15.05.2007 Kuka talossa määrää?

15,5,2007 Pentti-Oskari Kangas

Naantalissa 15.05.2007

 

UNOHDETTU RAPORTOINTI
 
Eräs kummi lähetti kriittisen e-mailin, koska en lupaukseni mukaan ole kertonut kaikkea merkittävää hankkeessamme. Oikeassa on. Olin ihan unohtaa. Mitä kuuluu naapuriäitikoirallemme Kaisalle ja hänen pennuilleen? Kaisa voi hyvin ja pennut kasvavat vauhdilla. Nyt vaanivat varaanit saavat vastaansa ryhmäräksytyksen. Mekkala on melkoinen kun ryhmähaukunta alkaa.
 
Oma Tarja-emomme huolehtii yksinhuoltajana omistaan mallikkaasti. Oli aika, jolloin vahtikoira Bullad oli yksinään viidakkojärven rantojen kunkku. Nyt nurkillamme mellakoi yhteensä 10 hännänheiluttajaa. Melkoisen sikiävää porukkaa.

 

 

 

Ps. Idi Aminista ei vieläkään ole näköhavaintoja.

 

RAKENNUSPROJEKTI ETENEE
 
Keke ja Ave kävivät Colombossa Aittamaan Jounin luona vielä hiomassa urakkasopimusta ennen lopullista allekirjoitusta. Asiantuntija Jounin (nyt jo toista 6-vuotiskauttaan Sri Lankassa isojen rakennushankkeiden käynnistäjänä ja valvojana) määrittelyn mukaan pojat ovat tehneet loistavaa työtä. Nyt tuntuu siltä, että varsinainen rakentaminen onkin sitten jo helppo nakki. On kaiketi, jos on hyvin suunniteltu. Eikö se ole puoliksi tehty? Olosuhteet tuntien, olemme kuitenkin realisteja ja äkilliset yllätykset eivät yllätä.

 

 
SADEKAUSI TEKEE TUHOAAN
 
On muotia syyttää kasvihuoneilmiötä kaikista mahdollisista murheista. Useimmiten aiheesta. Sri Lankan viimeviikkoiset sateet ovat olleet ajankohtana, jolloin normaalisti on sateetonta ja kuivaa. Sateet eivät ole mitään ruiskauksia, vaan vettä on tullut oikein kippaamalla. Tuhot ovat sen mukaisia. Baddegaman takamaat, iso viidakkoalue, on kärsinyt valtavia tuhoja. Ja kuinkas muuten, köyhimmät ovat suurimpia kärsijöitä.
 
Maan maapolitiikka on vähän kuin Suomessa. Valtio omistaa vain pieniä, pääasiassa erämaa-alueita. Yksityisomisteiset maat ovat alueen yksityisten maanomistajien hallussa. Tsunamin jälkeen tonttien hinnat moninkertaistuivat. Köyhillä ei ole niihin koskaan varaa.

 

Niinpä rantojen ”ei kenenkään maalle” asettautuivat satojen tuhansien kalastajien asumukset. Heikosti kyhättyjä rakennelmia. Hyökyaalto tuhosi koko rannikon ja köyhät menehtyivät ja jäljelle jääneet menettivät kotinsa.
 
EI kenenkään maata löytyi jokisuistoista, joen uomista ja joen penkereiltä. Sinne rakentautui uusi köyhien asutus. Tuli kaatosateet ja suuret tulvat. Sinne hautautuivat köyhien kodit. Monet menehtyivät.
 
Tsunamin jälkeen rantojen asukkaat löysivät jokien pohjasavesta elinkeinon. Rakennustiiliä poltettiin käsikutoisesti 5 rupiaa kappale. 1€ = 140 rupiaa. 28 tiilestä valmistaja saa euron. Suurin työ on polttopuiden kerääminen uuniin. Oksia ja risuja joen uomasta.
 
Yllättävän tulvan myötä kotien mukana huuhtoutuivat myös pienet tiilivalmistamot. Surullista. Lyötyjä lyödään.
 
Munkki Banagalan köyhien lasten koulussa opiskelee juuri näiden alueiden lapsia. Teemme pikaisesti jotain heidän hyväkseen. Yritämme edelleen toimia vpk:laisina myös vaahtosammutimen lailla. Yritämme sammuttaa pieniä esipaloja, etteivät ne leimahda suurpaloiksi. Teemme sen nopeasti ilman suuren organisaation aiheuttamaa viivyttelyä.

 

 
IDEA KUIN LAHJA TAIVAASTA
 
Sain juuri e-mailin Jurvasta, Vaasan kupeesta. Sinikka Mylläri kirjoitti, että Niemenkylän koulu lopetetaan. Koulussa on 34 oppilasta. Viime Joulun alla he eivät ostaneet toisilleen lahjoja, vaan keräsivät hyvään tarkoitukseen rahaa. Nyt pidetään vielä myyjäiset.

 

Sinikka kirjoitti ja kysyi, onko minulla ideaa 100-150€ lasten kokoamalle summalle? Luin viestin Marjalle.  Näimme viimeksi Banagalan köyhien lasten alakoulussa luokkahuoneen ulkopuolella kauniissa järjestyksessä oppilaiden muovisia vesi / termospulloja. Kolhiintuneita ja rikkinäisiäkin. Kuva löytynee viime talven päiväkirjoista. Siinä se idea on. Koulun kaivosta lapset saavat puhdasta ja raikasta vettä. He voivat nauttia sitä koulumatkallaan ja myös kotona.
 
Soitin saman tien pojillemme hymyjen saarelle. Mitä maksaa paikan päällä vesitermospullo? Vastaus tuli nopeasti. Noin euron. Sinikka Mylläri sai e-mailin.

Köyhien koulussa on 340 lasta. Vesipulloja tarvitaan 340. Rahaa tarvitaan 340 €. Lotus Hill kummirahoista hoidetaan loppuosa lasten keräämien lisäksi. Ja hetkessä tuli vastausviesti: Kokoamme kylältä koko tarvittavan summan.
 
Tässä kaikessa ei nokka kauan tuhissut. Volontäärimme selvittävät vielä paikan päällä tehdashintaa. Jospa keräisimme 1000 vesipulloa! Tuhannelle lapselle terveyden perustaa, puhdasta vettä päivittäin nautittavaksi. Kotona, koulussa ja koulumatkalla. Eurolla. Että voikin näin vähällä saada näin paljon.

 

 

Tilitiedot:

Hope for Sri Lanka ry
Tili: 530500-212440
Viite: 20022

 

Lähetä tämän jälkeen Jussille vapaamuotoinen viesti + nimesi ja paikkakunta, niin hän julkaisee kaikkien huomionosoitusten lähettäneiden nimiluettelon ja otteita saatesanoista

 

KÄYTETYT AUTOT
LAKAISTAAN KÖYHILLE
 
Luin kuinka Suomestakin rahdataan laivalasteittain autonromuja Afrikkaan. Sri Lanka on täynnä ikäloppuja japanilaisia pakettiautoja, busseja ja kuorma-autoja. Liikenteen saasteet ovat mielettömät. Globaali vastuu ilmastostamme lakaistaan kuin maton alle. Muistattehan hölmöläisten tarinan?
 
Kuulin merenkulkijaystävältäni, että mm. Hollannista rahdataan tuhansittain eurooppalaisia, aikansa eläneitä autoja kehitysmaihin. Suomalainen laivakin tuo Haminaan vanhoja satamien konttien vetoautoja entisiin neuvostotasavaltoihin. Ja maailma pelastuu….!
 
Hävytöntä hommaa. Edesvastuutonta ja tyhmää. Jänikselle nauretaan, kun se peloissaan pistää päänsä pensaaseen. Kuka nauraa tyhmille autokauppiaille ja heidän toimiaan valvoville viranomaisille? Ei auta nauru eikä ongelmien lakaisu maton alle.

 

 
POSITIIVAREIDEN
JUHLIEN JUHLA
 
Viime perjantaina saimme ikimuistettavan tilaisuuden olla mukana loistavan yhteistyökumppanimme, Positiivareiden 25-vuotis juhlassa Lahden Sibeliustalolla. Nautimme ohjelmasta.

 

Kun tapasin ikuisuuden sitten vaimoni Marjan ja kirjasimme yhteisiä asioita, musiikista löytyi kuin yhdestä suusta lempikappale: Vanha holvikirkko. Arvannette, mikä musiikkiteos soi Sibeliustalon uutukaisilla uruilla. Vesi glaseis oli eräällä vanhalla miehellä.
 
Tilaisuudessa haastateltiin Positiivareiden yhteistyökumppaneita. Vesa Keskisen möreän äänen salaisuutta tiedusteltiin, johon tämä rauhallinen pohjalainen mörisi vastaukseksi äitinsä arvion: 3-vuotiaana loppuivat häneltä testosteronit.
 
Suloinen Kiira Korpi kertoi positiivisesta urasta ja Toni Nieminen onnistumisistaan.
 
Kaikilta kysyttiin, mitä positiivisuus merkitsee hänelle. Tuli minun vuoroni. Hätäännyin, mitä minä vastaan tuohon. Nopea keskittyminen. Ja löytyihän se sieltä: ”Positiivisuus on hyvän elämän polttoaine.” Olin huojentunut ja vähän ylpeäkin salamapohdintani tuloksesta.
 
Illan juontaja, Tom Lundberg ei kysynyt minulta positiivisuuden merkitystä. Sen sijaan hän kysyi polttoainetta auttamisen jaksamiseen. Vastasin, että äärimmäinen itsekkyys. Nauttii siitä, että saa aikaan toiselle hyvää. Nauttii siitä, että saa kiitoksia. Eikö se ole todellista itsekkyyttä? Se on minun polttoaineeni.
 
Minun polttomoottorini on 2-tahtinen. Voiteluaineena on positiivisuus. Ilman sitä leikkaa moottorini kiinni.

 

PALAUTTEITA
 
Töytärin Jussi väkineen ohjasi 25-vuotis onnittelulahjat Lotus Hill -hankkeellemme. Upeaa. Sain tänään Jussilta luettavakseni lahjaviestien tekstejä. Aikamoista ilotulitusta. Kuin Lahden Sibeliustalolla juhlailtana.
 
Yksi viesteistä sai vedet silmiin. Naurusta. Eräs lahjoittaja kertoi seuranneensa päiväkirjaani ja naisnäkökulmasta häntä miellytti havainto, että osaan suhtautua oikein vaimooni, hänen edesottamuksiinsa ja mielipiteisiinsä. Olen kuulema tajunnut, että mieluummin tossun alla kuin taivasalla. Ja vielä hehkutti minun olevan mies paikallaan, kun en liiku.
 
Lukemastani sisuuntuneena marssin suoraan keittiöön ja avasin vihdoin sanaisen arkkuni: Tässä talossa määrään minä! Toistin sanomani vielä kahteen kertaan, että osaan sen sitten sanoa oikein, kun vaimo tulee illalla kotiin.
 
Ystävällisesti

 


Pentti-Oskari

 

Palautetta Oskarille