25.09.2006

25,9,2006 Pentti-Oskari Kangas

Toisen jalka Naantalissa, toisen kobrajahdissa

25.9.2006

Kotona Naantalissa 25.9.06

Tällaista elämä on. Toinen jalka Sri Lankassa, toinen kotona. Debet-projektimme etenee suotuisasti työn merkeissä. Kiitos upean kesän. Viime talven ”tuhlaukset” saadaan pikkuhiljaa paikatuksi kunnes taasen syöksymme Kredit-projektiimme.

Keke (Keijo Ahorinta) – Taivaan lahja Lotus Hill -projektillemme – palasi lyhyen kotikäynnin jälkeen takaisin talvikotiimme. Työtä riittää. Avustusprojektimme virallinen rekisteröiminen tässä sisällissotaaa käyvässä sosialistisessa, demokraattisessa, kommunistivaltiossa on uskomaton juttu.

Keke sukkuloi. Onneksi on mies, joka ei anna periksi. Ei sitten millään. Peräänantamattomuus on usein pahe ,mutta hyvimmillään hyve. Olen pyytänyt Kekeä taltioimaan kronologisesti kokemukset rekisteröintitapahtumista. Siitä tullee pitkä jatkoromaani.

Olen löytänyt edullisen satelliittiyhteyden Sri Lankan paikallisnumeroihin. Vinkiksi Teille. Toimii koko maailmaan. Ei suomalaisiin matkapuhelinnumeroihin. Paikallisiin verkkoryhmänumeroihin ja paikallisiin matkapuhelimiin. Valitse ensin 99533. Sitten maan numero ja vastaanottajan numero.
Esim. Sri Lankaan soitettaessa 99533 – 94 vastaanottajan numero

Odota hetki. Automaatti kertoo englanniksi puhelun hinnan (Sri Lankaan 16 centtiä per minuutti) ja yhdistää saman tien. Edullista, mutta mutta …. Lähes päivittäinen puhelinyhteys kyllä saa aikaan melkoisen kustannuserän.

Lotus Hill projekti elää nyt juuri sellaista nupunpuhkeamisaikaa, että emme malta jäädä mitään tietoa tai kokemusta vaille. Mitä enemmän kokemusta saamme sitä enemmän ymmärrämme arvostaa oman yhteiskuntamme olematonta byrokratiaa. Olkaamme siis tästäkin onnellisia – me suomalaiset.

Päivittäinen puhelinyhteytemme toimi tänään, niin kuin aina aikaisemminkin. Aina sattuu ja tapahtuu. Nyt keke vastasi puhelimeen yskien, töin tuskin sanaa eetterin saaden. Kertoi tulleensa juuri varastorakennuksesta, jonne oli piiloutunut iso kobra-käärme. Usean tunnin maanittelusta ja uhkailusta huolimatta sitä ei saatu sieltä pois. Oli otettava järeämmät aseet. Paikallisen tapaan varaston sisään sytytettiin nuotio. Nuotiolle laskettiin kasa tuoretta chili-pippuria. Ei vaatine merkillistä mielikuvitusta kun ymmärtää, että moinen savustus ajaa ”kobrankin kolostaan”. Keken yskästä päätellen chilinsavu maistui hänellekin.

Sellaista elämä on. Sri Lankassa.

terveyksin

Pentti-Oskari

ps. AI JUU! KOBRA LÄHTI VARASTOSTA NIIN ETTÄ VIPPULAT VINKUI..

Kekeltä tuli 26.9 lyhyt ja ytimekäs tekstiviesti:

Illalla tullessani hämärässä kotiin, olin astumassa juuri terassille. Huomasin muutaman metrin päässä suuren kobran pään koholla iskuasennossa niskalihakset levitettynä. Kylmät väreet kulkivat selkäpiissäni. Nappasin vanhan pihaharjan ja hetken kuluttua se oli säpäleinä … tuhannen kappaleen päreinä. Kobra päätä lyhempänä. ”Tuli sellainen talvisodan meininki”, kertoi sankarimme.