21.01.2008 Aibooa
21,1,2008 Pentti-Oskari Kangas
Sri Lanka 21.01.2008
KANGAS VESIHIIHTELI
Kun täällä sataa vettä, niin sitä myös tulee. On kuin taivas olisi täynnä isoja saaveja, jotka tyhjentyvät samanaikaisesti.
Olin tulossa mopovanhuksellani oikotietä kylältä kotiin. Ja sitten taivas repesi. Pysähdyin ja tempaisin peitteekseni Pori-Jazzista viime suvena ostamani mustan sadeviitan. Myöhäistä. Enkä minä ollut hidas. Vettä oli yhtä paljon viitan alla kuin päälläkin Jatkoin ajamista. Vettä tuli tien päälle suuriksi puroiksi ja virroiksi asti.
Muistan aikoja sitten Saksan moottoritiellä olleista varoituskylteistä, joissa oli auton pyörien alla vesisukset ja teksti: Sateella yli 50 km/t – vesihiihdät. Saksan sade on tihkua tähän verrattuna.
Niinpä sitten vesiliirtelin tai vesihiihdin, vaikka kuinka varovasti yritin ajaa. Yhdeksänkymmenen asteen mutkassa sitten taas olin noussut tien päällä olevan veden päälle. Käänsin ohjaustangosta oikealle. Mopovanhus jatkoi suoraan. ”Poika pöheikköön ja taju Kankaalle”, ehdin jo arvioimaan. ”Nyt testataan titaanipolvien kestävyys.”
Minkä merkkinen enkeli lie sattunut kaatosateessa paikalle? Mopovanhus jatkoi matkaansa suoraan etupyörä linkussa. Kulkureitti ohjautui tällä vesien autopilotilla suoraan kapeaan porttiaukkoon, jonka ovikin oli kuin sattumalta auki.
Tössähdin talon pihalle suoraan terassille, jossa perhe oli nauttimassa kello viiden teetä. Asukkaat hymyilivät kilvan ja kysyivät otanko vihreää vain normaali teetä? Olin niin äimistynyt ja järkyttynyt tapahtumasta, että vaivoin sain änkytettyä paikallismurteella ainoan mieleen tulleen sanani, ”Aibooa”. Käänsin moponi ja lähdin jatkamaan matkaa.
Että mitäkö Aibooa tarkoittaa? Se on ihan suoraan käännettynä Hyvää Päivää ja myös Näkemiin. Yhdellä sanalla siis selvitin kokonaistilanteen. Ei ihme, että meitä ulkomaalaisia joskus pidetään ykstotisina.
MOPOILU SAA NYT JÄÄDÄ
Edellä kerrottu tapahtuma laukaisi jo vuosien mittaisen haaveeni ja ratkaisi riskin minimoimisen ja pelon tunteen vähenemisen. Tilasin Coolmanin tuk-tukkeineen ja ajoimme Gallen kaupunkiin. Löysimme pienen Suzuki-merkkisen käytetyn valkoisen 2004 vuosimallia olevan koppakuoriaisen. Liisinki toimii täälläkin.
Nyt sitten niille, joiden olkapäällä pikkupiru huutelee herjoja, että taas meni kummien rahat: Väärässä oli pikkupiru, niin kuin aina. Ei mennyt rupiaakaan kummien rahoja. Toivottavasti ei mene henkikään. Minä olen liian vanha ja kompurainen vesihiihtelemään enää mopoilla. Jospa minua vielä vähän aikaa täällä tarvitaan.
Yöllä iski paha omatunto ”tuhlauksesta”, mutta otin aamulla paikalliselta vakuutusyhtiöltä autovakuutuksen liitteeksi henkilövakuutuksen, että jää minusta jäljelle sitten muutakin kuin muisto. Auton papereihin laitettiin lisäys, että Marja saa ajaa sillä maanantaisin ja Coolman aina kun se on tarpeen.
Jos tulee Marjan kanssa tulkintavaikeuksia, pyydän seuraamaan näkeekö hän täällä naisia auton ratissa. Ei edes maanantaisin. Ei näe. Ei täällä naiset liikenteessä pärjää. He ovat liian kilttejä. Marja voisi pärjätä, kun on toisen luontoinen 🙂 Siinä paikalliset ukot saa väistellä vuorostaan pöheikköön. Ajelen ensin itse tovin, ennen kuin päästän hänet irti.
Vaikka vasemmanpuoleinen liikenne mopolla on jo selkäytimessä, auton tyyrääminen oikealta puolelta on taasen uusi kokemus. Kauankohan vasen kylki (nyt onneksi peltikuoriaisen) säilyy ehjänä? Ja sitten tämä herttainen liikenteen sekamelska: Etuoikeusjärjestyksenä eläimet (koirat, kissat, varaanit, kanat, possut, käärmeet, lehmät, vesipuhvelit), jalankulkijat, pyöräilijät, mopoilijat, autoilijat ja kaiken kattavana sekoittajana urakkapalkalla ajettavat pikabussit, jotka eivät kunnioita ketään. Sinne sekaan vaan. Mutta nyt on peltipalttoo päällä, ettei heti joudu puupalttoon sisälle.
Unohdin kertoa kuinka myyjä kehui auton varustetasoa. Sri Lankassa hyvin harvinainen erikoisuus: Penkinlämmitin. Se varmaan ratkaisi ostopäätökseni.
BOSSI SE ON BOSSILLAKIN
Iltapäivällä olin juuri vaipunut päivänokosten hurmostilaan kun kännykkä pirahti.
”Rakas, tulethan hakemaan minut täältä kylältä!” Kyllähän minä. Taisi olla kuitenkin harkitsematon ostos tuo auton kottero, vaikka siinä onkin penkkilämmitin.
Kaikki tsunamin jäljet eivät ole
vielä pyyhkiytyneet
Kalastajaperheen leskiäidin kasvoilta
voi vielä lukea surun
Niin kuin pojankin
POSTI KULKEE TÄÄLLÄKIN
”LAATIKKOKANTONA”
Ave kertoi kuinka hänellä on ollut vaikeuksia saada itselleen postia. Hänen laatikkonsa ja talonsa on pienen mäen päällä ja posteljooni ei viitsi kävellä sinne asti, vaan tiputtelee Aven postin tien varteen naapurin laatikkoon. No eihän naapuri siitä tykkää tietenkään.
Ave maksoi kantajalle 50 rupiaa ekstraa, että saisi sen omaan laatikkoonsa. Homma toimikin 2 kuukautta. Sitten posteljooni vaatikin 500 extraa. Ave kieltäytyi moisesta vaatimuksesta. Sen seurauksena hänen postinsa tulee taasen naapurin laatikkoon. Ja naapuri on taas vihainen. Syystäkin.
MAAILMAN PARAS KEKSINTÖ?
Jo vuosia sitten, kun Onnelan vanhaa rytiskää yritettiin siivota, suunnittelin painepesurin hankkimista. Mutta sitten todettiin, että moinen vempele hajottaa koko savitalon. Päätin, että nyt se hankitaan (kuljin Toivolan vessojen ohi, ja meinasin pyörtyä).
Coolmanin kanssa Galleen ja siellähän tämä harvinaisuus, itsellenikin tuttu Gärcher, jökötti rautakaupan lattialla. 100 baarin vempeleen olisin saanut 150 eurolla, mutta halusin kunnon vehkeet, että paskat varmaan saa kyytiä. 120 baarin laite maksoi 300€.
Tulimme kotiin ja teimme koekäytön. Pihan betonilaatat olivat homeesta yms. pahasti mustuneet. Hetkessä ne olivat puhtaan vaaleat. Kuin juuri valetut. Kyläläisillä oli ihmettelemistä.
Pakkasimme peltikotteron takakoppaan vempeleet ja sitten Ilolaan. Meitä kohtasi yllätys. Ilolan sähkökaapissa oli vain 5 amppeerin sulake ja vempeleemme vaatii 15 amppeeria. Saimme kuitenkin pätkätyönä metri kerrallaan pestyä oleskeluterassin lattiaa. Voi että tuli kaunista jälkeä. Mutta sitten simahti kaivon pumppu. Vuorossa on isomman sulakkeen asentaminen ja uuden pumpun hankkiminen. Saanemme sen ensi viikolla. Sillä välin käymme Toivolassa ja sitten… paikkoja riittää. Vempeleet ovat peltikotteron takakopulassa vakinaisesti. Käyttöaste tulee olemaan hyvin korkea.
Kuten aiemminkin olen todennut, meillä länsimaalaisilla on hyvin vähän annettavaa täkäläisille. Hygienia on kuitenkin sellainen asia, jossa voimme taatusti auttaa heitä. Georg Malmsten lauloi aikanaan maailman parhaasta keksinnöstä, vetoketjusta. Kyllä painepesuri menee nyt sen ohi. Heti makkaran kannoille.
Kaivon uusi pumppukoppi valmistumassa
Toivolan lastenkodin kaivoremontti
on seuraava urakkamme
Kuulin piispa Huovisen kertoneen äskettäin saarnastuolista hauskan tositarinan sukulaislapsestaan: Lapsi oli kysynyt piispalta, että tietääkö tämä, mitä merkitsee kristillinen tasajako? No? ”Kirkonmies vie kaikki!”
KISA URAKOITSIJAN KANSSA JATKUU
Tiistaina menimme Aven ja lakimiehemme kanssa sopimuksen mukaan tontille. Ihmeiden aika ei ole ohi. Urakoitsija oli paikalla. Lauantaisen tehdyn kirjallisen sopimuksen mukaan molemmat osapuolet tekevät arvion tekemättömästä, mutta maksetusta työstä.
Paikalla oli myös pankin kolme edustajaa, jotka olivat antaneet pankkitakauksen 27.5 laksia eli 2.750.000 Rupiaa. Sopimuksemme mukaan pankkitakaus piti tulla Commercial-pankista (liikepankki) ja on voimassa vuosi rakennuksen valmistumisen jälkeen. Nyt meillä oli takuu Peoples Pankista, voimassa kesäkuuhun 2008 asti. Siinäkin urakoitsija oli rikkonut sopimustamme. Vaadimme jo 2 kk sitten pankkitakauksen muutosta välittömästi sopimuksemme mukaiseksi.
Nyt paikalla oli Commercial-pankin edustaja, joka kertoi, että pankkitakaus voidaan siirtää heille. Sanoimme ettei sillä ole enää mitään merkitystä, koska vaadimme urakoitsijalta rahat olemassa olevasta pankkitakauksesta. Ja piste.
Emme missään olosuhteissa jatka urakoitsijan kanssa.
Samantha lähti pois ja sanoi vielä kaikille, että perjantai 18.1 iltapäivällä lauantaina tehdyn sopimuksen mukaan kokoonnumme päättämään asiat. Molemmilta osapuolilta hän haluaa hinta-arvion 17.1 illaksi. Kaikki ok? Jo vain ei. Urakoitsija tuli ulisemaan, että hänen insinöörinsä menee Colomboon ja hän saa laskelman vasta maanantaina.
Ave ja juristimme Samantha neuvonpidossa
rakennuksella. Ave on tuo vaaleampi 🙂
Ave ja Banagala menivät hakemaan läheisestä kioskista juotavaa. Jäin yksin tontille. Tämä surkimus urakoitsija tuli sitten minun luokseni valittamaan, etten halua ymmärtää häntä. Se oli häneltä ajattelematonta. Sain yhden harvoista primitiimireaktioistani (kodin ulkopuolella). Kummasti sanavarastoni laajeni.
Mikäli jotain muistan, sanoin hänelle, että mikäli hän luulee minun olevan marakatti, hän on taas väärässä. Joku muu tässä projektissa on marakatti. Kymmeniä kertoja hän on valehdellut ja pettänyt. Jäänyt tulematta sovittuihin tapaamisiin ja jättänyt lupauksensa täyttämättä. Suomessa tällaista sanotaan marakatintemppuiluksi.
– Juu,mutta nyt ne arviot tulee maanantaina ihan varmasti.
– Mutta miksi lauantaina allekirjoitit paperin, että ne ovat perjantaina valmiina?
– Sinä olet ”boss” ja Sinulla mahdollisuus joustaa.
– Vaikka olisin, en jousta enää. Koetin kertoa Tuntemattoman sotilaan Rokan tavoin, että ”luulet sie vänskä perkele, et miu vieter vennuu loppumattomii?”
– Minullakin on Bossit. Suomessa. Niitä on yli 600. Tämä ei ole minulle bisnes. Käytän tähän hankkeeseen runsaasti omaa rahaa. Ja myös moni muu suomalainen vapaaehtoinen tekee samoin. Me teemme tämän Sinun kotimaasi ihmisten auttamiseksi. Ja sinä saamarin (sana sensuroitu) taulapää venkoilet. Sinä se olet todellinen päävammainen. Mutta kun se on itsesi aiheuttamaa, et todellakaan kuulu autettavien joukkoon. Käytät sopimuksemme mukaan maksamaamme rahat muualle. Ne, jotka on tarkoitettu muille vammaisille. Meillä suomenkielessä on sana, joka kuvaa tuollaista käyttäytymistä. Ja se on suomenkielen rumimpia sanoja.
– Perjantaina hän saa lisää rahaa, että voimme jatkaa.
– Hyvä että saat, ettei tarvitse pankkitakauksesta ottaa. Mutten kuuna päivänä ikinä usko tähänkään. Venkoilet vaan ja pelaat aikaa. En jousta enää. Se on loppu nyt.
– Mutta kun hänen insinöörinsä laskelmat kestävät maanantaihin asti tehdä.
– Meidän insinööri lupasi sen 6 tunnissa!
– Kuka?
– Se on meidän asiamme. Tee nyt kerrankin allekirjoittamasi sopimuksen mukaan.
– Sinä et nyt yhtään ymmärrä minua!
– Se onkin ainoa asia, mistä olemme yhtä mieltä. Jolleivät laskelmasi ole asianajajallamme perjantaihin mennessä, lähtee iso pyörä (kallis hänelle) pyörimään. Me teemme kaiken tehdyn sopimuksen ja asianajajamme antamien ohjeiden mukaan.
Ave ja Banagala saapuivat limonadeineen kioskilta ja varovasti kurkkivat, että olinko tönäissyt sitä kakkahousua. Eivät tienneet, että olen fyysisesti rauhan mies. Ikuna en ole lyönyt ketään, enkä lyö. Kerran Lontoossa väänsin yhden huligaanin nenästä kun se kiusasi kadulla lapsia. Kun oikein kovin vääntää nenästä, sattuu kuulemma kovasti.
Urakoitsija jatkoi ininäänsä:
– Kuule, tehdään sellainen sopimus……
– Osaan yhden ruman sanan paikallisella kielellä. Se on kaikki, mitä sinulle haluan sanoa.
Käännyin kannoillani ja istahdin pieneen japanilaiseen peltikotteroon laskemaan verenpainettani. Autossa oli ainakin 60 astetta plussaa. Suomalaisen saunan verran. Laitoin ilmastoinnin päälle. Hetken päästä hiki valui aivan solkenaan. Pelästyin, että nyt fysiikka petti.
Ilmastoinnin sijaan olin laittanut vahingossa penkinlämmittimen päälle.
Paineita laskellen
Pentti-Oskari