23.12.2005


23.12.2005 – Sri Lankan sinistä kultaa etsimässä

 
Naganden viidakkokylä 23.12.05

Pihapuissamme asustelee joukko hippiäistäkin pienempiä lintuja, kolibreja. Ne ovat uskomattoman kauniita ja loistavia lentäjiä. On mukava katsella niiden taiturimaisia lentonäytöspiruetteja. Ne pysyvät lennossa paikallaan, lentävät taaksepäin jne. Ei ole ihminen pystynyt kopsaamaan.

Eipä tullut Oskarista Teneriffan vesiparonia

Parikymmentä vuotta sitten autoin naantalilaista porakaivonrakentajaa pääsemään sisälle emigrantiksi Teneriffalle. Tutustuin melko perusteellisesti saaren vesivarantoon, maan alaisiin järviin ym. Porauskalusto oli jo silloin Pohjoismaisen Atlas Copcon kehittämänä moderni ja tehokas, mutta saaren pohjavesivaranto ei siitä lisäänny jos reikiä tehdään lisää. Jo silloin oli näkyvissä tulevat ongelmat. Ostin silloin yhden kaivo-osakkeen. Se maksoi 1000 vanhaa markkaa. 10 vuodessa sen arvo 50-kertaistui. Mitähän se olisi nyt? Yritin kerran vaihtaa sen rahaksi, mutta paikallinen ystäväni oli hoitanut asiat niin, ettei minun nimeäni omistajaluettelosta löytynyt. Ei tullut vesiparonia meikäläisestä.


Voimalla seitsemän miehen

Tämän saaren vesitilanne niin ikään kiinnostaa. Vesi. Elämän eliksiiri. Vettähän saarella on. 90% sähköntuotannosta on omavaraista. Vesivoimalla tuotettua. Vuoristosta valuu suuriin maanalaisiin varastojärviin vettä valtavia määriä. Vesi on saaren sinistä kultaa. Mutta jotta kaikki ei olisi liian hyvin, paikka paikoin juuri tiheimmillä alueilla vedensaanti on ongelma. Normaalisti kaivetaan lapiovoimin 10-15 m syvä maakaivo. Kaivontekijöiden kuolemat ovat tilastoissa alkupäässä. Huh.

Näin viikko sitten rantatiellä kuorma-auton, jonka päällä olivat tutut Atlas Copcon vehkeet. Kallioporakaivojen tekovälineitä näköjään on. Yksi naapureistamme teki eilen uuden kaivon. Se tehtiin paikallisittain modernisti. 7-miehen voimin kairattiin 15 cm halkaisijaltaan olevan ruuvin (kuin jääkaira) kanssa maahan reikää. 30 cm välein se otettiin ylös ja putsattiin. Kuoppaan vettä välillä pehmentämään hiesua. Lisätangoilla edettiin metri metriltä. Kolme miestä kerrallaan painoi kehollaan kairaa ja samalla sitä kierrettiin. Toiset 3 miestä huilasi ja vaihdettiin välillä. Yksi putsasi terän. Kaivosta tehtiin 70.000 rupian urakka (600 €).

Urakkaan kuului, että jos vastaan tulee kivi tai kallio ennen kuin vesi, tehdään viereen reikä. Niin kauan, että vesi tulee. Mestari arvioi, että vesi tulee 13 metrin syvyydestä. Tällä kertaa arvio meni pieleen. Se tuli 12.5 metristä. Tehtyyn reikään upotettiin kuuden tuuman muoviputki, jossa oli viiltoja kuin salaojaputkissa. Reikään laskettiin pumppu, virta päälle ja elämän eliksiiri virtasi. Meidän talossa on kaivettu kaivo. Uskaltaisikohan riskeerata ja teettäisi oikein porakaivon? Sen vesi on taatusti puhdasta. Ei muuta kuin jossain välissä töihin tienaamaan ja puhtaan veden tavoitetta hankkimaan.

Naganden Stockmannissa maksoi tänään tarjouksessa iso Papaija 10 rupiaa (0.8 senttiä )

tuus

Pentti-Oskari

PS. Poikamme Karioskari oli Suomessa hakenut joulukuusen ja koristanut sen keskelle olohuoneen lattiaa. Olin hänen puolestaan onnellinen, sillä minulla ei ole ollut vuosikymmeniin sitä mahdollisuutta. Jonkun mielestä se roskaa kuulemma liikaa. Sen vuoksi joulukuusemme on kyttäillyt pihalla ikkunan takana. Joulukuusta täällä Sri Lankassa ei ole. Kanelipöheiköstä kävin hakemassa suuren vihdan. Huomenna on savusaunan ja vihdan päivä.