16.7.2017 Terveisiä Ceylonilta!

Tovi on kulunut viimetalvisesta vierailustamme. Saarella on kaikki hyvin. Tai niin hyvin kuin siellä on jo tuhansia vuosia ollut. Elämä jatkuu ainakin ruohonjuuritasolla entisellään. 15% asukkaista (kaupunkilaiset) maksavat verot, muut elävät luontaistaloudessa. Suurin tulonlähde valtiolle on tulli. Kaikesta tavarasta maksetaan 100% tulli, myös käytetyistä tavaroista. Sota ja rauha. Nyt ollaan vahvasti rauhan puolella. Saaren pohjoisosassa Jaffnan territoriossa, joka on tamilialuetta, elämä jatkuu myös entisellään. Naantalilainen lääkäriystävämme raportoi vähän väliä olemisestaan siellä. Todellisena maahanmuuttajana ja muukalaisena. Kunpa minulla olisi aikaa, haluaisin taltioida hänen elämänsä kokemukset siellä. Sodan ajan tapahtumat olisivat hurjan dekkarin veroisia. Mutta totta.

Aikaa menee myös oman kirjani stilisoimiseen. Olen ystäväni kanssa aloittanut melkoisen urakan. Tsunamin ajoilta aloitettujen päiväkirjojen perkaamisen. Tarkoitus oli saada se julkaistavaksi ensi syksynä, mutta nyt näyttää siltä, että siirrän vuodella tätä projektia. Kun pitäisi näitä Onnellisen miehen tarinoita ja reseptikirjojakin taltioida.

Päiväkirjaan on valmiina jo yli kolmesataa sivua, jo olen vasta vuodessa 2009. Eihän kukaan niin paksua kirjaa jaksa lukea. Samalla tekstiä käsitellessäni tulee palauduttua tapahtuneisiin. Olen kyllä onnellinen mies. Mm. tsunamin järkyttävistä tapahtumista huolimatta olen saanut itselleni huikeita elämänkokemuksia ja ne vaan näyttävät jatkuvan.

Äsken tilasimme Marja-vaimoni kanssa lentoliput syyskuussa hymyjen saarelle. Varsinaisesti lähdemme talvikautta viettämään marras/joulukuussa. Nyt pitää käydä tarkistamassa mm. Unohdettujen Laakson koulumme asiat ja sitten kipin kapin taas leipätyöhön. Koskahan pääsen eläkkeelle?  En taida haluta. On kivaa, kun on vauhtia enemmän kuin jarruja.

Elämä jatkuu

Viime tammikuussa hankimme varoiksi uuden vahtikoiran. Toinen vahdeistamme Tarja sai kobran puremasta niin kovan tällin, ettemme uskoneet hänen siitä selviävän. Vielä mitä. Nyt meillä on sitten kolme koiraa. Uusimman nimi on Molli. Ja se on rehellisesti sekarotuinen. Saksalaista verta jonkin verran. Sekin on narttu. Ehdotin ennen kotiintuloamme, että se leikattaisiin. Marja oli sitä mieltä, että odotetaan takaisin tuloamme. Hän haluaa hoitaa Mollia leikkauksen jälkeen. Meidän vahti kyllä hoitaa, ettei luikahda kylälle.  Vaan kuinkas kävikään. Kaksi kuukautta sitten ystävämme soitti, että Mollin vatsa suurenee ja nännit kasvaa. Voihan verokirja. Juuri kun arvioimme koiran kantoaikaa, saapui viesti. Kolme tenavaa. Etänimitimme ne Hupuksi, Lupuksi ja Tupuksi. Mitenkähän ääntäminen sujuu paikallisilta? Nyt meillä vahtii sitten kuusi koiraa. Voihan jälkiverot sentään.

Unohdettujen laakso

Colman soitti ja pyysi 210 euroa koulumme lasten kesäretkeen Yalan eläinpuistoon. Se onnistui.

Miten lennetään saarelle ja missä yövytään?

Saan runsaasti kyselyitä lentomahdollisuuksista ja majoituskohteista saarella. Sen verran voin antaa vinkkejä, että me lennämme syyskuussa Qatar Airlinesilla. Edestakainen matka n. 650 euroa. Myös Turkish Airlines lentää vain yhdellä välilaskulla, sitä olemme käyttäneet myös paljon. Jos varaatte itse majoituksen, kannattaa olla tarkkana. Ihan kaikki ei siellä mene kuin Strömsössä. Hikkaduwassa asuu ympärivuotisesti hyvä ystävämme Timo, jolla on kotinsa yhteydessä muutama korkeatasoinen majoitushuone. Hänen vaimollaan on aivan rannan tuntumassa asiallinen ja edullinen majatalo. Timppa on sanansa mittainen mies, jota uskallan suositella. Häneen saa yhteyden parhaiten info@panwilcabana.com

Nauttikaamme Suomen suvesta. Ei täältä nyt minnekään voi lähteä.

terveyksin

Pentti-Oskari
Onnellinen mies

ps. Uusin reseptikirjani  ”Kalahullun Päiväkirjani” myy kuin häkä. Tilaa, ennen kuin painos loppuu. – Tuotosta osa menee Sri Lankan koulukenkähankkeelle.


3-5 Vuotiaiden ammattihaaveita

Koulumme lapset askartelemassa

Koulumme juhlan tervetuliaiskukat

Hauska tervetulotoivotus hotellin ulko-ovella

Terveiset vammaiskodin pojilta

Auringonlaskun tunnelmaa