Su 23.4.Yrjö, Jyrki, Jyri, Jori, Yrjän...» Onnittele sähköisellä kortilla!
Hae
Uteluarkisto



Kerro kuinka olet onnistunut asenteen, ajattelun, tahdonvoiman, motivoitumisen ja positiivisen ajattelun avulla. Kerro meille, millaiset käytännön keinot ovat tepsineet. Kerro myös tuloksista: kauanko kesti, paljonko painoa putosi, miltä tuntui, oliko vaikeaa vai  helppoa ja pysyikö paino kurissa?

 

Vastauksia 78 kpl



=========================

Painon pudottaminen ja -hallinta vaatii aina jonkin verran itsekuria. Menetelmästä riippuu kuinka paljon. Minä pudotin painoani lähes kolme vuotta sitten kahdeksan kiloa parissa kuukaudessa todella helposti ja vaivattomasti syöden koko ajan terveellisesti. Pudotin painon ohjelmalla joka ei vaadi paljoa em. itsekuria, koska siinä ei tarvitse olla nälissään eikä väsynyt ja pahantuulinen, vaan aivan päinvastoin: tavallista energisempi ja kaikin puolin hyvin voiva. Ohjelma perustuu tieteen uusimpiin saavutuksiin eikä ole mikään vippaskonsti. Veren sokeritasapainoa säätelemällä annetaan elimistön itse polttaa täsmäaseen tavoin ylimääräiset rasvat pois. Paino ei ole noussut takaisin ja pystyn hallitsemaan sitä haluamallani tavalla. Suosittelen menetelmää kaikille, koska se on terveellisin tapa hallita painoaan. Hyvien kokemuksien innoittamana neuvon mielellään toisiakin.
Juha

=========================

Määrätietoisuudella 22 kg poissa! Aloitin heinäkuun toisella viikolla. Syön hedelmiä, kasviksia, leipää, rasvan olen korvannut kevytjuustolla, leikkeleet rasva % alle kaksi. Syön aamupalan, päivällä, töiden jälkeen ja illallakin ja välissä hedelmää, mutta katson tarkkaan mitä ja paljonko! Juon tosi paljon vettä. Asetin itselleni tavoitteen, koska en ollut kilojeni kanssa sinut. Nyt olen löytänyt itseni uudelleen. En ole syönyt makeaa lainkaan (paitsi sukulaistädin pakolliset), ei karkkia ei suklaata. Olen joko tai ihminen ja on parempi pysytellä erossa tyystin makeasta. Kromia syön joka päivä ja ainakin luulen ja uskon sillä makeannälän pysyvän poissa. Nyt olen päättänyt elää näillä kiloilla, takaisin en niitä enää ota. En tarvitse ryhmää laihduttamiseen, mutta nyt se vaikein vaihe alkaa ja olen päättänyt senkin voittaa. Jostain luin, että mielikuvilla minkälainen haluan olla ja minkälainen olin auttaa tulokseen pääsyssä ja se sen pitämisessä. Voin ihailla itseäni ja olen positiivinen myös muissa tielle tulleissa vaikeissa asioissa. Selvisin 22 kilon lisälastista, niin miksen sitten muustakin. Niin ja muistan käydä vaaalla vaikka päivittäin. Hyvä Minä! ;)
Sirpa

=========================

Minun painonpudotusmenetelmäni on kaksi-kolme viikkoa kasvissosekeittoa ja näkkäriä. Kasvissosekeitto on helppo tehdä ja se säilyy useamman päivän. Ja kun siitä lämmittää kerta-annoksen, voi päälle laittaa kevytraejuustoa ja hyvältä maistuu.
Ohje:
1 l nestettä
1 tl suolaa tai kasvisliemikuutio
kukkakaalia / parsakaalia / porkkanaa / perunaa -(eli kasvissekoitus oman maun mukaan) sen verran että neste riittää peittämään kasvikset
Keitä kasvikset pehmeäksi.
Lisää 2 rkl kevyt sulatejuustoa.
Soseuta hienoksi sauvasekoittimella.
Mausta vielä halutessasi basilikalla ja oreganolla.
Tsemppiä hoikistuskuuriin!
Maijaterttu

=========================

Pudotin painoa 2002-03 4kk. 10 kg. Painonvartioitten pistelaskentasysteemillä. Ei tarvinnut kärsiä ja nähdä nälkää, valita vain oikeanlaiset ruuat. Ja paino on kutakuinkin pysynyt nyt samana, terveellistä kotiruokaa syöden:) - kaikki ihmedieetit kokeillut
Päivi

=========================

Olen urakkani alkutaipaleella, mutta tällä hetkellä minua auttaa eniten mielikuva entisestä kevyemmästä itsestäni ja muistikuva kevyemmästä ja jaksavammasta olosta.
Heidi

=========================

7.1.2003 vaaka näytti 70,2 kiloa. Sitä en hyväksynyt. Kävin kerran Painonvartijoissa hakemassa heiltä oppia. Sitten julkaisin laihdutussuunnitelmani: toukokuun loppuun mennessä vaaka saa näyttää max 60. Ilmoitin asiasta ystäville, kavereille, työkavereille jne. Kymmenen viikon kuluttua olin lopputavoitteessa - kymmenen kiloa oli lähtenyt. Mikä sai tämän aikaan? Julkisuus. Miten sen tein? Hiihdin ja uin. Minua tähän kannusti työkaverini. Joka tiistai meillä oli työpaikalla punnitus. Jokainen oli laatinut oman tavoitteensa. Muilla pari kiloa, mulla kymmenen. Eli työkaverit lähtivät mukaan kannustamaan mua. Olin juuri selvinnyt hengissä aivoleikkauksesta ja halusin nauttia elämästä täysillä ilman turhia lisäkiloja. Vaaan näkymä pysyi 59 - 60 kilossa. Nyt takana on etelän loma ja vaaka näyttää 62 kiloa, mutta se ei ole ongelma. Viikon kuluttua tilanne on taas hallinnassa.
Onnellinen savolainen 42-v. nainen

=========================

Vuosia sitten kamppailin jatkuvasti painon kanssa. Jumppasin ja juoksin pitkiä lenkkejä laihtuakseni, ja lenkin päälle palkitsin itseni pullalla. Tulosta ei tullut! Jo lähes parikymmentä vuotta painoni on pysynyt 50 kilossa ilman ponnisteluja. Ymmärsin, että syöminen on niin ihana asia, että siitä pitää aina nauttia. Näin jätin kaikki "salaa" syömiset, samoin pikku palojen naukkimisen suoraan jääkaapista. Ruokailu on juhlahetki, siitä nautitaan aina pöydän ääressä, pöytä katettuna ja mielellään hyvässä seurassa. Vähitellen ymmärsin myös, kuinka paljon paremmalta ruoka maistuu, kun on oikea nälkä. Tämän takia jätin pois välipalat, jotka ovat pahimpia nälän tuhoajia. Nyt kokkaaminen ja syöminen ovat parhaimpia harrastuksiani.
Toki alkuun pääsyssä auttoi kromin syönnin aloittaminen. Se on oiva keino vähentää makean hinkua.
Tiina

=========================

Hyvä kysymys! Olen juuri aloittanut (sadannen) dieettini, tällä kertaa teippasin jääkaapin oveen oman hirveimmän löytämäni valokuvan, joka tuntuu jarruttavan jääkaapin turhia (salaisia) aukaisukertoja. Tahdonvoimaa tarvitaan ja toivon saavani hyviä vinkkejä tämän utelun kautta.
Katri

=========================

Huomasin kesän jälkeen että olo oli raskas ja apea. Syy löytyi kun kävin puntarilla. Painoa oli huomaamatta kertynyt kahdeksan kiloa kuluneen vuoden aikana. Olen toivoton herkuttelija ja surullinen siitä että nyt loppui kaikki herkun syönti. Hetken asiaa pohdittuani tulin kuitenkin tulokseen, että arjen hetket kevyellä ruokavaliolla. Lainasin jopa työkaverilta painonvartijoiden pisteluettelon. Viikonloppuna on sitten herkkupäivä, jolloin pisteitä ei lasketa. Lisäsin myös liikuntaa rutkasti. Nyt kiloja on tippunut seitsemän ja olo on hyvä. Ennen joulua painoa oli tippunut yhdeksän kiloa, mutta pari tulla tupsahti jouluherkkuina takaisin. Nyt onkin kevät aikaa liikkua ja nauttia kevyestä herkullisesta ruuasta. Viikolla käyn jumpalla ja viikonloppuna pitkillä kävelyretkillä. Mitä enemmän päivä pitenee, sitä pitemmäksi lenkitkin tulevat. Elämän iloa kaikille. Kuulkaa omaa kehoanne, kyllä se kertoo milloin voit hyvin!
Sanna

=========================

Laihdutuin viime talvena Painonvartijoissa 13 kg. Minulla paino putosi sellaiset 700g/viikko. Onnistumisen avaimia minulle olivat:
- Motivaatio, päätös ja oivallus, että tämä on itseäni varten (mottona: "laihdutan niin kauan, että lakkaa sukkahousut suhisemasta)
- Vesi ym. sokeriton juominen
- Liikunta; tavoitteena tunti/päivä
- Sortumisen jälkeen itselleen anteeksi antaminen ja mahdollisimman pian paluu ohjelmalle
- Tulosten visualisointi esim. tein kauniista pikkuhelmistä ranneketjun, johon jokainen pudotettu puoli kiloa toi yhden helmen lisää)
- Mielikuvaharjoittelu (miltä näytän ja mitä teen sitten, kun..)
- Myös pienten herkutteluhetkien salliminen silloin tällöin
- Pikku palkkiot kolmen kilon välein, mutta ei syötävää
- Farkut, jotka on juuri sopivat
- Laihduttamisesta kertominen kaikille ystäville ja työtovereille (hyvä ulkoinen kontrolli, jos sisäinen meinaa pettää)
Toivotan onnea ja kärsivällisyyttä kaikille laihduttajille!
Eeva

=========================

Hejssan! Laihduin 15 kg kymmenessä viikossa nauttimalla vain apteekista ostettuja minikalorisia pusseja ja lisäksi kurkkua, tomaattia, lanttua, salaattia, kahvia ja light-juomia. Kuuri oli rankka, mutta kannatti. Pääsin nyt tasapainoilemaan ja sen opittuani aion pudottaa vielä kymmenkunta kiloa. Minulle kuuri oli sopiva, koska tulokset näkyivät koko ajan vaaassa ja sitten jo peilissäkin.
Pullero

=========================

Olen listannut 9 tavoitetta jotka haluan toteuttaa ja muuttaa. Tämän jälkeen otan yhden tavoitteen viikossa toteutettavaksi, esim. kävellä 10 000 askelta päivässä, syödä 2 hedelmää päivässä jne. Näin ei tarvitse muuttaa koko elämä heti! Kävelymittari on hyvä apuväline... Saa minut viemään roskat ulos heti! Saahan siitä muutaman askeleen lisää! Ja kilot lähtee!
Pia

=========================

Iän myötähän niin vain useimmiten käy; samalla ruoalla kilot vain kertyvät, eikä edes syömisen kontrollointi aina auta. Ja mikä pahinta; mieliteko syödä, vaikkei olisi nälkäkään, sen kun kasvaa!
Kaikkein toimivin keino pitää paino kurissa on pitää itsensä aktiivisena. Mikä se "juttu" joka innostaa, kenellekin sitten on. Itse järjestän itselleni pääosin liikuntaa, mietin viikon ohjelman etukäteen; käyn shoppailemassa, kyläilemässä, iltaisin urheilemassa, viikonloppukin on aktiivista elämää. Välillä voi lukea lehdet ja kirjaakin. Ja kaikkihan tietävät että rakastuminen kadottaa ruokahalun! Jotain innostavaa elämään siis, ajatukset pois jääkaapista.
Siivoukset ja kotityötkin voi tehdä rivakasti. Kaiken pohjalla on selvä elämänrytmi; ruoka-aika on ruoka-aika, eikä pikaisesti pystybaarissa syöty pikaruoka. Vältyt mieliteoilta kaupungilla ja töissä, kun tiedät tulevan ateriasi.
Kun mietit ateriasi sisällön etukäteen ja mielellään jopa valmistat sen itse, syöt sen joko kotona tai eväänä töissä lounasaikaan tai kunnollisen aterian töissä, syöminen pysyy hanskassa. Useimmiten aikuiselle riittää yksi lämmin ateria päivässä. Pian on myös varaa palkita itsensä silloin tällöin herkuttelemalla, eikä tarvitse potea huonoa omaatuntoa ylimääräisestä leivonnaisesta tai suklaapalasta!
Jaana

=========================

Autuas joulunseutu toi kiloja ja piti taas antaa näyttö kuka tässä kropassa käskee! Minun onneni oli työkaveri joka oli hankkinut sairaaladieetin ohjeen. Tsemppasimme toisiamme ajattelemalla kuinka lyhyt aika viikko on ja kuinka tällä ohjeella saa kiloja lähtemään jopa yli viisi kiloa - juuri ne ylimääräiset! Keitimme molemmat soppamme ja kaksi päivää meni todella hienosti, sitten tuli viikonloppu.... Ystävä ratkesi :( - mutta minä pysyin lujasti päätöksessäni ja noudatin säntillisesti Rasvanpolttokeitto -ohjetta (löytyy Mainio-netistä!). Mitä enemmän syöt keittoa sitä enemmän laihdut, oli hyvä ohje! Viikonlopulla pitää ohjeen mukaisesti syödä myös lihaa ja yhtenä päivänä paljon kasviksia, toisena paljon hedelmiä, kolmantena maitotuotteita - nälässä ei tarvinnut olla lainkaan. Ja dieetti lunasti lupauksensa : kiloja lähti ja kuona-aineiden poistumisen myötä tuli hyvä ja virkistynyt olo, suosittelen kaikille lämpimästi! Aion nyt kahden viikon tauon jälkeen ottaa uuden kuurin, niin hyvä olo siitä minulle tuli.
Mia

=========================

Liikuntaa lisää ja annoskokoja pienemmäksi. Tahdonvoimaa vaatii, mutta palkitsee.
Eira

=========================

Menin syksyllä Painonvartijoihin, ajattelin että nyt loppui yletön mässäily. Ryhmän tuki on ollut suurta, ja oikealla asenteella painon pudotus on ollut yllättävän helppoa, unohtamatta elämäni työkaluja. 13 kiloa on nyt lähtenyt!
Piia

=========================

Painonpudotus kokemukseni on - 20kg ja 4-5 kuukautta siihen meni aikaa. Lisää tietoja löytyy sivuiltani
www.mattihankkila.com, joilla voi vapaasti vierailla... Tsemppiä kaikille, jotka haluavat painoa pudottaa. Tehkää se turvallisesti.
Matti

=========================

Parikymppiseksi asti olin normaalipainoinen, sitten muutin toiselle paikkakunnalle ja painoa tuli parin vuoden sisällä pahimmillaan 14 kiloa. Muutama kilo putosi itsestään, mutta kymmenisen kiloa jäi melkein kymmeneksi vuodeksi. Tuskailin kilojeni kanssa, koska en ollut sinut itseni kanssa, vaan mielsin itseni aina siksi hoikaksi ihmiseksi, joka olin joskus ollut. En vain saanut painoa putoamaan. Yritin kaikkea vichydieetistä kaalisoppakuuriin, ja onnistuinkin pudottamaan pari kiloa, mutta ne tulivat aina takaisin. Asia oli kuitenkin aina alitajunnassa ja tiesin, että laihtumisen täytyy perustua ruokavalioon, koska en ole mikään himoliikkuja. Jälleen kerran asiaa miettiessäni OIVALSIN, että onnistun pudottamaan painoa kun minulla on selkeät ohjeet siitä, mitä saan syödä. Tunnollisena ihmisenä noudatan kyllä ohjeita, mutta mistä löytyisi sellainen kuuri, jota voisi noudattaa lopun elämän? Vichydieettiä ei voi noudattaa kahta viikkoa kauempaa eikä kaalisoppaakaan saa kurkusta alas enää viikon jälkeen.
Vastaus: Painonvartijat. Aikaisemmin tyrmäsin ajatuksen Painonvartijoista viikkomaksujen takia. Kymmenisen euroa viikossa menee kuitenkin äkkiä viikonloppuherkutteluun tms. joten päätin sijoittaa sen summan mieluummin punnituksiin ja Painonvartijoiden ohjeisiin kuin syömiseen. Sitä paitsi ryhmässä käynti on todella hauskaa vetäjien ja muiden samassa jamassa olevien ansiosta. Luulen, että rahaa on pikemminkin säästynyt, nyt kun tietää, mitä kannattaa ostaa ja mitä ei, eli mistä menee vähiten 'pisteitä'. Syön edelleen samoja ruokia kuin ennenkin ja herkuttelen silloin kun haluan, kunhan pidän huolen viikottaisista pistemääristä. En tunne olevani laihdutuskuurilla, vaan opettelen uudet syömätavat loppuelämääni varten. Paino putosi viikko viikolta, joskus enemmän, joskus vähemmän, mutta putosi kuitenkin. Kaiken kaikkiaan läskiä on lähtenyt 20 voipaketin verran ja ilman nälkää. Suosittelen.
Maija

=========================

Pömppövatsan ilmestyessä vatsalihasliikkeitten teko motivoi suun supistuksen lisäksi! Ruoan ulottumattomiin on muutenkin hyvä lähteä ulos kävelylenkille tai liikuntaharrastuksiin useampaan otteeseen viikossa, jos se on mahdollista. Jos perheen rytmiin sopii, ei ruokaa mahanpienentäjälle klo 18 jälkeen, vettä saa juoda litrakaupalla ja omenakin sallitaan - tämä tepsii takuulla! Aamulla on ihanan hurja nälkä ja saa luvan kanssa syödä normaalin aamupalan. Päivän mittaan nautin paljon vettä ja hedelmiä, jottei nälkä ehdi vaivaamaan. Sen sijaan aineenvaihdunta toimii hienosti. Annoksia on pienennettävä ja pullat jätettävä pois! Vanha vinkki, pari vesilasillista ennen ateriaa täyttää vatsaa mukavasti, jolloin ei tule syötyä liian paljoa. Kyllä tulee tuloksia!
Kun tekee mieli jotain hyvää, sanon itselleni, että tunnen maun vanhastaan, joten ei tarvitse maistaa! Uusilla herkuilla on turha kiusata itseään. Jos itsekurissa on toivomisen varaa, voi antaa itselleen luvan yhteen suklaapalaan yhden kahvikupposen yhteydessä, ettei mene ihan tuskaiseksi laihdutuskuurikaan.
Nina

=========================

Olen laihduttanut 68 kilosta 50 kiloon 5 kuukauden aikana pelkästään sillä että syön aivan samaa ruokaa kuin ennenkin, mutta ateriat ovat pienempiä. Pullaa, keksejä ja karkkeja ei ollenkaan. Liikuntaa lisää. Kävely on hyvä laji! Paino on pysynyt tähän mennessä poissa 17 vuotta. Välillä yksi raskauskin, jonka aikana tuli ns. ylimääräistä painoa 4 kg. Paino on pysynyt kurissa vaikka syön pullaa ja olen kova syömään irtokarkkeja. Laihduttamisen aloittaessa kannattaa ottaa ensin vain muutaman kilon tavoite ja tavoitteeseen päästyä lisätä sitä niin kauan, että on painossa johon aivan alunperin tähtäsikin. Mihinkään ihmedieetteihin en usko.
Tuula

=========================

Erilaiset dieetit ovat tehneet minusta aina kiukkuisen ja eivät ole onnistuneet. Nyt olen päättänyt hakea jaksamista ja voimaa erilaisista hauskoista liikunnan muodoista eli viikoittain venyttelen useasti ja kunnolla, tunnustelen kroppani tunteita. Harrastan kaikkea nautinnollista; uintia, tanssia, joogaa ja hikijumppaa. Syön ihan mitä huvittaa, mutta aloitan hyvin syömisen jo aamulla, nautin runsaan lounaan ja energiset välipalat. Illalla syön vain jotain kevyttä, niin unikin on parempaa!
Nina

=========================

Vehnäjauhot ja sokeri pois ruokavaliosta! Syön pääasiassa vihanneksia, kalaa, broileria, lihaa ja juustoa. Paino putoaa noin 1 kg viikossa. Näläntunnetta ja himoa esim. suklaaseen ei ole, koska verensokeri pysyy tasaisena. Heikkoina hetkinäni ajattelen, kuinka monta kiloa painoni on jo pudonnut, enkä halua "pilata" saavutustani. Tärkeä motiivi on myös, että olo on niin paljon parempi, kun syö terveellisesti ja michelinit farkkujen kauluksen yläpuolella pienenevät hitaasti, mutta varmasti!
Sirpa

=========================

Ainoa keino pysyvään painonpudotukseen on ruokavalion muutos. Muutin elintapojani vajaa kymmenen vuotta sitten. Oma ruokavalioni on nykyään kasvispainotteinen. Noin kerran, pari viikossa syön kalaa ja kanaa tai kalkkunaa. Juuston vaihdoin kevyempiin. Laktoosi-intoleranssikkona en juo maitoa muuten, kuin puuron laitan kevyttä maitojuomaa. Ruokajuomana minulla on vesi. Leivän päällä käytän kolestroolia alentavaa kevytlevitettä ja leikkeleenä juuston ohella silloin tällöin broileri- tai kalkkunaleikettä. Painoni on pudonnut pikkuhiljaa 5-6 kg ja nyt on kolme vuotta mennyt, ettei paino ole noussut, vaikka olen jo vaihdevuosi-iässä. Lihava en ole koskaan ollut, mutta lievää ylipainoa alkoi kertyä pikkuhiljaa sen jälkeen kun muutimme maalle ja työmatkat, jotka ennen tein kävellen tai pyörällä muuttui autokyydiksi. Liikuntaa olen harrastanut aina, nytkin harrastan pilatesia, fysiokimppa-tyyppistä jumppaa ja kuntosalia. Sauvakävely ja kesällä pyöräily silloin tällöin. Kahvin juonnin jätin, koska se oli pahaa ilman kahvileipää. Työpaikan kahvitauoilla juon teetä ja syön hedelmän. Pikalaihdutus-konsteihin ei kannata turvautua, sillä paino nousee takaisin, jos ei muuta elintapojaan. Itsekin joskus kokeilin kaalisoppa-dieettiä, jolla paino kyllä putosi jonkun verran, mutta palasi pian takaisin. Tsemppiä kaikille painon kanssa takkuaville.
Lea

=========================

Painoni tippui 17kg vuodessa (lähtöpaino 72kg, nykyinen painoni 55kg). 7 vuotta sitten minulle kerrottiin soluravinto-ohjelmasta Herbalife, jonka avulla keho saa tasapainoisesti ravinteita ja myös kuona-aineita puhdistavia yrttejä. Puolessa vuodessa sain kehoni ravintotasapainoon ja siinä samalla 6 kg pois, seuraavan puolen vuoden aikana tapahtui huima laihtuminen - 11 kg. Pääsin tyttömittoihini, koko 44 vaihtui kokoon 34-36. Olen erittäin tyytyväinen tuloksiini. Nykyään käytän tuotteita terveyspohjaisesti saadakseni kaikkien tietämät ravintoaineet oikeassa suhteessa. Minulle tämä on aivan uskomattoman helppo, hauska ja miellyttävä tapa pitää itsestään huolta.
Aila

=========================


Laiskana nautiskelijana pidän laihdutuskuureja, paitsi itsensä perusteettomana kurittamisena, myös itsensä pettämisenä. Kuurin loputtua kilot tulevat aina takaisin. Mutta liikakiloja on kertynyt nyt jo vähintään 25. Peilin pakottamana olen päätynyt siihen, että kilojen keventäminen edellyttää elämäntapamuutosta. Ei laihdutuskuuria, vaan muutos ruokailu- ja liikkumistottumuksiin! Sitten vaan teoria käytännöksi! Kulutuksen pitää siis ylittää tarjonta. Tarjonnan pienentämiseksi elämäntapamuutokseen kuuluu oluesta, viinistä, pullasta ja makeisista luopuminen, paitsi satunnaiset hairahtumiset, sekä oikean ruokailurytmi. Painopiste aamuun ja lounaaseen, ilta mahdollisimman kevyesti. Pitkäkestoisia energioita ja paljon kuituja. Ei olutta eikä suklaata sohvalla. Ei lounaalla raskaita aterioita oluen kera, vaan edelleen kuituja ja proteiineja (lue: ruokaisia salaatteja!).
Kulutuksen lisäämiseksi olen päätynyt ystävän suosituksesta joogaan! Kaupasta dvd for the absolute beginners ja eikun lasten nukkumaan menon jälkeen olohuoneen matolla 50 minuuttia kadonneiden vatsalihasten etsimistä. Ihanaa! Ei vie edes yöunia. Ja johan pelittää! Elämäntapamuutos on alkanut ja peilistä katsoo tällä hetkellä piirun verran kiinteämpi ja itseensä kohtuullisen tyytyväinen naisihminen. Kiloihin näin muutoksen alkuvaiheessa edellä kerrotulla ei ole ollut vaikutusta. Siitä huolimatta suosittelen kokemusta kuitenkin kaikille.
Anu

=========================

Minulle ainoa keino pudottaa painoa on ollut Painonvartijat. Sieltä saa hyviä neuvoja ja kun käy kerran viikossa punnituksessa, ei voi olla laihtumatta, koska kukapa sitä haluaa maksaa turhasta. Tahdonvoimaa siinä tarvitaan, mutta sitä luodaan osallistumalla viikoittaisiin "kokouksiin". Suosittelen kaikille! Itse laihdutin viime talvena 13 kg Painonvartijoissa. Nälkää ei tarvinnut nähdä. Nyt paino on pysynyt kutakuinkin samana jo yli puoli vuotta. Täytyy yrittää pitääkin se siinä. Näin on kivempi olla, jaksaa paremmin ja enemmän. Jumppakin on kivaa, kun ei ole liikoja kiloja kulkemassa mukana.
Marianne

=========================

Eiköhän kaikki lähde asenteesta. Nyt voi ainakin hyvillä mielin ite sanoa että sitä löytyi! Olen joka uusivuosi asettanut jonkun tavoitteen. 2001, painonvartijat (itseopiskellen) 15kg, 2002 liikunnan lisäys / kiinteytys - 5kg, 2003 sykemittari, kestävyyden parantaminen, 2004 Personal trainerin 3kk sähköposti yhteydenotto, saavutus? Ei vielä tiedossa. Ehkä kaikkia jaksoi jatkaa kun mieli virkistyi, olo parani, jaksoi vaihtaa ikkunaverhot ilman että kädet oli maitohapoilla. Lapset 11/96, 5/99 on oppinut liikkumaan äidin mukana. Ihmisten kannustus. Nyt miehenikin on laihduttanut 15 kg ja vaikka se on välillä katsonut mua ja mun painoinnostusta päästä varpaisiin. Nyt se on ite yhtä innostunu ku mä silloin aloittaessani.... eikä sen polvetkaan oo enää kipeet! Ja taas kun tän kirjoitin huomasin pitkästä aikaa että kyllä sitä onkin kovan työ takana ja saa olla ylpeä itsestään.... Vaikka vielä on tekemistä....mutta jaksaa taas. Vointeja kaikille!
Mira

=========================

Minun kaltaisiani on varmaan muitakin. Sairastan sellaista oireyhtymää, johon kuuluu laihtuminen, jollei itse pidä painostaan huolta. Minun kohdallani on niin, että lääkäri on kieltänyt kaikki dieetit ja päinvastoin kehottanut pitämään huolta, että saan päivittäin tietyn energiamäärään. Jollei niin käy, niin voin huonosti.
Leila

=========================

Aloitin koemielessä terveellisemmän ruokavalion vuosi sitten, jätin lihan pois lähes kokonaan, en painontarkkailun, vaan muiden syiden vuoksi. Paino on pudonnut (aivan ilman ponnisteluja) 9 kg vuoden aikana... Tänään olen innostunut jatkamaan ja ponnistelemaan tämän saavutetun ilon vuoksi ja odottelen hyviä vinkkejä. Tosin onhan niitä jo omissakin suunnitelmissani, mutta... Toinen samankokoinen pudotus ja olen taas entiseni.
Maija

=========================

Kuulun niin sanottuihin jo-jo-laihduttajiin. Toisin sanoen painoni nousee joka vuosi ja sitten ryhdistäydyn laihduttamaan. Olen kokeillut useimpia yleisiä keinoja: Atkinsin dieettiä, Mayo-klinikan dieettiä, Painonvartijoiden pistedieettiä ja Motingackin menetelmää. Kaikki ovat toimineet hyvin, mutta painonpudotus ei ole ollut pysyvää. Kilot tulevat takaisin kuin hiipien, noin kilo per kuukausi. Rakastuminenkin on hyvä keino, paino putoaa kohisten, mutta ensihuuman mentyä vaatteet alkavat taas kiristää. Pysyvään painonpudotukseen ei ole oikotietä: täytyy liikkua enemmän ja syödä vähemmän. Liikunta sinänsä ei juuri laihduta, mutta se edistää aineenvaihduntaa ja on muutenkin hyväksi. Säännöllinen liikunta ja ruokavalion tarkkailu ovat avain pysyviin tuloksiin. Laihdutin kolme vuotta sitten kolmessa kuukaudessa 14 kiloa kärsimällä yksinkertaisesti nälkää ja sauvomalla raivokkaasti. -Jo-jo
Tom

=========================

Liikuntaa ja lisää liikuntaa ja tietysti myös ruokavalion tarkistus. Paino putosi 2 kuukaudessa 6 kiloa. Kävin 4 x viikossa tanssimassa, joka toinen päivä kotijumppa, kerran viikossa salilla. Käytin hissin sijasta portaita – asun 7. kerroksessa. Ostin 2 numeroa pienemmät housut tavoitteena mahtua niihin ja – onnistuin!
Liisa

=========================

Itselläni on ollut motivaation lähteenä se ajatus että kun on hyvä peruskunto niin pysyy terveenä ja paino kurissa. Siispä liikun säännöllisesti ja vähän katson mitä yleensä syön. Joukkoon mahtuu siis herkuttelupäiviäkin. En mielestäni ole jäänyt mistään paitsi pikemminkin päinvastoin.
Päämotivaattorina on siis toiminut terveys mutta kyllä kaveritkin ovat edesauttaneet tämän tavoitteeni saavuttamisessa. Samalla tässä ollaan pysytty sopusuhtaisena.
Marko

=========================

Vuosien kamppailun jälkeen olen huomannut, että paras tapa laihtua on olla onnellinen ja tyytyväinen itseensä ja elämäänsä. Sen sijaan että puristelisin joulukinkkuselluliittejä inhon vallassa hankin itselleni mielekästä tekemistä. Siinä kivasti puuhastellessa unohtuu kalorien laskeminen kokonaan. Muuten syön hyvin ja pidän kovasti liikkumisesta eri muodossa. Esimerkiksi joulun jälkeiset pari lisäkiloa karisevat ihan huomaamatta muutamassa viikossa.
Vinkiksi vaan: Kannattaa muuttaa syömistottumuksiaan hissukseen ettei tule takapakkia jonkun hillittömän himon muodossa. Itselläni uusien tapojen omaksuminen on kestänyt jo kolme vuotta ja prosessi jatkuu vieläkin.
- Anneli

=========================

Alkurysäyksenä on auttanut South Beach Diet -niminen ohjelma. Aluksi jätetään kaikki hiilihydraatit, perunat, pastat, riisit, leivät pois, ja tullaan toimeen vähärasvaisella lihalla, valikoiduilla vihanneksilla ja maitotuotteilla. Ensimmäisellä viikolla lähti kolme kiloa! Pitemmän päälle on auttanut kaksi asiaa: päätin, ettei tule ENÄÄ yhtään kiloja! Toisekseen, aloitin kuntosalilla käymisen. Päätin, että otan kevyesti ja aloitan rauhallisesti. Kävin ensin yhden tai kaksi kertaa viikossa. Jo seitsemän käyntikerran jälkeen kaikista ympärysmitoista oli mennyt sentti pois! Nyt, viidentoista käynnin jälkeen (joulutauko oli vielä välissä), senttejä on huvennut jo pari kolme, ns "strategisista mitoista". Se tarkoittaa jo yhtä - kahta vaatekokoa. Suosittelen lämpimästi! Lisäksi salilla puhkuminen on vienyt pois hartiasärkyni. Ulkoliikunnassa mikään ei voita sauvakävelyä. Siinä kun keskittyy askelten ja käsien rytmiin, niin huoletkin tulevat huiskittua pois aivan itsestään.
Leena

=========================

Hyvä keino on lähteä viikon vaellukselle Lappiin yli 20-kiloisen rinkan kanssa! Tätä kokeilimme avomieheni kanssa viime kesänä. Tarkoitus ei ollut laihduttaa, vaan hakea elämyksiä ja lomailla. Pakkasimme rinkkoihin liikaakin tavaraa, kun emme tienneet, että vähemmälläkin olisi pärjännyt. Niinpä rinkka painoi yli 20 kiloa meillä molemmilla. Ruokaa varasimme mukaan ihan reippaasti: kuivia ruokatarpeita, joihin lisätään vesi, kypsennetään ja saadaan maistuva ateria. Söimme kaksi kertaa päivässä lämpimän aterian ja sen lisäksi kunnon aamiaisen ja välillä mutustimme myös rusinoita, luumuja tai taateleita välipaloiksi sekä joimme kahvia tai teetä. Viikon verran siis vaelsimme Kilpisjärveltä Haltille ja takaisin yli 100 kilometriä. Elämyksiä saimme roppakaupalla. Kun palasimme ihmisten ilmoille ja menimme hotelliin käydäksemme suihkussa jne., oli hämmästys suuri, kun maha oli hävinnyt. Painosta emme tienneet mitään, kun vaakaa ei tietenkään ollut mukana. Toinen viikko meni palaillessa kotiin ja kotonakin oli vielä useampi kilo vähemmän painoa kuin lähtiessä, vaikka tuon toisen viikon mässäilimmekin. Nyt on toki painoa tullut takaisin, mutta se lähtikin niin huomaamatta... Joka tapauksessa suositeltava keino monestakin syystä: upeat maisemat, puhdas ilma, kunto kohoaa, ei kiirettä, mukavia ihmisiä tulee silloin tällöin vastaan, kaikki ruoka on hyvää, pääsee kokeilemaan rajojaan jne. jne. Ja paino putoaa huomaamatta!
Hanna

=========================

Painonvartijat on paras. Se opettaa kokonaan uuden elämäntavan ja opettaa myös motivaatiota. Olen vasta taipaleeni alussa, mutta asettamalla välitavoitteita, uskon onnistuvani koko 35-40 kilon pudottamisessa. Syyt laihduttamiseeni ovat terveydessäni, joten motivaatio ja "palkinnot" löytyvät esim. lääkkeiden vähentämisestä ja siitä, että liikuntakykyni säilyy ja myöhemmin paranee.
Leila

=========================

Tekemällä välillä lupauksia, että tänään syön vaikkapa vähemmän karkkia tai jopa jätän karkkipäivän väliin. Säästynyt rahasumma lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Ihana olotila -tietää auttaneensa toista ja itselläkin parempi mieli, kun ei tullut mässäiltyä. Tällä tavalla ainakin paino pysyy kurissa, jopa laihtuu jos tekee useampia lupauksia viikon aikana.
Mari

=========================

Olen laihduttanut viime heinäkuusta joulukuuhun 13 kg. Aktiivista ruokavalion tarkkailua olen noudattanut lokakuusta joulukuuhun, jona aikana on lähtenyt kymmenisen kiloa. Kiinnostuin lokakuussa vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta ja tutustuin Montignacin ruokavalioon. En halunnut kuitenkaan mitään dramaattista pudotusta vaan tyydyin maltillisempaan 2-vaiheen malliin.
Nälkää en ole joutunut näkemään. Päinvastoin. Ruokalautaseni on nyt entistä tuhdimpi. Nykyisellä ruokavaliolla jaksan pidempään ja mieli on rauhoittunut; jatkuvat yliaktiivisuuden ja totaalisen väsymyksen vuoristorata on päättynyt. Hyviä rasvoja olen syönyt aivan kuten ennenkin. En siis ole niitä mitenkään vähentänyt. Samoin liikunta on pysynyt aivan entisellään hyötyliikuntana.
Montignacin menetelmässä on kyse enemmän ruokavaliosta kuin laihduttamisesta. Laihdutus kuuluu vain 1-vaiheeseen, jolloin pyritään pääsemään omaan ihannepainoon. 2-vaihe on vapaamman ruokavalion noudattamista. Jos ruokavalion lopettaa ja siirtyy taas huonoihin hiilareihin, niin paino nousee aivan varmasti.
Montignacin ruokavaliossa otetaan huomioon hiilihydraattien glykeeminen indeksi. Hiilihydraatteja voi siis syödä, kunhan ne ovat "hyviä" hiilareita eivätkä ne ole pääasiallinen ravintoaine. Tuo glykeeminen indeksi määrää kuinka korkealle verensokeri nousee hiilarin syömisen jälkeen. Mitä korkeampi verensokeri sitä enemmän insuliinia haima erittää. Insuliini aiheuttaa ylimääräisten hiilareiden varastoitumisen vararasvaksi.
Koska tällä menetelmällä tosiaan näkee ja tuntee tulokset melkein heti (noin kuukaudessa), saa motivaation kummasti pysymään. Oma halu laihtua ja tuntea olonsa paremmaksi on kaikkein tärkeintä.
Marko

=========================

Päätin että haluan laihtua enkä syönyt mitään "turhaa". Kuvittelen miten tulen esiin tuolta kaiken läskin alta... ja sieltähän löydynkin... kohta
Ulla

=========================

Laihdutin 12 kg (97->85) pysyvästi muutama vuosi sitten. Keino oli seuraava: Piirsin silloisesta painosta tavoitepainoon graafisen viivan aikajanalle – itse asiassa kaksi. Toisen kiloa ylemmäs. Aamulla punnitsin itseni ja merkitsin painon käyrälle. Jos paino oli alemman viivan alapuolella, niin kaikki hyvin. Jos paino oli viivojen välissä, niin "rangaistuksena" oli kahvin ja alkoholin käyttökielto. Jos paino oli ylemmän viivan yläpuolella, niin se päivä piti elää pelkällä vedellä.
Elämä on kuitenkin monimuotoista ja erilaisista syistä on joskus oman itsen ympäristön huomioiden vähintäänkin kohtuullista poiketa noista säännöistä. Poikkeaminen olikin täysin sallittua, mutta siitä piti maksaa sakko. Viivojen välissä ollessa sakko rajoitusten rikkomisesta oli 10 euroa päivältä ja viivojen yläpuolella 20 euroa päivältä. Sakon maksoin hyväntekeväisyyteen. Painonpudostus onnistui, sakkoja kertyi yhteensä noin 100-150 euroa, mutta luultavasti saman verran säästyi esimerkiksi ravintolakuluissa. Yleisenä havaintona voin todeta, että laihtuminen - etenkin visuaalinen - onnistuu huomattavasti tehokkaammin liikuntaa lisäämällä kuin syömistä vähentämällä. Samalla henkinen hyvinvointi, yleinen energiataso ja suorituskyky paranevat.
Severi

=========================

Jos pääsääntöisesti syö hyvin ja terveellisesti sekä liikkuu säännöllisesti , ei haittaa vaikka pari kertaa kuussa sallisi itselleen poikkeuksen.
Hannele

=========================

Asia numero yksi on se, että todella haluat laihtua! Tahto vie vaikka läpi harmaan kiven sanotaan. Iloinen ja pirteä mieli ja ennen kaikkea se positiivinen elämänasenne on laihtumisessa se kaikista paras apu. Jos porkkanan järsiminen tuntuu tylsältä niin ajattele: Hampaat vahvistuvat, saan paljon karoteenia, aurinko tarttuu ihoon itsestään kesän tullen ja sitä paitsi puputkin rakastavat porkkanoita, ja ne on tosi söpöjä otuksia.
Välillä olen onnistunut tosi hyvin. Sitten huomaan, että hups, viisari vaaassa heilahtaa ylöspäin. Entäs sitten? No hätä. Hetken aikaa voi antaa asian olla ihan niin kuin se on. On turhaa ottaa stressiä parista ylikilosta, koska minä tiedän, sitten kun tahdon taas laihtua niin kyllä ne kilotkin karisevat.
TK

=========================

Jouluna mässäilen huoletta. Harrastan muutenkin paljon liikuntaa, mutta joulusta tulee 3-5 kg ylimääräistä vyötärölle. Sitten vaan kävelyä, salilla käyntiä ja herkut pannaan, niin kilot saa kyytiä. Kilot pysyvät sitten taas kurissa seuraavan jouluun asti. Psyykkaan itseäni että nyt löysät pois ja lenkille sieltä sohvan pohjalta. Eipä ole vaikeeta kun päätöksen aina teen ja siinä pysyn. Tsemppiä vaan meille kaikille, jotka ovat karistamassa liikakilojaan!
Tuija

=========================

Vuoden 2001 kesäkuvat pysäyttivät ja omalääkäri otti reseptivihon esiin puhuen kolestrolilääkityksestä. Päätös tuli kirkkaana: Nyt lähtee. Helmiklubissa alkoi uusi virtuaalilaihdutusryhmä joka perustui Painonvartijoiden kirjekurssiin ja nettikeskusteluihin.
Kirjekurssi jäi aloitusmateriaaliin, mutta keskusteluryhmiä seurailin ahkerasti, välillä otin osaa keskusteluihin. Siellä jokaista pudotettua grammaa onniteltiin ja toisiamme kiiteltiin. (Vielä tänäänkin osa silloin aloittaneista on aktiivisesti mukana).
"Tolppailmoitusta" en aikeistani tehnyt ja isännälle ilmoitin, että tästä ei sitten puhuta.
Periaatteena oli:
1. Aina mielessä.
2. Älköön kuitenkaan haitatko normaalia elämää, ja ilonpilaajaksi en rupea.
3. Liikunta on ollut aina mieleistä, nyt jopa intohimo.
Vuoden aikana putosi 76 -> 67. 66 kg oli tavoite ja se on ollut painon pysymisen kannalta oleellista, AINA ON YKSI KILO PUDOTETTAVANA!
42:n vaatteet vaihtuivat 38:iin ja nyt tekee mieli jopa juosta.
Kirsti

=========================

Minun menetelmäni on yksinkertaisen helppo: - lisään liikuntaa ja syön vähemmän ja joka ikinen aamu käyn puntarilla. Merkitsen vielä painoni vaaan vieressä olevaan kalenteriin ja paino pysyy n.1-2 kilon marginaalilla siinä missä pitääkin.
Kiti

=========================

Vierumäen urheiluopiston "huonokuntoisten yritysjohtajien kunnonkohotuskampanjassa" (Boss-Training projekti) saaduin opein.
Liikuntaa yli tunnin kestoisena ryppäänä rasvanpolttoa parhaiten tekevällä pulssialueella.
Hiukan silmäillen mitä suuhunsa laittaa. (Jos välipalana kaksi isoa appelsiinia tai neljä omenaa ei ainakaan nälkä vaivaa...) Liikuntalaji vuodenajan mukaan, pulssitaso niin että on hiki, mutta voi silti puhua kaverille. Minulla tarkoittaa hiihtoa, sauvakävelyä, sekä pyöräilyä halvan pulssimittarin ohjauksessa. Kuntoilu onkin yllättävän hauskaa, kun mitattu pulssi on riittävän korkea, että rasva palaa (110), muttei liian korkea (yli 155) että minäkin jaksan hiihtää yli puolitoista tuntia! Tästä seuraa että saan karisemaan joulun 3 kg suunnilleen juhannukseen ja voin hyvällä omallatunnolla nauttia seuraavasta kinkusta tai muista herkuista.
Mutta tärkeintä on onnen tunne että tilanne on hallinnassa, paino on halutessani vakio, ei nouseva. Eikä tavoite missään tapauksessa ole muotilehtien luoma ihannevartalo vaan hyvä kevyt olo.
Asko

=========================


Sehän on "tosi" yksinkertainen. Vähemmän ruokaa suusta sisään ja enemmän liikuntaa. Olin varmaan laihduttanut, ennen seuraavaa tapahtumaa, pari sataa kiloa elämässäni (ikä nyt 60 v). Siis motivoiduin ja otin haasteen vastaan positiivisesti. Olin silloin markkinointijohtajana ja työtoverini, myyjänä toimiva henkilö, tapasi asiakkaamme, joka totesi hänelle: "Oletko huomannut, että Pekka on taas laihtunut reippaasti yli kymmenen kiloa kesän aikana." Tähän työtoverini totesi: ”Odota vaan kun sisäruokintakausi taas pääsee vauhtiin, niin Pekan paino tulee entiselleen." No kuultuani asiakkaaltamme tämän, päätin, että sinä syksynä ja talvena en sitten päästäkään painoani nousemaan ja siitä lähtien se on pysynyt suurin piirtein samana. Aikaa on kulunut ehkä 15 vuotta. Siinä oli motivointia, asennetta ja tahdonvoimaa ja huumoria kerrakseen: Onneksi!
Pekka

=========================

Lähtökohtaisesti "uimapukukausi" on minusta kaikkein huonoin syy pudottaa painoa; jälleen syksyllä se nousee. Sen sijaa syyn pitäisi olla paremmin jaksaminen, parempi vointi ja terveys. Ne ovat hyviä syitä.
Elina

=========================

Syön vähemmän.
Vuokko

=========================

Noin viisi vuotta sitten aloitin liikuntaharrastuksen ja muutin ruokavaliotani. Siihen ehkä vaikutti suuresti se, että erosin ja minä halusin muuttaa elämäntapani sellaiseksi jollainen pohjimmiltani olin, liikkuva ja energinen. kun olin päässyt liikunnan iloon kiinni, ulos piti lähteä oli sää mikä hyvänsä. Ehkä liikunta sai myös mieleni pysymään virkeänä ja silloinhan myös huolehtii itsestään paremmin. Kaikki rasvaiset leivonnaiset myös jäi suurelta osin pois vaikka niitä en paljon ollut ennenkään syönyt. Olo tuntui paljon kevyemmältä ja kun mieli on tasapainossa, myös keho voi paljon paremmin. Liikunta oli kaikista suurin painonpudottajani. Painoa putosi 7 kg noin puolessa vuodessa ja liikkumalla paljon; hiihtämällä ja kävelemällä ja katsomalla mitä suuhunsa laittaa, se on pysynyt kurissa. En koskaan ole tuntenut että olisin luopunut jostain.
Marja-Leena

=========================

Minä sain 2-3 kiloa pois kuukauden aikana vain lisäämällä kevyttä liikuntaa. Katson paljon TV:tä ja valitsin yhden puolitunnin ohjelman jonka aikana tein liikkeitä. Kyykkyjä, nyrkkeilyä, vatsaa... puoli kiloa lähti viikossa, enkä siinä vaiheessa edes vielä muuttanut ruokailutapoja.
Tällä keinolla on hyvä aloittaa. Liian nopea painon pudotus, kun ei ole hyväksi sekään.
Virveleena

=========================

Keväällä usein tulee ikään kuin itsestään kevyemmän olotilan kaipuu erityisesti raskaan jouluruoan jälkeen. Hyvä, yksinkertainen ja arkinen tapa onnistua ainakin muutaman kilon pudotuksessa on arkiaamujen lenkkeily. Se piristää aamulla, nukuttaa illalla, tehostaa päivän fiilistä ja varsinkin ennen aamupalaa kuluttaa rasvaa! Yllättävän nopeasti tottuu heräämään kuudelta tai aiemmin... näin taas kolmen viikon jälkeen, ei halua jättää enää väliin! Tämän lenkkeilyn lisäksi riittää, että vähentää raskaan lihan ja hiilihydraattien määrää päivittäisessä ruokailussa, lopettaa mahdollisen roskaruoan syönnin ja kahvipullat, antaa itselleen yhden päivän palkita terveistä elämäntavoista esim. suklaalla! Kohtuudella voi päästä pitkälle, sillä itselläni ei edes ylipainoa ole, mutta pieni huomio ruokaan ja liikuntaan päivittäisten rutiinien keskellä auttaa saamaan paremman olon ja halun kokeilla taas uikkareita! Tsemppiä kaikille!
Mirva

=========================

Laihduttaminen, kuten moni muukin "suurempi" muutos, lähtee päätöksestä. Kaikki on kiinni itsekurista ja päätöksessä pysymisessä.
Itse päätin viime keväänä laihduttaa muutaman kilon ja sain ystävänikin suostutelluksi mukaan. No, ystäväni ei valitettavasti päässyt puusta pitkälle, mutta minä jatkoin sitkeästi painon tarkkailemista päivittäin, jätin kaiken ylimääräisen pois; margariini sulatejuustoon, vaalealeipä tummaan, kermakastikkeet maitopohjaisiksi, vettä janojuomana (2l/pvä), kaikki karkit pois lukuun ottamatta herkuttelulakua ja salmiakkia silloin tällöin :-) jne. Lisäksi totta kai lisäsin liikuntaa (ennen 2krt viikossa -> 4-5krt) ja n. puolen vuoden päästä aloittamisesta oli elopainoa 10kg vähemmän (=63kg). En siis asettanut itselleni mitään mahdotonta, epärealistista aikataulua, vaan menin sen mukaan kun hyvältä tuntui. Parhaat hetket olivat laihduttamisen puolessa välissä kun tulokset alkoivat näkyä esim. housuista ja ihmiset (myös avomieheni) kyselivät olenko laihtunut ;-)
Nyt taas syön normaalisti, eli urakka on ohi. Toki tarkkailen kyllä vieläkin mitä suuhuni pistän. Se pitää vielä sanoa, että on väärä usko että vain lisäämällä liikuntaa laihtuu, kyllä sitä pitää hieman ruokavaliotaankin muuttaa. Oikein paljon tsemppiä rantakuntoonpyrkijöille! Muistakaa ottaa päivä kerrallaan.
Sanna

=========================

Uusi elämäni alkoi 17.11.2003. Teetin itselleni terveystarkastuksen labrakokeineen, koska minun piti kuulla, mitä muutenkin jo tiesin, lääkärin suusta: vähemmän rasvaa, lisää liikuntaa. Ei auttanut, vaikka peilikin sen kertoi, piti olla todella itselle tärkeä syy lähteä terveellisemmän elämän tielle. Motivointi on nyt kaupassakin helppoa, mietin, kuinka valintani vaikuttaa kokonaishyvinvointiini vuosia eteenpäin. Aikaperspektiivi antaa voimia pysyä lujana houkutuksissa. Toisaalta myös jo parin ensimmäisen viikon aikana saavutettu hyvä olo, keveä tunne ja nyt jo vaatekaapista löytyvät "uudet", jälleen päälle mahtuvat vaatteet antavat potkua eteenpäin. En laihduta, hallitsen painoani nyt ja toivottavasti tästä eteenpäin elämässä, jotta voin elää hyvän, kohtuullisen terveen elämän, sikäli kun siihen näillä elämänmuutoksilla voin vaikuttaa. Se motivoi ja innostaa. Jääkaapin ovessa on printattuna Positiivareiden ajatelma: "Älä turmele sitä mitä sinulla on haaveilemalla siitä mitä sinulla ei ole. Muista, että se mitä sinulla nyt on, kuului kerran niihin asioihin, joita vain toivoit." Alla on lisäys: Paitsi kilot!
Kun suhteuttaa oman juttunsa isompaan kokonaisuuteen, kuvittelee millainen tulevaisuus odottaa kunkin valinnan ansiosta, sillä voi motivoida ja innostaa itseään monenlaisiin elämänmuutoksiin.
Anu

=========================

Päätimme 6 naisen porukalla aloittaa sähköpostiringin. Jokainen sai päättää tavoitteistaan ja ne kirjattiin ylös. Lähettelemme toisillemme kannustavia viestejä ja vinkkejä, miten painoa voi saada putoamaan ja kerran viikossa meillä on tilannekatsaus, missä mennään. Ryhmän tuki on kyllä korvaamaton ja kun toisille pitää ilmoittaa, missä mennään, ei halua olla toisia huonompi. Toukokuussa menemme yhdessä syömään hyvin, joten sitäkin odotellessa...!
Sari

=========================

Olen huomannut, että pieni voileipä vähäkalorisin päällyksin (esim. salaatinlehtiä, kalkkunaleikettä ja kevytjuustoa) parin tunnin välein pitää näläntunteen loitolla. Lounaaksi vaikka keittoa ja illalla mitä tahansa ruokaa, kunhan annos ei ole liian suuri. Vatsa tottuu helposti liian suuriin annoksiin ja vaati niitä joka aterialla. Mutta kun syö pieniä annoksia parin kolmen tunnin välein, ei kova nälkä pääse yllättämään.
Liikunta on tärkeää myös, mutta sen pitää olla sellaista, josta nauttii. Minun lempiliikuntani on tanssi, jossa musiikin tahdissa tulee huomaamatta poltettua paljon kaloreita. Kannattaa mennä tanssikursseille, joilla oppii uusia tansseja ja kuvioita ja tapaa mukavia ihmisiä. Myös kävely sauvojen kanssa tai ilman on kivaa säällä kuin säällä eikä vaadi paljon välineitä.
Marjatta

=========================

Vuosi sitten olin tosi huonossa kunnossa fyysisesti. Painoa oli riittämiin mutta ennen kaikkea oli vaikeaa: vaikea kulkea rappuja, vaikea jaksaa työpäivää ja vaatteetkin kiristi. Kävin jostain pikkujutusta lääkärissä ja samalla kyselin mistä sais motivaation painon pudotukseen. Lääkärin neuvo oli, kehitä itseinho ja tee äläkä vain mieti. Löysin tosi ihanan fysiokimpparyhmän ja kävin koko vuoden kerran viikossa, enkä antanut periksi. Tänä vuonna lisään käyntikertoja. Tulos: on paljon helpompi nousta portaita, työssäkin jaksaa paremmin ja läskit ovat kiinteytyneet. Paino ei kylläkään ole pudonnut mutta väliäkös sillä, jos olo on parempi.
Arja

=========================

Laihdutin kaksi vuotta sitten yli kymmenen kiloa. Painonvartijat auttoivat, mutta suurin ero lukuisiin aikaisempiin epäonnistuneisiin yrityksiin oli tällä kertaa omien korvien välissä.
Katselin vanhoja kuvia itsestäni parikymppisenä, ja mietin miten sievä olinkaan silloin vaikka luulin olevani läski. Päätin että en halua 70-vuotiaana katsella itsestäni kuvia kolmekymppisenä, ja miettiä kuinka olisin silloinkin vielä ollut nätti jos en olisi ollut ylipainoinen. Sehän on vain minusta kiinni joudunko tällaista murehtimaan.
Toinen oivallus oli se, että ylimääräinen ruoka menee ihan yhtä paljon hukkaan, päätyipä se roskiin tai minun vatsaani. Päätin että en halua olla enää tähteiden ongelmajätelaitos, vaan syön vain mitä tarvitsen.
Kilot ovat edelleen poissa.
Kristiina

=========================

Tein pari vuotta sitten elämäni parhaimman lupauksen: ei enää yhtään laihdutuskuuria. Sen jälkeen paino on tasaisesti pudonnut - hitaasti mutta varmasti. Tee elämäsi päätös, lopeta laihdutuskuurit, ne kun ovat varma ja turvallinen tie kohti lihomista. Omalla kohdallani pakkomielle ruokaa kohtaan katosi päätöksen myötä ja elämään mahtuu nyt paljon muutakin. Onnea päätöksellesi.
"uhkee"

=========================

Painoni pyörii siinä lievän ylipainon rajoilla, eli aina on se klassiset 5 kiloa liikaa. Kaikkea on tietysti yritetty vuosien varrella, enemmän ja vähemmän onnistuneesti. Jääkaapissa on kakskytvuotta vanha valokuva hoikasta minusta, vaaka on keittiössä sekä ruuille että minulle, seinällä jumppakalenteri, kaapissa painonvartijoitten pistelistat ja ruokaohjekirjat jne. jne. Mutta höpö höpö, ei toimi mulla! Jos mun pitää/täytyy tehä jotain, teen just päinvastoin! Luonnevika.... Siispä olen lopettanut laihduttamisen! Syön ja juon mitä haluan, milloin haluan. Liikun niin paljon kuin milloinkin hyvältä tuntuu. Ja kun mikään ei ole pakko tai tavoite, niin vähempikin ruoka riittää. Kuntoilu on iloista ja tuo hyvän olon, kun sitä ei tee pakosta vaan mielihyvästä. Näin ollen housut löystyy ja allit kiinteytyy! Elämässä pitää olla mukavia hetkiä, pitää osata nauttia niistä hyvistä hetkistä, joita se sulle antaa, eikä voivotella toisarvoisten asioitten kanssa. Niin kauan kuin voit hyvin ja olet terve nykyisessä painossasi, elä ota turhia paineita niistä viidestä kilosta! Ne lähtee jos niin haluat, ei lähde jos ei ole lähteäkseen.... Kaunista kevättä silti meille kaikille kaiken kokoisille!
Varpu

=========================

Pidä itsesi kylläisenä vihanneksilla ja ruisleivällä.
Uimarantakausi ei mitenkään erityisesti ole painonhallinnan ja saavutettujen linjojen tarkastelupiste minun elämässäni. Mieluumminkin asia tulee mieleen syksyllä ja alkutalvesta, kun puetaan ne 'kaapissa kutistuneet' housut päälle ja ihmetellään mitä on tapahtunut. Toki olen painoani koettanut hallita monin keinoin, tehokkainta on ollut PÄÄTTÄÄ lopettaa pullan ja leivonnaisten nautiskelu, lisätä kasviksia ja hedelmiä niin paljon kuin vain jaksaa syödä ja pitää itsenä kylläisenä niillä terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion opeilla, mitä minullekin on yli 30 vuotta kerrottu. Sitä tietoa saa kaikki kirjastojen laajoista valikoimista.
Kaisa

=========================

Asiakkaanani oli kerran mieshenkilö, jonka huomasin hoikistuneen sitten viime näkemän. Utelin häneltä laihtumisen salaisuutta, sillä tiedän hänen olevan edustustehtävissä ja usein "lihapatojen" ja herkkujen ääressä työnsä puolesta. Hän kertoi aloittaneensa KV- systeemillä painon pudotuksen, se kuulemma on helppo noudattaa ja paino pysyy kurissa.
- Mikä ihmeen KV-systeemi, sellaisesta en ole kuullutkaan, tiedustelin uteliaana.
Hän virnisti leikillisesti, KV tarkoittaa "kaikkea vähän". Siis, hän syö kaikkea, mutta erittäin vähän. Ei tarvitse kieltäytyä siitä ja tästä, ottaa vain tuota tai tuota, vaan voi ottaa kaikkia tarjolla olevia ruokia mutta lautaselleen hän kertoi kokoavansa vain 1/3 siitä määrästä mitä aiemmin. Paino oli pudonnut vähitellen ja pysynyt kurissa. Olen ottanut opikseni tuosta neuvosta ja esim. joulukiloja en ole vuosiin saanut. Helppo, halpa ja melko pientä itsekuria vaativa konsti. Suositelen sydämellisesti.
Pirjo

=========================

Oikea ruokavalio, noudatin silloin Painonvartijoiden ohjelmaa. Motivaatiota lisäsi se, että ajoin pahan kolarin ja selvisin siitä suhteellisen vähin vammoin ja jäin henkiin. 30 kg tippui alle 4 kuukaudessa ja pysyi pois muutaman vuoden, kunnes tapasin entisen mieheni ja hän halusi ruokaa.... Nyt mielelläni kuulen miten ilman kolarin antamaa lisämotivaatiota voi onnistua.
Hyvää lähestyvää kevättä
Kala

=========================

Painonvartijoiden pisteidenlaskusta on tullut mieheni kanssa yhteinen "harrastuksemme" - täytämme yhdessä ruokataulukoita ja keräämme kilvan liikuntapisteitä. Takana on vasta runsas kaksiviikkoinen, mutta en epäile, ettemme jatkaisi, sillä tämä on "kivaa". Painoni on pudonnut 2.6 kg (=jouluherkut) ja mieheltäni on kaikonnut 1 kg.
Maija-Liisa

=========================

Joulun ja Uuden Vuoden välinen paino-ottelu jouluherkkujen kanssa korjataan seuraavasti:
1. Tipaton tammikuu
2. Puhdistava paasto
3. Liikunnan lisäys
4. Kevyemmät ruokavaihtoehdot
5. POSITIIVINEN MIELI
Tehoaa takuulla, ja antaa psykofyysisesti potkua pidemmällekin.
Kaarina

=========================

Itse olen pariin kolmeen otteeseen yrittänyt pudottaa, liikunnalla, Painonvartijoilla ym. Yhtenä kevään lihoin noin 4-5kg lyhyessä ajassa ja sain tarpeekseni. Menin Painonvartijoihin, koska olin sen uuden ohjelman nähnyt tekevän ihmeitä ystävälleni ja päätin yrittää nyt oikein tosissani enkä luovuttaa ennen kuin tavoite oli saavutettu. Otin valokuvia itsestäni ennen kuin aloitin laihduttamisen, jotta muistaisin miltä olin näyttänyt ja tietysti kannustaakseni ja nähdäkseni edistymiseni niistä. Monet kerrat selailin kansiotani ja otin matkan varrelta lisää kuvia kun painoa putosi. Toinen pelastava keino oli mittanauha, jonka avulla näin miten sentit hävisivät vyötäröltä, vaikka vaaka ei aina ollut huomannut kuinka oli rasvaa lähtenyt, mutta nesteitä kertynyt (kuukautiset) sen sijaan.
Pudotin kaiken kaikkiaan 14 kg, josta olen edelleen hyvin ylpeä. Minä tein sen! Jess! Nyt olen pitänyt painon Painonvartijoiden kunniajäsenyyden rajoissa jo yli vuoden. Aina se ei ole ollut helppoa, mutta nyt ilmaiset käynnit ryhmässä ja ilo uudesta ihanasta olosta ovat saaneet minun pysymään kurissa. Nyt on ihana ostaa vaatteita sellaisiakin josta ennen vain haaveilin!
Sisko

=========================

Yksinkertainen keino, on pitää jääkaapissa vain himmeä valo ja paljon hedelmiä.. ulkoilua ja juoksemista... ei yöjuoksuja! Niin.. siitäs se lähtee ja mieli on iloinen.. eikä tarvitse mitään, kun käy puntarilla... ja vielä jos saat naapurin vanhan pariskunnan koiran mukaan juoksemaan.. niin silloin olet motivoitunut, koska Sun on pakko käydä ainakin koiraa ulkoiluttamassa 2-3 kertaa päivässä! Ja naapuritkin ovat onnellisia ja koira myös!! He..he! Tsemppiä kaikille!
Satuli

=========================

Olen pudottanut painoa ja pitänyt tasapainoa yllä kalorein, pistein, liikkumalla, ilman liikuntaa vain ruokavaliolla eri tavoin tilanteesta riippuen ja mikä asia milloinkin on tuntunut mielekkäältä. Verensokerintasapaino on ollut myös mukana punaisena lankana eli ruoka joka pitää pidempään nälän poissa. Syön kaikkea mutta vähärasvaista. Kolesteroli arvoni ovat hyvät. Aivoille annan kylmäpuristettua rypsiöljyä.
Ritva

=========================

Vuosi vuodelta painoni lisääntyi, kilon siellä, toisen täällä. Vaatteita täytyi suurentaa, uusia ostaa, vaikka edelliset olivat hyviä. Vaan kun eivät mahtuneet! Yritin useampaan otteeseen panna asiaa kuriin, vaan ei onnistunut.
Viime keväänä iski mahaflunssa. Ei tullut syödyksi pariin viikkoon paljoa mitään, paino putosi, tietty. Silloin jysähti: Minähän pystyn pitämään nämä kilot poissa! Asetin itselleni tavoitteen ja pudotin noin 10 kiloa yhteensä neljässä kuukaudessa. Söin vähemmän ja liikuin enemmän!
Nyt on vaatteet pienennetty, paino pysyy runsaan kilon sisällä. Syön vain sellaista ruokaa josta pidän! Sallin itselleni suklaatakin vähän joka päivä - olen 'chocoholic'! Nautin uudesta muodostani ja siitä tahdonvoiman voitosta, joka tuntuu kestävän. Tiedän että tarvitsen samat eväät edelleen - syön hyvin ja terveellisesti ja liikun säännöllisesti - ulkoilma on niin ihanaa! Saan ajatella ihan omia ajatuksiani sen puolituntisen kun kävelen sauvojeni kanssa, se on juhlaa! Kieltämättä nämä Ajatusten aamiaiset ovat pönkittäneet minua ja valaneet uskoa siihen, että kykenen kunhan vain yritän!
Leena

=========================

Rakastuin hoikkaan mieheen. Painoin 86 kg ja ajattelin, että nyt se mässäily loppu. Aloitin lenkkeilyn, ensin kävellen, sitten hiljaa hipsutellen. Sitten jatkoin pyöräilyllä ja lopuksi hiihdin. Jätin pois vaalean leivän, sipsit, suklaat, limsat, namit ja muut herkut. Hermesetasta käytin esim. teehen ja kahviin. Söin muuten melko normaalisti. Kymmenen kuukautta meni ja olin 30 kg hoikempi.
Kanssasisar

=========================

En ole juurikaan ylipainoinen, mutta silloin kun housunvyötärö kiristää, noudatan Michel Montignac'n kirjoittaman kirjan "Syön hyvin ja siksi laihdun" periaatteita. Ensimmäinen ajatus on kuitenkin tärkein "Hyväksyn itseni", jota toistetaan useita kertoja päivässä. Kiloja vastaan ei tule taistella negatiivisella mielellä.
Hanski

=========================

Pudotin kolmekymmentä kiloa HYPNOOSIN avulla! Toimii todella helposti ja mukavasti rentoutuen. Kävin www.henkinenvalmennus.com sivuilla ja toteutin unelmani.
Raili 45v.

=========================

Näin minä pudotin painoni,
- kuten harakka maalatulla aidalla

v. 71 armeijan jälkeen, 75 kg,
- normaalipainoinen hyväkuntoinen.
- kiireetön ja toiveikas nuorimies, elämä "hakusessa"

v. 74 naimisiin elämäni Naisen kanssa, 63 kg
- tosi laiha mutta onnellinen - opiskelu päätökseen v.75

v. 91 neljän lapsen isänä, 97,7 kg (painonvartioiden vaaka)
- kiireinen kiinteistönvälittäjä, satoja kiloja laihdutettuani PV:n
kurssille entisen työkaverin houkuttelemana.

v. 92 kurssin "melkein käynyt" 79,6 kg (tavoite 78 kg)
- tasapainottelu jäi harjoittelematta, uusi yrittäjän ura edessä(talopaketti kauppias)

v. 04 uusi päätös elämän hallinnasta, 98,7 kg (painonvartioiden vaaka)
- nyt juuri on päättäväinen ja tyytyväinen olo sekä kolmen viikon startti takana (94,6 kg)
- pakastimen kyljessä kalenteri ja painokäyrä, tuoreita hedelmiä esillä aina "korillinen"
- syön aterioilla oikein kunnolla kylläiseksi ja iltaa varten on varattuna "kevyt popcornikulho"
- vettä, kotikaljaa, appelsiini- sekä tomattimehua yhteensä 8-10 lasillista päivässä.

NYT SE ONNISTUU - JA ILOISESTI, ONNEA MINULLE!
- elämäni Nainen psyykkaa ja kokkaa (nyt PV:n ohjeilla)

Siis tunnustan, että ilman "verkostoa" johon kuuluu kotijoukot en selviäisi tästä haastavasta tilanteesta eli tasapainoilusta halujen ja tottumusten kanssa.

Mauriz - www.neuvokas.net

=========================

Päätin jättää kaljan lipityksen sekä suklaan ja jäätelön ahmimisen. Päätös on pitänyt nyt 4 viikoa ja pelkästään tällä painoa on pudonnut 4 kiloa. Nälässä ei ole tarvinut olla, enhän näitä ole edes nälkääni syönyt ja juonut. Kysymys näyttää tässäkin asiassa olevan tavoitteen määrittelystä sekä toimenpiteistä ja tahdonvoimasta tavoitteen saavuttamiseksi.
Helena

=========================

2003 vuoden alkaessa päätin pudottaa ylimääräiset 20 kg pois. Selkä ei enää kestänyt niiden kantamista. Päätin käyttää maalaisjärkeä. Tein itselleni pieniä teräviä kysymyksiä: Onko tämä makeaa? Onko tämä rasvaista? Saanko tästä kuitua? Saanko tästä hivenaineita? Saanko tästä vitamiineja? Näiden kysymysten vastaukset määräsivät sen mitä sain syödä ja mitä en.

Myös karkkilakko kuului aloitusperiaatteisiini. Suunnittelin käyttäväni urakkaan 10 kuukautta, eli pudottaisin kaksi kiloa kuukaudessa. Päätin vielä, että jos jonkin kuukauden aikana ei putoa kahta kiloa niin sitten pitää mennä Painonvartijoihin. Ensimmäiset 12 kiloa putosivat mukavasti neljässä kuukaudessa, mutta sitten se tyssäsi. Meni kuukausi niin ettei paino pudonnut yhtään, vaikka olin mielestäni koko ajan dieetillä kuten ennenkin. Menin siis Painonvartijoihin. Kalliin hinnan vuoksi kävin siellä vain kolme kertaa, mutta se riitti. Opettelin pistelaskentasysteemin, ja taas aLkoi paino pudota.

Huomasin, että oma dieettisysteemini oli ollut liian ankara, kielsin itseltäni liikaa. Painonvartijoiden ohjelma oli sallivampi. Saavutin tavoitepainoni elokuussa, eli kaksi kuukautta edellä tavoiteaika-taulustani. Sen jälkeen päätin, että painonhallinta ei ole minulle koko elämä. Pari ylimääräistä kiloa ei haittaa, mutta enempää ei saa tulla. Kolme tai viisi kiloa on paljon helpompi pudottaa pois kuin kaksikymmentä. Sairauteni vuoksi en voi harrastaa liikuntaa, mutta se ei estänyt minua laihtumasta.

Anneli 45 v



Ladataan kommentteja...
© 2017 Positiivarit Oy Vaihde (03) 882 160 Faksi (03) 882 1622 E-mail: positiivarit@positiivarit.fi Toteutus: Luovanet Oy Toimitusehdot      Käyttöehdot