25.03.2007 Nagandessa kaikki hyvin

NAGANDESSA KAIKKI HYVIN


Riisisato on pian korjatttu ja uuden istuttamista aloitellaan. Pellot muokataan, mutta koneen koneita ei näy missään. Tehtävän suorittavat vesipuhvelit, jotka tallovat vetistä peltoa vatsaan asti yltävässä liejussa. Niissä oloissa koneella ei tee mitään. Joku on joskus yrittänyt. Sinne jäivät liejuun vesipuhveleiden naurettaviksi.

 

Peltojen muokkaus käy ilman fossiilista polttoainetta. Vesipuhvelit käyvät bioaineilla. Vihreällä vedellä ja ruoholla. Suhteessa 20:1.  Melkoinen jalostusaste. Eikä päästötkään välttämättä ole polttomoottorin luokkaa. Mitä nyt luonnon orgaanisia kaasupäästöjä hiukkasen tupsahtaa.

Muokkauskoneen hankintahinta on kohtuullinen, jos vesipuhvelipariskunta vain on aktiivinen ja aikaansaava. Ylläpitokustannukset olemattomat. Ruohoa virranlähteeksi on viljalti. Vettä siellä riittää. Molempia löytyy kaulan etäisyydeltä. Systeemi on vuosisatainen, vuosituhansinenkin. Toimii tänäänkin ja siltä osin maailma pelastuu……

 

 

Osaammeko koskaan ottaa opiksemme aikakautena, jolloin vain tehokkaat ovat kelvollisia? Riisipeltojen muokkauksessa Naganden kylässämme on myös kyläläisten nimikoima Pentti-Oskari -niminen vesipuhveli. Se, joka ei enää tervehdi minua ohi kulkiessani. Samanlainen loukkaantuja kuin eräs toinen saman niminen.

 


TARJALTA TERVEISIÄ
 
Sisareni viestittää, että Tarja pentuineen elää mallikasta perhe-elämää. Bullad, mahdollinen isukki luuhaa taas kylillä. Merkillinen moraalikäsitys hänelläkin perhe-elämästä. Tai oisko moniavioisuuteen pyrkivä? Mistäs sitä tietää koiran sielunelämästä. Onkkelille on annettu extra-ruokarahaa Tarjan maidontuotannon varmistamiseksi.

 

 


 

NIMIKILPAILU
 
Ajattelin ensiksi, että annetaan pennuille nimeiksi Matti, Teppo ja Seppo. Ja sitten vielä yksi poikanimi. Julkistan samalla nimikilpailun neljälle poikapennulle. Perheraatimme valitsee parhaimman ja palkintona on perhelippu höyrylaiva Ukkopekalle Turku-Naantali-Turku suvella 2007. Lähetä ehdotukset tästä

 

 


TOIVOLAN PESULA VALMISTUU

Työmiehet ahkeroivat lastenkodissamme. Pesulan seinät ovat jo pystyssä. Vessojen kattokin on jo valettu. Kaikki etenee suunnitelmien mukaan (joka siellä ei ole lainkaan tavanomaista) Ohessa muutama kuva uudisrakennuksen 24.3.07 olevasta vaiheesta. Onhan tämä nykytekniikka merkillistä. Saamme seurata realiajassa tapahtumia. Lotus Hill -kummit saavat jälleen konkreettista selvitystä avustuksensa perille menosta.

 

  

 

 


ORPOTYTTÖJEN TYÖHALUT

 

Kerronpa Teille välillä tositarinan (ei niin positiivisesta tapahtumasta). Luononlapsia kun ovat – hyvässä ja pahassa – heidän kanssaan toimiessa tapahtuu kaikenlaista.

 

Kaksi tsunamiorpoa tyttöä, nyt jo aikuisiän kynnyksellä, ovat eläneet kotinsa ja perheensä menettämisen jälkeen rantatien varrella väliaikaisessa majassaan. Ohikulkevat turistit mieluisasti auttavat heitä, sillä asfaltilta ei tarvitse poistua. Huonossa asemassa ovat viidakkopolun takana asuvat.

 

Tytöt ovat kovasti sympaattisia ja meidän tapaamishistoriamme oli kuin sadusta. Suuret sympatiamme ovat olleet tyttöjä kohtaan jo yli 2 vuotta. Tytöthän pelastuivat kuin ihmeen kautta 2000 ihmishenkeä vaatineesta junaturmasta. Nousivat metrien syvyisestä liejusta ylös elämään.
 
Marja kävi Eevan kanssa juttelemassa lähistöllämme olevassa tehtaassa, johtajattaren kanssa, kuten aiemmin kerroin. Tuloksena työpaikka siskoksille. Mutta arvaattehan, miten asia eteni?

 

Tytöt eivät voineet aloittaa työtä kun kolmen viikon päästä ovat sukulaisen häät ja he kokkaavat siihen ruokaa. ”Anna mun kaikki kestää!” sanoin Marjalle. Olen myös minäkin sellainen luonnonlapsi, että kun hermostun niin sitten hermostun. Jos verokirja vieköön tytöille ei työpaikka kelpaa, se on sitten slut. Minä en ainakaan laita kortta ristiin tyttöjen auttamiseksi. Se on kerrasta poikki.

 

Marja on ihan oikeassa kun hän totesi, että sellaisia luonnonlapsia ne täällä on. ”Mutta sellainen luonnonlapsi olen minäkin, että puolestani saavat kokkailla sitten häitä ja hautajaisia lopun ikänsä”, vaahtosin.

Saimme kuitenkin kompromissin: Odotamme häitä ja jos sen jälkeen siskokset eivät mene järjestettyyn työpaikkaan (niitä ei siellä viljalti ole) teemme omat johtopäätöksemme. Rajansa kaikella. Nyt odotamme jännittyneenä tulosta.

 


AVUN TAKARAJA
 
Samaa sarjaa on Onnelan vammaisperheen viimeaikaiset toiminnot. Rakensimme upean vammaistalon. Kalustimme sen. Hankimme kaasulieden ym. hienoudet. Nyt heillä on asiaa meille lähes päivittäin. Pyyntöjä tulee. Poika pitäisi viedä tuk-tukilla kouluun (muut kylän lapset kävelevät 500 m matkan). Siivota ei viitsitä. Kaasu on ollut loppu ja kaksi päivää. Yms. jne. Oli pakko sanoa tiukasti, että heillä on uusi koti, pankista saavat kuukausittain rahaa elämiseen. Jossain on jengat. Nyt on ryhdistäydyttävä ja tehtävä jotain myös itse.

 

Marja sanoi mielestäni hyvin viisaasti. Hyvin hyvin viisaasti: ”Me emme saa opettaa avustuksillamme heitä kerjäläisiksi.”

 


KIITOS

Olen saanut valtavan määrän kiitoksia onnistuneesta Joulureppukeräyksestä. Mikä on seuraava idea? Ne kypsyvät. Eräs ehdotti ideakilpailua.
Siispä: e-maililla ehdotuksia.  Tiedän, että kummeissamme ja päiväkirjani lukijoissa on valtava voimavara. Paras idea palkitaan höyrylaiva Ukkopekan perhelahjakortilla.

 


TARKASTAJAT KENTÄLLÄ
 
Suomen Ulkoministeriön kaksi henkilöä on paraillaan tarkastusmatkalla Sri Lankassa. He ilmoittivat kiinnostuksensa tulla tutustumaan myös Lotus Hill -hankkeen aikaansaannoksiin. Toivotimme heidät sydämellisesti tervetulleeksi ja olimme otettuja kunniasta. Yhteyshenkilömme Colombossa, Pirjo Aitamaa, lupasi hoitaa ohjelman ja logistiikan. Munkki Banagala ja Ananda lupasivat hoitaa esittelyt paikan päällä. Ensi viikolla kuulemme vierailijoiden kommentit.

 


Tapasimme kylämme uuden Buddha-ruokouspaikan siunauksen yhteydessä Naganden kylän vanhimman ihmisen. Kertoivat hänen olevan jo 102-vuotias.
Marja, kun on niin joka hetken empaattinen, kysyi vanhukselta kuka hänestä huolehtii? Vanhus vastasi hymyillen: ”Ei kukaan, olen orpo!”

 


Terveyksin

 


Pentti-Oskari

 

Kysymyksiä Oskarille? Lähetä sähköpostia