Ti 24.1.Senja, Jarl» Onnittele sähköisellä kortilla!
Hae
Uteluarkisto


Anki kirjoittaa: "Yt-neuvottelut ovat edessä. Odotanko lopulliset tulokset vai haenko saman tien kouluun? Jos sinulla on kokemusta vastaavasta tilanteesta, kerro mitä sinä teit. Tuliko huti vai napakymppipäätös?"

Vastauksia 59



Anki. Olen ollut yt-neuvotteluissa yli kymmenen kertaa ja tiedän, että pelkästään se tilanne ja työn päättymisen uhka voi lamauttaa. Ajattelen, että mikäli koulussa valmistut sellaiseen ammattiin tai saat juuri sellaisia uusia valmiuksia, joita olet (aina?) halunnut, niin ilman muuta haet siihen kouluun! Sitä paitsi, eikö kouluun hakeminen olisi yksi mahdollinen "vakuutus" työn loppumisen varalle? Et häviä mitään tekemällä näin. Rohkeasti hakupaperit sisään!

AriK



Lähdin itse vastaavassa tilanteessa viisikymppisenä opiskelemaan ja nyt valmistun sairaanhoitajaksi. Löysin mielenkiintoisen alan ja työtarjouksista voi valita, mihin haluaa mennä. Aivot virkistyivät monen vuoden työputken jälkeen opiskelutyöstä ja nuorten kanssa opiskelu puhalsi muutenkin uusia tuulia elämiseen.

Tellu



Minulla oli vuorotteluvapaa, kun kuulin yt-neuvotteluista. Se vaihe oli uuvuttavaa, vaikka liitolta sain tukea. Halusin itselleni vielä uuden ammatin, johon omasin kykyjä. Sinun on hyvä kuunnella sisimpääsi. Omalla kohdallani tuli murrosvaihe, sillä 10 vuoden urasta luopuminen vaati identiteettityötä. Rahalliset resurssit pienenivät huomattavasti. Minun piti hakea kouluun kolme kertaa, joten vinkkini on hakea heti kun siltä tuntuu ja puhua arvostaen omista tavoitteistasi. Ota selvää kaikista tarjolla olevista tuista! Olen tyytyväinen elämäntapani muutokseen ja sen tuomiin uusiin mahdollisuuksiin!

Sissi-68



Hain kouluun siinä vaiheessa, kun työpaikalla alettiin tekemään säästöjä post it -lapuista. Ajattelin, että olkoon uppoava laiva, jätän sen ennen kuin on myöhästä. Pääsin opiskelemaan, ja YT:t tulivat. Nyt siis opintovapaalla, ja vaikka työpaikka menisi alta, on minulla kuitenkin uusi ammatti, jonka alalle työllistyy varmasti. Suosittelen opiskelua kaikenikäisille! Se on antoisampaa kuin odotinkaan!

Hikipinko



Kannattaa hakea varoiksi kouluun ja katsoa sitten, miten homma etenee, "oppilaspaikkaa" voi sitten tarjota sitä tarvitsevalle, jos tilanne kääntyykin toiseksi.. eli ei mihinkään kortistoon!!

ansu



Hei Anki! Hae vaan kouluun, kun sinulla vaikuttaisi olevan jo selvillä mitä haluaisit opiskella. Ei oppi ojaan kaada ja yleensä opiskelupaikan saatuaan opiskelun aloittamista voi siirtää, jos niin haluaa. Olin itse samassa tilanteessa viisi vuotta sitten ja koin, että en olisi enää jaksanut jatkaa entisessä työssäni. Hain opiskelemaan harrastukseeni liittyvää alaa. Sen verran olin myöhässä, että en ehtinyt ns. yhteishakuun mukaan, mutta syksyllä sain ensimmäisen peruutuspaikan ja aloitin opiskelun viikon myöhässä. Jo opiskeluaika oli antoisaa ja kun minulle sitten vielä tarjottiin uutta työpaikka jo ennen kuin olin valmistunut, tuntui se uskomattomalta. Suoritin opinnot loppuun ja nyt olen tehnyt pari vuotta työtä "huvin vuoksi" monessakin mielessä. Ratkaisu oli kohdallani onnistunut, en ole katunut hetkeäkään! Uskon, että asioilla on tapana järjestyä ja elämä kantaa eteenpäin!

Hilta



Hae kouluun ja tee lopullinen päätöksesi kouluun menosta, kun yt-neuvottelujen tulos on selvillä (ja tietysti sekin, että pääsitkö kouluun).

Tuikku



Hei Anki, vain sinä voit tehdä itseäsi koskevat päätökset. Muista, että päätöksen tekemättä jättäminenkin on päätös, antaudut ympäristön vietäväksi. Kun itse olin nuori, halusin tuplatutkinnon. Laskin, että siitä on minulle hyötyä työurani loppupuolella, vaikka nettoelinansioni jäisikin alle ensimmäisen tutkinnon pitkän uran ansion. Tie tähän ei ole ollut helppo, mutta mielenkiintoinen ja lopputulos on oivallinen.

Työelämässä 60+



90-luvun laman kynnyksellä olin saman edessä, työskentelin tehtaassa. Hain opiskelemaan yhteishaussa ja tulin valituksi. Kun lopulta lomautuksia ja irtisanomisia tehtiin, en saanut niitäkään. Joten valinta oli täysin minun. Opiskelin 4,5 vuotta, valmistuin ja sain töitäkin, nyt hyvässä virassa jo 15 vuotta ja tehdas, josta lähdin lopetettu aikoja sitten. Ainoa mitä hävisin, oli opiskeluun "uhratut" kustannukset, lainat yms. Nyt nekin on maksettu. Tietääkseni nyt nuo opiskelukustannuksetkaan eivät jää kokonaan itselle, vaan työtön tai työttömyysuhan alainen voi opiskella tietyin edellytyksin myös päivärahan turvin - selvittele sekin, jos sillä on merkitystä päätökseesi.

Hoituri



Hakeminen ei velvoita mihinkään. Itse pelaisin varman päälle ja hakisin opiskelemaan - eihän siitä tarvitse kenellekään mainita etukäteen ja asiasta mainostaa. Elämä tuntuu kummasti ohjaavan kuitenkin oikealle polulle haluisit sitä tai et. Tässä on yksi mahdollisuus ja kannattaahan se kurkistaa. Asiat ratkeavat sitten ajan kanssa ja valmiina on hyvä olla varasuunnitelma.

entinen koulutussihteeri



Kouluun! 45v. pelastui masennuksen syövereistä! Suosittelen! Mainiota itsetunnon rakennusta ja uudet virkistävät asiat, ihmiset ja mahdollisuudet avautuvat. Anna palaa!:)

Hilppa



Hain kouluun, opiskelin uuden ammatin ja työharjoittelun päätyttyä sain samasta paikasta vakituisen kokopäivätyön. Ja koulusta hyviä ystäviä.

Tiina



Hei Anki! samassa tilanteessa olen ollut kaksi kertaa, edellisellä kerralla jatkoin koulunkäyntiä, ja nyt toisella tarjottiin työtä "talon sisällä", johon menen toistaiseksi, kun haen muuta työtä. Suosittelen sinua hakemaan kouluun kaiken varalta - Jos pääsetkin kouluun, voit pitää paikan vuoden verran "varalla", ja tästä saa lisää pelivaraa. Suosittelen myös hakemaan työtä - aloita vaikka vuokratyöfirmoista, ja laita avoimet hakemukset sekä cv-nettiin ansioluettelo. Paljon tsemppiä toivotan!

heinähattu



Hae saman tien kouluun. Jos työsi loppuu, sinulla on ainakin yksi vaihtoehto käytettävissäsi ja suunnitelma kuinka aikaasi käytät ja vaikutat tulevaisuuteen. Jos työsi jatkuu, sinulla onkin kaksi vaihtoehtoa joista valita - mikäli niin haluat.

Jaana



Hae ihmeessä kouluun. Jos pääset kouluun, eikä työpaikka menekään, niin mieti silloin, kumman teet: Aloitatko opiskelun ehkä virka/vuorotteluvapaalla vai jatkatko työssä. Jos taas työt loppuu, niin sinulla on jo uutta tiedossa:)

Helena-mummu



Jos päätät mennä kouluun, hae opintovapaata vielä, kun sitä ehkä voit saada. Silloin sinulla on mahdollisuus aikuisopintotukeen, ja taloudellinen pudotus on huomattavasti pehmeämpi kuin tavalliselle opintotuelle pudotessa.

Opiskelijaelämää



Totta kai haet kouluun! Jos olet kerta jo ajatellut, niin on ainakin vaihtoehto valmiina käy kuin käy.

Nyde



Odota lopulliset tulokset. Vaikka vaikealta tuntuisikin. Siinä tilanteessa, että joudut irtisanotuksi, saat opiskelijana merkittävää taloudellista etua siitä, että olet työtön esim. voit saada 2 vuoden ajan opiskella korotetulla ansiosidonnaisella päivärahalla joka vastaa lähes saamaasi palkkaa. Odottaminen tuossa tilanteessa on vaikeaa, tiedän sen. Mutta kannattaa kuitenkin odottaa ja tehdä ratkaisut sitten. Mutta muista: Jos unelmasi on silti opiskella, pidä siitä unelmasta kiinni ja toteuta se!

Helinä-keiju



Jos nämä ovat vaihtoehdot, niin kouluun. Opiskelupaikan voi aina peruuttaa, jos työ tms tilanne tarjoutuu eteen.

Helinä



Itse olen samassa tilanteessa ja kouluunhan sitä sitten vielä vanhoilla päivillä pitää pyrkiä! Nyt odottelen innolla ensimmäisiä pääsykokeita - edes sinne tuli kutsu :-) Opinnot aloitan, jos vain johonkin vielä yli 5-kymppisenä huolivat. Voithan perua koulupaikan, jos sinulla työt vielä jatkuvat..

Ei se ota jos ei annakaan



Olet onnekas, jos sinulla on sinua kiinnostava opiskelupaikka tiedossasi. Moni haluaa muutosta, muttei tiedä mitä. Hae ihmeessä kouluun, ainahan opiskelupaikan voi peruuttaa tarvittaessa:)

Uranvaihtaja



Minulla oli takana pitkä työttömyys ja olin hakenut opiskelemaan. Pääsin samoihin aikoihin myös työpaikkahaastatteluun. Olisin saanut paikan, mutta viisas haastattelija kehotti katsomaan opiskeluasian loppuun. Raha oli kova houkutin ja ystävätkin pitivät  'hulluna' kun valitsin neljän vuoden opiskelun varman kuukausiliksan sijaan. Siunaan vieläkin henkilöä, joka auttoi ratkaisussa. Siis opinnot: napakymppi!

Eija



Hae kouluun. Heti! Olin itse vastaavassa tilanteessa n.40senä ,opiskelin täyden uuden ammatin ja runsaat 20vuotta tein uutta työtäni.Nyt olen jo eläkkeellä.

Riitta



Hei, ilmoita äkkiä ittes kouluun vaan. Samalla opiskelet ja kuuntelet yt-tuomiota, niin kohta sinulla onkin jo uusi ammatti ja uudet tuulet puhaltavat onnen huminoita. Ethän anna noitten yyteitten syödä sisintäsi, kouluun vaan :) Sain itsekin uutta voimaa, uusista koulutushaasteista, vaikka olin juurtunut kiinni vanhaan ja kehittymättömään työhöni. Pelolla tehtiin työtä kolmeen vuoroon. Onnekseni sain joulukinkun ja potkun peffaan, sillä nyt olen onnellinen uuden työn "omistaja" vailla murhetta. Terkuin, kolmen lapsen äippä ja asuntovelallisen rakkaan puoliso

Miuku



Olin ensin kuukausipalkalla joka muutettiin tuntipalkaksi ja vähitellen tuntejakin vähennettiin taloudellisiin syihin vedoten. Viimein kyllästyin ja työnantaja irtisanoi minut sopimuksestamme ja hakeuduin jatkokoulutukseen. "Kypsälläiällä" opiskelu antoi tosi paljon voimavaroja ja oli erittäin motivoivaa. Ehdin miettiä mitä oikeasti haluan tehdä ja minkälaiselle työnantajalle. Töihin mennessä olin hyvissä asemissa hakijoiden joukossa päivitetyillä tiedoillani ja elämänkokemuksellani. Nyt minulla on hyvä ja mielekäs työ.

Napakymppipäätös



Hae ihmeessä heti kouluun, jos mieleinen koulutus on mielessä! Mutta jos yt-tuloksena on irtisanominen taloudellisten ja tuotannollisten syiden vuoksi ja tuo mukanaan muutosturvan tukemana koulutusmahdollisuuden, muista hakea TE-toimiston kautta hyväksyntä opiskelullesi ennen opiskelun alkua. Näin saat ehkä opiskella kaksi vuotta työttömyysturvan tukemana! Helpottaa toimeen tulemista rahallisesti kummasti! :) Mutta toki mikään raha ei korvaa uudelleen löytynyttä intoa!!! :D

-yksi opiskelun alkua innolla odottava äiti-ihminen-



Mieti, kummassako haluaisit sisimmässäsi olla 10 vuoden päästä - nykyisessä työpaikassasi vai siinä uudessa ammatissa, jonka koulussa oppisit. Tämän perusteella päätös on helppo tehdä.

Tilanne on tuttu



Kannattaa hakea kouluun, sillä ainahan sen paikan voi perua jos saakin pitää työpaikkansa. Tai sitten muutosta halutessaan voi silti mennä kouluun, jos paikan sieltä saa.

Katja



Jouduin työttömäksi 2 v sitten määräaikaisen työn loputtua. Minulla yliopistotutkinto, mutta päätin opiskella lisää - tietojeni kartuttamiseksi ja mielenterveyteni ylläpitämiseksi. Onneksi asun yliopistopaikkakunnalla, joten oli helppo käydä kursseilla. Nyt olen ollut toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, joka päättyy yhden työpäivän jälkeen irtisanomiseen tuotannollis-taloudellisista syistä! Niinpä eilen kävin työkkärissä kertomassa mille kursseille haluan vielä tänä keväänä osallistua. Vaihdan työn lennossa opiskeluun ja uskon, että se on yhtä kivaa kuin viimeksi. Tutkinnon suorittamisesta on jo kulunut 25 v joten täydennyskoulutus on erittäin hyvä juttu. Suosittelen! Mikäli harkitset ammattiin johtavaa koulutusta, mieti mikä on se työ/ammatti, jota haluat tehdä, josta saat iloa ja tyydytystä ja hakeudu sen alan koulutukseen. Varmasti kannattaa! Tsekkaa ensin milloin koulutukset alkaa ennen kuin sanot itsesi irti. Voi olla, että koulutus alkaa vasta syksyllä, joten ole siihen asti töissä, jos nyt yt-neuvottelujen tulokset eivät jouduta lähtemistäsi.

Viisikymppinen nainen



Hae kouluun ja sitten odota miten käy YT:n kanssa. Jos sinut irtisanotaan, saat suuremman ansiosidonnaisen ja paremmat opintotuet. YT päätös tulee ennen kun tiedät pääsetkö opiskelemaan.

Ninni



Ehdottomasti kouluun! Usko tai älä - "kun yksi ovi sulkeutuu - toinen avautuu" - pitää paikkansa! Eteesi avautuu aivan uusi maailma! Kokemuksesta sanon, ei koskaan vapaaehtoisesti kortistoon!

Helena



Kouluun ei koulutus koskaan hukkaan mene. Nykyisin voit vielä saada päivärahan vaikka haluatkin mennä eteenpäin etkä jäädä märehtimään mennyttä.

Tarjuska



Itse sain lähteä yt-neuvottelujen seurauksena kortistoon. Vaikka tilanne olikin melkoinen järkytys, se osoittautui melkoiseksi onnenpotkuksi. Lyhyen työttömän kauden jälkeen löysin koulutuksen, johon halusin ja pääsinkin. Nyt olen täysin uudella alalla ja nautin työstäni ihan eri tavalla kuin silloin.

Aikuisena uuteen ammattiin



Yt-neuvotteluiden tulosta ei koskaan voi tietää etukäteen, mutta siitä voi olla varma, että (ainakaan useimmiten) koulun penkillä vietetty aika ei ole hukkaan heitettyä aikaa. Jos sinulla siis on palo opiskeluun, niin kouluun vaan!  Jos sitten neuvotteluissa ei kävisikään niin huonosti, niin onnistuisiko opiskelun ja työn yhdistäminen?

Masa



Hei Anki!

Vastaus on päivänselvä. Jos sinulla on unelma, jonka voisit toteuttaa lähtemällä opiskelemaan, on aivan yhdentekevää, mikä on yt-neuvottelujen lopputulos. Elämä on lyhyt, ei siis kannata varmistella!

Johanna



Jos edellisistä opinnoistasi on jo pitkä aika (10 v), niin ilman muuta suosittelisin opintoja mikäli jäät työttömäksi.

Itselläni yo-merkonomitutkinto, yliopistotutkinto, sitten yli 20 v töissä ja jäin työttömäksi syksyllä 2008. Ajattelin aluksi, että otan työn ohessa tehtäviä "pikkukursseja" (25 ja 30 opintopistettä) ja lähden työnhakuun. Lopulta opiskelin kuitenkin lisäksi ammattikorkeakoulun ylemmän tutkinnon ja samanaikaisesti amk:n perustason kursseja täysipäiväisenä muutosturvaopiskelijana kahden vuoden ajan.

Tänään saan tutkintotodistuksen ja olen äärettömän tyytyväinen opintoihini. Paljon uusia tietoja ja taitoja. Olen myös tässä välissä tehnyt kaksi noin puolen vuoden määräaikaista työtä aivan uusilta aloilta. Nyt on suuri seikkailu edessä kun päättyy sekä määräaikainen työsuhde että ylempi amk-tutkinnon opiskelu.

Jos työsuhteesi kuitenkin jatkuu, niin ehkä voisit aloittaa opinnot iltaopintoina, työn ohessa ja varmistaa tulevaisuuttasi? Työttömyyskorvausaika on kuitenkin lyhyt kokonaisen tutkinnon opiskeluun ja muutosturvaopintojen ehtoja heikennettiin v. 2010.

Fenix-lintu



Hae kouluun - jos pääset, voit päättää menetkö jos sulla on vielä töitä. Ja jos et pääse ja olet työtön - sentään yritit!

Johanna



Oletko tyytyväinen nykyiseen työhösi? Jos olet ja tiedät kenties työpaikkasi pysyvän, jää sinne. Jos olet jo aiemmin miettinyt muita vaihtoehtoja, voit hakea muutosturvan aikana opiskelemaan. Itse ryhdyin opiskelemaan jo töissä ollessani iltaisin. Sitten tuli irtisanominen, ja nyt jatkan opiskeluja yrittäjyyden ohessa. Opiskelu kannattaa ja siitä syntyvä silta työstä yrittäjyyteen kantaa.

Silta kantaa



Mieti mitä todella haluat. Jos muutenkin haluaisit opiskelemaan, niin lähde vaan. Jos et ole varma, niin odottele ja mieti mitä haluat tulevaisuudeltasi.  Itse tein tuossa tilanteessa hätiköidyn päätöksen. Lähdin kiireesti ensimmäiseen vastaan tulleeseen vapaaseen työpaikkaan, jossa en viihtynyt lainkaan. Eli ojasta allikkoon. Vanhaan firmaan jääneet saivat lisäksi kuukauden ylimääräisen palkan bonuksena, kun jaksoivat pysyä töissä firman hautajaisiin asti. Eli harmitti vielä rahallisestikin.

Sanna



Hae kouluun. Sen voi aina perua/keskeyttää tarvittaessa, kunhan ei anna kuvaa saamattomuudesta/haluttomuudesta. Kenties on mahdollista myös opiskella työn ohessa, jos työ jatkuu.

Ihmismieli



Odota. Koskaan ei kuitenkaan voi tietää mitä loppujen lopuksi käy. Jos yt-potkahdus kohdallesi osuu; rauhoitu, lepää ja mieti tuntojasi ja ajatuksiasi hetken aikaa. Meillä on harvoin tilaisuutta siihen. Omalla kohdallani kävi niin, että löysin jonkin ajan päästä itseäni kiinnostavan koulutuksen, hain, pääsin ja kaiken kukkuraksi sain opiskeluajalta korotettua päivärahaa. Nyt olen valmistunut, kädet täynnä töitä, mieli hyvä. Vähän jänskättää, mutta laitan oman yrityksen pystyyn. Elämä kantaa! :-)

Eeva



Hae ihmeessä kaiken varalta kouluun. Sitten myöhemmin voit päättää otatko paikan vastaan, jos yt:t eivät kohdistu sinuun. Sitä paitsi koulu voi olla uusi alku jollekin toiselle elämälle!

parempi katsoa



Omalle kohdalle tilannetta ei ole tullut mutta mieheni toimi tilanteessa 90-luvulla niin, että paineli saman tien yrittäjäkurssille, nautti kaikki "ansaitut tuet" ja perusti sitten yrityksen joka toimii edelleen - sisustussuunnittelua ravintoloille, kahviloille, yleisiin tiloihin...se ainakin kannatti silloin..

ansaitut tuet



Jos lähdet itse niin putoat kaikilta tuilta... saat karenssia, eikä opiskelujasi tueta työttömyyskorvauksilla... odota niin kaikki on helpompaa. Irtisanominen kourassa nykyisin ehdoin on paljon kaikkea tukea mitä saat. Toki kannattaa alkaa jo suunnitella, niin olet sitten iskussa heti kun asiat tarkentuu. Voihan olla ettet ole vielä irtisanottujen joukossa ja jos viihdyt nyk työpaikassa niin jatka vielä.

muurahaiskarhu



Olet itse vastannut jo kysymykseesi: haluat päästä kouluun. Mikä pidättelee, olisiko tämä nyt se "potku persuksiin tai tuhannen taalan paikka"?

Laman alla 90-luvun alussa hoidin vuoden sijaisuutta, jonka lähetessä loppuaan tein listan siitä, mitä kaikkea tekisin työttömänä. Yksi A4 tuli täyteen erilaisia käsityö- ja askartelutöitä, joita ajattelin myydä torilla. Olin innoissani.

Vaan kuinkas kävi, työntekijä sanoikin itsensä viime metreillä irti ja minut nimitettiin saman tien vakinaiseksi. Kuvailisin olotilaani tyrmistyneeksi: sain pitää unelmatyöni, mutta samalla menetin unelmatyöni. Selvittyäni ensi shokista kaivoin listani esille ja vedin yli muutaman jutun, jota en ehkä pystyisi tekemään. Niin minulla oli kaksi unelmatyötä, toinen "oikeassa" työpaikassa, toinen kotiharrastuksena. Jälkimmäinen poiki muutaman satasenkin, kun löysin myyjän tuotteilleni. Työt olivat täysin vastakkaisia, toinen paperin pyöritystä, toinen luova. Totesin, että minulla olikin virtaa enemmän kuin kotitarpeiksi. Se kokemus vei sitten monta porrasta ylöspäin työelämässä, sillä innostuin opiskelemaan vuosia työn ohella.

Joten hae kouluun, sillä kuultuasi päätökset, tiedät kumpaan suuntaan lähdet. Jos saat pitää työsi, voit perua opiskelupaikan, jos siltä tuntuu. Tai otat työstä opiskeluvapaata. Jos vain toinen onnistuu, sinne sitten. Jos kumpikaan ei onnistu, jokin muu odottaa sinua.

Tienhaarassa kannattaa pysähtyä miettimään, mikä on oikea tie. Tienhaaraan voi jäädä hetkeksi lepäilemään odottamaan auringonnousua. Yleensä asiat menevät niin kuin niiden pitää mennä. Ei kannata hakata päätä seinään katsomatta voisiko sen kiertää....

Loppu on alku



Hei Anki. Olet ilmeisesti varsin nuori vielä. Suosittelen EHDOTTOMASTI koulua, mikäli se tuntuu alalta joka sinua kiinnostaa. Ota oma elämä omiin käsiisi, älä ihmeessä odota, että muut päättävät sinun tulevaisuudestasi. Siitä kasvaa rohkeus ja tulee hyvä itsekunnioitus ja elämän hallinnan olo.

Työhönvalmentaja



Hae ihmeessä heti kouluun. Ole oikeutettu opiskelemaan työttömyysturvalla, kun sinulla on opiskelupaikka jo ennen irtisanomista. Ei kannata jäädä tuleen makaamaan.

Tiitu



Olin jo opiskellut jonkin aikaa, kun yrityksessämme tuli yt-neuvottelut eteen. Olin aloittanut opinnot edetäkseni silloisen työnantajan palveluksessa, mutta yt-prosessin aikana päätin, että kävi miten kävi, olen lähdössä. Satuinkin löytämään itselleni juuri sellaisen työpaikan, jota varten olin opiskellut ja lähdin kauheasti taakseni katselematta.

Uusi työpaikka kuitenkin osoittautui todella haastavaksi monestakin eri syystä. En ollut vielä valmistunut, kun vaihdoin työpaikkaa ja valitettavasti työn haastavuuden takia opinnot jäivätkin sille tolalleen. Ei sieltä paljon jäänyt puuttumaan, mutta sen verran, että tutkintoa en saanut.

Olin todella stressaantunut uudessa työpaikassani ja välillä aivan jaksamiseni äärirajoilla (ja hetkittäin varmaan sen ylikin). Totesin, että olen lähestynyt haluamaani alaa väärästä suunnasta ja lähdin opiskelemaan töiden ohella eri alaa, jonka voin yhdistää osaamiseeni ja jo olemassa olevaan koulutukseeni. Sellaisia töitä, joita haluan tehdä, ei kauheasti ole saatavilla toisen palveluksessa, joten perustin oman yrityksen, jota nyt pyöritän päivätöiden ohella ja siirryn kokopäiväiseksi yrittäjäksi, kun saan firmalleni hyvän vauhdin päälle. Se ei ole enää kovin pitkällä.

Tämä muutos alkoi silloisen työpaikkani yt-neuvotteluista ja hudin kautta olen löytänyt itselleni tärkeän työn, johon tunnen paloa ja intohimoa.

Oma suositukseni on kuunnella itseäsi ja tarttumaan rohkeasti uusin mahdollisuuksiin ja tilaisuuksiin. Elämä kantaa kyllä, kun uskaltaa heittäytyä sen kyytiin :)

JannaS



Eteenpäin elävän mieli; hae kouluun! ;) Jotain uutta ja erilaista elämään sekä uskallusta heittäytyä!

Onnea valitsemallesi tielle!

Mia



Kouluun, jos mielessä on jokin unelma-ammatti tai muu unelma, minkä eteen on opiskelu tarpeen. Koskaan et ole liian vanha opiskelemaan. On kutkuttavan ihana tunne oppia uutta, vaikka olisi jo vähän enemmän ikääkin.

Unelma onnesta



Hei! Jo Ankin kysymyksestä voi päätellä, että olet harkinnut lähteväsi koulunpenkille! Itse ehdotan suoraan, että anna palaa vaan ja onnittelut tulevien opiskelujen johdosta!

Itse lähdin aikoinaan hyvin epävarmasta työtilanteesta ja pätkätöistä suoraan kohti uusia uria ja se on tuonut tielleni vaikka mitä mahdollisuuksia, enkä ole katunut päivääkään. Kävin myös koulunpenkillä asti ja siitä sain vankan ammatin. Tsemppiä päätökseen!

Daalia



Jos itse olisin samassa tilanteessa - ja tavallaan olenkin - hakisin kouluun JA odottaisin YT-tulokset.

Jos kävisi niin, että YT-iskisi kohdalle, olisi mukava, jos/kun olisi opiskelupaikka olemassa. Jos YT ei osuisi omalle kohdalle, olisi sekä työpaikka (josta voisi anoa opintovapaata) ja opiskelupaikka :) Sitten voisi taas miettiä miten saa järkättyä sekä opiskelun että työn. Yleensä ne saa aika hyvin luovittua. Onnekasta tulevaisuutta, mitä ikinä päätätkin tehdä. tee kuitenkin niin kuin itsestäsi tuntuu parhaalta. Kuuntele omaa oloasi.

Positiivinen Aivosolu



Itse olin samassa tilanteessa kolmisen vuotta sitten. Olin töissä loppuun palamisen partaalla, enkä enää viihtynyt työpaikassani. En vaan saanut kerättyä rohkeutta lähteä oma-aloitteisesti ja heittäytyä tyhjän päälle. Puhuin esimiehelleni tilanteestani, ja sanoin olevani vapaaehtoinen lähtijä/irtisanottava, etenkin jos lähtöni auttaisi jotakuta muuta säilyttämään työpaikkansa.

Minun on sanottava, että nämä vapaaehtoiset potkut olivat paras asia elämässäni! Koska minut irtisanottiin tuta-syistä, sain aloittaa uuden ammatin opiskelun ansiosidonnaisella päivärahalla, eikä opiskelut näin ollen romuttaneet talouttani.
Nyt, kolmisen vuotta myöhemmin minulla on uusi ammatti, sain pitkäaikaisen (1,5v) sijaisuuden omalta alaltani. Tämän lisäksi muutin töiden perässä toiselle puolelle Suomea, mistä löysin nykyisen miesystäväni.

Elämä on siis mallillaan, enkä ole koskaan ollut näin tyytyväinen elämääni. Yleensä olen varman päälle pelaaja ja varovainen jahkailija, mut nyt voin sanoa täydestä sydämestäni että tilanteeseen heittäytyminen todellakin kannatti!

Kaikkea hyvää sinulle, mitä ikinä päätätkin tehdä!

Raisa



Hae ihmeessä saman tien kouluun, sieltä tulee uutta virtaa elämään ja työhön. Muutama vuosi koulussa ei elämästä vie sittenkään sitä muutamaa vuotta vaan tuo rutkasti lisää, ja onhan sinulla ala jolle haluaisit!

Helena



Mikä tilaisuus on kohdallesi tullutkaan : Kouluun tietysti, se ei ikinä ole liian myöhäistä kenellekään! Mitä kaikkea uutta voit oppiakaan! Onnea matkaasi :-) ja ethän unohda ajatella positiivisesti....

Positiivari



Hae saman tien kouluun vaan. Ei kannata odottaa yt-neuvottelujen tuloksia. Ja olisi yt-tulos kumpi vaan, niin se on aina huono tulos. Josko joutuisit irtisanotuksi, niin se voisi masentaa vähäksi aikaa, ja kouluun hakeminen viivästyisi. Josko jäisit työpaikkaasi, niin siellä olisi tosi huono ilmapiiri ja töitä liikaa, kun tekisitte irtisanottujenkin työt. Hae kouluun ja pidä häntä korkealla! Minä odotin yt-tulokset ja nyt jälkeenpäin vasta tajusin, että sieltä olisi pitänyt päästä jo aikaisemmin pois, eikä odottaa irtisanomista.

Kristiina



Hei Anki! Hae heti sinne kouluun. Jos pääset (toivottavasti) ja jos vaikka sinut irtisanotaan yt-neuvotteluiden seurauksena, sinulla on henkisesti huomattavasti helpompaa, kun jatkopaikka on jo tiedossa.

Jouduin itse yt-neuvotteluiden jälkeen irtisanotuksi Hyvä veli -verkoston vehkeilyjen tuloksena, ja koko yt-neuvotteluvuosi oli henkistä piinaa ja nuoralla tanssimista, kun ei tiennyt, saako jäädä vai joutuuko lähtemään. Nyt olen työttömänä eikä ikäni puolesta ole suurtakaan toivoa uudesta työpaikasta.

Siis säästä itseäsi ja hae sinne kouluun! Onnea!

Piipu



Ilman muuta ilmoittaudut työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon heti, kun olet saanut irtisanomisilmoituksen. Älä siis jää odottamaan, että olet kokonaan työtön. Työ- ja elinkeinotoimistossa voit keskustella koulutussuunnitelmistasi ja selvittää voiko työ- ja elinkeinotoimisto tukea sinun koulutustasi esim. omaehtoisen koulutuksen tuella, jolloin saisit määrätyksi aikaa omaa työttömyysturvaasi koulutuksen ajaksi. Katso mol.fi sivuilta lisätietoa ja voit ilmoittautua sähköisesti sieltä kautta työnhakijaksi, jonka jälkeen menet henkilökohtaisesti todistustesi kanssa käymään. Eli vaihtoehdot eivät ole Kouluun vai kortistoon vaan Kouluun, mutta myös "kortistoon"! Ystävällisin terveisin.

työvoimaneuvoja



Kannattaa odottaa loppuun saakka. Kouluun jos haluat, voit toki hakea ja päästessäsi joko aloittaa opinnot tai jäädä töihin. Kehottaisin kuitenkin laittamaan toiseen vaakakuppiin nykyisen työpaikan ja toiseen opiskelun, ajattelemaan mitä haluat ennen eläkeikää. Olin itse vuoden vaihteen molemmin puolin yt-neuvotteluissa. Tammikuussa epätietoisuus konkretisoitui ja sain jäädä töihin. Olen 55-vuotias, joten olisin ollut liian nuori eläkkeelle ja liian vanha uudelleenkoulutukseen. Olin tällä kertaa todella onnekas.

Näin tällä kertaa



Ladataan kommentteja...
© 2017 Positiivarit Oy Vaihde (03) 882 160 Faksi (03) 882 1622 E-mail: positiivarit@positiivarit.fi Toteutus: Luovanet Oy Toimitusehdot      Käyttöehdot