25.02.2011 Maailma mullillaan

25,2,2011 Pentti-Oskari Kangas

Oskarin päiväkirja 25.2.2011
Sri Lanka

MAAILMA MULLILLAAN

Nyt kun maailman merkit ovat sekaisin ja säätilat tekee marakatintemppuja, olemme saaneet täällä Ceylonin saarella nauttia myös siitä. Ainahan pitää edes yrittää löytää positiivinen näkökulma. Normaalisti täällä on päivälämpötila 30-35 astetta (varjossa), siis plussaa, jos suomalaisille asian ilmaisee tänä talvena. Jostain mukavasta syystä vuoristotuulet ovat hönkäilleet täällä ollessamme jo kuukausia noin 5 astetta normaalia alempia lämpöarvoja. Arvannette, että meikäläisen keho (fysiologian opettajamme sanoi aina, että elävällä ihmisellä on keho – ruumis on elämänsä jättänyt) on nautiskellut muuttuneista lämpöiloista. 25 vuoden aikana alin mittaamani yölämpötila täällä on ollut 24 astetta. Nyt väittivät, että olisi kerran yöllä tipahtanut 21 asteeseen.  Ilmankos nukuin kuin tukki siinä olotilassa. Villahousut olivat tarpeen. Joillekin. Minä vaan nautiskelin.

VAMMAISKODISSA PÄÄLLIKÖN VAIHDOS

Touhukas munkki Banagalamme on menossa kohti uusia projekteja ja vammaiskotimme uhkaa jäädä huolta vaille. Kutsuimme Banagalan ja ministerimunkki Samithan palaveriin ja saimme oivan ratkaisun. Samitha ottaa vastuulleen vammaiskotimme. Hän on korostetusti opettaja, niin kuin munkit usein täällä. Hollantilainen volontäärimme Veronica on toiminut nyt n 3 kk täällä ja Samitha järjesteli 6 hierojaopiskelijaa hänen oppiinsa. Veronica opetti näille nuorille Intiassa oppimaansa vammaishierontaa. Itse olen amatööri näissä asioissa, mutta vaimoni Marja on koulutukseltaan diplomivyöhyketerapeutti ja häneen Veronican opit tekivät suuren vaikutuksen. Marja lupasikin jatkaa Veronican työtä hänen lähtiessään takaisin kotiinsa.


Hierojaopettajamme Veronica sai
oppilailtaan lähtiäislahjan

Viime viikolla jaoimme juhlallisesti diplomit näille nuorille. Pidin lyhyen puheen surkealla englannillani. ”Te saada nyt oppia ilman rahaa. Te nyt tule tänne Lotus Hilliin ja hierotte lapsia ilman rahaa. Everyting is okay.” Noin viikko valmistumisen jälkeen päivittäisellä kontrollikäynnillämme ilahduimme. Kaksi opin saanutta hierojapoikaa oli saapunut lupauksensa mukaan vapaaehtoishommiin. Näkisittepä miten nämä vammaislapset ovat nirvanassa kun heitä hierotaan. Ei tässä kulttuurissa liiemmin ole sellaista tehty.

Huomaatteko, että olemme pikkuhiljaa saavuttamassa tavoitteemme. Vammaisten lasten koulutuskeskus. Munkki Samithan kanssa jatkamme koulutuslinjaa edelleen ja sitä kautta paikallisten mahdollisuudet vastuunottamisesta monipuolistuu. Lusikka kauniiseen käteen. Ymmärrämme, että kaikki vie täällä aikansa. Askel askeleelta, mutta hyvään suuntaan. Tässä työssä vaaditaan pitkäjännitteisyyttä, ymmärtämystä, joustoa ja välillä nieleskelemistäkin. Ja norsun hermoja, sanoo vaimoni.


Sisäpihoille rekennettiin uudet vesikourut
kaatosateiden varalle

VOLONTÄÄRI ANTTI

Olen tahallisesti jättänyt kertomatta Antti Arffmanin aikaansaannoksista, koska olen odottanut hänen omaa raporttiaan. Nyt kuitenkin oikaisen.

Antti on kokenut fysioterapeutti, mutta sen lisäksi hän on aivan uskomaton ideoitsija ja visionääri. Hänen yli 3 kuukautisen työrupeamansa jälkeen Lotus Hill ei ole enää entisellään. Antti ideoi, minä kritisoin ja narisen ja selitän kokemuksiani täällä. Coolman toteuttaa teknisesti asiat. Rakenteilla on Aasian suurin hiekkalaatikko vammaisille pojille. Marja kävi hakemassa valtion rautateiden varastosta uusia valtavia puisia ratapölkkyjä. Ne ovat kivikovaa puuta ja painavat yli sata kiloa kappale. Ne myös kestävät tässä ilmastossa. 16.000 rupiaa per 6 pölkkyä (100 e). Ne hiottiin ja öljyttiin.


Volontäärimme Antti valmisti savusauna-
illallisen munkki Samithalle

Rakenteilla on myös aktiviteettirata pojille. Pallonheittoa sekä erilaisia hauskoja leikkimielisiä juttuja, joista osa on kloonattu Herrankukkaron riemuiluradalta.

Paikalla möyrysi päivän iso puskutraktori. Sen päivän ohjelma pojille oli selviö. Nyt koko rakennuksen ympäri on rakennettu juoksurata.  Pojat ovat niin innoissaan, että harjoittelevat ratajuoksua, vaikka isot hiekkakasat ovat vielä esteenä. Vammaiset poikamme osaavat nyt kiertää esteet. On rakennettu jalkapallokenttä ja romukuormasta talteen otetut maalit on hinkattu ruosteesta ja maalattu. Nyt ne ovat kuin uusia.

En ole vammaishoidon asiantuntija, mutta näen päivä päivältä, kuinka potilaamme tervehtyvät. Melkein silmissä. Laululla, tanssilla, musiikilla, piirtämisellä ja erilaisilla puuhasteluilla. Ja sitten näillä aktiviteeteillä, fyysisestikin vaativilla toimilla. Kaikkein tärkein tervehdyttämisen ansio on lasten itsetunnon kohottamisella. On aivan uskomatonta millaisiin tuloksiin olemme päässeet positiivisella yhteisötoiminnalla. Tottahan  henkilökunnalla on suuri merkitys. Meidän opettajamme ja valvojamme eivät ole huippukoulutettuja asiantuntijoita, mutta he tekevät työtään sydämellä ja sen vammainen lapsi kyllä huomaa. Lähes katkeamaton volontääritoimintamme on myös antanut merkittävän lisän. Jatkoa on tulossa.

KUMMIT TUTUSTUMASSA

Toistakymmentä Lotus Hill -kummiperhettä on tänä talvena  käynyt tutustumassa kohteisiimme. Olemme siitä erityisen iloisia. Heidän kauttaan olemme saaneet yhä lisää joukkoomme hyvää mieltä haluavia ihmisiä. Eräs vammaishoidon ammattilainen Suomesta vieraili myös vammaiskodissamme. Hänen raporttinsa näkemästään: ”Suomessa ei ole yhtään – ei lähellekään – samantasoista vammaiskotia. Ei teknisesti, ei visuaalisesti eikä toimintamahdollisuuksiltaan.” Arvannette, että vanhalle miehelle tuli jälleen ”vesi glaseihin”.

PUUTARHA KASVAA

On aivan uskomatonta – paikallisesti normaalia – sekoilua vammaiskodin perustetun puutarhan kanssa. Ostimme taimia. Harakat söi ne (harkka=lehmä).  Ostimme uusia. Maksoin aidan teosta, etteivät harakat enää tule popsimaan taimia. Kun ajoin puutarhan ohi, nautiskeli siellä kaksi vuohta taimia. Aita oli tekemättä 10 m matkalta, kun piikkilanka loppui kesken. Kun ei ollut rahaa. Eikä huomattu kertoa siitä. Nieleskelin. Marja kävi ostamassa 30 m piikkilankaa. Tilattiin uudet taimet. Odoteltiin 3 viikkoa. Ei tulleet. Kun ei ollut satanut. Sitten satoi. Taimia ei taaskaan tullut, koska eivät olleet juurtuneet liiallisesta sateesta. Odotimme. Valtion taimitarha kertoi sitten, että 3 viikon päästä voisi saada taimia. Sitten hermostui Coolmankin. Haimme rahat pois valtion taimitarhasta ja Coolman vei ne yksityisille. Nyt meidän pitäisi saada uusia taimia. Uskon siihen kuin vanhaan neuvostoliittoon.

VUOHIA KASVATIKSI

Olimme tilanneet pojille kolme vuohta. Marja lähti Coolmanin kanssa hakemaan niitä Gallen kaupungin keskustassa olevasta nunnaluostarista, joka on katollisten naisten pitämä. Äitivuohi on nimeltään Sudu ja kaksi jälkeläistä. Hinta oli 43.000 rupiaa, eli noin 200 euroa. Luostarissa oli lukuisia eläimiä, joita nunnat hoitivat. Johtava eläimiä hoitava nunna antoi kahden tunnin ohjeistuksen vuohien hoidosta. Niitä ei saa laiduntaa auringossa eikä sateessa. Ei koskaan saa syöttää riisiä. Koskaan niitä ei saa tappaa. Näin luvattiin.


Navetan hoitajanunna

Jottei logistiikka olisi liian helppoa, kuljetukseen hankittu traktori hajosi kesken matkan ja jäi tien poskeen. Amma Marja sai aikalisän 3 tuntia paahtavassa auringossa. Perille päästiin ja paikallisten sääntöjen mukaan rakannettu olotila oli valmiina. Vuohiäitimme Sudu antaa nyt päivittäin vammaislapsillemme 1½ litraa tuoretta ravintorikasta ja e-vitamiinitonta maitoa. Vuohilapset, tyttö ja poika saivat nimet. Aku ja Iina. Omien lastenlapsieni mukaan, jotka paraillaan ovat täällä. Suloisia lapsia. Kaikki. Vuohet ja Kankaat.


Kodinvaihto meneillään


Eväät mukaan kujetustraktorin lavalle


Sudu, Aku ja Iina uudessa kodissaan

KOULUKENKÄHANKE

Etenee kuin juna. Lähes 10 köyhää kylää on jo hoidettu. Tavoitteena oli  saada tuhannelle lapselle koulukengät sekä koulu- ja hygieniatarvikkeita. Olemme yltämässä tavoitteeseemme. Pääset vielä mukaan. Kympillä. Ajattele. Köyhä lapsi kouluun kympillä.


Odottajia riitti kenkienjaossa


Väsynyt kenkien odottaja sammahti
Marjan syliin


Kaikki saivat mitä tulivat hakemaankin


Ei miäs mittä iso ol

KUN KAIKKI PYSÄHTYY

Täällä on menossa pahimmatkin luonnonilmiöt ylittävä tapahtuma. Kriketin MM-kisat. Kriketti on kansallisurheilu ja siinä he ovat maailman huippua. Arvostamani vanha satamamies Turusta jyrähti kerran kansakunnan kaapin päältä, että urheilussa kansallistunto ei saa mennä liiallisuuksiin. ”Tul Manu käymä tääl, ni sää näet, mitä kansallistunto parhaimmillas oike o!” Tämän syrjäisen ja usein unohdetun takamaan kansan itsetunnon kohottajana tämä urheilumuoto on vertaansa vailla.

Eilen Sri Lanka voitti Kanadan murskaavasti. Olimme käymässä tänään eräässä kylässä. Miehet tulivat heti kysymään, olemmeko Kanadasta. Oli helpottavaa sanoa, että olemme Suomesta, jossa ihmiset ovat niin surkeita urheilijoita, etteivät pääse edes kriketin MM-kisoihin.  Hymyilivät osanottavasti.

KANSALLISSANKARI

Suomi-Ruotsi yleisurheilumaaottelua vastaava tapahtuma täällä on Intia-Sri Lanka krikettikisa. Silloin pitää olla kaukana pelipaikalta, jos sattuu kotomaa häviämään.

Parisen vuotta sitten Sri Lankan maajoukkueen bussi joutui Pakistanissa sissien väijytykseen. Paikallinen bussikuljettaja teki uroteon pakenemalla väijytyksestä. Kaikki pelastuivat. Nyt tämä pakistanilainen on koko Sri Lankan kansan ihannoima ja arvostama ja elää täällä saarella oikein mukavasti.

Sri Lankan joukkueen monivuotinen legenda ja paras pelaaja on kotoisin Hikkaduwan lähellä olevasta Dodanduwasta. Ensimmäisen kummipoikamme, kalastajana toimivan Kamalin naapurissa syntynyt. Hänen vanhempansa asuvat vieläkin siellä. Paikka on melkoinen ”pyhiinvaelluspaikka”.  (pitihän minunkin sidonnaisuutemme mainita)

TAIKAUSKOA

Lotus Hill -vammaiskotiin oli tulossa hyvin koulutettu ja ammattitaitoinen vammaishoitaja. Hän on raskaana. Nyt näyttää siltä, että hän ei uskalla ottaa vastaan tointaan. Uskomuksen mukaan täällä lasta kantavan äidin osallistuessa vammaishoitoon, myös lapsesta tulee vammainen. Surullista. Taikausko on täällä vielä uskomattoman tiukassa. Tässä luonnon kansassa.

Ennen kuin häät pidetään, otetaan yhteyttä astrologiin, joka määrittelee vihkimisajan minuutilleen. Häitä pidetään täällä sitten aivan mihin aikaan tahansa. Jostain syystä tähdet ovat aikaisin aamulla siinä asennossa, että silloin pitää lupaukset tehdä. Skeptisesti arvioin, että astrologit täällä tekee yhteistyötä paikallisten ravintoloitsijoiden ja hotellien kanssa.

Kun viimeksi menimme pääkaupunkiin hakemaan viisumin pidennystä, lähdimme kukonlaulun aikaan liikkeelle. Sillä matkalla vastaamme tuli 15 hääparia koristelluilla autoilla. Siis aikaisin maanantaina, aamulla. Alan ihmisenä olen lievästi kateellinen. Meillä häät pidetään suurimmaksi osaksi juhannuksena tai muutamana heinäkuun lauantaina. Asiakkaita maanantaina aamulla klo 6! Vauuu! Liian hyvää ollakseen totta. Suomessa käytetään kai väärinoppineita astrologeja.

LÄHIRUOKAA

Puhumme nykyään paljon lähiruoasta ja sen merkityksestä. Hyvä niin. Lähiruoka ei tarvitse pitkiä kuljetusketjuja, ei kylmäsäilytystä eikä säilytysaineita. Ei siis ”E-vitamiineja” pitkään elinkaareen. Ei hiilijalanjälkeä.  Ei logistiikkakuluja. Tuoreena pöytään. Terveellistä. Vasta viime aikoina olen minäkin tajunnut globaalisen ruokahuoltomme hölmöläisten homman.


Lähi – ja luomuruokaa puutarhasta


Kanat kasvavat vauhdilla


Toivolassa on kerran kuussa kanapäivä


Tuoreita ovat, kun on niin sirkeän siniset silmät

Vammaiskodissamme ollaan nyt matkalla hyvää vauhtia kohti kestävää kehitystä. Puutarhastamme saadaan kookosta, mangoja, papaijoja, banaaneja, lemoneja, pippureita, ananasta ym. hedelmiä. Juureksia ja kasviksia. Navetasta saadaan kananmunia ja vuohenmaitoa. Riisikin tulee samasta kylästä.

On tragikoomista, että näillä vammaisilla ei ole varaa lisäaineellisiin ja säilytysaineellisiin ruokiin eikä jääkaappi- ja pakastinsäilytykseen. Ketkähän tässä maailmassa ovat hölmöläisiä? Me hyvinvaltiolaiset, vaikkemme sitä tajua.

UUTISIA SUOMESTA

Harvoin Suomi pääsee paikallisen median sivuille tai ruutuun. Räikkösen Kimi onnistui takavuosina pari kertaa ja edellisvuotena Tampereen seudun VPK:laiset, jotka polttivat vahingossa oman savusaunansa. Se olikin jo etusivun juttu.

Telkkarissa tuli oikein englanninkielisissä uutisissa Suomen pakkasista. Monopolisähköyhtiö ei raaski ostaa naapurimaista kallista sähköä kovien pakkasten vaatimiin kulutuspiikkeihin. Sähköjunat seisovat ja talot kylmenee. Ja mikä pahinta, lauantaisin ei riitä sähköä saunomiseen. Monopoliyhtiö takoo voittoa enemmän kuin mikään muu yhtiö. On kuulemma perimää Neuvostoliiton ajoilta. Nyt on otettu kaikki vanhanaikaiset puusaunatkin käyttöön.  Saunat ja talot palavat, kun vanhoja uuneja ryhdytään yhtäkkisesti lämmittämään ja piiput halkeavat. Että sellaista siellä Suomessa, ettäs tiedätte.

ERANKAN ISOÄITI

Jalattoman kummipoikamme isoäiti on 85-vuotias liikuntakyvytön, joka makaa ympäri vuorokauden savimajassaan. Makuusijanaan hänellä on puuvillamönteistä tehty makuualusta, epätasaisen surkea. Emme ole sitä aiemmin tienneet. Veimme tänään Erankalle pankkikirjan, joka sisälsi hänen koulumatkarahansa tuk-tukilla vuodeksi. 3000 rupia kuukaudessa eli 20 euroa. Käydessämme paikalla Eranka oli koulussa ja äiti teepellolla. Marja vei pankkikirjan isoäidille. Kun hän huomasi tilanteen, käänsimme kulkuneuvomme takaisin kohti kauppaa. Nyt isoäidillä on 3540 rupia eli 20 euron paksu tasainen ja pehmeä patja käytössään. Lisäksi vielä tyyny.  Että tällaista tämä touhu on edelleen. Eräänlaista vaahtosammuttimien kanssa kulkemista ja pienten palopesäkkeiden sammuttamista.

ONNELA

Kylämme vammaisperheelle rakentamamme talo on mallillaan ja sisällä asuu onnellinen perhe. Marja kävi sielläkin. 10 vuota vanha pyörätuoli viettää elämänsä ehtoopäiviä. Se oli juuri hajonnut ja äiti pudonnut lattialle. Saman tien Coolman kuskiksi ja Gallen kaupunkiin, jossa Marja oli nähnyt edullisen pyörätuolin. 9700 rupiaa eli 65 euroa. Suomessa saa samalla rahalla tuskin toisen pyörän kumia paikattua. Vaahtosammuttimella oli taasen töitä. Rahan kohde oli taas kontrollissa.

AVUSTUSKUMPPANEITA

Kuten aiemmin olen kertonut, toimintaamme on tullut ulkomaalaisia pieniä, kaltaisiamme avustusjärjestöjä. Hollannista ja Sveitsistä, mutta myös Suomesta. Salon lukiolaisten taksvärkkirahat 2000 euroa ja Salon Viihdelaulajien konserttirahat on jo käytetty koulukenkiin. Positiivareiden ja Perjantaireseptin yhteinen koulukenkähanke etenee lupaavasti. Ystävyyden rannenauhat tekevät edelleen kauppansa. Pullat ovat hyvin uunissa. Mikä siunaus. Eilen Marjan käydessä Aiuvera-hieronnassa, lääkäri halusi antaa minulle ja Marjalle ilmaisen hieronnan. Oli kuullut monelta taholta tietoa, kuinka hyvää työtä Lotus Hill ry täällä tekee. Minä en taida mennä hierontaan. Kun on miehiä hieromassa ja olen erityisen herkkä kutiamaan. Marja voi mennä puolestani.
 
Parhain terveisin


Pentti-Oskari

Sähköpostia Oskarille