Ei oo mitään tekemistä
Ei oo mitään tekemistä! Mitä mä tekisin? Kun lapsen tylsää pakottaa, niin mitä ehdotat? Olla tekemättä mitään, askarrella, pelata, osallistua kodin yhteisiin askareisiin? Kysyimme aamiaisvierailta vinkkejä ja niitä saapui 164 kappaletta. Lue ja löydät varmasti sopivan vastauksen saamaasi kysymykseen.
Paras vastaus minkä minä olen kuullut lapsen kysymykseen ”mitä mä voisin tehdä”, on: ”Älä tee mitään. Ei aina tarvitse tehdä jotain.” Miksikö tämä mielestäni on paras vastaus? Siksi, että lapsen (ja aikuisenkin) on erittäin hyvä oppia vain olemaan tekemättä mitään. Istua kaikessa rauhassa paikoillaan, kuunnella ja katsella ja ihmetellä… kyllä sitä tekemistä sitten taas keksii ihan itsekin.
Hannele
Tuttu kysymys. Aluksi koetin keksiä vaikka mitä ehdotuksia tekemiseksi. Mikään ehdotukseni ei innostanut lastani, kunnes tajusin ettei kyse olekaan tekemisestä sinänsä, vaan siitä, että lapseni pyytää minua olemaan hetken kanssaan. Nykyään pysähdynkin tuon kysymyksen ilmentyessä ja alan jutella lapseni kanssa niitä näitä ja kas kummaa, hetken juteltuamme lapseni keksii itse tekemisensä, joka on mieleistä.
Olemme tuollaisen jutteluhetken tiimoilla tehneet myös sellaisen puuhapussin, johon erillisille papereille olemme merkinneet erilaisia tekemisiä. Sieltä lapseni voi omatoimisesti käydä nostamassa lapun ja katsoa mitä alkaisi nyt tekemään. Jos ei osaa lukea, lapuilla voi olla myös tekemistä kuvaavat kuvat. Tätä puuhapussia tosin käytetään meillä aika harvoin, sillä tekemisen puute korjaantuu pienellä juttutuokiolla.
Mari
Vastasin kerran tällaiseen kysymykseen, että älä kuule tee mitään, ole ihan laiskana vaan ja tähän lapseni vastasi, ettei jaksa jouten olla ja keksi heti itse tekemistä! Tämäkin konsti voi joskus siis auttaa, kun on ihan pää tyhjä!
Anne
Aina ei tarvi tehdä mitään. joskus voi vaan olla ja haaveilla. ja yleensä hetken kuluttua lapset itse keksii tekemistä.
Satu
Lapsella ei tarvitse aina olla tekemistä. Hänelle voi sanoa, että ei sinun tarvitse tehdä mitään. Istu ja kuuntele mitä ympärillä tapahtuu. Tai tule tähän kainaloon ja ollaan vain hiljaa. Lapsi huomaa, että hänestä välitetään ja aikuisellakin on hänelle aikaa. Ollaan hiljaa vain lähekkäin.
Anne-Mari
1. Mieluisasta lehdestä voi leikata kuvia aihealueittain ja liimata niitä vihkoon.
2. Leipominen tai ruuanlaitto kiinnostaa pienenä yllättävän paljon. Antaisiko kipinää myös myöhemmille vuosille?
3. Joku askartelukirja olisi hyvä olla lähettyvillä vinkkejä antamaan.
4. Voi pyytää laulamaan kaikki osaamansa laulut ja opettaa itse lisää.
5. Legot ovat edelleen hyviä
6. Kukin voi kehittää oman mielenkiinnon mukaan juttuja. Oma poikamme oli kiinnostunut lipuista ja maista. Niistä voi jutella työnteon ohessa.
7. Tarinoita voi kehittää aina ja joka tilanteessa.
Eija
Ulkoiluta koiraa, jos sellainen on. Tai ulkoiluta naapurin koiraa, niin naapurikin ilostuu.
Käy poimimassa kukkakimppu mummolle tai äidille (kesä/kevät -tehtäviä)
Vesiväritaide-ilta koko perheen kesken – huippujuttu!
Loihdi iltapala perheelle.
Järjestä huoneesi – vakio, mutta kannattaa muistuttaa kuinka joka kerta kun tavarat on järjestetty niin HUKKAAN joutuneet tavarat ovat löytyneet. Niillä on lysti taas leikkiä, ihan kuin ne olisivat taas uusia!!!
Mökin teko lähimetsässä kavereiden kanssa. (isä lainaa vasaran ja nauloja) ja sitten voi käydä niin kuin meillä, isä innostui myös puuhaan ja rakensi majan lapsille, jonka jälkeen paikasta tehtiin leikki / puuhapaikka koko perheelle, lisättiin nimittäin kiikku (keinu) viereen plus hiekkalaatikko plus koiralle mökki ja aitaus, lopuksi pihaa laajennettiin koko jutun ympärille! Hauskaa oli!
Äidin kanssa voi myös viikata lakanoita.
Tässäp näitä ÜÜÜ – terveisin Nina
Vaikkapa retki metsään, talvella pulkkamäkeen.
Jari
Palapeli, muovailuvahat, autoleikit / nukkeleikit
Teija
Vaikka mitä hauskaa voi tehdä. Itse (naisena) voin ottaa kaikki lapseni (5kpl kotona) mukaan metsään. Siellä kerätään pusseihin erilaista ”tavaraa”; oksia, käpyjä, kaarnan palasia yms. kun lapset päästää valloilleen tulee kaikenlaista. Sillä kerralla ei niistä tarvitse tehdä mitään. Meillä on tehty kävyistä peikkoja, tonttuja jne. ja on löytynyt jopa valmis ”taulukin”. Erilaiset piirtämiset; varpaat, sormet jne. ovat mieluisia, vaikka toistensa kasvojen maalaaminen tms. Kaikenlaista muutakin löytyy varmasti ainakin kirjastosta alan kirjoista.
Satu
Sanon aina että, ihanaa pidä tosta kiinni, silloin kun ei ole mitään tekemistä, ei tarvitse tehdä mitään.
Marjo
Pyydä lasta sohvalle makaamaan ja olemaan tekemättä mitään. Pari minuuttia riittää ja tekemistä alkaa löytyä. Vanhempana en koe olevani ”tekemis-mukavaa-kivaa” -automaatti, vaan lapsilla on kyllä mielikuvitusta omastakin takaa. Omat lapseni eivät valita tekemisen puutetta minulle, koska tietävät kommenttini. Voit myös vedota Nalle Puhin sanoihin, että hänellä oli mukavaa Risto Reippaan kanssa, kun he olivat tekemässä ”ei-mitään”. Elämä on välillä boring ja omien ajatusten kuuleminen voi olla vaikeaa, joten sitä on hyvä opetella pienestä pitäen.
Irene
Meillä tehdään perinteisiä kotoisia juttuja YHDESSÄ (lapset 2 ja 5v.), siivotaan, leivotaan pullaa (lapset saa tietysti olla jauhomestareina!) luetaan, piirretään, ja jos oikein laiskottaa (huom! laiskottelu sallittua) katsotaan vaikka elokuva ja mutustellaan popcorneja. Askartelukin on hauskaa, värillisiä papereita ja askartelusakset ja niistähän voi tehdä vaikka minkälaisia taideteoksia! Välillä voi laittaa musiikkia soimaan ja tanssiksi. Ei aina tarvitse suorittaa, pelkkä lähellä ja saatavilla oleminen riittää usein lapselle.
Riikka
Monasti olen havainnut, että kysymys pitää kääntää muotoon: Mitä me voimme tehdä. Useimmiten halaus, kutitus ym. lyhytaikaisenakin riittää aktivoimaan lapsen paremmin kuin: Leiki autoilla, nukeilla, legoilla…mene ulos hiekkalaatikolle, keinumaan…
Petri
imurointi, nurmikonleikkuu, siivous, roskiksen vienti, tiskaus, pyykkien vienti ym. töitä niin ei hetkeen kysytä 😀
Marja
Sanon lapsille, että silloin kun ei ole mitään tekemistä, pitää nauttia siitä, että ei ole mitään tekemistä ja olla tekemättä mitään.
Minna-Maija
Kun lapset valittaa, ettei ole mitään tekemistä, selitä heille, ettei aina tarvitse tehdäkään mitään. Välillä voi levätä ja huilata ja vain olla ja ajatella asioita ja katsoa ympärilleen. Kohta he keksivät itse vaikka mitä tekemistä. Vanha hyvä konsti, mutta toimii edelleenkin!
Marja-Leena
Piknikille läheiseen metsään. Vähän evästä ja hyvä mieli. Siitä se ilo alkaa.
Metsässä luonnonmerkkien tutkimista esim. löytyykö karhun, jäniksen tai jonkin muun eläimen jälkiä. Kävyistä tehdä lehmiä ihan niin kuin ennen vanhaan.
Mari
Kokeile joskus, millaisen reaktion aiheuttaa kommentti: silloin, kun ei ole tekemistä, voi ihan olla vaan, ei ole aina pakko tehdä jotain. Toimii silloin tällöin käytettynä, saattaa aiheuttaa hetkellistä närkästystä, mutta useimmiten kotvan päästä tekemistä löytyy itsestään.
Päivi
Anna lapsen ottaa kaapeista, joissa on muoviastioita ja muita ei särkyviä keittiöastioita. On aina hauskempi tehdä leikkiruokaa vanhempien kuppeihin kuin omiin oikeisiin leikkikuppeihin.
Sari
Tässä virikkeitä pursuavassa ympäristössä voisi joskus sanoa: ”No hyvä, älä sitten tee mitään!” Ja katsoa, mitä siitä seuraa.
Suvi
Lapsuuden suosikkijuttu oli rakentaa tylsinä sadepäivinä vilteistä teltta vaikka tuolien varaan ja mennä sinne taskulampun kanssa lukemaan, piirtämään tai leikkimään.
Soile
Opeta lapsi tekemään käsitöitä. Pojatkin innostuvat virkkaamaan ja tytöt kutomaan .Tästä taidosta on hyötyä loppuelämäksi.
Kiti
Pelataan yhdessä pelejä, askarrellaan ja piirretään, eikitään legoilla, leivotaan jotain hyvää vaikka marjapiirakka, luetaan kirjaa, katsellaan valokuvia.
Tiina
Lapselle hauskaa, hyödyllistä, kehittävää ja palkitsevaa on antaa jokin mukava ”projekti”. Tämä voi olla esimerkiksi jokin pihatyö, kotityö tai vaikka valokuva-albumin järjestys. Porkkanana voi olla jokin pieni palkkio; näin lapsi oppii myös tuntemaan rahan arvon. Tärkeätä on myös itse olla mukana touhuamassa ja näyttää esimerkkiä!
Tuomas
Omalle pojalleni olen vastannut monen monta kertaa ja tulen sitä vastedeskin vastaamaan; ”Jos ei ole mitään tekemistä, ei tarvitse tehdä mitään, voi vain olla!” Muutama sana keskustelua miten voi olla tekemättä mitään ja sitten alkaa touhu täyttää pojan huonetta tms.
Hanna
Hyväksi havaittu keino on ottaa lapset mukaan arkisiin askareisiin, tiskaukseen, leivontaan, siivoukseen, kaappien järjestelyyn jne. Tätä käytin kaikkien kolmen lapseni kanssa ja nyt sovellan sitä pieneen vain 1 1/2-vuotiaaseen Kalleen. Hän on erinomainen kaveri siivouksessa ja järjestelyssä. Totuushan lienee, että jostain syytä tämän päivän lapset eivät osaa käyttää luovuuttaan ja keksiä itse tekemistä.
Ulkosallakin teemme yhdessä pihatöitä ja tietenkin leikimmekin esim. opetan tekemään käpylehmiä yms. Kaiken tekemisen ja välineiden ei tarvi olla kaupasta ostettua. Ja lapset tykkäävät, kun saavat tehdä jotain mitä aikuisetkin tekevät. Onnistuu varmasti, niin isompien kuin pienempienkin kanssa. Jos vanhempi itse ei halua vain istua töllön edessä…:)
Pirkko
Mielikuvitusta kun käyttää niin voi leikkiä mitä vaan ja kuvitella itsensä minne vaan. Joidenkin lapsien kohdalla mukaan ottaminen avuksi arkiaskareisiin toimii, opettaa samalla töihin ja antaa itseluottamusta, kun muistaa jättää valittamisen siitä, jos jokin meni väärin.
Nykyajan keinoista – monellakin on videot, kunhan katsoo, mitä sinne videoihin pistetään sisään. Ja sitten jokin kehittävä tietsikkapeli (sellaisiakin varmaan on).
Lukeminen, vaikkakin taitaa olla valitettavasti sukupuuttoon kuollut harrastus. Piirtäminen.
Jaana
Tämä saattaa olla provosoivaa, mutta eräs työkaverini kertoi vastaavansa tuohon kysymykseen: ”Pyörittele vaikka peukaloitasi!” Itse vastaan: ”Älä tee mitään!” tai: ”Keksi jotain!”
Ei lapsella tarvitse aina olla tekemistä. Pitää osata olla myös tekemättä mitään. Lapset ovat kekseliäitä niin kauan kun heidät vastuutetaan itse keksimään tekemisensä kotona, normaalina vapaa-aikana. Jos vanhemmat keksivät kaiken, he tottuvat siihen, että joku on koko ajan järjestämässä mukavaa tekemistä. Tämä ei tarkoita, etteikö lapsille saisi antaa virikkeitä, mutta yleensä tuo kysymys tulee tilanteessa, jolloin lapsi yhtä hyvin itsekin voi ideoida omia leikkejään.
Virpi
Askartelua. Ohjeita ja kirjoja on saatavilla ja materiaaleja myös. Tuo lapselle onnistumisen iloa.
L
Mitä mä voisin tehdä? Siinä vaiheessa kun meillä sanotaan näin, sanon että voisit siivota huoneesi, tai lue, piirrä, väritä tai käy hakemassa naapurin lapsia leikkimään. Jos kehotan tekemään jotain vastenmielistä niin yleensä tässä vaiheessa lapset ovat jo keksineet itse tekemistä. joskus pyydän lasta tulemaan syliin istumaan ja voidaan lukea joku satu tai pelaan jotain peliä.
nelilapsisen perheen äiti
Piirtelyä tai pelaamista.
Teijo
Kivien maalaamista vesiväreillä esim. leppäkertuiksi. Pullan leipomista,
Tiina
Toimivin konsti saada lapsi aktiiviseksi itse keksimään tekemisensä, on ehdottaa hänelle:” aina ei tarvitse tehdä mitään, -voit istua tai pötkötellä rauhassa…” Takuuvarmasti tenava on itse keksimässään mukavassa puuhassa alta viiden minuutin!
Sari
Tehokkain vastaukseni on ollut: ”Ei aina tarvitse tehdä mitään, voit vain olla.” Sitten on juteltu tai oltu yhdessä hiljaa vierekkäin.
Leena
Vuosien kokemuksella (esikoinen 21 v. kuopus 7 v.) kaikki mahdolliset tekemiset tarjonneena, olen oppinut sanomaan lapsille: ”Jos ei ole mitään tekemistä, niin ole tekemättä mitään”. Hetken kuluttua pyytäessäni lapsen apua esim. kotitöissä olen saanut vastauksen ”En nyt ehdi, kun mulla on tää homma kesken”. Eli lapset keksii kuitenkin itse tekemistä, meillä ei ainakaan ole koskaan kelvannut vanhempien tekemisehdotukset pyynnöistä huolimatta. Siis luova tauko on paikallaan, niin lapsille kuin aikuisillekin, joskus voi hetken vain olla hiljaa ja tuijotella vaikka ikkunasta ulos, niin johan sitä keksii tekemistä itse kukin.
Tuija
Oma lapseni viihtyi pienenä näin:
Oli peiton alla isänsä kanssa ja leikki ELÄINTARHAA. Isä sai pötköttää ja laiskasti vastailla ja antaa sytykkeitä. Peiton alle kuviteltiin kokonainen eläinmaailma eri lajeineen, lapsi oli välillä aidan läpi katojana, välillä ruokkijana, välillä eläinlääkärinä ja tietysti eri eläimen. Mielikuvitusta, ja aikaa meni mukavasti!
Toinen tapa oli, että lapsella oli kiiltokuvavihko, johon hän liimasi kuvia ja keksi kuvista tarinoita, joita jompikumpi vanhemmista tai isosisko kirjoitti ylös kuvan viereen. Eli hän purki kuvan: mitä siitä tuli mieleen ja millainen tarina kehittyi. Esimerkiksi näin alkoi yksi: ”Olipa kerran Jeesus. Se meni torille ja tapasi siellä muita Jeesuksia…” ja tarina loppu: ”Sit se meni viemäriin…”
Askareissa pikkuapulaisena olo on se vanha konsti, jonka lapset poikkeuksetta kokevat mielekkääksi. Voit myös tuoda sisälle iso puupölkyn ja antaa lapsen vain hakata siihen nauloja. Joskus tyttäreni kavereineen nautti vessapaperirullan purkamisesta, he tekivät toisistaan muumioita. Taikka virittelivät pehmeää puuvillalankaa omiksi seiteikseen ympäri huushollin – aika kiva näky ja pitkäaikainen ilo!
Arja
Pojille on auton (tai ihan minkä vaan) korjaus todella jännää ja mielekästä puuhaa. Ainakin meillä. Myös pihahommat tai siivoaminen on hyvää ajanvietettä. Ja lapset tykkää, kun saavat olla mukana puuhaamassa.
Pirita
Ota lapsi kainaloon ja pidä lähellä. Hetken päästä lapsi puuhastelee jo täyttä päätä omia juttujaan, kun on ensin saanut vähän läheisyyttä, huomiota ja hellyyttä. Tämän olen kahden lapseni kanssa todeksi elänyt ja kokenut.
Parhain terveisin Terhi
Koetan saada pojista oma-aloitteisia, joten jos he vahingossa kysyvät (siis narisevat) että mitä mä tekisin, vastaan heti iloisesti jollain kotityöllä. Imurointi, roskisten tyhjäys, kenkien järjestely eteisessä yhdessä tehtynä ei olekaan niin kamalaa kuin ensin luulisi ja toisaalta; Sitä ajattelee ensin kaksi kertaa ennen kuin marisee. Jos he pyytävät apua vaikkapa majanrakennuksessa tai jalkapallo on hukassa, menen tietenkin auttamaan.
Tanja
Jos ei ole mitä tehdä, niin ei ole. Mielestäni vanhempien ei tarvitse olla huvitoimikunta, vaan voi todeta, että joskus on hyvä olla tekemättä mitään. Lapsi hyvin pian keksii itse ja on ratkaisussaan paljon luovempi kuin osaat kuvitellakaan.
Liisa
”Ei aina tarvitse olla tekemistä.” Tämä vastaus voipi kirvoittaa mukavaa uutta tekemistä.
Eija
Mielestäni tunnettu kasvattaja vastasi kysymykseen hyvin. ”Jos ei ole mitään tekemistä, niin silloin ei pidä tehdä mitään”. Tämä tepsii useimmiten meillä hyvin. Ei mene kuin hetki, kun lapsi keksii jotain kivaa tekemistä ja mahdollisesti ottaa aikuisenkin mukaan tämän halutessa. Piirtäkää, askarrelkaa, leipokaa, tehkää tavallisia kotiaskareita. Ei sen tarvi olla mitään ihmeellistä, kun lapsi on intoa piukassa mukana touhussa.
Elina
”Ei aina tarvitse TEHDÄ jotain! Jos et tahdo istua itseksesi tekemättä mitään, niin tulepa tänne kainaloon ja istutaan sohvalla yhdessä!” – ja hetken kuluttua sohvalla nököttäjä on tyytyväinen ja täynnä uusia ideoita ihan omasta päästä….
Solja
Vesiväreillä ja sormiväreillä maalaus oli ainakin meidän lapsille mieleistä puuhaa. Tosin jossain välissä sitten kyllästyin siihen ainaiseen narinaan ja pyysin lapsia avuksi ruuanlaittoon, siivoukseen, perunan nostoon yms. Monesti kävikin sitten niin, että lapset keksivät nopeasti itse mukavaa tekemistä, kun olivat hetken olleet apuna.
Mirja
Tänä yksitoikkoisten tekstiviestien aikakautena; pyydä lastasi kirjoittamaan kirje ihan oikealle paperille, vaikka serkulle tai isovanhemmille. Laskujahan aina postiluukusta tulee mutta harvemmin kirjettä! Mukavaa syksyn jatkoa!
Leena
Mieheni serkku vastaa kysymykseen näin: ”Ihanaa jos ei ole mitään tekemistä. Nythän on vain aikaa istua rauhassa ja olla tekemättä mitään!” Asiantuntijan mukaan lapsen inhoavat tätä vastausta niin etteivät juuri koskaan esitä tuota kysymystä…
Päivi
Eikun mielikuvitus jylläämään. Lapset kannattaa ottaa mukaan aivan normaaleihin arjen askareisiin. Tyttäreni tykkäävät leipoa, laittaa ruokaa, pienemmät voivat vaikkapa auttaa salaatin teossa. Pienikin retki luonnonhelmaan innostaa aina: kävelyretki jonnekin, pienet eväät mukaan. Jos itse tykkäät pelata lautapelejä taikka korttia on tämä hyvä ajanviete. (matemaattinenkin puoli tulee harjoitettua) Yhteinen urheiluharrastus on mukava tapa: samalla saa itse liikuntaa. Itse harrastan kävelylenkkejä murkkujeni kanssa: samalla saa tietoa päivän asioista ja mielikin tuulettuu raikkaassa ulkoilmassa. Uimaan lapset ovat aina valmiita lähtemään ja jos hallilla on myös kuntosali voi sielläkin käydä. Keilaaminen / sulkapallo / tennis… Jos sinulla on piha (vaikkapa pienikin) puutarhatyöt innostavat aina lapsia: ruohonleikkuu, pihan kunnostus. Yleensä meiningillä ”tehdäänpä nyt porukassa ja laitetaan tämä homma kuntoon yhdessä ” saa paljon aikaan, ja vielä mukavan mielen. Pois vain tv:n ja tietokonepelien äärestä; karttuu kättenkin taidot ja lähtee mielikuvitus jylläämään. Onnea matkaan!
Riitta
Kolmen naperon kokemuksella ehdotan majan rakentamista sisälle tai ulos: aineksiksi käyvät esim. tuolit, huivit ja peitot. Sisään majaan voi lapsi sitten kattaa iltapäiväkahvit itselleen, sisaruksille ja sinulle. Muita kestosuosikkipuuhia ovat autotallissa ”nikkarointi”, leipominen (esim. teeleivät ovat helppo juttu), kukkien kastelu, valokuvakansioiden katselu, musisointi ja tanssi sekä musiikin tai satukasetin kuunteleminen, omat naamiaiset ja väritys- tai puuhakirjojen tekeminen. Askartelun ja piirtämisen maailma on loputon: rakenna maitopurkeista linna, muovaa savesta kasviksia ja kakkuja, tee kivestä siili. Lapsi voi käydä asioilla lähikaupassa, tehdä synttärikortteja varastoon, mennä ulos puuhastelemaan. Kaikkien näiden tekemisten jälkeen koti on suloisesti sekaisin. Parasta on jos unohdat omat tärkeät puuhasi ja menet itse leikkiin mukaan. Kun lapsi sanoo: ”Mitä minä tekisin?”, hän yleensä tarkoittaa: ”Oletko äiti vähän aikaa minun kanssani?” Näin ainakin meillä. Itse tekemisen ei kai tarvitse olla niin kummoista, yhdessä puuhastelu ja aikuisen innostus tekevät siitä hohdokasta.
Annika
Vastaan aina silloin tällöin lapsilleni, että aina ei tarvite tehdä mitään, voi vain olla. Sekin taito olisi lapsen hyvä oppia tässä suorituksia ylen määrin arvostavassa maailmassa.
Arto
Omien lasteni kanssa lähdin esim. uimaan, kirjastoon. Jos olimme kotona otin ison kasan palapelejä ja kisailimme kuka kokoaan pelin nopeimmin. Lapseni nauttivat myös muovailuvahoilla ”leipomisesta” . Pyrin jättämään omat tekemiseni ja antamaan tällaisina hetkinä, jolloin lapsella ei ollut mitään tekemistä, hänelle kaiken huomioni. Joskus sitä ei tarvittu kuin muutama minuutti ja toisinaan meni pidempi aika.
Reija
Meillä säästetään kaikki tyhjentyneet lankarullat, vessapaperirullat, kananmunakennot, värikkäät mainospaperit ja kaikki mahdollinen mistä voi saada jotakin. Ei muuta kuin liimaa ja mielikuvitusta. Myös luonnonmateriaaleja voi hyödyntää. Koti on kyllä täynnä askartelutöistä. mutta kaikille tulee hyvä mieli. Eikä tarvi lähteä Sinooperiin ostamaan. Taikataikina on myös hauska..
Jaana
Jos ei ole mitään tekemistä, niin on ihan hyvä opetella olla tekemättä mitään.
Esko
Hyvin toimiva vastaus: kuule, jos ei ole mitään tekemistä, silloin ei tarvi tehdä mitään. Voi vaan olla… Yleensä tekeminen löytyy äkkiä ja ihan omatoimisesti. Toiminut kotona ja päiväkodissa
Piipa
Yksinkertaisia, helppoja ja halpoja tekemisiä tässä tarjolla. Pääasia, että nämä tehdään yhdessä vanhemman kanssa. Laatuaikaa…
1) Retki metsään: keräillään vaikka lehtiä, käpyjä, sieniä, marjoja jne. Eväät mukaan!
2) Askartelu: synttärikortteja varastoon, joulukortteja, syksyisiä kortteja kerätyistä ja kuivatuista lehdistä, ovikoristeita, pieniä lahjoja jne. Voidaan myös piirtää tai värittää vaikka värityskirjan kuvia.
3) Leipominen: pullantuoksuinen kotihan on monen unelma, pipareita lahjoiksi (joulu lähestyy…). Voidaan käyttää metsästä poimittuja marjoja piirakoihin. Ylipäänsä erikoisten ruokien laittaminen. Esimerkiksi nauravat nakit voi olla erikoista!
4) Pelit: Afrikan tähti, Kimble ym. kestosuosikit.
5) Kaikki kotityöt: lasten on hyvä oppia hoitamaan itse asioita ja he voivat jopa pitää siitä, jos siitä ei tehdä pakonomaista rutiinia!
Hanna
”Laiskottele vähän” on neuvo, jota olen käyttänyt kolmelle lapselleni. Eipä aikaakaan kun lapsi itse keksii tekemistä oltuaan hetken omissa ajatuksissaan.
Elämässä ei todellakaan ole aina käytettävissä organisaattoria keksimään ohjelmaa ja tekemistä. Joutilaisuudessa tulee hyviä oivalluksia. Nykyisin lapsilla vain on hämmästyttävän vähän aikaa omille ajatuksille. Yksin olemistakin pitäisi lapsena saada harjoitella aivan kuten muitakin elämisen taitoja.
Äiskä
Silloin kun lapseni kysyvät ”mitä minä voisin tehdä ? tai ei ole mitään tekemistä”, kerron heille, että silloin kun ei ole mitään tekemistä, silloin ei pidä tehdä mitään. Kuinka ollakaan tekemistä alkaa löytyä. Minun ainakin on ollut turha ehdotella mitään tekemistä siinä tilanteessa, koska mikään ehdotuksistani ei ole silloin kuitenkaan kelvannut.
Heli kylpyyn tai piirtämään. Leikkimään lapsen kanssa
Riikka
Tuttu kysymys myös meidän perheessä, jossa pojat ovat 10. vuoden kummallakin puolella. Ehdottamiamme juttuja ovat olleet mm. lautapelit (välillä osallistumme itsekin), pallopelit ulkona kavereiden kanssa, lukeminen, legot, leipominen yhdessä (pakastevalmistaikinat helppoja ja nopeita), korttipelit, pasianssi oikeilla korteilla eli ei tietokoneella, piirtäminen sekä pyöräretki joko kavereiden tai vanhempien kanssa. Hommia ja kiireitä meillä aikuisilla tuntuu olevan koko ajan, mutta välillä on hyvä irrottaa aikaa sihen, että tehdään näitä asioita myös yhdessä lasten kanssa. Päästään vähentämään tietokoneella pelaamista ja kaiken lisäksi pelit ja muu yhdessä tekeminen lasten kanssa on tosi mukavaa.
Helinä
1. retki luontoon
2. valmistetaan yllätyslahja jollekin henkilölle (ystävälle, mummille, vaarille, kummille tms.)
Marjatta
Lapsiperheessä tekemistä riittää aina. Ja mitä kummallisimmat asiat ovat lapsista hauskoja. Meidän muksut (6- ja 7-vuotiaat) tykkäävät mm.
– imuroinnista
– kukkien kastelusta
– pyykkien kuivamaan ripustamisesta
– tiskikoneen tyhjentämisestä
– nyrkkipyykistä (tumput, villasukat)
– pölyjen pyyhkimisestä
Nautintoa lisää, kun hommat on saatu tehtyä niin luvassa on pieni palkkio. Esim. sadun lukeminen, pelin pelaaminen tai herkkuhetki.
Pauliina
Useimmiten vastaan omalle lapselleni että voisi tulla vaikka auttamaan minua. Toisinaan saan apua, mutta toisinaan avunpyyntö saa tytön (10v) miettimään uudestaan, josko itse keksisi hauskempaa tekemistä. Lapsi voi auttaa tiskaamisessa, ruoan laitossa, siivoamisessa, pyykkien lajittelussa; suurin piirtein kaikissa kotihommissa, toki myös ulkotöissä. Vaikka pölyjen pyyhintä tms. ei välttämättä ole yhtä huolellista lapsen tekemänä, tärkeämpää on se että hän tuntee olevansa avuksi ja tekevänsä jotain tärkeää. Samalla hän myös oppii kotitöiden jaloja taitoja 😉 Meillä autetaan myös iskää renkaan vaihdossa, puutöissä ym. eikä tekemisen puutetta yleensä valitella. Muista, että lapsi tekee parhaansa vaikkei jälki olisikaan ihan huippuluokkaa, älä mene tekemään asioita uudestaan lapsen jäljiltä. Vaikka peilissä näkyy rätin jäljet, muistanpa aina peiliin katsoessani että sain siivouksessa apua. Ja vaikkei lapsukainen jaksaisi kauaa autella, saattaa hän keksiä rättiä heilutellessaan tai soppaa hämmentäessään jonkin hauskan leikin, jota alkaa seuraavaksi leikkiä.
Jos pyydät lapsen avuksi, se vaatii toki hieman kärsivällisyyttä silloin kun on kyse pienestä lapsesta, mutta olen vahvasti sitä mieltä ettei sitä tarvitse myöhemmin katua. Tulet melko varmasti saamaan apua sittenkin kun lapsi on isompi ja osaavampi. Ruoan tekeminen teini-ikäisen tyttären kanssa on suorastaan hauskaa kun on juttuseuraa ja hommat sujuvat mukavasti. Kyseisen teini-ikäisen keittiöhommat alkoivat 4-5 -vuotiaana äidin pikkuapulaisena.
Susanna
Vanhat pelit kunniaan. Pasianssi oikeilla korteilla, lautapelit, joista voi tehdä yksin pelaamiseen sovelluksia ja vastaavat. TAI: pyydä lasta auttamaan jossakin kotityössäsi, niin se tulee tehdyksi nopeammin (ja lapsestasi ei tule uusavuton) ja voitte sitten yhdessä pelata näitä vanhoja pelejä.
Hannele
Tyhjentäisitkö astianpesukoneesta lusikat ja haarukat. Sen jälkeen kattaisitko kaikille lautaset yms. tarpeellinen ruokapöytään ja vielä servetit jokaiselle. 4-vuotias poikani on tarmokas apulainen aina kun vaan SAA auttaa. Joskus saattaa oma-aloitteisesti aloittaa astianpesukoneen tyhjentämisenkin.
Kerttu
Itse lapsena ollessani löysin setäni kouluaikaisia kasvikansioita. Innostuin keräämään ja kuivaamaan puiden lehtiä ym. Leikkelin myös lehdistä eläinten ja kukkien kuvia joita liimasin vihkoon. Kavereille oli kiva näyttää viimeisimmät löydöt. Leikekirjan aiheita on lukemattomia: kasvit, eläimet, autot, postimerkit, kiiltokuvat… Halpa ja hyödyllinen puuha.
Eveliina
Kun ei ole mitään tekemistä, ei tarvitse tehdä mitään… näin on sanonut joku viisas kasvattaja, olisiko Tahkokallion Keijo? Eli opetetaan lapset siihen että välillä voi vain olla, aina ei tarvitse täyttää päiväänsä tekemisellä. Omat poikani: 10, 13 ja 15 -vuotiaat tämän jo tietävät.
Riitta
Keijo Tahkokallio on aikoinaan kertonut kirjassaan ja esitelmöidessään, että lapselle kannattaisi vastata hänen kysymykseensä näin: ”Jos ei ole mitään tekemistä, niin silloin ei tehdä mitään”. ts. vanhempien ei pitäisi ratkaista lapsen ongelmaa. Yleensä lapsi keksii heti itse jotain puuhastelua. Itse käytin tätä keinoa lasten ollessa pieniä ja se tepsi.
EHJ
Suosittelen ”turhanpäiväistä höpötystä”. Leikin nimi on äidiltäni ja 50-luvulta lähtöisin.
Meitä oli kolme sisarusta, viiden vuoden välein tehtyjä, joten vanhin sisko oli leikin armoitettu johtaja. Hän aloitti ensimmäisellä repliikillä, joka sattui mieleen juolahtamaan. Seuraava sisaruksista jatkoi ja pian kehittyi improvisoiden ihan oikea näytelmä. Leikin nimi taisi syntyä aikoinaan siitä, että näytelmät jatkuivat joskus yli nuorimmaisen nukkumaanmenoajan ja äidin oli huomautettava turhanpäiväisen höpötyksen liiallisesta jatkumisesta.
Kyläilevät serkut innostuivat myös turhanpäiväisestä höpötyksestä, samoin osa kaveripiiristä. Tämä viestinnällisten valmiuksien varhainen harjoittelu taisi myöhemmin vaikuttaa ammatinvalintoihinkin: ammatit löytyivät hyvin monipuolisesti viestinnän alueelta: tiedottamisesta, toimittamisesta, teatterista ja opettamisesta. Sama perinne jatkuu nuoremmassa polvessa.
Sirpa, 51,5 v. – se nuorin höpöttäjä
Olen kyllä sitä mieltä, ettei välillä ole haitaksi, vaikka vähän ikävystyttäis oleminen ja eläminen. Aina pitäs jotain touhuta. Nykyajan lapset ovat oppineet jatkuvaan ”ylläpitämiseen” ja viihdyttämiseen. Mielestäni voi olla hyödyllistä, että jo lapsena turvallisessa ilmapiirissä opetellaan väliaikaisen ”ikävystymisen” ja pitkästyttämisen taito. On positiivista oppia joskus vain ”olemaan”, mitään tekemättä.
Jos sitä välttæmættä jotain pitää tehdä, ehkä siinä on hyvä paikka lapsen ja aikuisen väliselle juttelutuokiolle. Vaikkapa hyvän- ja pahanolon tunteista. Lykkyä tykö!
Marjatta
Leipominen on meillä (4-v tytär) aina hitti, ja kun pitää pakastimessa valmiina piparitaikinaa valmisteluihin ei mene aikaa. Aikuinen leikkaa kohmeisen taikinablokin poikkisuuntaan ohuiksi viipaleiksi, ja niistä lapsi väkertää aakkosia, eläimiä, kukkia… Ylimääräiset aikaansaannokset voi pakastaa tai antaa lahjaksi mummille ja kummille. Taiteelliset tuotokset ilahduttavat kaikkia ja piparitkin maistuvat hyvältä erityisesti joulusesongin ulkopuolella.
Kristiina
Useimmiten kun tarjoaa kotitöitä tehtäväksi, lapselle yllättäen löytyykin omaa tekemistä. Myös voi lapselle antaa mahdollisuuden olla tekemättä yhtään mitään. Jos ei ole tekemistä, voi huilata ja olla tekemättä yhtään mitään. Lapsen on vaikea olla koskaan tekemättä mitään, joten kun hän yrittää tätä, useimmiten tämän jälkeen löytyykin tekemistä. Lapsi tällöin miettii itse ja keksii yleensä jotain kivaa tehtävää.
Marjaleena
Lasten ollessa pieniä ja valittaessa, kun ei ole mitään tekemistä vastasin heille, että aina ei tarvitse tehdä mitään. Voi vaan olla. Ja joka kerta he itse keksivät tekemistä. Meillä tämä toimi:)
Pirjo
Usein lapset tekevät tämän kysymyksen silloin kun aikuiset esim. katsovat telkkaria tai kaipaavat olla rauhassa. Aina silloin kun aikuinen tekee jotain niin lapset tarkkaavaisina seuraavat vieressä, odottaen saavansa itsekin osallistua. Joten sitten pitää vaan alkaa tehdä jotain itse niin eikös lapset siinä ole ympärillä pyytämässä ”saanks mäkin?” ja arkiset askareet hoituu yhdessä. Kysyjänä oli mies niin tekemiseksi ehdottaisin. Auton korjaus / pesu / huolto. Joku pikkuremontti, joka on odottanut tekijäänsä. Näin syksyllä pihan haravointi. Lintujen ruokintapisteen laittaminen kuntoon. Puolukoille. Pyykin silitys. Jos asutte kerrostalossa ja huusholli on tip top, eikä hyödyllistä tekemistä ole. Rakenna peitoista ja pyyheliinoista ja lakanoista tuolien ja pöytien varaan teltta ja kerro taskulampun valolla teltassa lapsillesi omasta nuoruudestasi ja siitä mitä maailmassa tapahtui ennen kuin sinäkään olit syntynyt.
Leena
Jos mahdollista, menkää ulos pimeällä lamppupiilosta. Oli muuten hauskaa!
Anna-Leena
Kolmen ala-asteikäisen äitinä usein kuultu kysymys… Käytän kahta tapaa: 1. Jos lapsi vaikuttaa väsyneeltä, kehotan menemään omalle sängylle selin makuulle peittojen päälle, tekemättä mitään. Aikansa makailtuaan aloittavat puuhailun sitä itsekkään tajuamatta tai joskus jopa nukahtavat hetkeksi.2. Ehdotan oman huoneen siivoamista ym. kotihommia. Tämän jälkeen on yllättäen vaikka mitä omaa tekemistä eikä siivoamaan ehdi millään. Loppujen lopuksi, vaikka mitä ehdottaa niin sitä ei kuitenkaan useinkaan tehdä. Oma mielikuvitus johdattaa.
Tuulikki
Vaikka usein tulee sanottua että ”siivoa huoneesi”, niin se ei juurikaan ole tuottanut vastakaikua tai hurraahuutoja. Sen sijaan, jos ehdotan että leivottaisiin tai kokattaisiin yhdessä, se yleensä otetaan innolla vastaan.
Melkeinpä mikä hyvänsä yhdessä tekeminen on lapsille mieleen, vaikka sitten siivoaminen, mutta minäkin kaipaisin ideoita siihen mitä lapsi voisi tehdä itsekseen. Piirtäminen ja lukeminen eivät aina heitä innosta.
Nana
Kun lapsesi kysyy: ”Mitä mä voisin tehdä?”, voit luetella koko repertuaarin mahdollisista vaihtoehdoista – eikä mikään kuitenkaan nappaa. Pitkällä juoksulla – vaatii kärsivällisyyttä – huomasin itse parhaimmaksi vastata: ”Mietipä ihan itse, mitä kivaa tekemistä keksit. Olen varma, että onnistut keksimään.” Vähitellen kysymykset jäivät pois. Lapsi kasvaa käyttämään omaa mielikuvitustaan ja luovuuttaan. Lapsen KANSSA tekeminen on sitten sitäkin isompi juttu- yhteiset kotityöt ja luonnossa liikkuminen eivät ole iästä kiinni!
Hauskoja hetkiä sinulle lapsesi kanssa ja luota vain hänen luovuuteensa!
Liza
Pyydä mukaan kotitöihin esim. imuroimaan ja jo on kiire tekemään jotakin muuta! :o)
Hilkka
Mietin yleensä tarkkaan haluanko ryhtyä ohjelmatoimistoksi. Tuollainen kysymys esitetään usein sellaisessa mielentilassa, että mikään ehdotus ei kuitenkaan kelpaa. Yleensä vastaan tuohon, että mikä sen ihanampaa kuin olla jouten, siitä kannattaa nauttia. Hyvin usein lapset ominensa keksivät mieluista puuhaa. Taidan olla tylsä äiti, keksivät hyvin pian itse jotakin tekemistä.
Taina
Hei, mielestäni aikuisten tehtävä ei ole toimia seremoniamestarina eikä keksiä lapsille tekemistä. Itse vastasin tähän lasteni (10 ja 8 v.) esittämään kysymykseen joka kerta samalla tavalla: ”Heino juttu, jos ei ole mitään tekemistä silloin saa vain olla ja nauttia olemisestaan.” Eivät ole kyselleet enää muutamaan vuoteen.
Anu
Voi tekemistä riittää maailmassa ja jokaisen kotona ja sitä voisi vaikka mitenkä luetteloida. Asian tekee kuitenkin hankalaksi sellainen seikka, että kun lapsi tulee kysymään vanhemmiltaan tekemisvinkkejä, niin yleensä mikään ei kelpaa. Lapset kuin luonnostaan eivät tee ainakaan sitä mitä ehdottaa. Joten sitä mukaa kun ehdotat jotain kivaa tekemistä suljet pois sen mahdollisuuden, että lapsi siitä kiinnostuisi. Pian on mahdotonta tehdä mitään! Lapsen pitää oivaltaa itse ja kaikki me tiedämme, että jokaisella lapsella on mielikuvitusta enemmän kuin yhdelläkään meistä aikuisista. Siispä niin kuin Tahkokallio neuvoo, lapselle vastataan. Silloin kun ei ole mitään tekemistä niin silloin ei pidä mitään tehdä. Ja seurata tilannetta, kas kummaa aivan taatusti lapsi keksii itse sen tekemisen ja sitten se on Hänen oivalluksensa. Ja silloin onkin sitten aikuisen aktiivisuuden vuoro. Pitää olla kiinnostunut. Luoda puitteet ja mahdollisuudet ja tehdä yhdessä. Kun lapsi tulee kysymään: ”Mitä mä tekisin?” Hän tarkoittaa oikeasti: ”Äiti / isä, oletko kiinnostunut tietämään mitä minä haluaisin tehdä?” tai ”Huomaatko, täällä minä olen sinun huomiotasi vailla” Ei lapsi kaipaa valmiita ohjeita, mielikuvitus ja tekemisen halu ovat heillä jo luonnostaan.
Leena
Monet tilanteet olen selvittänyt sillä, että otan pojat mukaan siihen mitä itse olen sillä hetkellä tekemässä. Olipa sitten kyseessä ruoanlaitto tai kukkien istutus. Ja jos en ole tekemässä mitään niin aina lapsiperheessä jotain puuhaa on takataskussa. Voi myös tehdä spontaaneja tempauksia tyyliin pestään auto tai leivotaan pullaa, jonka lopputulos on kaikkien mieleen.
Kirsi
Kautta aikain toimivaa ja lasten mielestä kivaa tekemistä on vapaat kädet keittiössä omien sörsseleiden luomiseksi kuiva-ainekaapin antimista. Raaka-aineiksi käy puurohiutaleet, aamiaismurot, spaghetti, sokeri, keksit jne. jne. Lisäksi tarvitaan tietysti astia ja mortteli. Mortteliin sitten muroja yms. ja ei kun murskaamaan, hienontamaan, pilkkomaan ja sekoittamaan. Kannattaa varautua leikkimään ravintolaa ja koe maistajaa kokkauksen jälkeen, innokkaat tarjoilijat passaavat mielellään.
Tiina
Omalle pojalleni vastasin tähän kysymykseen: mene makoilemaan vuoteellesi tai sohvalle. Enempää ei tarvinnut neuvoa. Jonkin aikaa vuoteellaan makailtuaan poikani alkoi tehdä jotakin omasta aloitteestaan.
VKL
Minulla on tapana sanoa, että älä tee yhtään mitään, mene sohvalle makaamaan ja nosta jalat ylös, rentoudu, ajattele ja nauti elämästä. Hetken kuluttua huomaan, että lapsi on keksinyt itse tekemistä, jos olisin keksinyt hänelle jotain, ei se kuitenkaan olisi kelvannut.
RT
Tuossa tilanteessa lapsi ei edes välitä tehdä mitään; mikään ei kelpaa. Kolme parhaaksi huomattua tapaa riippuen siitä onko itsellä hetki vapaata: ”köllötä siinä lattialla ihan rauhassa, ajatukset juoksee mukavasti kun ei aina touhua jotain”, ” istahda siihen niin jutellaan”, tai ”luettaisko vaikka joku kirja”. Näistä joku aivan varmasti tehoaa jos kysymyksessä on ei vielä murkkuikäinen pikkurakas.
Päivi
Jos lapsi valittaa tekemisen puutetta, pyydän hänet syliini sohvalle hetkeksi halimaan ja lepäämään. Yhdessä pötkötellessä tulee samalla juteltua päivän tapahtumista tai vain oltua lähekkäin. Sellaista ei tule koskaan tehtyä liikaa. Hetken päästä lapsi sitten keksiikin jotain kivaa tekemistä ja menee puuhiinsa.
Hanna
Taisi Markku esittää yhden maailman vaikeimmista kysymyksistä. Tämän kysymyksen kanssa voisi olla hyvä paikka opettaa lapselle, ettei ihan aina tarvitsekaan tehdä mitään. Voi ihan olla vaan hiljaa ja katsella ikkunasta ulos tai mennä pihalle istuskelemaan ja kuunnella vaikka lintujen laulua.
Rauhoittumisellakin on oma aikansa ja paikkansa ja tärkeytensä. Hetkeksi rauhoittumalla oppii myös keskittymistaitoa.
Leila
Käydään lähikaupasta ostamassa joulupiparitaikinaa ja leivotaan pipareita. Aina tosi mielekästä tekemistä. Pitää vaan vartioida uunin käytössä, muuten leivonta sujuu nelivuotiaaltani hyvin ja lopuksi laitetaan piparipurkkiin.
Salla
Myös lasten on hyvä oppia joutenolon merkitys. Se, ettei tarvitse olla aina puuhaa. On päivä, jolloin lapsille ei kelpaa mikään mitä vanhemmat ehdottavat ja kaikki on tylsää. Se onkin merkki siitä, että välillä pitää vaan olla, laiskotella pitkää tylsää päivää. Sellaisen päivän jälkeen maistuu tekemiset ja lapset keksivät niitä itse paremmin kuin konsanaan aikuiset. Siis satunnaiselle joutilaisuudelle paikka; se synnyttää luovuutta, rauhoittaa ja rentouttaa. Ei hauskinkaan tekeminen houkuta, jollei välillä koe vastapainoa.
Marjaana
Markulle vinkiksi, pannarin leipominen yhdessä lapsosten kanssa virittää hyvän keskustelun ja antaa aiheen keittää kahvit ja teet kyytipojaksi. Pikaohje, n. 8 dl maitoa, 4 dl jauhoja, 0,5 dl jotakin juoksevaa margariinia, 2 tl vaniljasokeria. Jos ehdit, niin anna hetki turvota. Uuniin noin 180 asteeseen n. 45 minuuttia. Se on siinä.
Pipsa
Jos itselläsi on aikaa tehdä jotain lapsen kanssa niin meillä loistavasti vuodesta toiseen toiminut idea on; Menkää sängylle vierekkäin ja tuijotelkaa kattoon. Toinen aloittaa kertomaan keksittyä tarinaa parilla lauseella ja toinen jatkaa siihen ”ihan mitä sattuu” tehkää n, puolen tunnin mittainen tarina ja saatte mojovat naurut kun keksitte siihen kaikenlaisia päättömyyksiä. Jos itselläsi taas ei ole aikaa niin varsinkin nuoremmat lapset rakastavat ns. jumppavideoita. Tässä hinta laatu suhde on todella paikallaan ja ipanatkin saavat kunnon liikuntaa
Katja
Oman kokemukseni mukaan lapset usein tällä kysymyksellä viestittävät, että he haluavat tehdä jotakin sinun kanssasi. Tällöin oikeastaan muu ei kelpaakaan. Sen sijaan mikä tahansa asia, mitä yhdessä tehdään, kelpaa: yhdessä lukeminen, yhdessä piirtäminen, yhdessä juttelu, yhteinen ulkoilu, leipominen, muovailu…
Tiina
Miksi aina täytyy olla jotain tekemistä? Opeta lapsellesi, että välillä voi olla ihan tekemättä mitään, miettiä vaikka mitä kivoja asioita on tullut tehtyä viikon aikana ja leikkiä mielikuvitusleikkejä. Ei aina tarvitse olla suorittamassa jotain. Kun antaa asioiden välillä olla ja mielen levätä, niin niitä tekemisiä kehittyy kyllä omassa päässä taas kun on niiden aika.
Leena
Paras vastaus olisi, että ”tule minun kaveriksi” tekemään jotain, mikä nyt sitten sattuisikin olemaan meneillään. Mielestäni myös Keijo Tahkokallion neuvo on viisas: ”silloin ei pidä tehdä mitään, jos ei ole mitään tekemistä”. Hänen ajatuksensa tuosta lasten mitään tekemättömyydestä on, että sillä vanhempia syyllistetään. Pallo pitäisi heittää takaisin lapselle. Ei vanhempien pidä keksiä sirkushuveja lasta viihdyttääkseen.
Riitta
Pitää muistaa että on tärkeätä että lapsilla myöskin on tylsää. Silloin he arvostavat sitä että on kivaa tekemistä. Toisaalta tylsyys auttaa lapsia keksimään asioita itse, kehittämään itseään, niistä tulee kekseliäitä, luovia. Sitten tietenkin voi yhdessä tehdä jotain muuta kuin pelkästään tuijottaa telkkaria ja tietokoneita. Meillä on kirjoja luettu ääneen, pelattu vaikka mitä, ja lapset harrastanut yksin tai kavereiden kanssa majojen rakentamista tai muuta luovaa. Kesäteatterikin on meillä nykyään perinne. HUOM! Näytelmät ihan itse keksittyjä, myyvät nykyään jopa lippuja, arpoja ja kahvia.
Mette
Lähtökohtaisesti lapselle ei tarvitse olla tarjolla aina kivaa ja mukavaa puuhaa.
Mutta, koska kysymys on meilläkin usein esitetty, tässä pari vakiovastausta:
– voisit siivota huoneesi
– käytäpä koiraa lenkillä
– istu alas ja mieti vähän aikaa, mitä voisitkaan tehdä.
Yleensä siivouskehotus saa lapsen luovuuden liikkeelle, joskus koira saa ylimääräisen lenkin ja välillä on hyvä ihan vaan joutavoida…
Päivi
Jos lapsi jatkuvasti kyselee, että ”mitä mä tekisin?”, kannattaa miettiä onko opettanut lapsen siihen että kaikki vapaa-aika on valmiiksi ”ohjelmoitua”. Lapsi joka on sinut itsensä kanssa viihtyy myös itsekseen ja löytää oma-aloitteisesti tekemistä. Jos lapsella on esim. liikaa harrastuksia, voi itsenäinen ajanvietto tuntua vieraalta. Silloin tällöin tietysti, niin lapselle kuin aikuiselle, voi tulla ”tylsistymisen” hetki ettei ole mitään tekemistä. Silloin kun alkaa luetella tekemättömiä kotitöitä: komeron siivousta, koiran pesua, puutarhatöitä, ikkunoiden pesua, auton pesua ja imurointia jne. – useimmiten keksii oitis parempaa tekemistä! (oli sitten lapsi tai aikuinen) Joskus taas esim. vaatehuoneen, varaston tai komeron siivous yhteisvoimin voi olla riemastuttavaa ajanvietettä; löytyy kaikkea ihmeellistä tavaraa jota ei muista omistaneensakaan. Ja saatuaan homman päätökseen on hyvä mieli työn tuloksista. Myös leipominen on hyvää ajanvietettä. Kouluikäinen lapsi osaa kyllä leipoa pullaa tai sämpylöitä kunhan avustaa uunin kanssa.
– Äitiliini
Parita sukkia.
Ritva
Meillä isä keksi laittaa tuulisena päivän halvat leijat sitomalla pakkausnarun päähän muovipussin. Lapsilla oli hauskaa ja pienessä valvonnassa viihtyivät leikissään pitkän aikaa, samalla aikuiset saivat haravointihommansa rauhassa tehtyä.
– sg
Pelataanpa vaikka korttia! Meillä on kotona kaksi pleikkarisukupolven poikaa 11v. ja 8v. joilla on vitsit vähissä kun pleikkapelaaminen aika ajoin kielletään. Sisäleikeistä seuraavaksi mieluisimpia ovat legot ja kaikenmoiset askartelut tai ihan vain piirtäminen! Veneilemäänkin otin mukaan askartelukassin ja pakkasin mukaan myös pelikortit. Ne kaivettiin esiin vasta nyt syksyllä iltojen pimetessä, mutta kuinka hauskaa meillä olikaan koko perheellä kun kokoonnuimme kerrankin kaikki saman pöydän ääreen ja opettelimme pelaamaan Casinoa. Pojat olisivat pelanneet innoissaan vaikka koko yön! Innostus on jatkunut edelleen ja nyt he pelailevat jo keskenään ilman aikuisten mukanaoloakin. Ja kortit on helppo ottaa mukaan vaikka pitkälle automatkalle. Yksi vanha konsti on monasti parempi kuin pussillinen uusia!
Reeta
Mitä minä voisin tehdä kysymykseen voi vastata kertomalla mitä itse on tekemässä ja mitä aikoo tehdä seuraavaksi. Esim: Mitä, etkö keksi tekemistä? Minä olen lukemassa lehteä haluaisitko sarjakuvat? Seuraavaksi aion siivota auton haluaisitko pestä sitä kanssani? Jne. Tämä saa lapsen ajattelemaan itse mitä kivaa voisi tehdä eikä tekemään sitä mitä vanhemmat haluavat … vain sisäisesti motivoitunut ihminen jaksaa tehdä itsestään lahjakkuuden 🙂
Matti
– vähän vehnäjauhoja ja pikkuautot kehiin…
– lehdestä mielikuvitusmaailmaan asioita, joita liimaillaan paperille…
– meillä lapset haluavat yleensä tehdä silloin jotain yhdessä…Uno-peli, junaradan rakentaminen, arvaa mitä piirrän…
Kati
Aina ei tarvitsekaan olla tekemistä. Joskus voi ihan vaan olla. Tällä vastauksella lapsi yleensä löytää heti mielekästä hommaa itselleen. Jos sen sijaan ryhdyt esittelemään vaihtoehtoja vastaus on usein ”En mä sitä. Se on ihan tyhmää”. Kannattaa siis ainakin kokeilla.
Pirjo
Pelatkaa Afrikan tähteä, leikatkaa aikakauslehdistä kuvakollaasi samaan tapaan kuin ”unelmakartta” eli mitä haluaisit itsellesi, menkää ulos, tehkää vohveleita, katselkaa valokuva-albumeja
Elina
Niin hassulta kuin se tuntuukin, kertoi eräs kasvatuksen asiantuntija oikean vastauksen tähän kysymykseen olevan: jollei sua huvita just nyt tehdä mitään, niin älä teekään mitään vaan huilaile vaikka välillä. Lapsi saattaa olla tästä vastauksesta äimän käkenä, mutta hetken oltuaan rauhassa, hän varmasti keksii ihan itse jotain mielekästä tekemistä. Kuitenkaan mikään mitä ehdottaisit ei hänelle kelpaa. Syynä tähän voi olla myös väsymys. Omista lapsista tiedän, että kun ilta alkaa olla tietyssä vaiheessa, he alkavat hokea tuota samaa lausetta ja se on merkki siitä että Uni-Matti kutsuu. Tätäkin voi siis kokeilla ja olen huomannut että se tepsii aika usein, eikä sinun tarvitse tuskissasi yrittää keksiä lapselle tekemistä. Tietysti voi ehdottaakin jotain uutta jos lapsi vaikka innostuisikin siitä eikä kyllästyminen johtuisikaan esim. juuri väsymyksestä tai vaikka huomion puutteesta.
Elina
Ottaa lapsi mukaan ihan tavallisiin viikonlopputöihin, siinä alkaa ymmärrys ja taidot karttua jo hyvin nuorena elämää ajatellen. Esim. leipominen ja vispaaminen on lapsista mukavaa (vertaa muovailuvahaan ja kuravelliin). Heittäydy välillä lattialle erilaisten pelien (Afrikan tähti jne) joukkoon. Lapsilla on jo niin ohjelmoitua arkipäivät (tarhat ym.) että tavallinen rauhallinen olokin riittää. Kokemusta on. Pääasiahan on, että vanhemmat ovat tavoitettavissa, kuuloetäisyydellä.
Heli
Kuljetan töistä tulostimesta tulleita ”hukkapapereita” lastenlasteni vierailujen varalta. Lastenlapsia on 7 kappaletta, tosin harvoin kaikki yhtäaikaa mummin ja papan luona. Piirtäminen on askartelu on monelle lapselle mieluista. Saimme ikkunastamme hienon akvaarion, kun lapset askartelivat erivärisiä kaloja. Kissanruokapurkit olen säästänyt, sillä niistä saa monenlaista mukavaa askartelemalla: kynätelineitä, tuikkulyhtyjä, vain mielikuvitusta, niin saa mitä vaan. Vauvanruokapurkeista askartelimme viime joulun alla mukavia tuikkulyhtyjä, enkelin tai tontun kuvia kylkeen. Askartelu- ja värityskirjat
ovat myös hyviä. Olen ostanut niitä kotiini lastenlapsien vierailujen varalle.
Meidän lastenlapset ovat tykännet kovasti, kun ollaan pakattu reppuun eväät retkeä varten. Nykyisin melkein joka paikasta löytyy yhteiskäytössä olevia laavuja, jossa voi käydä paistamassa makkaraa ja juomassa kaakaota.
Laulamisestakin lapset tykkää. Ei muuta kuin laulamaan.
Lea-mummi
Vieläkö kukaan tekee itse nuken ja sille vaatteita ? Ompelemalla, neulomalla.
tai virkkaa /neuloo lapasia, pipoja, kaulaliinoja tai nikkaroi äidille pannunalusia?
Helena
Itse kun lapsena kyselin äidiltä ”mitä mä tekisin”, sain aina vastaukseksi ”tiskaa, imuroi” tms. Silloin oppi kyllä todella omatoimiseksi ja oma mielikuvitus pääsi töihin, eikä aina tarvinnut kysellä ajanviete-ehdotuksia.
Eira
Katsele valokuvia, siinä itsekin pysähtyy hetkeksi, kerro sukulaisista tarinoita, juurethan ovat tärkeitä meille kaikille.
Tuula H.
Laiva-on-lastattu -leikki. Sitä voi harrastaa oman askareen lomassa , jos lapsi on seuraa vailla, tai sitten kysellä lapselta arvoituksia.
Ne ovat mukavaa aivojumppaa, kuten myös pikkukoululaiselle päässälaskut ja vähän isommalle jonkun kielen keskusteluharjoitukset
No tietysti, ne eivät ole konkreettista tekemistä, mutta kun muistelen itseäni pienenä kyselemässä samaa, niin pidin näistä ”aivo” -töistä eniten
Helena
Tekemistä on vaikka kuinka paljon, mutta otan kantaa ehkä vähän asian vierestä. Kun omat lapseni kyselevät mitä voisivat tehdä, ehdotan yleensä yhtä tai kahta tekemistä (autoleikin tai eläinleikin rakentamista, legoja, piirtämistä, askartelua tms). Yleensä mikään ehdotus ei kuitenkaan kelpaa, joten sanon sitten, ettei ole pakko tehdä mitään. Voi vaan olla eikä tehdä kerrassaan mitään. Mielestäni lapsen on hyvä oppia myös olemaan tekemättä mitään – koko ajan ei tarvitse ”suorittaa”, ja toisaalta vanhemmat eivät ole lapsen ohjelmatoimisto jonka tehtävänä on jatkuvasti viihdyttää lasta. Ja toistaiseksi, joka ikinen kerta, kun olen sanonut ettei tarvitse tehdä mitään, lapsi on 5 minuutin sisään itse keksinyt itselleen tekemistä.
MK
Esim. kesällä kaikille kukansumutuspullot ja niillä vesisotasille tai mukaan omiin askareihin tai käväseen kirjastossa lainaamassa kirjoja!
Minna
Olen joskus lasten tullessa valittelemaan, ettei ole mitään tekemistä sanonut: ”Älä sitten tee.” Lapsi on siihen yleensä vastannut: ”Mutta kun mä haluun.” Eikä mene kuin hetki niin oma halu on löytänyt jotain tekemistä. Toisaalta tekemisen puute voi joskus olla merkki lapsen halusta saada vanhemmalta aikaa. Silloin täytyy keksiä jotain yhteistä puuhaamista. Yhtenä esimerkkinä voisi olla meillä suosittu sanaleikki, Ketjusana. Siinä sanotaan vuorotellen yhdyssanoja, joiden pitää alkaa edellisen yhdyssanan loppuosalla. Esim. lukukirja, kirjahylly, hyllypaperi… Tärkeintä on aikuisen läsnäolo ja huomio, ja kyllä se onnistuu isiltäkin.
Pekka
Aika hyvin päti meillä neuvo jonka sain: ”Jos ei ole tekemistä, ei mitään pidäkään tehdä”
Tuovi
Kun omat lapseni olivat vähän alle kouluikäisiä ja pienen sairastelun vuoksi kotona, aika tahtoi käydä pitkäksi. Ostin antikasta vanhoja Eläinmaailma-lehtiä ja molemmille lapsille oman ison vihon. He saivat ihan itse leikata haluamiaan eläinkuvia ja liimata ne vihkoonsa. Siinä riitti puuhaa useammaksikin kerraksi.
Airi
Taiteilijaksi (sisällä tai ulkona): Joku tukevampi paperi pohjaksi ja sitten sakset, liimaa, hiili tai lyijykynä ja vanhoja erivärisiä aikakausi- ja sanomalehtiä plus aihe työlle.
Paperista voi saksimalla ja käsin repimällä ja / tai rutistelemalla jne. muotoilla luonnokseen värityksen ja muodot ja lopuksi, kun kaikki palat on sommiteltu paikalleen ja lopputulos näyttää hyvältä, alkaa liimaustyö. Ja vihin viimeiseksi voi lopputuloksen vielä stilisoida värein – vahaliitu tai vesivärit tai hiili tai mikä nyt kunkin ikäiselle mukulalle on luontuvin. Tarpeiden valinnalla voi hienovaraisesti vaikuttaa myös siihen, mitä toimenpiteitä taiteilijan työtila vaatii työn valmistumisen jälkeen. Ja lopuksi vanhempi kehystää työn ja ripustaa seinälle. Siinä on tulevan maailmankuulun taiteilijan varhaisteos…
Helena
90% kerroista jolloin lapseni kyselevät vinkkejä tekemiseen he eivät todellisuudessa kaipaakaan niitä. Olen todennut että varmin tapa saada heidät tekemään jotakin järjellistä on vastata jostakin lukemallani lausahduksella ”No sittenhän ei tarvitse tehdä mitään. Ihanaa, saa olla vaan! ”Silloin harvoin kun erehdyn oikein tosissani ehdottelemaan jotakin mukavaa puuhaa on vastaus poikkeuksetta ”Äääh, se on ihan tylsää” ”En mä semmosta jaksa” jne. Riippuu toki lapsen iästä, mutta väittäisin että lapsilla on mielettömästi kapasiteettia keksiä tekemistä ominkin päin. Ja jos sitä ei keksi, ei ole ollenkaan paha välillä nauttia tekemättömyydestä ja vaikkapa vain seurailla mitä äiti puuhailee.
Kolmen ipanan kokemuksella 😉
Ota hänet mukaan kotitöihin: pyyhkimään pölyjä, laittamaan ruokaa vierellesi, leipomaan, kattamaan pöytää, kuorimaan porkkanoita, tyhjentämään astianpesukonetta, ripustamaan pyykkiä… Toimii omilla 3- ja 6-vuotiailla.
Nina
Lapset ovat mielissään, jos isukki opettaa jonkin uuden taidon. Eräänkin kerran 6-vuotias tyttäreni säteili, kun isä opetti käyttämään kolvia (pientä sähköhitsauslaitetta). Tarvittiin vain aikaa, turvallinen alusta, tinalankaa ja opettava isä viereen vahtimaan. Siinä syntyi monet pienet taideteokset. Ammattikin myöhemmin löytyi koneinsinöörin koulutuksena.
Sisko
Yksinkertainen peli: ”Pleikkareitten” ja muiden korvikkeeksi rohkenen suositella yksinkertaista, käytännössä toimivaksi todettua peliä jota pelasimme 7- ja 8-vuotiaiden lastemme kanssa. Se menee näin: Leikataan paperista pieniä lappuja ja jokaiseen kirjoitetaan jokin myönteisen lauseen alku. Esim. ”tänä kesänä mukavaa oli se …, meidän kodissa on kivaa…, olen oppinut…, meidän perheellä on mukavaa silloin kun…” jne. Luovuudelle saa antaa tilaa. Tehtävänä on vuoron perään nostaa paperilappu ja vuorossa oleva jatkaa lausetta. Tuloksena syntyy myönteisiä ajatuksia ja lauseita elävästä elämästä ja kaikilla on hymy huulilla. Toimii. Kun lapsetkin ovat päässeet jujusta kiinni, niin peliä voi jatkojalostaa niin, että keksitään yhdessä myös lauseiden alkuja ja kirjoitetaan paperille.
Pasi
Vinkkejä itsekin mielenkiinnolla odottava… mutta meillä on toimineet ainakin seuraavat:
1) Syksyllä erilaisten lehtien kerääminen pihalla, kirjojen väliin kuivumaan, myöhemmin askarrellaan
2) Siivoamme yhdessä, annan lasten ensin imuroida niin kauan kuin haluavat (luen itse lehteä :), sen jälkeen jo tyytyväisenä menevät leikkimään ja saan rauhassa siivota loppuun.
3) Pullan leipominen, teen lapsille taikinan, jopa tunti kuluu rattoisasti taikinaa pyöritellessä…
4) Vesiväreillä maalaaminen, sanomalehtiä paljon alle niin sotku on nopea siivota
5) Talvella voi vesiväreillä maalata lunta, tulee hauskoja teoksia
6) Oman lelukirjan tekeminen, leikkaavat lehdestä lelujen kuvia ja liimaavat vihkoon, onnistuu jo 3-vuotiaalta
Petra
Asiahan on niin, jos olet opettanut lapsesi aina valmiille, heiltä puuttuu mielikuvitus. Ei silti, kyllä meidänkin lapset ovat joskus kuin öö aapisen laidalla, tumput suorina. No hyvä keino innostaa lapset keksimään itse tekemistä, kun pyytää heitä auttamaan kotitöissä. Esim. imurointi, tiskaus, oman huoneen järjestely. Varsinkin oman huoneen järjestely tuo yleensä vastaan jotain kivaa ja leikit lähtevät käyntiin. Ja lapset muuten tykkäävät auttaa vanhempiaan ja tehdä kotitöitä edellisten lisäksi auttaminen ruuanlaitossa on pop! Retkieväiden pakkaaminen reppuun kiikarin kanssa ja lupa mennä lähimetsään on hyvin innostava juttu, sieltä voi tuoda vaikka puolukoita lippalakkiin kerättynä…’
Virpi
Paras tapa kuluttaa aikaa on siivota. Ensin valitaan lasten toivoma palkinto ja sitten määrätään, mitkä asiat tai alueet on siivottava. Eniten tavaroita kerännyt saa ensin valita palkintonsa ja muut sitten. Vaihtoehtoisesti voidaan järjestää tutkimusretki, jossa jokainen ”löytää” asunnosta jotakin, ja siten porukalla tutkitaan, mitä se on syönyt. Meillä palkinnoksi riittää käynti kioskilla tai uimalassa.
Jouni
Lasten usein esittämään kysymykseen, esitän usein vastakysymyksen, että ketähän varten huoneessasi / hyllyssäsi / komerossasi olevat kaikki lelut, tavarat ja pelit ym. on hankittu? Naapureita varten, kyläilijöitä, mummua ja ukkia vartenko? – Useimmiten lapset kirmaisevatkin huoneeseensa katsomaan, että mitähän kaikkea sitä onkaan hankittu ja sieltä löytyy se peli tai lelu, joka on pitkään ollut unohduksissa. Joskus voi myös esittää kysymyksen, että jos siellä huoneessasi on niin paljon tavaraa, etteivät ne enää kiinnosta, niin lähdetäänkö yhdessä lajittelemaan niistä kierrätykseen ja kirpparille sopivia tavaroita. Yleensä mistään lapset eivät raski luopua, mutta jos raskivat, niin sehän on hyvin kasvattava ja opettava kokemus
Päivi
Pakkaa reppuun pari voileipää ja pullollinen mehua ja eikun metsään. Jos asut maalla, kiivetkää jollekin kalliolle, jos kaupungissa, niin niistäkin löytyy sopivia eväiden syöntipaikkoja. Hesassa asuessani ajeltiin ulkoilualueille mm. Kirkkonummelle, nykyisin kotikallio riittää retkikohteeksi. Eikä siellä edes tarvitse tehdä mitään. Kun lapset oppii nuoresta kulkemaan luonnossa, on se heille myöhemminkin iso rikkaus.
Soili
Minun mielestäni se tarkoittaa sitä, että lapsi haluaa olla vanhempansa kanssa. Jutella, pelata tai ulkoilla yhdessä. Jos kotityöt sattuvat olemaan juuri silloin kesken, lapsi mukaan touhuihin antamalla vaihtoehtoja ja kertomalla, että kivaa yhdessäoloa on velvollisuuksien päätyttyä. Valitettavasti omalle lapselleni kyllä silloin vilahtaa kaikenlaista omaa tekemistä mieleen.
Tuula
Olen kerännyt pieniä omia vanhoja kiitokuvia, autoja, koroja ym. yhteen laatikkoon ja se ”äitin aarrelaatikko” otetaan käyttöön tarvittaessa. Kun huomasi, että ne eivät enää kiinnostaneet, laitoin ne taasen pois näkyvistä. Näitä laatikoita oli kaksi kappaletta ja niihin keräilin kaikenlaista pientä krääsää ja joskus laitoin niihin myös postikortteja. Laatikot toimivat nykyään myös lastenlapsille. Vanhoista postikorteista olen tehnyt kirjoja. Kaksi korttia yhteen ompelukoneella ja kaikki kortit sitten puuvillalangalla kirjaksi, toimii hyvin kaiken ikäisille. Kirjoja on nyt eläimistä, kaupungeista, kukista, joulusta, pääsiäisestä, autoista ym.
Hannele
Tuon kysymyksen kuullessasi on aika ottaa tekemättömien töitten luettelosi esiin. Mieti mitä niistä voit tehdä yhdessä lapsesi kanssa. Yhdessä puuhastelu on parasta tekemistä mitä lapselle voit tarjota ajanvietteeksi. Samalla myös sinulle tulee hyvä mieli, kun voit pyyhkiä yhden kohdan listalta pois.
Liisa
Iästä riippuen, ota mukaan omiin kotiaskareisiisi. Tehkää yhdessä. Päivittäin jokin oma pieni ”työ”, joka on hoidettava päivittäin. Työn jälkeen leikki ja oma puuhastelu maittaa.
Kirsi
Useamman vuoden kokemuksella voin sanoa että ehdotin lapselle aina sellaisia kuin että voisit siivota oman huoneen tai sijata sänkysi tai laittaa astiat tiskikoneeseen jne. Ja kuinkas ollakaan miten pian hän keksi omaa tekemistä eikä enää valittanut tekemisen puutetta!
Pirjo
Lapsi on osa elämäämme ja se tarkoittaa mielestäni, että hänet otetaan mukaan kaikkiin arkisiin askareihin. Lukeminen, köllöttely ja hänen kanssaan keskustelu on pohja tulevalle elämälle.
Sirpa
Olen huomannut, että kun oma lapseni valittaa, ettei ole mitään tekemistä, hän tarkoittaa että: ”Tarvitsen huomiotasi, aikuinen”. Ei ole sillä ole väliä, mitä tehdään, pääasia on että tehdään se yhdessä ja samalla kuunnellaan, mitä lapsella on sydämellään.
SH
Keksitään yhdessä kiva aihe, esim. eläimet. Otetaan keräykseen menossa olevia viikkolehtiä ja etsitään ja leikataan niistä kuvia ja liimataan ne isolle pahville. Yhdessä voidaan keksiä myös tarina kuvien rinnalle. Muita aiheita voi olla esim. kasvit, autot, moottoripyörät, muoti, lelut.
Sirpa
Ota joskus huomaamatta pikku tavaroita, vaikka joku pehmolelukin laatikkoon ja anna se lapselle myöhemmin niin jälleennäkeminen on riemua.
Mummi
Meidän lapset innostuvat aina kampaamoleikistä. Minä, äiti, istun lattialle ja kaksi- ja viisivuotiaat tytöt kampaavat hiuksiani ja laittavat koko pään täyteen mitä erilaisempia pinnejä ja pompuloita. Sitten vaihdetaan vuoroa. Isikin voi rentoutua ”kampaajalla”.
Anne
Voit ehdottaa lasta keräämään kokoon kaikki ne lelut ja pelit joita hän ei enää halua / tarvi, jotta ne voidaan antaa niille lapsille jotka haluavat niillä leikkiä. Luultavasti lapsen reaktio siihen on, että hän vakuuttaa että tarvii ihan kaikkia tavaroitaan vielä. Silloinpa häntä voi kehottaa näyttämään, että näin tosiaankin on. Ja jopas alkavatkin nuo lelut ja pelit kummasti kiinnostaa ja tekemistä löytyykin. Kasvoin itse huomattavasti pienemmän tavaramäärän kanssa kuin mitä lapsillani on, ehkä siksi kai kärsivällisyys ei salli kovin paljon natinaa siitä ettei ole MITÄÄN tekemistä. Eikä sitä kovin paljon enää tapahdukaan kun lapset jo tietävät vastauksen.
Pirjo
Miksi pitäisi koko ajan tehdä jotain? Lapsillekin tekee välillä hyvää pysähtyä vähäksi aikaa. Eikö joskus voi vain olla paikallaan tai vaikkapa keskustella mukavista tai mieltä painavista asioista. Joskus voi kokeilla vastausta: ”Ei ole minullakaan” ja katsoa, mitä siitä seuraa 🙂
Timo
Siitä on jo aikaa, kun poikani hoki minulle, ettei ole mitään tekemistä. Sanoin ihan siivouksen keskellä, että otappa kirjoituspöydän laatikot esille ja järjestä ja siivoa ne ensi alkuun.
Johan alkoi olla tekemistä ihan ilman valituksia … laatikot jäivät sillä kertaa kyllä siivoamatta.
Pirjo