30.04.2007 Sotaa kuin kreivin aikaan
30,4,2007 Pentti-Oskari Kangas
Naantalissa 30.04.2007
SRI LANKA TÄNÄÄN
Ohessa lyhyt tänään saaapunut raportti Sri Lankasta:
”Sähköt katkaistiin kaupungista (pääkaupunki Colombo). Ihmiset olivat katsomassa telkkarista krikettiä, joka on heidän kansallisurheilunsa. Maailmanmestaruuskisa vielä! (Meidän viidakkopolullakin naapurit läiskivät laudankappaleilla sitä krikettiä). Kolme säiliötä palaa, kertovat paikalliset. Kaasu- ja öljysäiliöitä armeijan koneitten tankkaukseen. Kaaosta ja sekasortoa. Maavoimat tulittivat viime yönä tykeillä eri suunnista ja kaupunginosista (Colombo, Ratmalana, Wattala, Negombo, Kolonnawa, Rajagiriya) taivaalle. Eipä ole kiva nukahtaa tykkien mäiskeeseen.
Tamilitiikerit eivät ole kommentoineet asiaa lehdistölle. Hallituksen ilmavoimat kävivät vielä viime yönä pudottamassa 8 pommia tamilisissien alueelle Vanniin.
Viime tiistaina tamililit hyökkäsivät Jaffnaan korkeasti suojellulle hallituksen alueelle (High Security Zone). Ja lensi sitten takaisin Vanniin matalalla korkeudella.. Oh mitä röyhkeyttä!
Torstain uutisten mukaan tamilit kävivät silloinkin kahdella koneella Colombossa aamupäivällä klo 11 Puttalam -järven yllä. Ja sähköt olivat taas pois keskiyöhön asti. Keneltähän mahtaa hermo tässä ekaks mennä?”
JÄRJETÖN SOTA
Raportista saa kyllä hurjan kuvan tapahtumista. Todellisuudessa 70% maasta on täysin rauhallista. Mukaan lukien meidän operointialueemme etelässä. Raportti osoittaa, kuinka ”lapsellisesti ” sotaa käydään. Sissit lentävät pikkuisilla potkurikäyttöisillä siviilikoneillaan matalalla koko saaren yli pohjoisen tukikohdastaan pääkaupunkiin ja pudottavat pomminsa ilman minkäänlaista estettä. Missä on ilmavalvonta? Tutkat? Ilmatorjunta?
Ulkopuolisen arvion mukaan hallitus ei voinut kuvitellakaan sissien ”ilmavoimien” perustamista. Hyökkäys tuli siis väärästä suunnasta. Ylhäältä. Ilmasta. En missään nimessä halua romantisoida järjetöntä sotaa, mutta väistämättä tulee mieleen Davidin ja Goljatin kaksintaistelu.
SOTAA KUIN KREIVIN AIKAAN
Biafran sodan aikana Afrikassa ruotsalainen kreivi von Rosen aiheutti valtavaa sekasortoa lentelemällä pienellä Cessna 154 koneellaan hallituksen joukkojen ytimeen. Kolmen matkustajapaikan sijaan kreivi oli lastannut lähes kotitekoisia pikku pommeja, joita hän heitteli ikkunasta suuren armeijan niskaan. Sokka hampaisiin, irti ja ulos ikkunasta. Pieni kaarros sivuun, ettei räiskeet likasta koneen pohjapeltiä. Mauttomasti sanottuna, se oli oikeanlaista sotaa.
Edellisissä päiväkirjoissani näitte valokuvan tiikereiden ”lentovoimien kalustosta”. Samanlaisia pieniä siviilikoneita. Vähän vaan aggressiivisemmin varustettuna. Ja kreivin lailla palmun latvoja hipoen takaisin läpi koko saaren vahingoittumattomana tukikohtaan, piiloon palmujen lehvästön alle.
Jos olisin hallituksen asioista vastaava, häpeäisin itseni maan alle. Kyse ei ole yhdestä eikä kahdesta kerrasta. Aina nämä ”sotakoneet” yllättävät kerta toisensa jälkeen.
Vaikka kaikki näyttää kuin takapihan pum pum -leikiltä, todellisuus on murheellinen. Tälläkin hetkellä kymmenet tuhannet ihmiset ovat lähteneet taisteluita pakoon kotiseudultaan. Pahat kielet kertovat, että tamilitiikereiden päälliköiden perheet voivat Norjassa leppoisasti. Isukit käyvät välillä lomalla siellä ja tulevat välillä ”hommiin” paratiisisaarelle.
Merkillinen sota ja merkillinen toteutus. Olen kuullut mitalin molemmat puolet useaan kertaan. Kantaa en ota puoleen sun toiseen. Vaan ainoastaan rukoilen, että mielettömyys loppuisi. Paratiisisaarella on heikko-osaisilla muutoinkin vaikeaa. Ei tässä enää sotaa tarvittaisi.
HEIKOT KÄRSIVÄT
Tsunami aiheutti erityisesti tamilialueilla hirveää tuhoa. Kärsijöinä lähes aina muutoinkin heikko-osaiset, joiden kodit oli rakennettu ei kenenkään maalle rannan läheisyyteen. Heikkoja rötisköjä. Paremmin toimeentulevilla oli tontti kauempana rannasta ja tiilistä muuratut kodit. Useimmiten ne säilyivät vahingoittumattomina.
Meidänkin operointialueelle on rakennettu 20-40 km matkan päähän rannasta keskelle viidakkoa suuria, useiden satojen talojen ryppäitä avustusrahoilla. Vaan tyhjinä ovat. Ei kalastaja voi jättää venettään ja verkkojaan lojumaan vartioimatta rannalle. Rannalle nouseekin uudelleen ”väliaikaisia” suojia kalastajille. Niissä he asuvat.
VOLONTÄÄRIMME SUKKULOIVAT
Viimeksi kerroin, että palkkasimme ulkopuolisen juristin avuksemme tekemään rakennusurakkasopimusta.
Olikohan se viisasta. Homma etenee taas kuin Koreoiden välisissä neuvotteluissa. Neuvotellaan ensin siitä, mistä ylipäätään neuvotellaan.
Oikeanlaisen valtakirjatekstin löytäminen Kekelle tuntuu olevan nyt kiven takana. Katsotaan kuitenkin positiivisesti. Ehkä aika varmistaa oikeat ratkaisut. Ei pankistakaan lainaa saa, jos sitä hakee kiireellä. Heti nousee pankinjohtajan epäilevä sormi. Tutkitaas ensin, kun on noin kova kiire.
PAHOJEN POIKIEN VÄISTELYÄ
Joudumme muutoinkin nyt näköjään lykkäämään allekirjoitusta. Menossa on nyt myös nk. ”väistöliikkeet” alueen pahojen poikien yrityksiltä. Se on todellisuutta ja osa paikallista kulttuuria. Ei yhtään mukavaa, mutta sekin kuuluu hoitaa. Olemme kyllä aikamoisia jääräpäitä, joten aiheettomien on turha odotella bonuksia.
Keke ja Ave kävivät Colombossa ja saivat Pirjon insinöörimieheltä rutkasti hyviä ohjeita ja neuvoja sopimuksen tekoon. Loistavaa, että meillä on apunamme paikallistuntemuksen omaava ammattilainen. Näin vältymme monelta haksahdukselta.
TOIVOLAN PESULA NOUSEE
Uudenvuoden vuoksi työmiehet pitivät viikon siestan. Nyt työt taas jatkuvat.
Ave lähetti ottamiaan kuvia, jotka oheisena.
Uudet askeleet Toivolan lastenkodin pesulan
vanhojen vessojen saneerauksessa
Betonin vääntäminen käsin helteellä
on kovaa hommaa
Toivolan askartelutalkoot. Valmistumassa
lampunvarjostin kookokses ta. Kaunista,
kätevää kierrätystä.
TIILIKERÄYS
Jotta voisimme toteuttaa vammaisten koulutuskeskuksen saman tien valmiiksi asti, tarvitsemme rahallista lisätukea. Lotus Hill kummeilta olen saanut oivaltavia ideoita. Mutta lisää vastaanotetaan mieluisasti.
Suunnitelmamme on käynnistää tiilikeräys syykuussa. Menossa ovat myös vakavat neuvottelut kansallisen median kanssa, jota kautta saisimme näkyvyyttä hankkeellemme.
Jotkut ovat halunneet jo nyt siirtää rahaa rakennushankkeeseen ennen varsinaista tiilikeräyksen aloittamista. Teille, jotka olette malttamattomia:
HOPE FOR SRI LANKA RY
Tili 530500-212440
viite 20006 /tiilikeräys
Ai niin. Aivan meinasi unohtua:
Tarja ja pojat, Juho-Kusti, Urkki, Manu ja Mara voivat mainiosti.
Bullad isäntämme keväthormonit lähtivät lentoon. Hän hilppasi aidan yli järveen ja ui kylälle. Pitkän rietastelureissun jälkeen (Onkkeli ja Keke hakivat häntä viikkokausia) hän palasi vihdoin kotiinsa. Häntä – ei vain kuvainnollisesti – koipien välissä nälkiintynyt takkuinen likainen ja paiseinen koira oli kuulemma surkea näky.
Kylämme eläinlääkäri aloitti hoidon. Eiköhän vahtikoira vielä siitä tokeennu. Koville otti kevätmielinen seikkailu. Lopettais nyt nuo yhden viikon seikkailut ja ottaisi Tarja Ladyn kumppanikseen. Vaan taitaa se Tarjakin olla varsin huikentelevainen. Sitä sanotaan koiranelämäksi. Ota niistä sitten selvää.
BULLAD JA SEN VELI
Kysyin kerran Onkkelilta Bullad -koiramme suvusta. Onkkeli kertoi, että vaikka Bullad elää varsin siivottomasti ja käy kylän naiskoirilla vähän väliä, on sillä ikää jo 8 vuotta. Eli koiraniäksi reippaanlaisesti. Bulladin velikoira oli kuulema ylikiltti ja säyseä. Tottelevainen, eikä koskaan käynyt kylän naiskoirilla. ”Kuinka vanhaksi hän sitten eli?” kysyin uteliaana. ”Kuusi kuukauden ikäiseksi,” sanoi Onkkeli.
Terveisin
Pentti-Oskari
Postia Oskarille