21.05.2006


Kuulumisia Sri Lankasta ja Suomen Turusta

21.5.2006

 
Päiväkirja 21.5.2006

Suomalainen talkoolaisemme, paikan päällä Sri Lankassa asuva Ave muistaa pienillä raporteillaan ja kuvillaan meitä aina silloin tällöin. Ohessa tänään saapunutta postia:


Moi;

Sunnuntaipäivän tapahtumia sateisesta Hikkaduwasta.

Onnelassa (kylämme vammaisperheen rakenteilla oleva uusi koti) on täysi vauhti päällä. Isäntä Eerikki oikoi siellä vanhoja nauloja. Ties jo kuinka monennen kerran samat naulat saavat taas käyttöä. Muistan kun pikkupoikana rakennuksilla olin samoissa puuhissa, tuskinpa nykyään on aikaa suomen rakennuksilla ruveta käytettyjä nauloja oikomaan, täällä se on vielä mahdollista ja kierrätys yleensäkin on tehokasta näissä oloissa. Sähkötyöt ovat lopuillaan ja parvekkeen kaiteen valu oli laudoitusvaiheessa. Hyvältä näyttää!

Toivolaankin (lastenkoti) oli tarkoitus tänään ajella, mutta tuo sateen ryökäle tuli päälle. No onhan noita poutapäiviäkin.

Kekeä ja Kirstiä täällä odottelen saapuvaksi.

Ave


KIILTOKUVAPOIKIEN HARRASTUS

Tapahtuuhan jotain kotirintamallakin. Syksyllä Töytärin Jussin kanssa polkaisemamme kiiltokuvien keräysprojekti lähti kuvainnollisesti sanoen lentoon. Hetkessä saimme kokoon 40.000 kiiltokuvaa. Aivan oikein: neljäkymmentätuhatta. Jussin appivanhemmat viettivät viikkokausia jännetuppitulehdusta uhmaten saksien kera leikaten isommista kiiltokuvalaatoista jokaisen kuvan erikseen kiinnikkeitä myöten. Kymmeniä-, jopa satojatuhansa pieniä kiinnikkeitä. Valtaisa kiitos heille.

Kauniit kuvat lajiteltiin kahdensadan kappaleen läpinäkyviin muovilaatikoihin. Joukossa todellisia aarteita. Eräskin pariskunta lähetti kotiremontissaan seinän välistä löytämänsä 1920 luvulta peräisin olevat aarteet.

Helluisten kiiltokuvien mukana helluisia viestejä. Suurin osa lahjoittajista kertoi, kuinka kuvia on säilytetty piironginlaatikossa vuosia, vuosikymmeniä. Eihän niitä kaatopaikalle voi heittää. Nyt kun tuli mahdollisuus aikaansaada kuvista iloa pienille, sairaille lapsille, kuvat heräsivät uudelleen elämään. Eikö ole upeaa.

20.5.06 oli juhlapäiväni: Täytin 63 vuotta.
Suurempi juhla oli 19.5.06

Töytärin Jussi siskonsa kera saapui Lahdesta Turkuun. Luovutimme Turun Yliopistollisen Keskus-sairaalan lasten infektio-osastolle no 415 kymmenentuhatta (10.000) kiiltokuvaa lahjoittajien yli 2 metriä pitkän nimilistan kera. Kuvat vastaan otti professorit Olli Ruuskanen ja Jussi Mertsola sekä sairaanhoitaja Anne-Mari Pieniniemi.

Paikalla oli myös toimittaja Markku Haapio Iltalehdestä, joka keräilyihmisenä hämmästeli sitä, ettemme myyneet rahallisesti arvokkaita vanhoja kiiltokuvia alan harrastajille ja niillä rahoilla ostaneet uusia. Jussilla oli hyvä vastaus: Se olisi muuttanut koko puuhan luonteen. Se olisi vaatinut luvat ja alv-systeemit ynnä muut ja pian olisi joku kysynyt, paljonko omaan taskuun laitoit. Näin peli on selvempää.

Arvokkaat kuvat ripoteltiin muiden joukkoon. Näin ne palaavat alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa. Laskimme, että nämä kuvat riittävät vuodeksi. Loput 30.000 kuvaa lahjoitamme muihin sairaaloihin.

Haapio rakensi tapahtumasta artikkelin viikonvaihteen Iltalehteen. Sieltä saimme lukea mm. että hankkeen takana on parin varttuneen karpaasin hullunhauska idea pikku potilaiden iloksi. Mitäkö varten? TYKSin osasto 415 perinteisiin kuuluu antaa pikku potilaille lohtulahjaksi kiiltokuva joka piikityksen jälkeen. Niihin menee paljon rahaa, joka on muusta poissa. Idea syntyi viime syksynä kun höyrylaiva Ukkopekan julkkisristeilyjen tuotto lahjoitettiin osaston lapsille leluina.

Ja kun kaksi vanhaa äijää innostuu, silloin pannaan tuulemaan. Kiiltokuvavetoomus lähetettiin Positiivarien ajatusten aamiaisen yhteydessä.

Kiiltokuvat ovat kuin vanhat silmälasit. Ei niitä heitetä pois, vaan ne jäävät odottamaan aikaa parempaa. Ja nyt se aika tuli.

Myöhään heränneille tiedoksi, että keräys jatkuu.
Osoite on:

Kiiltokuvat
Positiivarit Ky
PL 136
15101 Lahti

Taas kiitos kaikille asianosaisille. Niin paljon, että varmaan riittää…..

Iloisin – positiivisin terveisin

Pentti-Oskari