Eroon sotapelosta
Mitä minä nyt teen? Marjut kirjoittaa: Ukrainan tapahtumat laittoivat ajatukseni aivan sekaisin. Pelkäsin, raivosin ja koin suurta epätoivoa. Tuntuu etten selviä tästä. Osaatko auttaa? Miten sinä olet toiminut ja ajatellut? Kerro!
Älä mene näihin tunteisiin mukaan.
Ole itse iloinen, tyytyväinen, jaa ystävällisyyttä, rakkautta ja hyviä sanoja/tekoja ympärillesi.
Älä vastusta sotaa, vaan puhu rauhan puolesta.
Vain minä itse ja sinä voimme vaikuttaa siihen millaista lähellämme on ja kun jaamme sitä ympärillemme, se lisääntyy.
Se laajenee kuin veteen heitetyn kiven aiheuttamat renkaat veden pinnalla.
-Kristiina
Putin tuntuu olevan aika yksin sotajalalla, näin ainakin annoin itseni ymmärtää uutisoinnista. Kotimaatamme ei siis ole uhkaamassa valtavan suuri joukkio, vaan yksittäinen ukko mahdollisesti pienen sisäpiirinsä kanssa. Niinpä päätin keskittää ajatukseni Putiniin. Lähetän hänen ympärilleen ”enkeleitä pilvin valkoisin”. Voittakoon inhimillisyys ja myötätunto Vladimirin ajatusmaailmassa pelon, vihan ja sodanhimon!
-Enkeleitä apuun
Koin itse samantyylisen alkujärkytyksen, huolta tulevasta, pelkoa perheeni puolesta. Minua auttoi sekä tietoinen keskittyminen muihin asioihin, sen hokeminen, että meillä on kaikki vielä hyvin, että myös ajatuksissani varautuminen pahimpaan. Mietin ihan konkreettisesti, mitä ottaisin mukaan, jos minun pitäisi paeta pienten lasteni kanssa ja mitä papereita, valokuvia ym. minun täytyy nyt ajoissa skannata pilveen turvaan. Tein siis toimintasuunnitelman. Sen jälkeen olo helpotti.
Yhden tärkeän päätöksen tein viikonloppuna myös – alan vihdoin käyttämään kaikkia kauniita tavaroitani, joita olen säästellyt kaapeissa! Jos sota tulisi tännekin ja kotini tuhoutuisi pommituksissa, minulle jäisi parempi muisto noista tavaroista käytettyinä kuin kaapissa piilossa olleina!
-Kaarina
Rukoilen rauhan Jumalaa. Hän kuulee rukoukset, Hän ainoastaan Voi auttaa, jos uskomme Häneen.”Uskon rukous Voi paljon.”🙏🙏🙏
-Saaren Anja
Se vaikutus tällä hirmuisella käänteellä on, että muut ongelmat menettivät hetkessä merkityksensä. Vielä edellispäivänä murehdin mm. jaksamistani arjen haasteissa, ihmissuhdeongelmia, huonoa omaatuntoa aiemmista hoksaamattomuuksistani ja joitain terveysvaivoja. Torstaiaamuna aamu-uutisten aikaan nuo kaikki muuttuivat merkityksettömiksi. Kuinka riemullista onkaan pärjätä pienten haasteiden kanssa kun kotimaassa vallitsee rauha! Toivottavasti tämä uhkaava tilanne lisää ihmisten välistä ymmärrystä, myötätuntoa ja ystävällisyyttä.
-Entinen murheilija
Hengitin. Suljin somen suurimmaksi osaksi päivää. Kirjoitin päiväkirjaa. Kuuntelin meditaatio- ja rentoutumisharjoituksia. Etsin keinoja auttaa, ja lahjoitin UNICEF:ille. Hengitin.
Itse en juuri silloin halunnut keskustella asiasta kenenkään kanssa, mutta ehkä sinun oloasi helpottaisi puhua perheenjäsenen tai ystävän kanssa?
-HS
Olen surullinen tapahtuneesta.
Ihmettelen, miten Eino Leino on voinut kirjoittaa niin ajankohtaisen runon kuin
TERVE UKRAINA jo 29.6.1917 ennen Suomen itsenäisyyspäivää.
-”Anneli”
Hei!
Nyt toivon hartaasti, että joka puolella maailmaa kaikissa toiminnoissa, tapahtumissa ja tilaisuuksissa venäläiset osanottajat jätetään ulkopuolelle!
Venäläisten/venäjänkansalaisten diskaaminen tilaisuuksista on huomattava vastaveto Putinille, kuinka maailma vastaa hänelle johtuen hänen törkeästä käyttäytymisestään Ukrainaa kohtaan.
Putin elää vielä 1940-luvun loppupuolen aikaa, hän näkee näkyjä fasisteista ja natseista, taitaa elellä keskitysleireillä. Putin ei elä tätä päivää eikä ole orientoitunut ajan ja paikan suhteen.
Näin minä ajattelen. Olen karsinoinut Putinin hyvin kauas inhimillisistä ihmisistä (olen aikaisemminkin pitänyt häntä entisenä KGP-jätkänä).
En tunne minkäänlaista sympatiaa, kun/jos Putinille ja hänen lähipiirilleen, venäjän valtiolle ja pankkielämälle asetetaan suuret sanktiot. Päinvastoin, olen tyytyväinen.
Ukrainalle toivon kaiken mahdollisen ja parhaan menestyksen niin siviili- kuin sotaelämässä! Pahalta tuntuu kirjoittaa sodasta, mutta Ukrainan on nyt pärjättävä sotiessaan pahaa vastaa.
Minä en raivoa, mutta en ole tyynikään. Luen kaikki lehtijutut ja kuuntelen kaikki radio- ja tv-uutiset, jotta pysyn tilanteen tasalla. Se rauhoittaa.
-ritvaleena
Et ole yksin ajatuksiesi kanssa, samoja tunteita varmasti miljoonilla suomalaisilla. Tapahtunutta emme voi muuttaa, Putinia emme voi juuri nyt pysäyttää. Mutta Ukrainan viattomia lapsia, äitejä ja vanhuksia voimme auttaa. Osallistu sinäkin pienellä rahalahjoituksella heidän auttamiseen #Unicef
Pienistä teoista syntyy mahtava voima. Selviämme tästäkin katastrofista mutta aikaa se ottaa. Eikä maailma palaa enää entiselleen. Toivon voimia ja jaksamista. Jos mahdollista keskustele ystäviesi kanssa, hekin tuntevat varmasti tarvetta puhua ja tulla kuunnelluksi.
-Martti M.
”Olen jo ehtinyt miettiä, mihin voisin paeta, jos Venäjän koneet ovat ilmassa. Oman talon kellari antaa jonkinlaisen suojan. Sitten annan itseni käteen Luojan. Pitkä elämä takana, joutaakin jo lähteä. Silloin ei pelota.” Näin olen kirjoittanut tänään 25.2.2022 päiväkirjaani.
-Eilukka
On lopulta vain kaksi tunnetta: pelko ja rakkaus. Rakkaus haluaa kaikille vain parasta, pelko hyökkää ja vaatii omakseen. Tästä näkökulmasta se, mitä Putin tekee, osoittaa pelkoa, olkoon se sitten hallinnan menettämisen pelkoa tai mitä tahansa. Nämä ajatukset taustalla Putinia voi vain sääliä ja lähettää hänelle koko oman, maailmaa rakastavan sydämen täydeltä rauhan ajatuksia.
-K
Joku asiantuntija lausui: ”Ei kannata panikoitua, kun ei se mitään auta”. Tämä on hyvä ohje. Ajattelen kuinka onnekas olen kun olen saanut elää näin vanhaksi (54 vuotta) maassa jossa vallitsee rauhan tila. Mitään emme asioille mahda, joten tilanteessa on vain pärjättävä. Ahdistaa, pelottaa, hermostuttaa kyllä, totta kai. Rukoilen ja lähetän enkeleitä sekä positiivisia ajatuksia kriisialueille. Tärkeää on myös muistaa pitää hyvää huolta ennen kaikkea itsestä ja heti seuraavaksi kaikista läheisistä. Iloitsen ja kiitän jokaisesta päivästä.
-Rauhan kyyhky
Tässä kohtaa siteeraisin Väinö Linnan Tuntematonta sotilasta. Ankarassa pommitustilanteessa alikersantti Mäkilä tokaisee: ”Älä pelkää! Mennähän rauhas. Ei s’oo ihmises. S’oon suuremmas käres.”
-Ilkka
Osallistun kukkarolleni sopivasti jonkin avustusjärjestön keräykseen Ukrainasta paenneiden/siellä hätään joutuneiden avustamiseen! Pienistäkin summista kertyy joukkovoimalla paljon.
-Nyt auttamaan!
Ukrainan tilanne ahdistaa minuakin. En kuitenkaan halua vaipua täydelliseen epätoivoon asian vuoksi jolle en voi mitään. En katso uutisia kuin kerran päivässä, enkä lue lehdestä kaikkia uutisia sodasta. Käyn kuntosalilla ja kävelemässä. Katson tv:stä ohjelmia, joissa ei tarvitse vaivata päätään.
-Aaltoska
Kun haluan irrottautua kurjista asioista keskityn mukaviin kuuntelemalla äänikirjaa, ulkoilemalla, käymällä salilla tai uimassa. Parhaiten ikävät asiat karkoittaa pelailu perheen kanssa.
-Katja
Kysy itseltäsi mitä voit tehdä asialle…. jos et voi tehdä mitään, yritä rauhoittaa mielesi ja keskity aina yhteen päivään kerrallaan ja elä elämääsi. Niin minä olen tehnyt ja lisäksi pyytänyt maailmankaikkeuden hyviä ”henkiä” avuksi Ukrainalle.
-Realisti
Kesken työpäivänkin ajatukset karkaavat ja itkettää. Samanlaiset tunteet siis täälläkin ja varmasti useimmilla suomalaisilla. Helpotin tuskaani hiukan sillä, että kävin tekemässä lahjoituksen Kirkon Ulkomaanavulle, joka tukee hätäavun toimittamista konfliktista kärsiville ihmisille (https://www.kirkonulkomaanapu.fi/lahjoita/ukrainan-sota/). Hengitän syvään ja jatkan töitä.
-Leila
Tein Valkoisentalon jogin rauhanmeditation.
-Maikki
Ei kannata lähteä lietsottuun pelkoon mukaan, vaan pysytellä vakaana ja luottaa siihen, että maailmankaikkeudessa kaikella on tarkoituksensa. Totuus tulee kyllä ilmi ja voittamaan.
-Sope
Ihan ensimmäiseksi kannattaa lopettaa uutisten seuraaminen, koska ne vain luovat pelkoa, raivoa ja epätoivoa muuallekin kuin sotatantereelle. Hätääntyminen täällä meillä ei helpota ukrainalaisten tilannetta yhtään. Toiseksi kannattaa rauhoittaa oma mieli ajattelemalla kaikkea hyvää ja kaunista, mitä maailmassa on. Kolmanneksi voi toimia: osallistua mielenosoitukseen rauhan puolesta, antaa oma panoksensa ukrainalaisia auttavien tai muuten maailmanlaajuista rauhaa ja hyvinvointia edistävien hyväntekeväisyysjärjestöjen toimintaan ja jos ei muuhun kykene, aina voi lähettää mielessään rauhaa, valoa, toivoa ja rakkautta sotatantereen asukkaille sekä viisautta Putinille ja muille Isoille Päättäjille, jotta ymmärtäisivät lopettaa moiset hulluudet.
-Teija
Samoin meni ajatukset mullinmallin… suuttumus ja kiukku, miten jonkun on valloitettava maailma järein keinoin.Todella pelottavaa! Eihän se nykysodankäynnillä ole kaukana omasta maastammekaan. Päättäjät tietysti viran puolesta joutuvat rauhoittelemaan kansaa.
Minussa heräsi ”martta”. Tein muutoinkin kaappitarkastusta ja sen myötä tarkastelin asiota pahan (pahimman) varalle. Kuivamuonavarastot kuosiin ja vesiastiat syyniin. Samoin miten jätösten kanssa toimitaan jos joudutaan linnoittautumaan kellariin. Tällä hetkellä ollaan suunnitelman tasolla jotta sitten pystyy (??!) toimimaan rationaalisesti jos tarve tulee. Kauheata! Olen peruspositiivinen, mutta pahimpaan kannattaa varautua hyvinäkin aikoina, voithan ilman sodanuhkaakin joutua mottiin syystä tai toisesta. Pitäkäämme ajatukset kirkkaina ja katse eteenpäin..kuulostaa kliseeltä,mutta siitä on lähdettävä
-”Ajatuksia”
Yksin asuvana koin samanlaisia tunteita. Sain rauhan, kun käänsin katseeni Jeesukseen ja aloin rukoilla rauhaa Ukrainaan ja maailmaan Putiinin kiroamisen sijaan. Ostin piristävän väriset Reilun kaupan ruusut pöydälle. Soitin kaverille ja siskolle. Kirjoitin naamakirjaan. Silittelin koiraani. Katsoin töllöstä muuta kuin uutisia. Menin ajoissa nukkumaan.
-Kaarina 65
Pakko vaan ajatella positiivisia ajatuksia, ihana kevät ja kesä tulossa, itse ajattelen ensimmäisen lapsenlapseni ristiäisiä, oon niin onnessani niistä. Ukrainasta tulee kyynel välillä silmään kun miettii hetken, mutta äkkiä pitää pyyhkäistä pois ettei ala vuolaasti itkemään, kyllä se tästä paremmaksi hoituu.
-Iitu70
Moi Marjut. Me kaikki terveellä järjellä, tai no järjellä varustetut luontokappleet koetaan pelkoa ja itse yritän saada sitä hallintaan tekemällä jotain mikä vaatii huomioni kokonaan, kuten vaikka käsitöitä tai liikkumalla luonnossa. Toki läheiset lähelle ja halaukset helpottavat. Myös huumorivideot tai lemmikinhoito auttaa.
-Essu
Maailmalla tapahtuu aina jotain ja mitä lähemmäksi se tulee, sen pelottavampaa se on. En halua pelkoa elämääni, siksi en seuraa uutisointia. Yksinkertaisesti suljen suurimman osan tiedosta pois. Säästän itseäni siltä. Minulla on lapsenlapsia, aivan pieniä, ja yksi tyttäreni odottaa vauvaa, joten yritän jatkaa elämää.
Olisi eri asia sitten jos Venäjä marssisi Suomen rajalle….. silloin pelkoa ja ahdistusta ei voisi sulkea pois.
-Mummi itä-rajalta
Raamatusta löytyy vastaukset. Etsivä löytää.
-Vastaukset löytänyt
Minä en lue Ukrainaan liittyviä uutisia. Minun pääni ei kestä sotauutisia. Nyt minua ei ahdista ollenkaan.
-Sanna
Rauha maailmassa alkaa Sinun sisältäsi; Sinun ajatuksistasi, tunteistasi ja olemuksestasi. Valitse rauha nyt ja aina ja pysy siinä. Voimia rauhan vaalimiseen!
-EA
Asetan sydämeeni ilon, valon, rauhan, rakkauden ja kiitollisuuden. Lähetän sitä Venäjälle, Ukrainaan, Suomeen ja koko maapallolle, jokaiselle sielulle. Elän tässä hetkessä ja muistan että pelon vastakohta on rakkaus. Ole rauhassa ❤
-Tuula Maria
Itsekin ahdistuin. Päätin, että pitää vain suunnata ajatukset jonnekin toisaalle. Kuitenkin omassa elämässä on vielä ainakin rauha, ja paljon hyvää. Päätin pohtia ja kirjoittaa ylös asioita, joista olen kiitollinen.
Uskon myös, ettei Jumalan tietämättä tapahdu mitään. Voimme luottaa siihen. Luoja pitää meistä huolen vaikeinakin aikoina.
-Saara
Kristittynä rukoilen päättäjien puolesta, että he havahtuvat, onko sotiminen 2022 tarpeen. Että sota päättyy. Ukrainan kansan, lasten, vanhusten puolesta, että varjeltuisivat.
Elän tässä päivässä, en pelkää huomista. ”Jonk on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa kuin on tähti taivahalla!
-Anja Lieksasta
Samoja tuntemuksia on varmasti nyt monella. Epäuskoa, järkytystä, tyrmistystä ja kiukkua. Miten tämänkaltaista ylipäätään voi nykypäivänä tapahtua Euroopassa. Tuntuu että mennään ajassa vuosikymmeniä taaksepäin. Eikö aiemmista sodista todella olla opittu mitään.
Noiden alun shokkituntemusten jälkeen ajattelin, että mitä voisin itse tehdä tilanteen ja varautumisen parantamiseksi meidän omassa rakkaassa ja kalliissa kotimaassamme. Miten voisin itse auttaa varautumisessa ja ennakoida tulevaa. Tulevasta ei varmuudella tiedä, mutta siihen varautuminen ja toimiminen yhteistyössä esim. erilaisissa järjestöissä varmasti auttaa. Tekeminen suuntaa ajatukset pois voimattomuudesta ja auttaa siten myös ihan konkreettisesti.
Mietin myös miten voisin omalta pieneltä osaltani auttaa Ukrainaa tässä järkyttävässä tilanteessa.
-Yhteisyössä saa voimaa
Ensin ”kärvistellään koronan takia ja sitten päälle vielä Venäjän sota Ukrainaa vastaan? Minäkin ajattelin, että kun yksi asia helpottaa, heti tulee toinen. Nykypäivänä vaatii todella positiivista ajattelua, että jaksaa maailman menoa. Minä yritän pitää tiettyjä rutiineja yllä ja keskittyä niihin. Itsekin koen välillä ahdistuvani, mihin tämä maailma on menossa? Ja tämmöisen perinnönkö me jätämme lapsille? Välillä tuntuu itsestänikin sille, että tappelen ”tuulimyllyjä” vastaan. Ja aina päädyn toteamaan, maailma on kaunis.
-”Härkä -65
Kuulin uutisen aamulla ja ensireaktio oli järkytys. Mutta sitten aloin ajatella, että on niin isoja asioita, joilla minä en voi mitään. Voimia säästääkseni mietin, että jos olen itse ystävällinen kaikille, joka ikiselle, joita tapaan päivän mittaan, niin silloin heillä on hetken hyvä olla. Olla rauhallinen ja kuunnella toista, on aika helppo tapa lohduttaa.
-Äeti
Pelko on huonoa energiaa ja syö ihimistä. Positiivisten asioiden näkeminen ja ajattelu auttaa. Lisäksi, ettei seuraa valheellista valtamediaa ja usko sokeasti tietoon, jota meille ’totuuteena’ syötetään. Kannattaa tutkia ja ottaa selvää.
Tässä tapauksessa oikea tieto ei lisää tuskaa, vaan auttaa ymmärtämään, että hyvä voittaa aina ja rakkaus sekä positiivisuus kantaa huonjenkin aikojen yli.
-Rakkaudella