21.9.2005 Vesitankkiprojekti etenee

21,9,2005 Pentti-Oskari Kangas

21.9.2005 Vesitankkiprojekti etenee

Vesitankkiprojekti etenee ja ensimmäiset tankit tullaan jakamaan Gallen alueelle. Banagala on tohkeissaan kuin pikku lapsi. Kulkue, soittajia ja tanssijoita. Yritämme toppuutella edelleen, mutta mikään ei pidätä innostunutta ihmistä. Sekin on voimavara.

Vuotuisen temppelijuhlan vuoksi Banagala ja oppipoikamunkki lähtivät sisämaahan temppelikierrokselle. Ja me mukaan. 2 päivää aamuvarhaisesta iltamyöhään. Välillä auto hajosi muslimialueella, mutta saatiin korjattua (polttoainesuodatin tukossa).

Nähtiin jälleen norsujen orpokoti, kasvipuutarhat ja Gandyn, entisen pääkaupungin englantilaisvallan ajalta, ihmeet. Hammastemppelin jne. Ne, jotka sanovat vuoristojärven ympärillä olevaa kaupunkia maailman kauneimmaksi, saattavat olla oikeassa.

Paluumatka vuoriston läpi Nuwaru Eliaan. Koko päivän ajo tietyömaalla. Liekö jo avustusrahat tulleet jakoon. Pilviin saakka kohoavien vuorten reunoilla tuhannet työmiehet hakkasivat käsin kivenlohkareita ja sepeliä. Lähes pystysuorilla kallioilla. Selkänahasta tuo tie rakennettiin. Siellä vuoristossa on kuvan kaunista maisemaa ja lämpötila ympäri vuoden 21-24. Maistuis varmaan sullekin.

Vuoristosta löytyi upea innovaatio. Savesta tehty hella. Tällä todellisella innovaatiolla säästetään puuta lähes 50% perinteiseen hellaan verrattuna. Ajatelkaa mikä keksintö. Osaan vain kuvitella, mikä merkitys sillä on esim. Afrikan nälkäalueella, jossa puusto on jo melkein hakattu. Yksinkertainen idea on usein paras idea. Yritän tuoda yhden sellaisen Suomeen ja esittelen kehitysapuihmisillemme.

En saanut selvää kuka sen on keksinyt, väliäkö sillä. Nyt olen laittanut ystäväni liikkeelle täällä selvittämään mistä niitä saa lisää. Hinta on 350 rupiaa kahden keittoastian ja yhden kannen settinä. Materiaali poltettua savea, joka on erittäin tehokas lämmön vastaanottaja ja säilyttäjä. Siis todella – 350 rupiaa – eli alle 3 euroa koko setti.

Veimme mallisetin hetteikkönaapurillemme Rubikalle, jolla ennestään oli ”keittiössään” vain kolme kiveä tulisijana. Kun seuraavaksi joku ystävämme haluaa lahjoittaa varoja konkreettisesti tänne, hankimme koko kylällemme samanlaiset. Ajatelkaa. Polttopuun kulutus, savu, keittoaika jne. puolittuu. Eikös se ole kehitystä? Kun kylässämme on noin 80 perhettä, se tekee yhteensä 240 euroa. Taidanpa jättää kotona muutaman lauantaikossupullon ostamatta . Kuten ystäväni Jaakko palautteessaan kirjoitti. ”Pienin askelin”.

Tänään jatkuu kummilapsikierroksemme. Kummilapsia onkin jo kertynyt 10 v aikana reippaasti yli 20. Omia ja ystäviemme puolesta hoitamiamme. Tuliaisena sama satsi. Säkki riisiä, litra ruokaöljyä, kilo suolaa ja sokeria, teetä, kuivattua chiliä, saippuaa, hammasharjoja & -tahnaa ja lapsille bombaa (karkkia – täällä ei ole pelkoa hammaspeikosta, sillä karkkia ei ole varaa ostaa kuin 2-3 kertaa vuodessa). Tuliaisena Suomesta annamme kyniä, heijastimia ja usein myös koulurepun. Sekä valokuvia edelliseltä vierailultamme.

Perheeen äidille annamme 500-1000 rupiaa ( 4-8 euroa ). Isälle, jos sellainen on, ei pidä antaa mitään. Ne ostavat palmuviinaa. Äidit ja useimmiten isoäidit pitävät perheen talousasioista huolta. (Paitsi naapurissamme, jossa isä huutaa yökaudet ja tuhlaa rahansa tajuntansa laajentamiseen. Voi lapsiparat).

Ja sitten matkaan…
Tuus
Pentti-Oskari

TULE MUKAAN AUTTAMAAN