lisäten, että ko. henkilö kertoo itse lisää (jos se kuuluu esittäytymiseen).

Isomman salillisen väkeä voi määrätä nostamaan oikean käden ylös, heiluttamaan sitä iloisen valssimusan tahdissa infolla, että nyt tämä laiva lähtee ja kaikki vilkuttaa rannalle jääneille. Sopivan keinuttelutuokion jälkeen kehotetaan laskemaan käsi alas, ojentamaan se kanssamatkustajalle oikealle puolelle, ja sitten vielä vasemmalle. Sen jälkeen voi jatkaa paljon rennommin, vaikkapa kukin sanoo nimensä -tyyliin.

Aira

======================

Lasten / nuorten kanssa olen toiminut siten, että lankakerää avataan esittelyn ajan. Jokainen kertoo nimensä, kun kerä tulee kohdalle. Kerän voi heittää kenelle tahansa - saadaan hämähäkin verkon näköinen seitti.

Lopuksi puretaan kerä ja muistellaan sen nimeä, kenelle kerä on menossa seuraavaksi, jotta hämähäkin verkko saadaan puretuksi.

Jatkossa

Jatketaan heittämällä kerä-palloa henkilölle, jonka nimen jo muistaa. Yksi muistaa yhden nimen ja toinen toisen. Hauskaa - Rentouttavaa - Lapsellista, mutta kivaa.

Elämänilo

======================

Meidän koulussa on usein ollut tapana esittäytyä siten, että sanotaan oma nimi ja sen lisäksi jokin adjektiivi, joka alkaa omalla nimikirjaimella.

Tai sitten voisi poimia jonkin hauskan muiston esim. aiemmasta koulutuksesta (jokin moka!). Tulisi kaikille semmoinen mukava tunne, että ei kukaan ole täydellinen, meitä on moneksi!

Minsku

======================

1)Anna ensin vierustovereiden keskustella keskenään ja tutustua toisiinsa, kirjaamalla taustatietoja, sitten vierustoverit voivat esitellä toisensa muille.

2) Ota mukaan lankarulla ja pyydä kaikkia ottamaan siitä itselleen jonkinmoinen pätkä (voit itse leikata ensin itsellesi). Sitten pyydät jokaista kertomaan itsestään niin kauan, että ovat kiertäneet langanpätkän sormensa ympärille.

VMK

======================

Onnea matkaan - unohda piirileikit, leikkiesittelyt ym. höpötykset. Kuulijat ovat aikuisia ihmisiä; kerro itsestäsi, mistä tulet, mikä olet, tee itsesi ensin tutuksi ja turvalliseksi; suhtaudu itseesi hyväksyvästi ja naura kommelluksillesi ja mokillesi - saat taatusti jään sulamaan ja naurua pitää olla! Kivat sulle!

Mupe

======================

Minulla on kansainvälinen porukka omassa projektissani. Kun meillä oli kick-off tilaisuus käytin Google Earth ohjelmaa niin että jokaisen kohdalla syötettiin kaupunki ja maa josta oli kotoisin ja sitten lenneltiin halvalla maapallon ympäri. Näin ihmiset jäi paremmin mieleen ja oli tosi hauskaa.

Nunnu

======================

Eräässä koulutuksessa heti aluksi meidät jaettiin pareiksi. Mieluummin vieraat ihmiset pareina. Sitten annettiin muutama minuutti aikaa kertoa itsestään parille. Puolin ja toisin. Tämän jälkeen esittelykierros käytiin siten, että kukin esitteli parinsa. Meillä oli tosi hauskaa. Esittelijä luonnollisesti lisäsi oman värinsä kaverin sanomisiin ja tulokset olivat persoonallisia.

Kille

======================

Yksi erilainen tapa on esittäytyä etunimellä ja etunimen ensimmäisellä kirjaimella alkavalla itseään kuvaavalla adjektiivilla esim. Katri Komentaja! Usein nämä adjektiivit jäävät myös ryhmäläisille mieleen ja sitä kautta ehkä nimikin...

Katri

======================

Esitelkää toinen toisenne - pareittain. Siinä ehtii miettiä mikä on tarpeeksi kiinnostavaa ja mikä ei. Sitten voisi kertoa esim. erikoisen harrastuksen, piirteen tms. mistä toiset muistaisivat henkilön paremmin. Nimet ja lapsiluvut kun tahtovat unohtua...

Annu

======================

Pyydä kaikkia osallistujia esittäytymään yhtä aikaa vieruskaverilleen samalla kätellen vieruskaveria.

Leena

======================

Jään murtamisessa olen silloin tällöin itse käyttänyt apuna postikortteja. (Niitä on kertynyt valtava varasto vuosien mittaan.) Jokainen valitsee yhden kortin, joka kuvastaa vaikkapa mielialaa, mielipaikkaa, omaa nimeä, asuinpaikkaa tms. Toinen kortti valitaan kuvastamaan tulevaisuutta, menneisyyttä, harrastusta, tekemäänsä työtä tms. Ja sitten jokainen näyttää kortin ja kertoo mitä kortti tuo ja toi mieleen.

Melli

======================

Laita osallistujat piiriin. Jokainen vuorollaan hyppää esiin tyylillään ja esittelee itsensä.
Toiset matkii... Varmaan jää jokaiselle mieleen kuka kukin on. Hiki virtaa ja naurua riittää!!
Hauskoja esittelyhetkiä!

MiruMaru

======================

Tälläkin tavalla voisit aloittaa:

Osallistujat esittelevät vierustoverinsa, eivätkä itseään. Annat ryhmälle aikaa esim. 2-3 minuuttia. Siinä ajassa vierustoveri haastattelee vierustoverinsa kolmen kysymyksen avulla. Kysymykset voivat olla hauskojakin - tai tarpeesta riippuen - mitä asioita halutaan tuoda esiin. (Esimerkiksi nimi, mistä pidät, mikä sinusta tulee isona.) Esittely voi sitten tapahtua mm. näin: Hän on Hanna. Hän pitää paljon leipomisesta. Isona hänestä tulee leipuri-kondiittori.

Ilmatar

======================

Hei, tutustuhan sadutukseen! Toimii varmasti ja murtaa jään!

Saduttaja

======================

Annetaan 1,5 minuuttia aikaa esittäytyä vieruskaverille ja sitten vaihdetaan toisin päin. Tämän jälkeen kaikki vuorollaan esittelevät henkilön johon on juuri tutustunut. Tässä myös opetellaan kuuntelemaan mitä se kaveri sanoo, ei voi vain miettiä miten minä vuorollani itseni esittelen.

Sirkkis

======================

Jokainen kirjoittaa lapulle itsestänsä esittelyt. Paperit kerätään ja jaetaan väärille henkilöille, jotka siten esittäytyvät uudessa roolihahmossaan. Toisten tulee arvata oikea henkilö.

Harrastelija

======================

Jos esittelyyn on hieman enemmän aikaa, niin olen itse käyttänyt joskus menetelmää jossa vierustoveri tai ryhmä, jos istutaan ryhmissä, kirjaa ylös naapurinsa tai ryhmän jäsenten tietoja ylös.

Sitten kukin esitteleekin vierustoverinsa muille kurssilaisille tai ryhmässä oleva vierustoveri toisen ryhmäläisen. Monesti helpottaa kun ei tarvitse itse kertoa itsestään vaan esitteleekin toisen, niin se vie jännityksen ja on helpompaa kertoa myös itsestään toiselle kun ei tarvitse sitä tietoa kertoa itse kaikkien kuullen. Siinä ihminen kertoo usein itsestään enemmän kuin vain nimensä. Tulee esim. perhesuhteet ja jotain mukavaa harrastuksista, luonteenpiirteistä jne. ja luo rennomman tunnelman porukkaan ja kaikki keskittyy kuuntelemaan esittäytymisiä toisella tavalla kuin perinteisissä esittelyissä.

Tämä toimii tosi hyvin jos vain on hieman enemmän aikaa varattuna esittäytymiseen. Samaa olen kokeillut, kun on menty pitkiä bussimatkoja yhdessä kohti koulutuspaikkaa esim. pohjoiseen. Olen pyytänyt vierustoverit tutustumaan toisiinsa ja kirjoittamaan paperille vierustoverista tietoja ja olen kerännyt sitten paperit pois ja mikkiin puhuen esitellyt kaikki matkassa olijat niiden tietojen perusteella mitä kukin on vierustoveristaan saanut irti.

Kyseinen henkilö nostaa nimensä kuultuaan tassunsa pystyyn niin kaikki tietävät kenestä on kysymys. Sitä voi sitten hieman esittelijä värittääkin puheissaan, jos on itselleen tuttua porukkaa, niin johan on välitön tunnelma matkassa ja itse koulutus alkaa hyvissä mukavissa tunnelmissa. Tuota voi toteuttaa myös kurssitilassa jolloin kouluttaja esittelee henkilöt luokan edessä keräämiensä papereiden perusteella ja kyseinen hlö seisoo paikallaan kaikkien nähtävänä ja voi halutessaan täydentää tietojaan jos haluaa.

Joskus on istuttu ringissä lattialla ja esittely on suoritettu siinä kotoisasti toinen toisensa lähellä ja sekin saa uskomatonta rohkeutta ja varmuutta kertoa itsestään. Jos joku ei halua kertoa muuta kuin nimensä ja kouluttajalle välttämättömät tiedot mitä hän kulloinkin tarvitsee tai haluaa niin se sallitaan, mutta yleensä ihmiset ovat avoimempia näin kuin perinteisesti suoritetuissa esittelyissä. itse koulutuksen alkaessa kaikki on tutumpia ja välittömämpiä ja luo siten itse koulutukselle hyvät lähtökohdat.

Eija

======================

Perinteiset tutustumisleikit toimivat aikuisillakin. Esimerkiksi nimien muistamisessa auttaa alkukirjainleikki: "Olen kikattava Kaisa ja tulen voittoisalta Valmetilta." "Minä olen rokkaava Roosa ja tulen nuorekkaasta Nokiasta."

Ensimmäinen sanoo oman esittelynsä, seuraava edellisen henkilön ja omansa, sitä seuraava kaksi edellistä ja omansa ja viimeinen muistaa koko rimpsun - ainakin kun ryhmä saa auttaa.

Kristiina

======================

Meitä pyydettiin esittäytymään kerran kurssin alussa niin, että tutustuttiin ensin vierustoveriin ja kerrottiin hänelle oma nimi, mistä on kotoisin ja mikä on uniikkia omassa kotikaupungissa. Sen jälkeen vierustoveri esitteli "uuden ystävänsä" kertomalla nämä asiat koko kurssille. Esittelyiden aikana tuli esille mieleen jääviä faktoja ihmisistä ja kaupungeista, kuten esim. se, missä australialaisessa kaupungissa murhataan eniten ihmisiä vuodessa ja kuka kurssilaisista pitää mustamakkarasta. Nämä aiheet todella toimivat hyvinä ice breakereinä ja kurssilaiset jäivät paljon paremmin mieleen.

Joose

======================

Laita lankakerä kiertämään ja pyydä jokaista napsaisemaan siitä itselleen sopivan kokoinen pätkä. Kun kaikki ovat napsanneet oman langanpätkänsä, kerrot; pikkuhiljaa lankaa vetämällä kädestä toiseen heillä on aikaa kertoa itsestään. Eli, pitkä "pätkäläinen" saa kertoa paljon itsestään.

Ripsa

======================

Me ollaan joskus käytetty sellaista juttua, että jokainen kertoo nimensä ja kolme asiaa itsestään esim. minulla on seitsemän lasta, harrastan laskuvarjohyppyä ja mieheni nimi on Martti. Yksi asia on epätosi, muiden tehtävä on arvata mikä se on.

Toinen variaatio on se, että jokainen kirjoittaa itsestään yhden väittämän paperille jotka laitetaan esim. purkkiin sekaisin, jokainen nostaa vuorollaan yhden lapun ja kertoo nimensä ja mitä lapussa lukee. Muiden tehtävä on arvata ketä väittämä koskee. Tietysti väittämän kirjoittanut henkilö kertoo myös oman nimensä, kun hänet on paljastettu. Näin jokaisen nimi tulee kerrottua useampaan kertaan ja jää paremmin mieleen.

Näitä on helppo modifioida oman tarpeen mukaan.

P.S. Pidä mukanasi vanha tassi ja tikkurasia. Pistä kiertämään, ja jokainen esittelee itsensä sen aikana, kun sytyttämänsä tulitikku palaa. Toimii alle 20 hengen porukoissa. Ei suositella käytettäväksi risumajoissa.

Erja Energia

======================

Pari tapaa on tehnyt itseeni vaikutuksen.

Varmaan jokainen on törmännyt vessapaperirulla-esittelyyn.... Rulla kiertää ja saat ottaa siitä haluamasi määrän. Esittelyssä pitää sitten kertoa yhtä monta asiaa itsestä, kun on "paloja". "Ahneet" ovat joskus olleet ihan helisemässä, kun paloja on ollut toistakymmentä.

Toinen mukava kokemus oli vuosi sitten Sinettiseuraristeilyllä lettisliiton porukassa. Annettiin heti aikaa tutustua vieruskaveriin. Kysyä nimi, ammatti, koti- ja työpaikka... tai mitä vaan mieleen juolahti. Piti myös keksiä, ketä julkisuuden henkilöä hän muistuttaa - joko ulkonäöltään, ääneltään, tai jostain muusta syystä.

Idea oli se, että ei esiteltykään ITSEÄÄN vaan vieruskaveri. Nauru raikas viimeistään tossa julkkis-kohdassa. Mä muuten olin Katti Matikainen.

Kikka

======================

Minulle jännittäjätyyppinä se on se kaikkein kauhein hetki ja luulen, että en ole ainoa. Muistathan mainita, että voi myös esittäytyä vain pelkästään nimensä mainitsemalla, tai niin halutessaan jopa olla kokonaan esittäytymättä. Se auttaisi paljon, ei tuntisi itseään muita huonommaksi. Se voisi olla rentouttava hetki myös muille kuin kouluttajalle. Hienoa, että Merja on keksinyt kiinnittää huomiota tähän asiaan!

Manta

======================

Kerro nimesi ja sano sen jälkeen että keskeyttäkää ja kysykää jos on kysyttävää, siittä on naapuri enemmän kuin mielissään, kun ei kehtaa itse kysyä.

Tupu

======================

Hei koululaiset! Olen Eeva Piironen ja innostunut olemaan täällä koulutuksessa. Kaverit ovat kertoneet, että olen sisukas, aktiivinen ja huumorintajuinenkin. Mene ja tiedä: Uskon nimittäin, että moni on kuollut huumorintajuihinsa tulematta. Selvitään tästä yhdessä, toivoo Eeva.

Hei osallistujat! Olen Eeva Piironen ja meitä yhdistää nyt alkuun kiinnostus yhteisestä aiheesta. Minua kiinnostaa lisäksi ihmiset, joten älkää pelästykö, kun Eeva lähestyy sinua.

Eeva Piironen

======================

Olen pienten kanssa tutustunut vuosia oheisen leikin avulla, mutta ei mikään estä seuraavaa leikkiä käyttämästä aikuisopiskelijoihinkin:

Lauletaan: " Käy piiriin käy piiriin, käy mehiläisten piiriin, mikä nimi, mikä nimi? On Matti, hänen nimi. + Käy läpi, käy läpi, käy läpi ruusupensaiden ja etsi paikka itselle + ja !työnnä toinen pois!."

Leikitään niin, että ollaan piirissä, yksi on keskellä. ”Piiri pyörii” +Piiri seisahtuu ja Matti kulkee kohotettujen käsien alta ja sisään -ulos puikkelehtien, kun leikkijät ovat paikallaan kädet kohotettuina + Matti työntää selästä yhden keskelle! Leikki jatkuu niin kauan, että kaikki ovat olleet keskellä.

Nuotteja en osaa laittaa mukaan, mutta voit keksiä helpon melodian tai sen voi lausua rytmikkäästi ja leikkisästi yhdessä... Sen oppii kaikki, kun kerrataan, hauska on ja kaikki odottavat iloisina omaa vuoroaan. Tiedän! Ainakin pienet oppilaat odottavat.

Mehiläisenpiiri

======================

Ehdotan tapaa, jota olen itse kokeillut kuukausi sitten. Jaa osanottajat esim. 4-5 hlön ryhmään, jossa jokainen vuorollaan kertoo mitä OLETTAA toisen olevan; persoonalliset ominaisuudet, harrastukset ja ammatillinen osaaminen (=ammatti): Huomaa, että kaikki tapahtuu ennen kuin kerrotaan itsestämme muuta kuin nimet. Instruktiona voit käyttää mainintaa: Kaikki oletukset ovat mahdollisimman positiivisia ilmaisuja.

Esittely puretaan lopuksi siten, että asianomainen kertoo millaiseksi ihmiseksi hänet kuvattiin: mikä oli totta ja mikä fiktiota ja missä itselle olisi haastetta. Tämän jälkeen yhteistyö luistaa, kun kaikki ovat mitä positiivisimpia ihmisiä.

Lissukka

======================

Vaihteeksi viereinen esitteleekin vierustoverinsa. Ryhmä jaetaan ensin pareiksi. Flipillä voisi olla vähän ohjaavia kysymyksiä mitä toisista halutaan tietää. Eli he saavat 3-5 minuuttia aikaa kysellä toisiltaan ja sen jälkeen mennään järjestyksessä ja kerrotaan omasta vierustoverista, mitä tiedetään

Kaija

======================

Itse olin kerran mukana tilaisuudessa, jossa esittely tapahtui seuraavasti: Porukka jaettiin pareittain ja annettiin aikaa 10 min. Se piti riittää siihen, että kumpikin parista ehti esitellä itsensä toiselle ja kertoa oleellisen eli sen minkä halusi muille itsestään ilmaista. Varsinainen esittely suoritettiin niin, että pari kerrallaan astui joukon eteen ja he esittäytyivät parinaan eli A kertoi sen, minkä muisti B:n kertomuksesta ja B esiintyi A:na.

Lopuksi yleisö sai esittää kullekin yhden kysymyksen, johon piti vastata kuten oletti oman parin vastaavan. Itselleni esitettiin kysymys: "Mikä on rakkain harrastuksesi?" Vastasin, että matkustelu ja jatkoin kertomusta, missä muka olin viimeksi ollut. Kuinka ollakaan parini oli aivan ihmeissään, mistä voit tietää? Asiasta ei oltu esittelyaikana puhuttu mitään...sattumaahan se oli, mutta kaikilla oli niin hauskaa...

Pirre

======================

Olin itse tilaisuudessa, jossa esittely tehtiin niin, että kerrottiin oma nimi ja 3 lausetta itsestä, ja yksi niistä lauseista oli valhetta. Muun porukan piti tunnistaa, mikä niistä kolmesta ei pitänyt paikkaansa. Se oli oikeasti mukavaa.

Manta

======================

Kerran koulutuksen alussa ensimmäisinä esittäytyneet päättivät kertoa olivatko käyneet siinä kaupungissa mistä minä tulin, kun toin terveiseni omasta kotikaupungistani. Siitä virisi iloinen muistelo esittäytyjien joukossa, mitä jokainen koulutettavista oli kokenut kotikaupungissani. Asiaahan voisi laajentaa ja kysyä mikä on parhain muisto/tunnetuin tuote/urheiluseura jne. siitä kaupungista (jos kaupunki on esim. niin tunnettu että kaikki ovat siellä käyneet).

Kouluttaja-A

======================

Ensimmäisenä päivänä sanotaan vain nimi ja kotipaikka. Toisena päivänä jokainen voisi kertoa itsestään haluamiaan asioita.

Titta

======================

Toimin aikuiskouluttajana ja mieleiseksi tavaksi on jäänyt "ajatusmarkkinat" -tutustumisleikki. Olen kerännyt Positiivareista ja muualta ajatuksia, mottoja, värssyjä . Tulostan kasan ajatuksia ja leikkelen jokaisen omaksi pieneksi lapuksensa. Levitän laput pöydälle ja pyydän opiskelijoita valitsemaan sieltä mieleisensä.

Kun jokainen on valinnut omansa, käydään kierros läpi: nimi, elämänohje ja usein päälle vielä sen "avaus", miksi valitsin tämän - syntyy upeita keskusteluja, ja ajatukset kulkevat opiskelijoiden kansioissa koulutuksen loppuun saakka.

Toinen toimiva nimileikki on se, että jokainen keksii oman nimensä alkukirjaimesta "lisänimen", esim. Anna Avulias. Leikkiä voidaan mennä heittelemällä palloa - sanotaan ensin sen nimi jolta pallon sai, ja perään oma nimi. Jos pallo puuttuu, niin tämän voi tehdä myös piirissä - haastavuutta lisää, kun pitää muistaa kaikkien edellä olevien etunimi ja lisänimi.

Jenni

======================

Voi jakaa kaikille osallistujille tyhjät A 4 paperit ja kehottaa piirtämään vierustoverin kuvan katsomatta kertaakaan paperiin. Sen jälkeen aloitetaan esittäytymiskierros.. Sitten kun toinen esittäytyy voi vierustoveri pitää hänestä piirrettyä kuvaa ylhäällä. Johan rentouttaa tunnelmaa, sillä  tuotokset ovat omaa luokkaansa (kulmakarvat ovat paikallaan - ainakin hyvällä tuurilla).

Terveydenhoitaja Mari Joensuusta

======================

Lausu runo joka kuvaa sinua.

Päivittäin

======================

Mielestäni ja kokemuksestani pitäisi esittäytymisessä välttää koulutus ja ammatti. Nämä mainitut asiat saattaa osalle meistä tuottaa erilasisia komplekseja, kuten epävarmuutta tai kilpailua, mikäli itsetunto ei ole kohdallaan. Olen tullut siihen tulokseen että pelkästään koulutuksella ja ammatilla ei ole mitään tekemistä itsetunnon ja viihtyvyyden kanssa. Anna koulutukseen osallistujille mahdollisuuden olla oma itsensä ilman etikettejä, näet miten he löytävät toisistaan puhtaan perus minänsä.

Annali

======================

Puheenjohtaja voi lyhyesti haastatella sinua, älä vaadi kysymyksiä etukäteen.

Sofia

======================

Miten olisi vanha kunnon pallonheitto, sanotaan etunimi ja heitetään... Rivi riviltä esittely on ikävää. Rinkiin vain ja kokeilemaan.

Monia esittelyjä kokenut ja ahdistunut

======================

Yksi mahdollisuus on laittaa pareittain ihmiset juttelemaan keskenään siten että noustaan vaikka seisomaan, haetaan ihminen, jota ei vielä tunne ja esim. fläppitaululle olet kirjoittanut että "Nimi, mistä tulee ja lauseen alku... tänne tullessani..."

Älä anna jutella ennen kuin annat seuraavan ohjeen (jo se että tutut ihmiset alkavat jutella ja sanot että onpas täällä vilkasta porukkaa saattaa laukaista tilannetta). Kun kaikki ovat löytäneet jonkun jota ei tunne tai on tehnyt vain harvoin töitä tms. - voi olla myös kolme ihmistä yhdessä jos ei mene luku tasan - niin otat ohjat käsiin ja sanot että tämän ohjeen mukaisesti teillä on 3 minuuttia aikaa keskustella. Luet vielä mitä fläpillä lukee, nimi, mistä ja tällainen lause, miten jatkatte.

Sanot 2 minuutin kohdalla, että vielä minuutti, jos pulina on kovaa ja jos on kovin hiljaista, niin sano, että enää minuutti.

Jos porukka ei ole sinulle tai toisilleen kovin tuttua voit ehdottaa, että voisivatko he esitellä toisensa koko ryhmälle edelleen seisten. Toisille toisen esittely on vähemmän pelottavaa kuin itsestä kertominen. Ja auta aina heti jos joku ei muista, sanomalla että mistä oletkaan tai mitä olikaan ajatuksesi tänne tullessasi

Riippuen aiheesta mistä aiot puhua, kouluttaa voit vetää yhteen esittelykierroksen esim. että eikö ollut haastavaa muistaa kaikki uudesta ihmisestä heti tai hyvin muistitte esitellä toisenne, näinhän me tämän aiheen kanssakin edetään että puhumme, kuuntelemme ja teemme tämän päivän asiat yhdessä. Näin saat jokaisen osallistumaan ja yhdessä tekemisen meininki voi vallata porukan. Älä pelästy jos joku ei halua sanoa muuta kuin nimensä, sekin saattaa joskus olla vaikeaa. Pääasia, että jokainen tuntee olonsa jollain tavalla miellyttäväksi, pakottaa ei saa.

Näin saa myös ajatukset siirrettyä tulevaan aiheeseen. Seuraavalla kerralla, jos sama ryhmä jatkaa, voit antaa lauseeksi sen aiheen mistä aiot puhua, näin saat myös mahdolliset odotukset selville, mitä sanojen takana on merkityksiä ihmisille.

Ja muista aina tilaisuuden lopuksi kysyä jokaiselta, mikä olisi asia mikä jäi mietityttämään, tai tuli selväksi tai lähti mukaan arkeen, työhön. Jokaisen osallistuminen on yhtä tärkeää ja osaamisen jakaminen tekee tilaisuudesta merkittävän, itse on ollut mukana jossain tärkeässä, jopa itsellekin tulee merkitys ryhmän jäsenenä, vaikka muuten olisi koko ajan hiljaa.

Tsemppiä koulutuksiisi!
toivottaa Helena

======================

Sen ihan ensimmäisen jään voisi murtaa pyytämällä kaikkia osallistujia järjestäytymään jonoon/riviin/piiriin/valitse-itse-muodostelmaan aakkosjärjestykseen etunimen mukaan.

Kun se on tehty, kaikki ovat jo toistensa etunimet selvittäneet ja siitä on helppo jatkaa varsinaiseen esittelyyn.

Saila

======================

Joskus vanhempainillassa otin ison lankakerän villalankaa, seisoimme kaikki piirissä. Kerroin oman nimeni ja otin langanpäästä kiinni. Heitin lankakerän jollekin piirin jäsenelle ja hän otti kopin ja kertoi puolestaan oman nimensä. Leikki jatkuu, kunnes kaikki ovat ottaneet pitävän otteen narukerästä ja kertoneet nimensä. Kahta hauskempaa on, kun leikin lopuksi aletaan kokoamaan kerää takasin ja muistellaan samalla, kuka oli hän, jolle kerä heitetään... Lopuksi lankakerä on taas rullalla.

Tinde

======================

Mielestäni lämmittävä lausahdus on:" Kerro nimesi ja mitä haluat muiden sinusta tietävän ".

Koulutuksen aihehan jo kertoo osallistujista jotain yhteistä, koulutuksen tarpeen ja työstä oleellisen. Kun kerromme mitä haluamme toisten tietävän meistä, saamme persoonallisen leiman itsellemme. Samalla löytyvät ne, jotka ajattelevat samaan tapaan ja ryhmäytyminen voi alkaa.

KaijaR

======================

Kerro lyhyt hyvä juttu, joko vitsi tai sinulle sattunut kommellus, jolle pystyt nyt nauramaan.
Kuten - missä sinua suudeltiin ensimmäisen kerran? Itse sain ensisuudelman vanhan ajan "paskahuusissa". Pysyy varmasti mielessä läpi elämän.

Elsa vm-47

======================

Tässä yksi mukava kokemus aloituksesta:

Jokainen osallistuja sai A4 paperin ja siihen sai kirjoittaa kolme positiivista asiaa itsestä esim. 'hyvä kuuntelija', 'hyvä tekemään pullaa' jne. jokainen on jossakin hyvä... Sitten kuljettiin ikään kuin cocktail-kutsuilla luentosalissa ja haettiin pariksi henkilö, jonka hyvät ominaisuudet kiinnostivat. Kun jokainen oli parinsa valinnut, saimme jonkun minuutin aikaa keskustella parin kanssa, ja esittely tapahtui niin, että esittelimme toinen toisemme. Näin ei tarvinnut miettiä tässä vaiheessa mitä itsestä kertoisi, vaan kaveri teki sen puolestani.

Tunnelma oli esittelyn jälkeen vapautunut ja kurssi sujui myönteisessä ilmapiirissä, kun oli vielä parin päivän kurssista kyse.

Aila

======================

Olen huomannut saman, ja kierros että jokainen esittäytyy vuorollansa ei paljon ilahduta, koska siitä ei jää ketään mieleen. Esittäytymisen pitäisi olla rentoa ja avointa, itse pidän siitä että laitetaan ryhmiin ja kerrotaan kuka olen ja esim. mitä odotan tältä päivältä. Jonka jälkeen etsitään uusi ryhmä. Aikaa vievää mutta kannattaa, koska jännitys laukeaa ja ihmiset hymyilevät jo toisilleen kun tietää toisistaan jotakin, vaikka nimi unohtuisikin. Yhteishenkeä luova. Ja mitä siitä jos aikaa menee tähän, jos kaikilla on sen jälkeen mukava fiilis aloittaa päivä.

Nina

======================

Osallistujien nimien muistaminen ensi kuulemalta on vaikeaa. Ehdottaisin seuraavaa. Jokainen osallistuja vuorollaan kertoo ensin esim. lempivärinsä, harrastuksensa, tämän päivän ilon aiheensa ja vasta viimeiseksi nimensä. Olettaisin, että tämä olisi jotain erilaista ja nimet jäisivät paremmin mieleen.

Marita

======================

Jokaisen osallistujan nimi kirjoitetaan pienelle lapulle. Sen jälkeen ne jaetaan niin, että jokainen ottaa yhden nimilapun itselleen (ei omaa nimeä). Yksi aloittaa esittelemällä muille omassa lapussaan olevan ihmisen (toisin sanoen kuvittelee millainen ihminen on kyseessä ja kertoo sen myös muille). Tämän jälkeen esitelty ihminen kertoo kuka ja mikä hän oikeasti on. Sitten hän esittelee taas omassa lapussaan olevan ihmisen jne.jne.

Suchi

======================

En ole itse koskaan ketään kouluttanut, mutta monissa koulutuksissa olen ollut oppijana mukana ja tuo itsensä esitteleminen on aina ollut se kaikista jännittävin osuus. Omaa vuoroa on sydän pamppaillen odottanut niin, ettei toisten kertomuksista ole jäänyt mitään mieleen. Vasta kun oma vuoro on ohi, olo helpottaa. Olisi helpompaa, jos vaikka kouluttaja jakaisi kyselylomakkeen, jossa kysyttäisiin halutut tiedot ja sen jälkeen lomakkeet kerättäisiin ja jaettaisiin uudelleen sattumanvaraisesti kaikille. Paperista luettaisiin ensin henkilön nimi ja ko. henkilö saisi vilkutella paikaltaan ja sitten toinen lukisi ääneen kaikille henkilön paperille kirjoittamat tiedot.

Pelko pois

======================

Ota täysi wc-paperirulla mukaasi ja kerro tilaisuuden alussa että se on talon ainoa rulla ja sen pitäisi riittää kaikille.

Laita rulla kiertämään ja pyydä että jokainen ottaisi siitä omiin tarpeisiinsa sopivan määrän. Kun kaikki ovat saaneet, kerro että jokainen vuorollaan kertoo yhtä monta asiaa itsestään, montako arkkia on ottanut.

Leffe

======================

Joo. Vinkkejä. Yksi varma keino murtaa jää, oli se sitten koulutus kokous, vanhempainilta tms. on kun varaat valmiiksi paperia ja kyniä kaikille tilaisuuteen tulijoille. Kun aloitat ko. tilaisuuden pyydät kaikki ottamaan ensimmäiseksi kynän ja paperin, kääntymään vierustoveriin päin ja piirtämään vierustoverin kasvot paperiin katsomatta, eli katsotaan vain vierustoveria. Kun piirustus on valmis saa katsoa ja nauruilta ei voi välttyä ja kaikilla on rento fiilis. Sen jälkeen signeeraus ja kuvien vaihto! Taatusti hauska ja rentouttava aloitus, samalla tuntemattomatkin vierustoverit valmiiksi esittäytyvät toisilleen ja tutustuvat toisiinsa ja yhteistyö on mm. koulutuksissa jo valmis alkamaan. Olen itse käyttänyt tuota mm. vanhempainillassa ja toimii!

"ope"

======================

Jos on pieni ryhmä kyseessä (n.20-30 henkeä) pyydän heitä muodostamaan piirin, sitten otetaan luku, parilliset kääntyvät vastapäivään ja parittomat myötäpäivään. Laitan musiikin hiljaisella soimaan ja pyydän osallistujia lähtemään liikkeelle piirin kehällä, vastaantulijalle pitää sanoa kovalla äänellä kädestä päivää ja esitellä kuka on, siis nimensä ja mistä tulee. Alkaa kova puheen sorina, mutta siitä ei pidä huolestua. Kun piiri on käyty ympäri huomataan, että vasta puolet ovat esitelleet itsensä, siis jotain on tehtävä. Kysyn ryhmältä neuvoa, mitä tehdään. Tässä voi ottaa useita vaihtoehtoja, esim. vetäjä voi muuttaa taktiikkaa ja kysyä, kuka on syntynyt tammikuussa, astukoon esiin ja esitelköön itsensä, helmikuussa, maaliskuussa jne. Piirin tarkoitus on sulattaa jännitys liikkumalla eikä tarkoituskaan ole puheensorinassa kuulla tarkasti kurssitoverin esittelyä. Vasta kuukausitemppu toimii esittelynä kunnolla.

Pipa

======================

Meillä erään projektin alussa vetäjä oli levittänyt pöydälle joukon erilaisia lasten pelikortteja, joissa oli jokin hahmo. Niistä sai kukin osallistuja sekä kouluttaja valita kolme sillä ajatuksella että ne kertovat jotain itsestä. Sitten kerrottiin lyhyesti oma nimi ja pisemmin siitä miksi oli valinnut juuri ne hahmot korttien joukosta ja kuinka ne kuvastivat omaa persoonallisuutta. Näin saimme mukavasti alkutuntumaa toistemme ajatusmaailmaan ja persoonallisuuden piirteisiin ja alkukankeus hävisi kummasti.

Taidostolainen

======================

Haastattelemalla naapurituolilla istuvaa henkilöä ja sitten esittelee muille tämän uuden kaverin...

Uusi kaveri

======================

Esittely voisi hoitaa vaikka aloituslaululla jossa jokainen esittelisi itsensä laulunsanojen yhteydessä: Kouluttaja tietenkin aloittaisi niin muut tietävät miten laulaa oma nimensä perässä. Tätä tapaa käytetään Vauvauinnissa niin miksei se toimisi aikuisillekin.

JaniP

======================

Eräs koulutustilaisuus, jossa olin osallistujia pyydettiin nimensä ja yrityksensä lisäksi kertomaan missä he mieluiten haluaisivat olla juuri nyt elleivät osallistuisi kurssille. Se toimi!

Matti Turpeinen

======================

Kurssilaiset saa heti alussa keskustelemaan ainakin pareittain, kun sen sijaan että jokainen esittelisi itsensä, joutuu (...positiivarit ajattelevat tietysti, että 'saa') esittelemään jonkun sellaisen kurssilaisen, jota ei lainkaan tunne (...eli ei sitä vanhaa tuttua kaveria, jonka kanssa on kurssille lähtenyt!)

Ennen kuin kerron mistä on kysymys, kehotan osallistujia ottamaan nappirasiasta (voi olla tietysti ihan jotain muutakin, mutta napit liittyvät omaan alaani) nappeja (korkeintaan kymmenen, koska käytettävissä aika rajallinen) ja niin monta nappia kuin on ottanut, niin monta asiaa täytyy paristaan kertoa.

Eli sitten alkaa "haastattelu", jossa otetaan selville asioita uudesta tuttavasta. Lopuksi kaikki esittelevat oman parinsa.

Nappikauppaa

======================

Tämä on hauska: jokainen paikalle tuleva tai paikallaolija ottaa ojennetusta vessapaperirullasta niin monta paperia kuin haluaa. Esittelyssä sitten henkilö kertoo nimensä sekä lisäksi niin monta asiaa itsestään kuin otti papereita.

Lystiä herättää jo kummastelu ja ihmettely, että mihinköhän tämä ottamani määrä liittyy? …kenties säästäväisyyteen, ekologisuuteen vai mihin!? Sitten kun paljastuu, että suuren määrän ottaneet saavatkin "avautua" enemmän onkin lysti katossa...

Mia

======================

Olin kerran koulutuksessa joka aloitettiin seuraavasti:

Jokainen osallistuja keksi mielessään lisänimen itselleen, adjektiivin joka alkoi samalla kirjaimella kuin oma nimi. Eli minä olin Tiina Terävä. Tämän jälkeen aloitettiin eturivin reunimmaisesta ihmisestä, joka ensin kertoi lyhyesti kuka ja mistä on ja tämän jälkeen sanoi nimensä Tiina Terävä. Seuraava henkilö esitteli myös itsensä ja sanoi sitten edellisen henkilön nimen ja omansa: Tiina Terävä, Soile Sutjakka.

Jälleen seuraava esitteli itsensä ja luetteli nimet alusta asti: Tiina Terävä, Soile Sutjakka ja oma nimi Petri Pirteä. Näin jatkettiin koko porukka läpi, eli viimeinen esittäytyjä käy läpi koko porukan nimet. Tämä vie vähän aikaa, mutta kanssaopiskelijat tulivat samalla tutuksi ja vaikka vaikuttaa siltä, ettei tuollaista nimimäärää (noin 30 osallistujaa) voi millään muistaa, niin annettu lisänimi yllättävästi auttoi ja ihmiset osasivat luetella aivan loistavasti toistensa nimet! Hauskaa ja jää todella murtui!

Tiina

======================

Ota rulla narua mukaan... saa olla paksumpaakin. Jokainen ottaa siitä itselleen sopivan mittaisen pätkän. Sitten kun kaikki on ottanut aloitetaan kertominen niin että jokainen kietoo etusormensa ympärille narua ja samalla kertoo itsestään. Hauskaa, kun yksi voi ottaa pätkän ja joku toinen puoli metriä..

"memme"

======================

Riippuu koulutustilaisuudesta mutta aloita kertomalla itsestäsi joko töppäystarina tai jokin vakava asia mistä olet toipunut tai olet toipumassa eli pistä itsesi likoon, niin muutkin uskaltavat taatusti tulla perässä.

Olet jo tällöin luonut luotettavan ilmapiirin olemalla oma itsesi. Lykkyä koulutukseen!

Red.

======================

Olen aloittanut työyhteisöjen kehittämistilaisuuksia pyytämällä osallistujia kertomaan elämänsä suurimman saavutuksen ja/tai mokan.

Naisille tulevat yleensä lapset tai lapsenlapset ensimmäiseksi mieleen, mutta pienellä painostuksella alkaa löytyä tanhuntaitajia, soudun Suomen mestareita jne.

Sirkku Ahvo-Lehtinen

======================

Olen joskus ollut koulutuksessa, jossa jokainen ensin valitsi pöydältä yhden kortin (esineen?) ja esittäytymisensä ohessa kertoi miksi valitsi juuri sen. Se mursi jäykkyyttä ja toi jotain henkilökohtaista tilanteeseen, kuitenkin jokaisen oman harkinnan mukaan.

Itse olen käyttänyt joskus aloituksessa piiriä, jossa jokainen hieroo edessä olijan hartioita minuutin pari ja sen jälkeen käännytään toisin päin ja "annetaan" toiselle hieronta takaisin eli jokainen hieroo ja saa hierontaa molemmilta puoliltaan. Tekee hetkessä leppoisan ilmapiirin.

Ipu

======================

En tiedä toimiiko tämä kaikissa koulutuksissa, mutta esim. nuortentyössä olemme käyttäneet tätä jäänmurtajaa paljon.

Kaikki asettuvat rinkiin kasvot kohti keskustaa (osanottajia voi olla lukematon määrä, isommalla porukalla kestää kauemmin). Ensin kaikki ojentavat vasemman kätensä eteen, ja tarttuvat jonkun henkilön käteen, ei kuitenkaan vierustoverin käteen. Käsiä ei irroteta missään vaiheessa. Sitten ojennetaan oikea käsi eteen ja taas sama, tartutaan jonkun, mutta ei vierustoverin, käteen. Tämän jälkeen aloitetaan solmua selvittämään, ja yritetään saada aikaan uusi rinki.

Solmun selvittämiseksi ihmisten pitää mennä käsien alta ja hyppiä toisten käsien yli. Kaikkien pitää olla joustavia, tiimipeliä tarvitaan, ja luovuutta. Parasta meille jäykille suomalaisille ehkä asiassa on, että on pakko koskettaa muita ihmisiä, vaikkakin vain käsiin.

Lopussa solmun saa avattua, mutta rinki on muuttanut muotoaan, voi olla että aluperäisestä yhdestä ringistä on tullut kaksi tai useampia rinkejä.

Mervi

======================

Pyytää jokaisen esittelemään itsensä ja kertomaan miksi juuri sen nimen on saanut kasteessa, ollakin voi olla tarina nimestään jonka vanhemmat kertoneet. Jossakin tilaisuudessa olen ollut jossa esittäydyttiin näin ja se oli mielenkiintoinen esittäytymistapa, tuli mukavia tarinoita.

Leena

======================

Olen käyttänyt seuraavaa menetelmää.

Jaan osallistujat pareittain. Pari kertoo itsestään toiselle ja esittelyt tehdään ristiin, eli kerrotaan mitä pari on kertonut. Toimii, ja tulee jopa hauskoja tilanteita.

Vaihtelua esittäytymiseen

============================================

Ainakin tällaisissa olen ollut mukana:

-mennään pareittain
-pari kertoo toiselle itsestään, esim. nimi, työpaikka, lempiartisti, harrastus, mitä odottaa koulutukselta jne. (riippuu siis koulutuksesta + miten tuttuja ollaan jo keskenään, voi olla ihan hassujakin juttuja
-juju siinä, että pari esittelee toisille eli on kuunneltava tarkasti (mutta saa esiteltävältä kysyä jos ei millään muista jotain asiaa...)
-tällä lailla tulee mukavasti uusia sidosryhmiä ja kiinnittyy heti johonkin vieraampaankin ihmiseen

2. tapa:
-kouluttajalla pikku esineitä, kuvia, kortteja tms.
-jokainen ottaa esinekasasta (tms) sellaisen mikä jotenkin kertoo omasta itsestä TAI mikä muistuttaa jotain mitä ei voi sietää TAI symboloi jotain mitä haluaa oppia koulutuksessa tms... voi olla lukemattomia tehtäväksiantoja
-jokainen kertoo vuorollaan esinettä tms. muille näyttäen itsestään pyydetyn/pyydetyt asian/t.

3. tapa
-musiikki soimaan (vetävää musiikkia!), on avointa tilaa
-lähdetään liikkelle
-kun musiikki soi, tervehditään vastassa olevaa ja kerrotaan ne asiat, jotka kouluttaja on pyytänyt kertomaan
-tällä tavalla jatketaan
-kunnes kaikki ovat tervehtineet kaikki tai kunnes tunnetaan osa ihmisistä

4. tapa
-kouluttaja tervehtii ja pyytää ihmisiä menemään ryhmään jonkin ominaisuuden mukaan, esim. vaatteista löytyvä väri, lasten lukumäärä, etunimen alkukirjain jne...
-ryhmässä esittäydytään ja kerrotaan ne asiat, jotka kouluttaja on pyytänyt kertomaan
-voidaan lähteä tämän jälkeen vieraisille toiseen ryhmään, tällöin esittelyn voi myös tehdä pari "vanhasta ryhmästä"

Nämä tulivat äkkiseltään mieleen, näitä löytyy paljon teoksista, joissa puhutaan ryhmäyttämisestä.

Virve Nuorgam

======================

En tiedä kaipaatko vinkkejä osallistujana vai ryhmän vetäjänä.

Itse ainakin, kun osallistun jollekin kurssille tai koulutukseen pyrin tutustumaan kaikkiin paikalla olijoihin esim. taukojen aikana. Menen rohkeasti ihmisten eteen sanon hei minä olen (oma nimi) Tuomo. Monesti ihmiset ensin hämmästyvät, mutta kun käteni on ojossa heitä kohti valmiina lämpimään ja ystävälliseen kädenpuristukseen he ovat aina tähän mennessä siihen tarttuneet.
Olen ehdottomasti kanssasi samaa mieltä siitä, että on tärkeää esittäytyä muille heti alussa.
Tärkeintä on olla oma itsensä, mitään roolia esittämättä.

Tällä tavoin toimien löytyvät myös helposti ne ihmiset joiden kanssa haluan olla jatkossa tekemisissä ja joiden kanssa en halua olla niin paljon tekemisissä.

Tuomo

======================

Ota mukaan "mustapekkakortit" nykyisin taitaa olla nimellä perhekortit ja sekoita pakka ja jaa jokaiselle yksi kortti ja pyydä ihmisiä etsimään perheensä kokoon. Näin porukka hieman hajoaa ja mukavalla tavalla joutuu miettimään onko kortin hahmo millään tavalla itseä kuvaava vai ehkä totaalisesti vastakohtainen. Tähän esittelyyn menee hieman aikaa, mutta rentouttaa mukavasti jäykkää alkutilannetta ventovieraiden ihmisten kesken.

Auli Lehikoinen

======================

Tämä on varmaankin vanhoja kouluajoilta opittuja ideoita, mutta kerronpa kuitenkin. Riippuu kyllä osallistujien määrästä (ehkä koulutuksen sisällöstäkin), voiko tätä käyttää... mutta: laita joku esine kiertämään - tyyliin - "heitä edelleen jollekin". Esineen saaja esittäytyy: esim. Nimi ja mikä motivoi koulutukseen - oman elämän 3 tärkeintä tekijää... jne. Inhoan itse yli kaiken noita pakkopulla esittäytymisiä - jännittäjä kun olen - vuoro kiertää ringissä ja siinä sitten odottelee jännittyneenä omaa vuoroaan, niin ettei lopulta huomioi muiden esittäytymisiä oikeastaan ollenkaan...

Pia

======================

Jokainen kertoo nimensä ja sitten kaksi samalla alkukirjaimella olevaa adjektiivia eli Raili, räväkkä ja riittoisa.

Mini

======================

"Suomen kartta"

Kuvitellaan, että lattialla on iso Suomen kartta. Sovitaan esim. että oven luona on eteläisin kärki, ja ikkunaseinällä pohjoisin sopukka jne. Kukin menee "kartalle" seisomaan siihen kohtaan, mistä on kotoisin. Jokainen saa sitten vuorollaan kertoa, vaikkapa omalla synnyinpaikkansa murteella, kuka ja mistä on, ja vaikkapa kolme asiaa, mistä oma kotikunta tunnetaan. Variaatioita voi tehdä monia..

Kirsi

======================

Tilaisuuden voi aloittaa esimerkiksi siten, että jokainen kertoo omasta mielestään kaikkien aikojen parhaan elokuvan, missä on viettänyt parhaimman lomansa tai mikä on rakkain esine, joka sattuu olemaan mukana. Jos koulutuksessa on ihmisiä useammalta paikkakunnalta, kukin voi kertoa mikä paikka omalla kotiseudulla on ehdottomasti vierailun arvoinen.

Marko

======================

Olin kerran luento tilaisuudessa jossa esiteltiin itsemme; toinen etunimi ja äidin tyttönimi. Oli huvittaviakin nimiä ja kaikilla oli hauskaa - vapautunut tunnelma.

Tuppu


Ladataan kommentteja...
© 2017 Positiivarit Oy Vaihde (03) 882 160 Faksi (03) 882 1622 E-mail: positiivarit@positiivarit.fi Toteutus: Luovanet Oy Toimitusehdot      Käyttöehdot