Ma 24.4.Pertti, Albert, Altti, Albert,...» Onnittele sähköisellä kortilla!
Hae
Uteluarkisto


Utelu: Huolestunut äiti kirjoittaa: "Tyttärelläni todettiin vaikea lukivaikeus. Siinäkin olisi riittävästi, mutta nyt on sen lisäksi kiusaamista ja ulkopuolella jättämistä. Nyt tarvitsemme kipeästi kokemuksen esimerkkejä erilaisuuden positiivisesta voimasta tuomaan uskoa minulle ja tyttärelleni. Miten saan tyttäreni uskon lujaksi itseensä, kun ulkopuolelta tuleva paine on täystyrmäämässä tyttöni itsetuntoa ja kelpaavuuttaan ystävänä muille."


 

Kannattaa käyttää asiantuntijan palveluja. Hyvä terapeutti voi auttaa. Tyttären itsetunto pitää saada vahvaksi.

mummeli

________________________________________

Omalla tyttärelläni oli juuri sama tilanne kun aloitti koulun. Pienessä koulussa erilaisuus hyväksyttiin, mutta muutettuamme isommalle paikkakunnalle, kiusaaminen alkoi ja jatkui koko ala-asteen. Kannustin häntä harrastamaan asioita joissa hän oli hyvä, esim. käsityöt ja piirtäminen. Annoin hänelle myös mahdollisuuksia olla eläinten kanssa, vaikka meille itselle ei niitä voitu hankkia, ne antoivat uskomattoman paljon voimia ja jaksamista tytölle.

Mariska

________________________________________

Itse muutin nuoruudessani uudelle paikkakunnalle, jossa olin ulkopuolinen monta vuotta. Onneksi äitini huomasi partion ja sen kautta sain upean harrastuksen lisäksi elinikäisiä ystäviä. Partiolaisten ihanteina on mm. kunnioittaa toista ihmistä ja rakentaa ystävyyttä yli rajojen. Partiossa sain aina olla oma itseni ja siellä ryhmässä omat vahvuuteni olivat tärkeämpiä kuin heikkoudet.

Nyt oma lapseni kulkee partiopolkuaan ja huomaan kuinka nuo samat arvot ovat edelleen niitä asioita, jotka aikanaan saivat minut viihtymään toiminnassa tähän päivään asti.

Tintti

________________________________________

Voi myös itse julistaa kaikille oman vaivan tai heikkouden. Esimerkkinä kerron ystävästäni, jonka vanhemmat, niin kuin minunkin, olivat evakkoja, eivätkä olleet rikkaita. Tämän tytön äiti oli tehnyt lapselleen paidan pehmeästä pellavasäkistä. Muuten olisi ollut hyvä, mutta selkäkappaleeseen oli jäänyt säkin numerot näkyviin. Jumppatunneilla riisuutuessa kaikki näkivät tytön päällä olevan numeropaidan. Tämä tyttö sanoi paidan tullessa näkyviin. "Katsokaa, minulla onkin paidassa numerot valmiina. Ei tarvi kuin osallistua kilpailuihin." ja vakuudeksi hän pyrähti juoksuun. Aina kun hänellä oli paita päällään, hän otti pienen spurtin. Kukaan ei koskaan kiusannut häntä numeropaidasta. Ei ehtinyt, kun hän itse löi asian leikiksi ja pilkkasi itseään. Mutta kukaan ei muulloinkaan maininnut siitä.

Kieltämättä tämä on raaka tapa, ja vaatii kovaa pokkaa henkilöltä, jolla on kiusaamista edellyttävä vika. Jos vaan pystyy julkistamaan sen, vaikka sanomalla sen aineita jaettaessa julki, ei kaverit ehdi pilkata.

Kilpailija

________________________________________

Ajattele, että erilaisuus on rikkaus. Sitä paitsi voikin olla, että hänellä on jokin mieletön piilevä kyky, josta ette vielä tiedä. Kannusta häntä sellaisissa asioissa, joista hän pitää ja joissa näet hänen olevan hyvä. Kehu päivittäin ja rakasta vaikka mikä tulisi!

Autistin äiti

________________________________________

Olen sairastunut 1. Tyypin diabetekseen alakouluikäisenä. Minua ei koskaan kasvatettu kipeäksi. Olen vaeltanut Kebnekaisella ja useasti Suomen Lapissa, Atlantin yli 10 hengen miehistössä pikkupurkilla, olen harrastanut erilaisia "extremelajeja", kuten kiipeilyä sekä kokenut koskimelontaa, laskuvarjohyppyä. Kun kysyin lääkäriltäni vinkkejä Atlantin yli menoon (3 vkoa pienessä purjeveneessä) hän vastasi "luuletko että minun potilaani tekevät tuollaisia juttuja?" silloin ymmärsin: Minä tein, teen vieläkin, vaikka olen hänen potilaansa. Sairauteni ei ole koskaan ollut ensimmäinen asia minussa. Se ei ole koskaan estänyt tekemästä sitä mitä haluan. Vaikka lukihäiriö vaikeuttaa joitain asioita, Se ei ole koskaan Se ensimmäinen asia ihmisessä, ja tämän täytyy olla kirkkaana sekä äidin että lapsen mielessä. Kyvyttömyys tehdä jotain ei määritä ihmistä, vaan kyky tehdä jotain muuta. Kaikkea oppia ei saa lukemalla ja tärkeimmät vain elämällä.

if it doesn't kill, it might make you strong.

________________________________________

Meillä kielellisen erityisvaikeuden omaava poika. Olemme pyrkineet suhtautumaan asiaan siten, että erilaisuus on rikkaus. Jos hän ei muista asian tai esineen nimeä hän keksii uuden sanan ja meillä on usein ollut hauskaa ja olemme kehuneet hänen kekseliäisyyttään.

Antaisin sen neuvon, että kerro asiasta avoimesti kaikille, kuten me olemme tehneet ja tee asiasta "normaali". Esitä asiat muille siten, että erilaisuus on perheessänne rikkaus. Toivottavasti se auttaa asiaa.

Ruusa

________________________________________

Lukivaikeuden ja muiden mahdollisten pulmien selviäminenhän tarkoittaa mahdollisuutta toimia toisella tavalla. Lukivaikeus ei tarkoita missään tapauksessa, ettei voi oppia, vaan se oppiminen tulee tehdä omalla tavalla. Jokainen meistä on erilainen, ja tarvitsee sen ikioman tavan. Lapsesi on korvaamaton omana persoonanaan, ja olet paras mahdollinen äiti ymmärtämään hänen tarpeensa. Tulette selviämään kaikesta!

Tiina

________________________________________

Rakas äiti!

Katsopas, mikä on tyttäresi paras valmius! Pojallani on vaikea lukihäiriö = Dyslexia ja erittäin hidas "Processing Speed" - nämä ovat täältä USA:sta. Hän pääsi dysleksikoille varattuun kouluun ja TOIVON; että Suomessa on sellaisia. Siellä hän pääsi edistymään kaikesta huolimatta ja nyt juuri sai Magna Cum Laude tuloksen Collegestaan plus High Honors in Applied Arts. Hän on mahtava valokuvaaja ja muuttaa Suomeen varmaan heinäkuussa.

Yritä löytää tyttärellesi oikea koulu, missä opetetaan dysleksikkoja, kuten hän, jotka usein ovat tosi taitavia jollain erikoisella alalla!

Onnea matkaan, itku tuli silmääni kun näin poikani College-tuloksen. Muistan niin elävästi, kun opetin häntä lukemaan!

Katajan Marja

________________________________________

Lapsellani oli pienenä erilainen tapa sanoa R kuin useimmilla. Huom. EI ärrävika! Hänestä oli hienoa, että samalla tavoin puhuva oli presidenttinä. Olisi hyvä, jos ei käytettäisi leimaavia nimityksiä niin kuin häiriö tai vika. Tietoa lisää lukihäiriöstä ja vertaistuki voisivat auttaa. Hienoa että olet lapsesi tukena!

Tiina

________________________________________

Itseäni auttoi harrastus, jonka kautta sain ystäviä. Lopulta koulustakin löytyi, mutta 2-3 vuotta oli tosi vaikeaa. Harrastuksesta löydetyt ystävät pitivät itsetuntoa ylhäällä ja lisäksi oppi uutta mistä piti! Win-win

pullukka koristyttö

________________________________________

Tyttäresi on varmasti hyvä jossakin. Löytyisikö sitä kautta jotakin? Omalle pojalleni luetun ymmärtäminen on välillä tuskaa ja arvosanat ovat mitä ovat, mutta hän on hyvä esimerkiksi shakissa ja uinnissa. Näissä lajeissa hän on edustanut kouluaan / luokkaansa ja palkintojakin on tuotu. Harrastusten kautta on myös saatu ystäviä koulun ulkopuolelta.

Itseni jätettiin ala- ja yläasteella usein ulkopuolelle. Kurjaahan se silloin oli, mutta samalla opin löytämään omia vahvuuksiani ja sain sitä kautta ystäviä ja muuta elämää. Lukiossa väki oli jo "aikuistunut" sen verran, että kiusaamiset ym. jäivät ja alkoi kuulua joukkoon. Sen ikäiset osasivat jo arvostaa ihmistä ihmisenä, eikä esim. ulkonäön tai arvosanojen perusteella.

Elena

________________________________________

Hyvä äiti!

Jaksaisitko mennä puhumaan koko luokalle. Selvittäisit tilanteen ja kerro, että lukihäiriö ei estä ihmistä saavuttamasta tavoitteitaan vaan hiukan hankaloittaa vain!

Lähipiirissäni on ollut kehitysvammaisuutta ja lyhytkasvuisuutta, mutta" nokka" pystyssä olen rohkeasti mennyt tulta päin aivan lapsesta saakka.

Lapsille kun kertoo totuuden he ymmärtävät, että meitä on paljon erilaisia ja värisiä ihmisiä. Ajoissa pitää puuttua asioihin!

Hyvää elämää Sinulle ja lapsellesi!

Raija-äiti

________________________________________

Albert Einsteinin sanoin: " Everybody is a genius. But if you judge a fish by its ability to climb a tree, it will live its whole life believing it is stupid."

Ihmiset ovat ainutlaatuisia ja jokaisella on omat vahvuutensa, kuten kaikilla (ihan jokaisella) on myös heikkoutensa - kukaan ei ole täydellinen, mutta kaikki ovat ainutlaatuisia.

SJ

________________________________________

Pitää muistaa että jokainen on jossain hyvä! Esim. minun poikani on maailman paras kananmunankennon silppuri.

Marjo

________________________________________

Kiusaaminen johtuu monesti siitä, kun ei tunneta toisia tarpeeksi hyvin ja kiusaajat ei tiedä, miten paljon kiusaaminen sattuu kiusattuun. Kiusaajilla ei ole kykyä lukea ajatuksia, eikä välttämättä kehittyneitä empatiataitoja. Kiusaajat ja kiusattu pitäisi saada saman pöydän ääreen koulutetun sovittelijan kanssa. Sovitteluprosessissa kaikkien ääni tulee kuulluksi ja ymmärrys alkaa pikkuhiljaa vallata alaa. Ja yhteisen keskustelun lopuksi tehdään sopimukset ja sovitaan seuranta, jolloin jos kiusaaminen jatkuu, siihen voidaan taas puuttua. Suosittelen, vaikka se vaatii voimia etenkin tyttäreltä, mutta vaatiihan voimia sietää nykyistä tilannettakin.

Lukivaikeuteen löytyy apuja. Niitä on saatavilla: äänikirjoja ym. oppimisen apuja. Ja kannattaa ajatella, että lukivaikeus on erikoisuus, eikä mikään vika. Kun oppii käyttämään erikoisuuttaan, huomaa että sehän antaa monia mahdollisuuksia katsella maailmaa vähän eri näkökulmasta kuin ilman lukivaikeutta elävä. Lukivaikeuden kautta oppii asioita, mitä suurin osa ei tiedä olevan olemassakaan. Alussa sen kanssa voi olla vähän hankalaa, kun ei ole siihen tottunut, mutta kun oppii itselle sopivat tavat ja apuvälineet, ei lukivaikeus haittaa enää elämää. Sitä ei tarvitse hävetä eikä piilotella. Tsemppiä ja avointa mieltä äidille ja tyttärelle.

Lellukka

________________________________________

Pojallani oli (ja on edelleen 26v) paha lukiongelma. Hänellä on kuitenkin muita vahvuuksia, joita korostamalla olemme saaneet hänen itsetuntoaan kohotettua niin, että pärjää elämässään. Hän oppii asiat tunteella, ei lukemalla tai kirjoittamalla. Lapsena hän kasasi vaikeat Lego-jutut ilman ohjeita, nyt aikuisena hän purkaa ja kasaa autoa ilman ohjekirjoja (tosin hän käyttää nettiä, lähinnä Youtuben videoita, avukseen). Hän on sosiaalisesti kadehdittavan lahjakas, ja sitä kautta suosittu omassa laajassa ystäväpiirissään. Lukuihmistä hänestä ei ole tullut, tekee työnsä käsillään, mutta on tyytyväinen elämäänsä.

Siis kehumalla, kannustamalla ja korostamalla vahvuuksia (joita hänellä varmasti on!) itsetunto kehittyy. Erityisluokalle siirto ja erittäin hyvä opettaja auttoivat poikani kohdalla myös asiaa.

Jokke

________________________________________

Hei,

Oletteko kuulleet tutkimustuloksista, jossa asentohuimaushoidoilla ollaan saatu hyviä tuloksia lasten lukihäiriöiden hoidossa. Kannattaa googlettaa: asentohuimaus lukuhäiriö. Tässä mielenkiintoinen Ylen linkki: http://yle.fi/uutiset/asentohuimaushoidosta_loytyi_apu_lukihairioon/5555141

Asentohoito on helppo toteuttaa itse kotona eikä siitä liene mitään haittaa vaikka apua ei siitä löytyisikään.

Onko muuten lapsen koulu mukana Kiva Koulu-hankkeessa jolla pyritään pääsemään eroon koulukiusaamisesta. Ehdottakaa koululle tarvittaessa... Tässä linkki: http://www.kivakoulu.fi/

Voimahalauksia ja hyvää kesää!

Merituuli

________________________________________

Olen kyllä 60 v täyttänyt, mutta minulla ja veljelleni oli paha lukihäiriö, joka huomattiin oppikouluun pyrittäessä. Aineen sisältö hyvä, mutta kirjoitus ihan hullua.

Silloin ei vielä koulukiusaamista ollut, mutta äitini oli tomera ja löysi erityisopettajan, tehtiin testit ja vuoden kävin joka viikko opetuksessa. Tämä varmaan pelasti tulevaisuuden. Pidän kirjoittamisesta ja lukemisesta. Olen pärjännyt hyvin, paremmin kuin moni ei lukihäiriöinen.

Yritä löytää tällainen erityisopettaja

Ei oplettikaan kikkiä tiedä

________________________________________

Hei! Itselläni ja lapsillani on ollut apuna vahva luottamus Luojan auttavaan voimaan rukouksen kautta. Sinunkin lapsesi on varmasti lahjakas ja taitava omalla laillaan ja hyvät kaverit näkevät kyllä ne piirteet. Kannattaa arvostaa ja kannustaa häntä huomaamaan omat vahvuutensa eikä noteerata joidenkin negatiivista käytöstä. Sitä paitsi kaikkien ystävä ei ole kenenkään ystävä kuten sanotaan, joten kannattaa panostaa niihin tosiystäviin. Ruotsin prinsessa Victoriallakin on ollut lukihäiriö ja monella muulla, siitäkin selviää. Ihanaa kesänodotusta!

Vastatuuli vahvistaa

________________________________________

Pojallani oli vastaavia ongelmia koulussa. Hänellä todettiin alaluokilla lukihäiriö, mikä kylläkin myöhemmin kumottiin. Mutta monenlaista oppimisvaikeutta on ollut ja kouluvuodet takkuamista.

Poika otti aina raskaasti jos koki, että opettaja nolasi häntä toisten edessä. Hänen mielestään ei aina olisi tarvinnut huomautella kaikkien kuullen. Jos on lukivaikeutta, ei pitäisi pistää oppilasta lukemaan ääneen luokan kuullen jne. Eikä etenkään moittia oppilasta kuuluvasti. Eiväthän ne muut oppilaat tiedä niistä vaikeuksista, ellei opettaja tuo niitä julki. Opettajalta vaadittaisiinkin suurta hienotunteisuutta, jottei vaikeuksia kokevan lapsen itsetunto muserru totaalisesti.

Pojallani oli jonkin aikaa sijaisopettajana opettajansa tytär. Tämä nuori nainen ajattelemattomuuttaan alkoi pilkata poikani käsialaa ja vaikeuksia. Ei hän sitä varmaan tarkoittanut niin pahaksi, mutta poikani otti sen todella raskaasti.

Olisikin tärkeää, että opettajat olisivat ammattitaitoisia, ja jokainen tietäisi oppilaan vaikeuksista. Niin, ettei niitä tarvitsisi punakynällä alleviivata joka välissä.

Kävimme myös jos jonkinlaisissa psykologin testeissä. Mitään ei koskaan niistä selvinnyt, eikä ollut apua. Ainoastaan se, että pojalle jäi tunne kuin hänessä olisi ollut jotain vikaa. Nyt jälkeenpäin kun ajattelen, tajuan, että hän on aivan normaali, mutta hieman erilainen oppija. Ne rajat vaan on vedetty kovin tiukoiksi.

Jos niitä normaaliksi luokittamisen rajoja vähän laajennettaisiin, niin jo sillä luotaisiin monelle lapselle pohjaa hyvälle itsetunnolle. Lapsen on vaikea tajuta aikuisten tarkoittavan hyvää kun hänelle laitetaan ongelmaoppijan leimaa.

Yläasteella poikani pääsi vähän pienempään luokkaan, jossa oli loisto-opettaja. Luokalla oli hyvä yhteishenki, eikä kukaan kiusannut. Paitsi jotkut, jotka olivat ns. normaaliluokissa. Opettajat korostivat, että jokainen luokka on normaaliluokka, mutta kuulin joidenkin vanhempien sanovan, että pienessä luokassa on varmaankin vähän heikompia oppijoita. Eli asenteet lähtevät kotoa.

Varsinaisia neuvoja ei ole antaa, sillä oma poikani on nyt nuori aikuinen. Vaikeat kouluvuodet kiusaamisineen jättivät jälkensä ja välillä mennään päivä kerrallaan.

Hän oppi kuitenkin koulussa kaiken tarpeellisen, olen huomannut hänellä olevan hyvän yleissivistyksen ja hän seuraa uutisia. Sujuvan englanninkielen hän oppi pelaamalla. Mietin itsekin, miten saisin hänet näkemään itsensä positiivisessa valossa.

TigerMam

________________________________________

Oikeastaan elämässä selviämisessä ei tarvita lukutaitoa, vaan sitä, että pää ja sydän on mukana siinä, mikä tekee onnelliseksi.

Kolmesta pojastani kahdella on lukivaikeus. Valitettavasti koululaitos on pääsääntöisesti niin kankea, että asiat opetetaan lukemisen kautta. Esikoisen kanssa itkettiin monet itkut kirjainten mahdottomassa maailmassa, kun kaveritkin vaan pilkkaa. Toisella kertaa olin jo valmistautuneempi tilanteeseen. Helpotetut opiskelusuunnitelmat eivät olleet omiaan vahvistamaan samaan ryhmään/ luokkaan kuulumista. Itse luin ja hain paljon tietoa keinoista helpottaa opiskelua. Käytimme "vaihtoehtoisia" tapoja oppia asioita; haistoimme, maistoimme, tunnustelimme, kuuntelimme ja katselimme.

Jokaisella lapsella on jokin osaamisalue, jossa hän on hyvä. Pojillani se on kädentaidot. Annoin mahdollisuuden tehdä paljon ja kokeilla kaikkea. Onnistumisesta jaettiin kehuja, joka taas tietysti vahvisti yrittämään lisää. Myös kaverit huomasivat sen erilaisuuden ja oppivat myöhemmin arvostamaan poikieni erityistaitoja, joita heillä puolestaan ei ollut.

Löytäkää siis laji, jossa tyttäresi on hyvä ja josta hän pitää. Vahvista sitä, anna paljon kehuja ja kerro koko maailmalle miten hyvä hän siinä jutussa on. Hän on erilainen ja niin loistava, ettei toista ole tässä maailmassa.

Eikä lukeminen ole maailman tärkein juttu, lukekoon ne, jotka ei muuten pärjää.

Esikoiseni sai aikanaan taitaja kisoissa SM hopeaa kädentaidoistaan ja perusti oman yrityksen 17-vuotiaana. Kuopus myös valmistui tänä keväänä ammattikoulusta omaan kädentaitoammattiinsa ja lähtee kesällä armeijaan. Todennäköisesti lähtee aikanaan myös yrittäjäksi. Heillä on käytettävissä apuna lukutaitoisia kirjanpitäjiä ja muita avustavia henkilöitä, joille voi ulkoistaa ne hommat jotka itseä ei kiinnosta ja joiden tekeminen vaatii suuria ponnisteluja.

Meille jokaiselle on paikka tässä maailmassa. Eihän siitä mitään tulisi jos kaikki olisi samanlaisia.

Tuulikki

________________________________________

Hienoa kun otit tärkeän asian puheeksi! Koulukiusaamisesta ei enää saa puhua vähättelevällä ilmaisulla kiusaaminen. Se on henkistä väkivaltaa mitä suuremmassa määrin ja siihen pitää suhtautua asiankuuluvalla vakavuudella. Kiusaajien vanhempiin ja kouluun olisin ehdottomasti yhteydessä ja haastaisin kaikkia osallisia pohtimaa asiaa yhdessä. Suosittelen ulkopuolista vetäjää kokoontumiseen.

perheterapeutti

________________________________________

Tyttären äitinä minäkin olen surrut näitä asioita kun lapsella lisäksi fyysinen vamma. Hän on kokenut useampia pettymyksiä ystävien taholta. Olen sanonut että silloin he eivät ole ystävyytesi arvoisia. Parempi ystävyydessä on laatu kuin määrä. Ja ne kaksi tosiystävää ovatkin sitten sydänystäviä. Tyttärelle terveisiä että pitää arvostaa itse itseään, sitten muutkin tekevät niin. Tsemppiä niin äidille kuin tyttärelle

äiti vm 58

________________________________________

Kyllä näistä asioista vielä selviää.

Asia kerrallaan hoituu kyllä ja aloittaisin kiusaamiseen puuttumalla. Oman lapsen puolia tulee pitää ja keskustelemalla pyrkiä lisäämään ymmärrystä puolin ja toisin. Opettaja varmaan voisi auttaa.

Kotona miettisin miten arjen hallintaa voi auttaa. Meillä lukihäiriöiset pojat ovat oppineet hyviksi kotikokeiksi ja laittavat ruokaa mielellään. Hyvän ruoan kautta saa hyvän olon ja paljon kiitoksia lähipiiriltä. Myös tyttöystävät ovat olleet tyytyväisiä nyt jo aikuisten poikien kokkauksiin.

Lukihäiriöisen tulee aina saada erityisopettajan ohjausta.

Tilasimme myös Aku Ankan, sillä se oli ainut mitä pojat aluksi jaksoivat lukea. Välillä luin sitä ääneenkin. Harry Potter -kirjoja kuuntelimme cd-levyiltä.

Tunnen monia tosi fiksuja aikuisia, joilla on lukihäiriö. Ei elämä siihen lopu.

Lukihäiriöinen itsekin

________________________________________

Kirkkonummelaisella Verkkonummi sivustolla on mielenkiintoista tietoa lukihäiriöön liittyen. http://verkkonummi.fi/kirkkonummi/koulu/186-lukihaeirioetae-voidaan-hoitaa-lukutaito-paranee-jo-yhdellae-hoitokerralla-vakuuttaa-kirkonkylaen-koulun-vaeki.html

Kirsi

________________________________________

Minun pojallani todettiin vaikea-asteinen lukivaikeus toisella luokalla. Onneksemme hän pääsi yliopistosairaalaan tutkimuksiin ja kuntoutukseen. Siellä oli asiantuntijat jotka osasivat selittää hänelle ongelmat ja keinot millä selvitä. Tärkeintä oli, että hänelle oli tehty selväksi, ettei hän ole tyhmä vaan erilainen oppija. Hän oli hyvin tietoinen asioista ja osasimme vaatia myös koululla erilaisia apukeinoja selviytyä. Me saimme tilata äänikirjaoja kuulovammaisten kirjastosta ja opettajat pitivät mm. suullisia kokeita hänelle. Tässä vain muutamia esimerkkejä asiasta. Se vaatii lapselta ja vanhemmilta todella sinnikkyyttä jotta saa kaiken tuen koulussa ja muutenkin. Kaverit varmasti on kaikkein vaikein asia. Lapsetkin ovat toisiaan kohtaan julmia, mutta asiallinen tieto lukivaikeudesta heillekin on tarpeen.

Lapsen luonteesta varmasti riippuu se kuinka hän vaikeuden kestää. Muistan erään huvittavankin tapauksen meiltä. Poikani tuli yhdeltä sairaalan järjestämältä kuntoutusjaksolta ja totesi isälleen ja minulle, että ainoastaan minulla on tässä perheessä terveen paperit. Nyt hän on aikuinen ja lukee paksuja kirjoja ja selviää hyvin työssään ja elämässään. Lukivaikeus kulkee mukana kuitenkin koko elämän sen kanssa vaan on opittava tulemaan toimeen. Voimia teille ja jaksakaa tukea lasta ja vaatia hänelle koulussa tukea mihin sitä tarvitsee.

mummeli

________________________________________

Miehelläni on todettu vaikea lukivaikeus aikanaan. Hän koki koulunkäynnin ja monet asiat hankalaksi, mikä vaikutti myös itsetuntoon rankasti. Eteenpäin auttoivat kuitenkin harrastukset, jossa hän olikin hyvä. Meidän alettua seurustelemaan hänkin uskaltautui kertomaan minulle taustastaan ja oppi käsittelemään asioita paremmin. Tyttärelläsikin on varmasti asioita, joissa hän voi loistaa.. ne pitää vain löytää. Sinä voit varmasti olla tukena etsimässä niitä asioita, joissa hän todella on hyvä. Uusia harrastuksia vaan ja uusia ystäviä sitä kautta, jos entiset eivät ymmärrä tilannetta. :)

Mary

________________________________________

Erään tuntemani pojan äiti neuvoi poikaansa jättämään kiusaamisen omaan arvoonsa ja kääntämään sen huumoriksi. Kerran, kun joku luokan pojista nimitteli poikaa ja tämän kaveria nörtiksi, hän vastasi tavalla, josta tulikin luokassa lentävä lause (myönteisellä tavalla): "Ei me kyllä olla, mut jos joku olis niin me."

Aina näin ei voi tehdä, mutta kiusatun on tärkeää saada kuulla mahdollisimman paljon, kuinka ihana ja tärkeä tämä on. Auttaa häntä löytämään omat vahvuutensa.

Lisäksi kiusaamiseen pitää puuttua. Sitä ei pidä sietää, vaan opettajan on hyvä tietää siitä ja pitää varmistaa, että hän ottaa sen vakavasti. Hyvä väline kiusaamiseen puuttumiseen on Kiva koulu -materiaali, joka on käytössä jo suurimmassa osassa Suomen kouluja.

Tiiu

________________________________________

Miettikää yhdessä missä asioissa tytär on tällä hetkellä hyvä ja onko joku sellainen harrastus, josta hän saa positiivisia voimaannuttavia kokemuksia. Haistelkaa kaveripiiristä sellaisia tavallisia tyttöjä joiden kanssa on kiva puuhastella omalle ikävaiheelle kuuluvia kivoja tyttöjen juttuja ja jossa hyväksytään erilaisuus ja kannustetaan aidosti kaveria. Miettikää päivän päätteeksi vähintään 3 päivän mukavinta hetkeä ja tehkää siitä oma kirja. Pelatkaa ja lukekaa yhdessä ääneen. Köllötelkää ja nauttikaa viikonloppuna kiireettömästä hetkestä. Hyväksy tyttäresi sellaisena kuin hän on ja yritä juohauttaa hänet itsensä mukaan tavoittelemaan parempaa lukutaitoa ja hankkimaan sosiaalista verkostoa. Lukemiseen voi kannustaa esim. jonkun tavaran hankkimisella (joka muutenkin pitäisi hankkia) - 3 luettua kirjaa ja kesän ihkuin hame on vaatekaapissa. Nauttikaa yhdessä kesästä, asiat paranevat päivä päivältä, kun jaksatte joka päivä tehdä vähän. Aurinkoista mieltä teille molemmille:-)

Äiti minäkin

________________________________________

Meillä selviydyttiin vastaavasta perheen tiiviillä yhteistyöllä. Äiti kävi läpi kaverisuhteiden viidakkoa ja puhuteltiin rehtoria opettajineen. Läksyviidakon selvitti isä ja laati samanlaisen lukujärjestyksen, kuin yritysmaailmassakin, eli ensin viikkotyöt yhteen kasaan ja jokaiselle päivälle tasattuna tuo työmäärä ennakkovalmisteluineen, seuraavan päivän pakollisine tehtävineen ja kokeita varten kertaussuunnitelmat ennen määrä aikaa. Läksyistä tulee yllättävän vähätöisiä suunnittelulla. Suurin muutos tässäkin tapauksessa oli saada lapsi ymmärtämään tuo suunnitelman seurannan tarve ja päivittäinen käyttäminen. Aivan niin kuin meidän aikuistenkin maailmassa. Emmehän mekään ymmärrä, miksi pomot istuvat kokouksissaan eivätkä pohdi tekijöiden kanssa tulevia tarpeita.

Vaikeinta tässä murrosikäsotkussa oli tosiaan tuo koulumaailman kanssa keskustelu. On se vaan niin lukkiutunutta ja vanhakantaista toimintaa. Mikäli omaa ryhmää lapsi ei kykene luomaan, on pyrittävä luokan vanhempien kesken löytämään ja sopimaan joku yksittäinen henkilö, jonka kanssa hän pääsee puhumaan kouluasioista. Meillä tuo keino loi pysyvän ystävyyssuhteen samalla luokkatasolla olevan kaverin kanssa ja koko harmiryhmä jäi pois päivätapahtumista. Nyt yläkoulussa hän on ymmärtänyt koulun merkityksen ja kiitossanoin viime keväänäkin otti vastaan stipendin hyvästä toveruudesta ja koulumenestyksestä. Meidän vanhempien tulee olla vain sitkeitä kuuntelijoita ja uskoa oman maalaisjärjen tehokkuuteen.

Talkkari vaan

________________________________________

Pojallani oli ekalla luokalla samanlainen tilanne. Lukemisesta ei tullut mitään ja kaverisuhteissa oli hankalaa. Lukihäiriötä ja aspergeria epäiltiin. Opettaja ja koulupsykologi suosittelivat ekaluokan tuplaamista, poika pääsi myös neuropsykologiseen kuntoutukseen. Lukihäiriö todettiin. Pojan kanssa keskusteltiin kotona paljon siitä, miten me kaikki olemme erilaisia ja olemme hyviä eri taidoissa. Kaikenlaisia ihmisiä pitää olla, muuten ei kukaan koskaan keksisi mitään uutta. Koulussa saattaa tuntua joskus kurjalta opetella ne välttämättömät perusjutut, mutta varmasti ennemmin tai myöhemmin jokaiselle löytyy se oma paikka jossa omia vahvuuksiaan pääsee hyödyntämään. Mietittiin myös yhdessä missä kaikissa jutuissa hän on taitava. Ekaluokan opettaja oli huippuammattilainen joka osasi tukea pientä oppilasta hyvin. Kotona luettiin iltasatuina äidinkielen tekstejä etukäteen jotta asia olisi koulussa jo vähän tutumpi.

Uudella ekaluokalla poika pääsi tavallaan aloittamaan puhtaalta pöydältä, tuli uudet kaverit ja varmuutta oli enemmän. Myös uusi opettaja oli aivan huippu. Sosiaalisissa tilanteissa väärinymmärryksiä käy vielä toisinaan, mutta muutama hyvä ystävä on löytynyt. Nyt tokaluokan keväällä opettajan mukaan "kaikki menee niin hyvin kuin voi" ja viimeisimmästä lukutaitokokeesta tuli täydet pisteet. Kolmannella on varmasti uudet haasteet vieraan kielen ja lukuaineiden myötä, mutta luottavaisin mielin olemme kohtaamassa uudet haasteet.

Vanilja

________________________________________

Hei. Itselläni on kaksi poikaa, toisella ADD ja toisella vaikea puhekehityksen vaikeus. Valat parhaiten voimaa ja uskoa lapseesi kun kehut häntä joka päivä ihan pienimmistäkin asioista. Älkää puhuko lukivaikeudesta, vaan ominaisuudesta.

Jos puhumme ns. erilaisuudesta, saamme negatiivisuutta, mutta jos käännämme asiat ominaisuudeksi lapsessamme, huomaat miten suuri vaikutus sillä on. Paras vahvuus on opetella olemaan välittämättä mitä muut ajattelevat ja keskittyä tyttäresi vahvuuksiin. ADD ominaisuudella varustettu poikani tuo silti 8-10 kokeita kotiin jatkuvasti. Paras voima löytyy tyttärestäsi sisältä :)

Voimia teille kummallekin!!

Nasu

________________________________________

Olen jo 60v enkä vieläkään tiedä mikä on minun diagnoosini, mutta ei se minua haittaa. Kouluajasta muistan sen että mitään en lukemalla oppinut. Opin vain tekemällä. Ilmeisesti jonkinlaisella järjenjuoksullakin pärjää. Tosin nykyaikana maailma on varmaan toinen. Kävin kaupungin keskustan koulua eikä minua oppimattomuuteni takia kukaan hyljeksinyt ehkä eivät tienneet. Olen aina ollut sanavalmis. Ehkä tyttäresi pärjää myös tekemällä ja sillä millainen hän on ihmisenä. Ei kaikki osaavat ole sosiaalisilta taidoiltaankaan mitään huippuja, hän voi keskittyä enemmän omiin hyviin ominaisuuksiinsa ja pärjätä niillä paremmin kuin moni muu. Ehkä voisitte opettajan kanssa miettiä miten se asia käsiteltäisiin koko luokan kanssa. Aina pitäisi saada ne muut ymmärtämään, ettei se ole tyttäresi valinta, eikä se vaikuta hänen persoonaansa sen enempää. Hän on terve tyttö jolla on tuollainen ominaisuus. Eikä se tartu.

Kippari

________________________________________

Moikka! Voimia!!

Hanki Amerikanbulldog lapsellesi parhaaksi kaveriksi ja suojelijaksi. Olen aina ollut pelokas ihminen, johtuen 2 alkoholistivanhempieni jättämistä lapsuudentraumoista.

Kun hankin tämän rotuisen koiran, en ole pelännyt enää yhtään mitään enkä ketään.

Koiran läsnä ollessa tiedän että henkeni on turvattu, saan koirasta kovasti henkistä voimaa ja rakkautta. Nämä bulldogit ovat erittäin lapsiystävällisiä. Toinen hyvä keino on laittaa lapsesi vaikka Taekwondon tai Aikidon itsepuolustuskurssille. Niitä kursseja on jo ihan nuorillekin alkaen. Menin itse vastaavankaltaiseen lajiin harrastajaksi ja jo parin käyntikerran jälkeen itsetuntoni ja itseluottamukseni kasvoi metrin. Nyt uskallan kohdata ilman koiraakin yölläkin isommankin miesjoukon pystypäin. En pelkää enää muita kuin pythoneita, joita ei kulmillani onneksi ole.

Tehkää asialle nämä ja huomaat suuren eron lapsestasi hyvin pian. Hänestä huokuu pian uusi elämänasenne kokonaan ja hän on Laumanjohtaja ja koirakuiskaaja.

Paljon tsemppiä ja voimia muuttaa elämäänne!

Aurinkotuuli

________________________________________

Olen itsekin koulukiusattu. Lapseni on erityislapsi ja kokenut myös erilaisena olemisen paineita. On vaikeaa elää kiusattuna, mutta kun sisäistää sen tosiasian, että todellisuudessa ne kiusaajat itse ovat heikkoja, se auttaa. Olen nähnyt kiusaajiani myöhemmin ja he ovat hyvin pohjalla. En soisi heille sitä kohtaloa, mutta sieltä se kaikki juontaa. Itsetunto nollassa, kotona ongelmia. Anna lapsellesi rakkautta, viisautta ja tukea. Kerro hänelle, kuinka arvokas hän on ja mitä hyvää hänessä on. Jokin uusi harrastus kiusaajien ulkopuolelta voisi auttaa. Täysin puhtaalta alustalta. Meillä lapseni on reilusti oma itsensä ja huumorilla saanut ystäviä. Nauraa itsekin itselleen, muttei pilkaten tai vähätellen. Monesti hyökkäys ja alistuminen pahentavat asiaa. Entä jos lapsesi koettaisi kyseenalaistaa kiusaajien kommentit: "niin?! Mitä sitten vaikka lukihäiriö onkin?!" Tai naurahtaisi "ajatella! enpäs huomannutkaan!" Tukiryhmien tuoma apu on myös suuri apu lapselle ja nuorelle. Huomata, ettei ole yksin, ainoa lukihäiriöinen maailmassa, tai erityislapsi/nuori.

Viltsu

________________________________________

Olen itse perheestä, jossa vanhemmat eivät näe ja itsellänikin on lukivaikeus. Kirjaimia on välillä vaikea erottaa toisistaan. Ehkä se johtui osittain karsastuksestakin. Kouluaikana minua kiusattiin, kun lukeminen takkusi. Tämän takia luinkin kokeisiin ääneen ja nauhoitimme sen- kuuntelin ja opin siis. Itsekseen hiljaa lukeminen kyllä onnistui, niinpä luin paljon hiljaa. Kaikki aineet koulussa tuntui vaikealta, mutta kannustus auttoi, eikä se ollut vaarallista vaikka kirjoitinkin väärin. Ainakaan muissa aineissa kuin äidinkielessä. Opettajat olivat sitä mieltä, etten pärjäisi normaalikoulussa ja yrittivät saada minut mukautettuun opetukseen. Kävin koulun jälkeen apuopetuksessa, jossa opettelimme oikeinkirjoitusta. Piti kirjoittaa sanoja joissa on esim. 2 k kirjainta tai 1. Se piti aina tietää esim. Onko porkana vaiko porkkana oikein kirjoitettu ja sitten kirjoittaa oikea vaihtoehto vihkoon. Lopulta äitini luovutti taistelun ja antoi laittaa minut mukautettuun kouluun, jossa sai mukauttaa normaalipuolelle aineita 2. Sitähän meille ei tietenkään sanottu. Luulimme, että mukautettu opetus on samaa kuin muillakin. Siis niin, että saisin olla normaaliluokassa ja vaikeimmat aineet mukauttaa eli käydä hitaammin läpi pienessä ryhmässä.

Onneksi äitini oli onnistunut kylvämään minuun taisteluhengen, periksi ei anneta sekä itseluottamusta oikeastaan ne nousivat myös ystäväni siis tytön jota syrjittiin yleispuolella avulla myös eloon. Niin siis palataan pikkaisen taaksepäin, kun menin yläasteelle kaikki luokkakaverini vaihtuivat. Olisin voinut saada ystäviä, mutta huomasin yhden tytön jota syrjittiin ja koska tiesin kuinka kurjaa on tulla syrjityksi / kiusatuksi rupesi hänen ystäväkseen. Tyttö oli normaalipuolella ja minä mukautetussa. Opetus mukautetussa ei ollutkaan sellaista, kun oli luvattu, laskut no ne oli tasoa 1+1 ja niin edelleen. Kaikki muutkin aineet oli ihan erilaisia, kuin piti olla, liian helppoja. Niin koska oli oppinut kaikenlaista vaikeampaa ala-asteella, no siitä alkoi mun oma taistelu. Minä vastaan rehtori ja opettajat. Onneksi rehtori oli ymmärtäväinen ja antoi minulle erikoisluvan opiskella normaalipuolella. Niin ei olisi käynyt mikäli ystäväni ei olisi sanonut, että sinulla on yhtälailla oikeus oppia kuin toisilla. Alun perin siis olisi saanut olla 2 aineessa normaaliopetuksessa, mutta erikoisluvalla sain olla kaikissa... tai olisin saanut olin jäänyt vähän jälkeen fysiikassa ja kemiasssa, joten ne aineet minulla oli mukautettuina. Lupa oli siis suullinen mikäli opettajalla ei olisi vastaan, että menen tunnille - sain mennä.

Luonteeni olin kiltti ja tein paljon ylimääräistä työtä pärjätäkseni, mutta pärjäsin. Lopputuloksena suht hyvä todistus ja hyvä opetus, kiitos siitä opettajilleni. Kiitos kuuluu myös äidilleni, joka ei antanut periksi. Itse sanoisin, älä anna periksi äläkä pistä lastasi mukautettuun opetukseen, siellä on vain häiriköt eikä siellä opi. Kannusta lastasi. Kehu häntä suorituksista, lueta ääneen kirjoja vaikka se on lapselle hankalaa ja inhottavaa, se auttaa. Osta vaikka oikeinkirjoitusvihko ja harjoitelkaa yhdessä. Lapsi tarvitsee nyt tukea, anna kaikkesi. Harrastakaa yhdessä paljon, vaikka lapsi tarvitsisikin ystäviä se on erittäin tärkeätä, että itse keksitte hänelle ohjelmaa. Kokeilkaa myös jotain harrastusta, itse olin partiossa ja siellä oppii hyvin itsenäiseksi. Ei minulla kyllä sielläkään ollut ystäviä, mutta nautin luonnosta ja rakastan eläimiä. Antakaa lapselle lemmikki, se on kuin paras ystävä. Sille voi kuiskata huolensa ja murheensa. Minulla ei ollut lemmikkiä paitsi mielikuvituksissa. Se oli aina kanssani enkä ollut siis yksin.

Äiti sanoi aina, kun minua kiusattiin toisten olevan vaan kateellisia koska minulla on kaikkea.. "Olet kaunis. Pää pystyyn ettei kruunu tipu. Sinulla on vain niin hienot vaateet, että toiset on kateellisia ja kiusaavat sen takia. Meillä on niin paljon yhteistä tekemistä, että toiset on kateellisia, kun eivät saa olla niin paljon vanhempien kanssa kuin sinä." Ja niin edespäin.. toivottavasti vastaukseni auttaa teitä jotenkin ja kannustaa uskomaan tulevaan. ÄLKÄÄ LUOVUTTAKO, SE ON PAHINTA MITÄ VOITTE TEHDÄ.

taistelija

________________________________________

Me synnymme niin erilaisina, koska meitä kaikkia tarvitaan.... on mottomme...

Susanna K

________________________________________

Hei,

Todellisten ystävien löytäminen on joskus ko. asiaan todellinen onnenpotku. Mutta ennen kuin löytää todellisia ystäviä tarvitsee juuri luottaa itseensä ja olla rohkeasti oma itsensä. Tämän voisi kääntää siis niin, että mikäli on kiinnostunut muista ja uskaltaa olla myös hieman erilainen voi löytää ne ihmiset, jotka tätä arvostavat ja näin jaksaa paremmin olla erilainen yhdessä. Perheen vaikutus tässä asiassa on varmaankin ensiarvoisen tärkeä, sillä mitä paremmin perhe on yhtenäinen ja tukee toisiaan, niin sitä paremmin oppii kestämään negatiivisia asioita. Rakkauden osoittaminen kotona auttaa oppimaan jakamaan sitä myös ystäville, tutuille, tuntemattomille.

Ville

________________________________________

Jos on halu ja asenne oikea, olla ystävällinen myös muille läheisilleen ja ystävilleen, mikään muu rajoittuneisuus ei saa olla sitä tyrmäävä. Me kukin olemme arvokkaita yksilöitä omine ominaisuuksinemme. Se on myös sitä elämämme todellista rikkautta, kun kuitenkaan yksin emme lopultakaan ole juurikaan "mitään". Näe ympärillesi ja arvosta muitakin - ei vain omia näkemyksiämme, vaikka nekin tärkeitä ovat! Voit heittää ystävällisluonteista ajatusta ajateltavaksi "vähättelijöille". Lukuhäiröisyyttäkin on paljon meillä ihmisillä olemassa. Silti he eivät ole ihmisinä muita huonompia!

Efraim

________________________________________

Hei, kertomuksesi kuulostaa todella tutulle. Suosittelen lämpimästi yhteydenottoa omaiset mielenterveystyössä tukena, Uudenmaan yhdistykseen. He ovat tuoneet aivan ihanan toimintamallin Suomeen nimeltään IHMEELLISET VUODET. He järjestävät kursseja lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville. Suomessa esim. perheneuvolat käyttävät heidän oppeja. Kannattaa ainakin tutustua heidän kirjaan IHMEELLISET VUODET. Siellä annetaan neuvoja, miten positiivisesti vahvistetaan lasten itsetuntoa ja opitaan positiivisesti toimimaan lasten kanssa. Vaikka kirjan kannessa lukee 2-8 -vuotiaiden kasvatukseen, opit sopivat kaikille. Olen testannut 12- ja 16-vuotiaiden lasteni kanssa. Siellä annetaan neuvoja myös miten toimia rakentavasti koulun tai päiväkodin ym. lasten kanssa työskentelevien kanssa rakentavasti.

Aidosti hyviä kasvatusmalleja löytänyt

________________________________________

Jos tyttäresi edelleen yrittää selvitä koulussa ns. normaalissa luokassa, huolehdi siitä, että tyttäresi pääsee erityisopetukseen. Erityisopettajat ovat usein todella ihania ja parhaat heistä aivan upeita ammattilaisia ottamaan huomioon erityistarpeet. Erityisopetuksessa saa pienemmästäkin onnistumisia, mikä varmasti auttaa nostamaan tyttäresi itsetuntoa. Meidän nuori on saanut käydä säännöllisesti myös neuropsykologin kuntoutuksessa eli käytännössä keskustelemassa ammattilaisen kanssa oppimisvaikeuksiensa kanssa elämisestä ja selviytymisestä. Henkilökemioiden pitää tietenkin toimia, että nuori sinne menee mielellään. Kotonakin pitää ymmärtää ja muistaa kannustaa. Suosittelen näitä. On auttanut meitä. Kiusaamista ja syrjintää ei meillä ole koettu, joten siihen ei ole minulla lääkettä. Jaksamista teille!

Taina

________________________________________

Pojallani oli aikoinaan karkeamotorisia vaikeuksia ja myöhemmin koulussa lukivaikeutta. Kun ekaluokalla ei lukemaan vielä oppinut, oli mietintänä jääkö hän luokalleen.. päätimme open kanssa, että hän menee toiselle luokalle ja kesällä kovasti opiskeltiin niin syksyllä hän oli kuin ihmeellä oppinutkin lukemaan. Kannustin häntä koko peruskoulun ajan että hänestä voi tulla ihan mitä vain, hieman enemmän vaan joutuu tekemään töitä lukien kielissä ja muissakin aineissa kuin muut. Tärkeää oli myös kaikki kuntouttava toiminta mitä kunta ja koulu pystyi järjestämään. Koulukiusaaamista oli myös parin pojan taholta ala-asteella, kunnes juttelin poikani kanssa, että jos joku tulee kimppuun niin itseään saa ja tuleekin puolustaa eli annoin luvan lyödä takaisin. Kuin taika iskusta poika sai itsetuntoa ja sen jälkeen häntä ei enää kiusattu.. ikään kuin kiusaajat olisivat aavistaneet että poikaani ei enää kannata kiusata kun hän puolustaa itseään. Eli liian kiltiksi ei lapsiamme kannata kasvattaa vaan menetelmällä että lyödä ei saa mutta puolustaa itseään saa ja pitääkin. Tsemppiä elämäänne.. niin lukivaikeuksista kuin kiusaamisista voi päästä eteenpäin.

KesäMilla

________________________________________

Hei äiti ! Kouluissa on nykyään kiva-järjestelmä, eli kiusaamista vastustava. Jos lapsesi on koulussa, ota heti yhteyttä opettajaan ja rehtoriin. Heidän kuuluu puuttua kiusaamiseen ja leikistä pois sulkemiseen. Jos lapsesi vaatii erikoisopetusta, olisiko hänen mahdollista saada sitä toisessa koulussa tai luokassa ? Vertaistuki olisi varmasti tarpeellinen sekä sinulle että tyttärellesi - uskon, että esim. pelastakaa lapset ry voisi auttaa. Koulukiusatuilla on myös tukiryhmänsä. Lukihäiriöt ovat oikeasti yleisiä, esim. kuuluisa näyttelijä Tom Cruise kärsi sellaisesta. Se ei tee kenestäkään huonompaa, opettaminen vaan täytyy tapahtua eri tavalla, ja siihen pitää antaa aikaa. Oma tyttäreni on kolmannella luokalla, 25 oppilasta, ja opettaja vie luokkaa nopealla tahdilla eteenpäin, eikä kertotaulut jää päähän. Tyttöni koki jatkuvaa epäonnistumista. Kävimme tutustumassa Steiner-kouluun, siellä on 11 oppilasta ja tilaa luovuudelle. Hän odottaa innolla syksyä, että pääsee sinne. Varmasti tytöllesi on olemassa paikka. Voimia sinulle !

Satu

________________________________________

Hei!

Eräässä elämänvaiheessa vanhin poikani joutui kiusaamisen kohteeksi. Syyt ja ympäristö tosin olivat toiset. Mutta joka tapauksessa kannustin poikaani etsimään kiusaajista jonkun hyvän puolen ja kertomaan sen kiusaajalle. Alku oli vaikeaa ja vaati rohkaisua sekä kannustusta saada kiusattu innostumaan asiasta. Eräälle kiusaajalle hän kehui ja kyseli mistä hän oli saanut niin hienon lippiksen. Kehu hämmensi kiusaajaa niin että hän lopetti kiusaamisen. Tänään vanhin poikani on myyntityössä ja jopa niin että johtaa yrityksen myyntikilpailua. Toivottavasti tämä auttaa edes vähän voittamaan kiusaamisen.

Hyvää kesän jatkoa!

Marko

________________________________________

Hei, kertoako lapselle, että sitä kiusausta jatkuu vielä aikuisenakin, meillä Suomessa etenkin työpaikoilla, vaikka osaat lukea? Vai, kertoako lapselle, että maailmassa on paljon ihmisiä, jotka eivät osaa lukea lainkaan, osa lukee erinomaisesti ja joku meistä on näiden kahden ääripään välillä. Riittää, että osaa jotakin hyvin, vaikka olla oman äidin paras rakas ja käpertyy äidin kainaloon: MOLEMMILLE TULEE HYVÄ OLO jutellessa sylikkäin!

Mukavia sylihetkiä, siitä ne lukivaikeudetkin lutviutuvat.

hyviä hetkiä

________________________________________

Hänellä on myös vahvuuksia, eikö niin? Keskity niihin. Ole kuten Forrest Gumpin äiti :) Vahvista kaikkea hyvää hänessä niin paljon kuin voit. Tartu leijonaäidin ottein asiaan koulussa. Vie lapsi toimintaterapiaan, jossa voidaan auttaa useimpia "erilaisia" lapsia ja nuoria. Vaadi saada apua, sillä sinulla on siihen oikeus. Älä odota, vaan tartu heti toimeen. Jokaisen tuollaisesta tilanteesta alkavan masennuksen ja sen tulosten hoitaminen on kalliimpaa kuin ennaltaehkäisy, eikä kenenkään pidä kärsiä siksi, että ei ole tusinatuote! Jokainen meistä on yhtä arvokas, jokainen omalla tavallaan. Laita istetuntoa sparraavia lappuja seinille, kehu ja kannusta.

Minulla on adhd, olen ollut koulukiusattu, erilainen, ja tullut siksi leimatuksi tyhmäksi ja laiskaksi. Aivoni ovat vain yksilölliset. Olen älykäs, mutta omalla tavallani. Olen vasta liki 50-vuotiaana alkanut saada elämääni kuosiin kiitos lääkkeiden ja terapian. Lapsenikin oireilevat, ja olisimme säästynyt paljolta varhaisella puuttumisella. Joten suositan todella lämpimästi, että otat yhteyttä paikkakuntasi lastensuojeluun. Sitä varten ei tarvitse olla ongelmia perheessä. Kerrot, mikä mättää ja pyydä lapsellesi tukihenkilöä ja muuta apua, mitä sitä kautta on saatavilla. Tämä on yksi osa lasten suojelemista.

Olen itse saanut elämääni urilleni alkamalla listata pieniä hyviä asioita joka päivältä. Siitä se lähtee, oikeasti. Ja olethan aidosti lapsesi puolella, anna hänen tuntea ja kokea se täydeltä laidalta.

Voimia ja tsemppiä <3

Entinen kiusattu

________________________________________

Joskus auttaa vertaistuen saaminen eli olisiko mahdollista saada yhteyksiä henkilöihin, jotka painiskelevat tai ovat painiskelleet lukivaikeuksien kanssa. Sama voisi toimia myös siten, että myös te vanhemmat saisitte näkökulmia käsitellä asiaa tytön kanssa eli puhun samalla myös ns. kokemusasiantuntijuudesta, jota on nykyään saatavissa. Olisi mukavaa, jos tällainen henkilö osaisi suhteuttaa omaa elämänkokemustaan myös niihin tilanteisiin, missä kiusaamista yms. ilmenee tai on ilmennyt.

Helinä

________________________________________



Ladataan kommentteja...
© 2017 Positiivarit Oy Vaihde (03) 882 160 Faksi (03) 882 1622 E-mail: positiivarit@positiivarit.fi Toteutus: Luovanet Oy Toimitusehdot      Käyttöehdot