La 29.4.Teijo, Henning» Onnittele sähköisellä kortilla!
Hae
Uteluarkisto


Kaikkihan me teemme virheitä. Useimmat niistä ovat niin harmittomia, että toistamme niitä koko elämämme ajan. Kerro mikä oli se virhe, jonka antama oppi meni kerrasta perille? Opitaan toisiltamme ettei tarvitse kaikkia virheitä itse tehdä.




Kaksi kertaa olen tehnyt virheen jota olen joutunut katumaan loputtomasti. Ensimmäinen oli etten uskaltanut tehdä kauppoja asunnosta joka oli Rakkautta ensi silmäyksellä. Toinen etten muka päässyt elämäni miehen (Rakkautta ensi silmäyksellä) kanssareissuun silloin heti kun tapasimme. Näistä olen oppinut että suuren tilaisuuden tullen on vain oltava rohkea ja että tunne on tärkeämpi kuin järki tuollaisessa kohtaa.

Sas se

==========================

Opettavin elämässäni on ollut valitettavan suuri, sillä avioerovaiheessa huomasin sen virheen, etten ollut pitänyt omista varoistani huolta. Eikä aiinä tilanteessa auttanut muu, kun alkaa opetella pikavauhdilla. Vahinkohan toki oli jo syntynyt ja sen kanssa eletään vielä pitkkään. Joka tapauksessa pidän huolen siitä, että tyttäreni osaavat pitää huolen omistaan.

Sini

==========================

Virheistä oppii aina! Siitä sitä viisastuu…

Liina

==========================

Eilen tein pahan virheen, kun 26-vuotias tyttäreni oli iltaa viettämässä luonamme. Hän oli ostanut todella kauniin villapuseron joka sopi hänelle hyvin. Kehuin puseroa, mutta sanoin, että sinun vaatemakusi on kehittynyt. No siitäkö tytär riemastui ja sanoi, että haukuin häntä siten, että hänelläkö on ennen ollut huono vaatemaku! No siitä opin, ettei pidä sanoa tuolla tavalla verraten menneisyyteen vaan sanoa asiat tässä ja nyt.

Krisse

==========================

Valoa Jouluun

Hannaelina

==========================

Tämä saattaa olla melko extreme-esimerkki, mutta tehosi: ajettuani auton katolleen nuorena ja omasta mielestäni taitavana kuskina opin kunnioittamaan keliä ja tieolosuhteita kerrasta...

Johanna

==========================

Kansakoulussa olin kait itseäni täynnä, kun osasin lukea kouluun mennessäni. Oman arvontuntoni oli korkealla. Opettajani kirjoitti muistovihkooni: "Tunne oma olosi, anna arvo toisellekin". Tämä lause ei unohdu. Ajattelen ja yritän toteuttaa sen arvostamalla erilaisia persoonallisuuksia.

Raili

==========================

Olin tehnyt tämän virheen elämässäni kymmeniä kertoja, vasta kun virhe ensimmäisen kerran kostautui, ymmärsin lopettaa sen tekemisen.

Meillä oli auto, josta sai kaikki ovet lukkoon painelemalla takaovesta lukitusnapit pohjaan. Tein aina niin, sen jälkeen kun olin takapenkiltä kerännyt kaikki lasten tavarat ja auto oli valmis lukittavaksi. Kerran olin laskenut avaimet kädestäni lastenistuimelle tavaroiden keräämisen ajaksi ja tajusin virheeni peruuttamattomuuden kun heitin takaoven kiinni. Kahden tunnin ponnistelujen jälkeen saimme lopulta auton ovet auki (olimme karavaanarialueella, jossa neuvojia riitti runsain mitoin). Siitä lähtien olen aina laittanut auton ovet lukkoon sulkien viimeisen oven avaimella. Tosin nykyään ei tällaista ongelmaa olekaan kun kaikki ovet sulkeutuvat kaukosäätimellä.

Oppisipa muistakin virheistään yhtä tehokkaasti.

Salme

==========================

Keskikoulussa englannin kokeessa komparatiivimuoto sanaan different. Kirjoitin sujuvasti different than, vaikka piti olla different from. Koevastauksissani oli sillä kertaa vain tämä virhe, arvaa, harmittiko. Oli koenumero 10 niin lähellä. Sen jälkeen olen tuon vertailumuodon muistanut.

Leena

==========================

Virheistä ei opi. Tuo mitä yllä on kerrottu, on ajasta toiseen kulkeva myytti. Kun tätä ei tiedä, toistaa virheitä koko elämän ajan. Virheet kertovat vain sen, mitä teit väärin, mutta ei sitä, kuinka tulisi tehdä, että tekisit oikein. Tämän opin eräältä oppineelta, jolle kerroin tuota samaa myyttiä tehdessäni virheen.

Virheiden tekemisen/välttämisen tie on pitkä ja vaivalloinen opin tieksi. On olemassa parempiakin keinoja oppia. Onhan se tietysti lohdutuksena, että kaikki tekevät virheitä sekä "harmittomia", että "kerrasta perille mihin virhe johdattikin".

Juliisu

==========================

Eka luokalla karkasin uimahalliin kaverini kanssa vaikka lupa oli mennä vain silloin, kun joku vanhemmista oli mukana. Valehdeltiin naamat kirkkaina, että Kristan isä lähtee mukaan. Niinpä siinä kävi sitten niin, että minulla meni pyörän avain hukkaan uimahallissa ja ei auttanut kuin soittaa neuvonnan puhelimesta kotiin, että tulkaa hakemaan autolla. "Mikset sinä tuu Kristan isän tarakalla?" Niinhän minä jäin kiinni ja tuppivyöstä tuli kotona.

Opin sen, että vaikka olisi mikä niin kannattaa puhua totta. Nuorena, kun jäin sitten kiinni viinan juonnista ja totesin vain, että niinpä tuli tehtyä niin ei tullut enää tuppivyöstä vaan sanansäilää ja kuukauden kotiaresti.

Nyt olen yrittänyt opettaa omille lapsille, että vaikka virheitä tulee tehtyä niin totuus pitää pystyä kertomaan. Se ottaa joskus niin lujille, että seuraavalla kerralla miettii kaksi kertaa ennen kuin tekee saman uusiksi.

Simpura

==========================

Sairastumiseni vakavasti ja työkyvyttömyyteni on ollut MONEN MUUN, ESIM. ENTISTEN TYÖTOVEREIDENI MIELESTÄ elämäni vakavin virhe. Itse olen sitä mieltä, että sairastumiseni ja putoamiseni liikuntarajoitteiseksi vammaiseksi ja varsinkin taloudellisessa mielessä "elämän pohjalle" on ollut elämäni paras asia, sillä se on antanut minulle mahdollisuuden kohdata kaikenlaiset ihmiset ihmisinä ilman työroolin tai aseman mukanaan tuomaa taakkaa. Nykyisin olen vain ihminen ihmiselle.

Leila

==========================

Kerrasta perille... meni se, ettei perheemme ollut, taloudellista niukkuutta lukuun ottamatta, köyhä. Asia valkeni minulle, kun katsoin perhettämme. Tämä opettavin virhe korjaantui ajatustavassani mieltää sana köyhyys.

Helinä

==========================

Tällä hetkellä ainakin tuntuu siltä, että se on se, että ei pidä mennä avaamaan sydäntään sellaiselle henkilölle, jota ei oikeasti tunne ja johon ei ole 100 % luottamusta. Kaikista ihmisistä kun ei aina tiedä... Tämä on yksi elämän perus realiteeteista. Halu kyllä on uskoa ja luottaa, kaikkiin ihmisiin. "Siperia opettaa".

Lähimmäinen

==========================

Virhe valvoa öisin huolien kanssa, siitä seuraa vain huono kierre, väsyy, tulee masennusta jne. Paras apu, kun hakee suosiolla unilääke reseptin tai hankkii kissanpennun kuten minä sen hyrinään on vaikea olla nukkumatta...

Pikkumi

==========================

Meinasin tuhota avioliitoni vieraan miehen tähden. En edes tuntenut tuota miestä kovin hyvin. Tein oikean päätöksen ja valitsin jatkaa liittoa rakkaan aviomieheni kanssa. Nyt näen yhä paremmin kuinka korvaamattoman ihanan miehen olen saanut. Olisin maailman onnettomin ihminen jos olisin lähtenyt sen toisen matkaan.

Toiste en tee sitä virhettä että antaisin tunteitteni mennä liian pitkälle.

Anteeksiannettu

==========================

Kalastuksen oppirahoja

Tulee mieleen, kun nuorena miehenä opettelin kalastamaan pintaverkoilla. Oli ollut syysmyrsky, enkä ollut päässyt verkoille pariin päivään ja kolmaskin päivä jäi väliin (kiireiden takia).

Lähdin verkoille huolissani siitä, olisiko kaloja uinut verkkoon ennen myrskyn tuloa. Lähestyessäni verkkoja jo kaukaa näin, että iso lohikala makaa verkon yläpaulan päällä vatsa ylöspäin kääntyneenä.

Olisi minulla ollut koukku ja kunnon haavi, mutta harmi kuolleesta kalasta sai minut vain tarttumaan paulaan ja verkkoon kalan alapuolelta. Hetkeen en nähnyt yhtään mitään, kun sain valtavan vesiryöpyn kasvoilleni. Irrotin otteeni ja samalla vene lipui verkon päälle. Kun sitten ryöpytyksestä selvittyäni siirryin tarkastamaan verkkoa, oli kala tiessään.

Palasin rantaan ja kerroin asiasta vanhalle naapurin miehelle. Hän naurahti, että niinhän se lohi aina tekee, jää keräämään voimia väsyttyään.

Missä se virhe oli, mutta minulle opettavainen tarina ja tulee aina mieleen oppirahoista.

Eino

==========================

En vetänyt avioliittoani "selvitystilaan" ja vaikka perheterapiaan sen jälkeen, kun mieheni oli pahoinpidellyt minua. Uskoin anteeksipyynnöt ja muuten ihan fiksun ja filmaattisen miehen todistelut, ettei sitä tapahdu enää koskaan.

Luottamus meni, ja lopulta sitten avioliittokin, ja aikaa tuhlaantui ihan suotta. Nyt ex-mies teki saman uudelle avovaimolleen. Toivottavasti hänellä on sisua viedä asia heti kunnolla loppuun niin, että mies pääsee terapiaan ja nainen itse irti tuosta suhteesta, joka ei enää koskaan palaa ennalleen.

Nykyisin onnellinen perheellinen

==========================

Hyvä muistisääntö on auttanut monia kertoja. Kysyä tarvittavat tarkennukset heti: Mitä, missä, miksi ja milloin + kuka? Niin ei tarvitse heti soittaa perään tai lähettää meiliä. Ennen aina soittelin perään...

Terttu

==========================

Olin 6 vuotta vanha ja äitini oli ollut epäreilu minua kohtaan. Siihen maailman aikaan karamellit olivat harvinaista herkkua. Niinpä äiti yritti hyvitellä tekoaan tarjoamalla minulle ihanan nähköistä paperiin käärittyä karamellia.

Nostin nenäni pystyyn ja kieltäydyin. Äiti yritti uudestaan, mutta minun nenäni nousi vain korkeammalle ja ajattelin että madelkoon. Samassa äiti kääräisi karamellin paperista ja heitti sen omaan suuhunsa. Se oli opetus, jonka muistan aina: kun toinen ojentaa kätensä hyvityksen merkiksi, tartu siihen heti.

Tuula

==========================

Menin flunssaisena metsätöihin talvisena pakkaspäivänä kun en halunnut pettää pomoani ja terveyskeskuksen lääkäri antoi vain kolme päivää sairaslomaa. Neljäntenä päivänä sitten metsään nenä punaisena ja kurkku kipeänä. Pelkällä tahdonvoimalla jaksoin puita kaataa ja pinota. Ajattelin vielä, että tästä ei hyvää seuraa. Sain kuin sainkin pahan virustaudin. Siitä on nyt kulunut kaksitoista vuotta ja olen onnistunut hoitamaan itseni todella hyvään kuntoon. Sen läksyn opin, että flunssaisena töihin ei mennä - ei edes toimistoon, missä nykyään tietokonetta vaikka kuumeessa näpytellään. Ja että lääkäritkään eivät kaikkea tiedä...

Ansku

==========================

Nuorena opettajana yli 40 v sitten opetin korrektin kirjakielen kirjoittamisen taitoja. Eräänä maanantaiaamuna viikonlopun virikkeistä väsyneenä annoin 3.lk:n oppilaille tehtäväksi kirjoittaa äidinkielen vihkoon omasta sunnuntaistaan.

Pikkuinen poika kertoi vauhdikkaalla käsialalla sanasta sanaan, mitä maitoautokuski sanoi heille, kun he kaveriporukalla rassasivat mopolla keskellä tietä ja kuski joutui tekemään paniikkijarrutuksen ja hyppäsi kopista heitä kovistelemaan eikä siinä kirosanoja säästellyt kuski eikä kirjoittaja, helluntailaisperheen pahnanpohjimmainen. Luin aineen. Pyörittelin silmiäni, pyyhitytin sen pois sanoen: Kirjoita pienempää käsialaa ja kirjakieltä!

Kumia paloi ja kynä savusi. Kohta hän toi tekeleensä ihan samanlaisena kuin äskenkin. Silloin valaistuin: Mikä minä olen vaatimaan lapselta kirjakieltä, kun hän noin palavasti tahtoo ilmaista ison asiansa omista lähtökohdistaan.

Sen jälkeen olen ollut tarkka, milloin vaadin mitäkin. Nythän murteella kirjoittaminen on suurta taidetta, tarkoitettu meille nautittavaksi. Nautin ja teen sitä itsekin.

Katri

==========================

Olin vuosia tyytymätön elämääni ja hain siihen syitä vääristä kohteista. Yksi näistä oli rakas aviomieheni, joka ei mielestäni osannut pitää minua niin kuin olisin tahtonut, hän teki loppujen lopuksi kaiken väärin.

Lensin sumussa toiseen suhteeseen ja kuitenkin halusin kieltää sen, enhän minä petä, vaikka näin tein. Loukkasin miestäni koko ajan. Vihdoinkin aviomieheni pisti minut vaikean kysymyksen eteen, mitä elämältäni haluan...

Tämä virheeni avioliittoani kohtaan, laittoi minut miettimään kuka minä oikein olen ja mitä minä haluan elämältäni. Virheeni kautta olen käynyt kovan koulun, se on pakosta opettanut minua tutustumaan itseeni ja ottamaan elämäni ohjat omiin käsiini. Loppujen lopuksi syy levottomuuteeni ja tyytymättömyyteeni olikin siinä, että en tiennyt kuka olen ja muut ihmiset ohjailivat minua. Tällä hetkellä seisoin vahvemmin omilla jaloillani, rinnalla entistä rakkaampi aviomieheni, hieno mies!

Siipeensä saanut

==========================

Kyllä sitä on tullut monta virhettä tehtyä elämän aikana, joista on tullut opittua paljonkin. Mutta ei taida olla mainitsemisen arvoisia tässä.

Virheet opettavat

==========================

Tosiasiassa en keksi yhtään virhettä, jota en olisi toistanut, mutta pienillä vivahde-eroilla kuitenkin ehkä. Uskon kuitenkin, että vielä minä opin! ("Et voi oppia nopeampaa kuin opit." H.Miller)

Tiinahannele

==========================

Elämäni kamalin kokemus ja virhe liittyy kännykkään. Tämä on ajalta, kun kännykät olivat aika uusia. Meidän perheessä oli Nokia 2110 yhteisessä käytössä.

Menin taloyhtiön vanhan osakkaan hautajaisiin ja otin puhelimen mukaan, jotta saan sitten soittaa taksin siunauksen jälkeen. Unohdin koko vehkeen, enkä sitä oikein osannut silloin käyttääkään.

Kesken tilaisuuden puhelimeni alkoi soittaa Säkkijärven polkkaa. Näppäimet olivat lukossa, joten en hätäpäissäni saanut sitä edes äkkiä hiljaiseksi. En tajunnut painaa vihreää luuria, vaan yritin sammuttaa.

Tämä johti niin kamalaan tunnetilaan, etten meinannut tokeentua itkultani millään. Minua hävetti, olin vihainen, tunsin häpäisseeni vainajan ja tehneeni valtavan synnin Jumalaa kohtaan.

MUTTA tästä opin sen, ettei kännykkäni ole koskaan vahingossa päällä. Ennen jokaista tilaisuutta tarkistan asian, usein jopa useampaan kertaan ja nyt voin jopa nauraa asialle.

Raili

==========================

Tein sen virheen että jumitin paikallani elämässäni 5 vuotta. Pelkäsin mennä eteenpäin, ja olin ilman työtä ja opiskeluja, haaveilin vain siitä mitä tahtoisin tehdä.

Sairastuin masennukseen. Lopulta olin niin umpikujassa että tajusin että jotain on tehtävä. Otin riskin ja aloin opiskella rakastamaani alaa. Siihen liittyi monia muutoksia, mm. toiseen kaupunkiin muutto, miehestäni erillään asuminen ym. Mutta minä tein sen!

Tämän jälkeen en salli itseni vajota samaan jumiin.

Maija

==========================

Puolukat ovat kypsiä jälleen. Yhtenä vuonna tehdessäni tuoremehua puolukoista, jauhoin marjat lihamyllyllä saadakseni kaiken maun irti ja koko hyödyn sadosta. Kaikki sujui mainiosti, kunnes oli aika alkaa siivilöidä mehua. Siivilä tukkeutui koko ajan ja ison mehusatsin valuttaminen kesti mahdottoman kauan. Siitä lähtien survominen on riittänyt - ja mehussa maku myös.

Ahneus ei kannata

==========================

Olimme olleet naimisissa parisen vuotta ja mieheni lausui ja toi minulle itse sepittämänsä runon. Ylpeänä tietysti. Sanoi vielä, että et varmaan ole muilta sellaista saanut?

Kun olin joskus aiemmin saanut en voinut olla leuhkimatta, että olen saanut ennenkin. Ilo ja ylpeys sammui Hänen silmistään ja olisin antanut mitä tahansa saadakseni sanomani takaisin. Koskaan sen jälkeen hän ei mulle runoja rustannut.

Euleelia

==========================

Virhe. Se oli kaamea virhe, jonka tein 22 v sitten; lähdin liian helposti yhteisestä kodistamme pois. Mies jäi sinne yksin, oli pahassa jamassa ja meinasi juomalla tappaa itsensä. Nyt 22 vuotta myöhemmin olen aikuisen pojan vinkin perusteella ottanut yhteyttä entiseen mieheeni ja olemme palaamassa yhteen. Viisastuneina ja toisiltamme anteeksi pyytäen. Älä ikinä anna helpolla periksi että lähtisit pois omasta kodistasi ja että perhe siinä hajoaisi. Se on paha virhe.

Nyt Onnellinen

==========================

Menin naimisiin miehen kanssa joka oli tyytymätön ja moitti jatkuvasti äitiään. Sittemmin äidin nukuttua pois, alkoi mies haukkumaan vaimoaan.

Erosin, ja nyt olen tarkkana kuin porkkana.

Marja

==========================

Minulla oli hissittömän 3-kerroksisen kerrostalon ala-kerrassa kauppakassit, 2,5-vuotias poika sekä pieni tyttövauva. Pähkäillessäni siinä, veisinkö ensin lapset, vai pojan ja ostokset, vai tytön ja ostokset, ohitseni käveli mies, joka kysyi: "Tarvitsetko apua?"

Minä vastasin, että ei kiitos - selviän kyllä itsekin ja kannoin lapset ja ostokset kerralla kotiin. Siinä meinasivat kädet katketa ja usko loppua monta kertaa matkalla! SIITÄ OPIN, että jos joku tarjoaa palvelustaan ja voi myös olla avuksi, niin minä otan avun joka kerta vastaan. En ole sen jälkeen enää ollut tyhmän ylpeä.

Maria syksyllä 1995



Ladataan kommentteja...
© 2017 Positiivarit Oy Vaihde (03) 882 160 Faksi (03) 882 1622 E-mail: positiivarit@positiivarit.fi Toteutus: Luovanet Oy Toimitusehdot      Käyttöehdot