Ella Kanninen on Vuoden Positiivisin Suomalainen 2023

Kuvat medialle: Ella Kanninen 1, Ella Kanninen 2, Ella Kanninen 3

”Minulle positiivisuus merkitsee luottamusta tulevaan”

Toimittaja ja juontaja Ella Kanninen on valittu Vuoden Positiivisimmaksi Suomalaiseksi 2023. Positiivisuuden ja elämänilon lähettiläänä hän suhtautuu elämään ja maailmaan uteliaasti, tarttuu haasteisiin rohkeasti ja uskoo, että kaikki järjestyy.

Ella Kannisen positiivinen asenne kumpuaa suuresta elämänilosta ja uteliaisuudesta.
– Se on peruselämänasenteeni. Jo lukiossa minulta kysyttiin, miten jaksoin olla hyvällä tuulella jopa harmaana marraskuun aamuna. Se johtui siitä, että ajattelen jokaista päivää mahdollisuutena uusiin seikkailuihin ja kehittävään tekemiseen.

Kanniselle positiivisuus merkitsee luottamusta tulevaan. Myönteistä ajattelua tarvitaan varsinkin silloin, kun elämä tarjoaa vastoinkäymisiä ja tulevaisuus näyttää sumuiselta.

  • Positiivinen asenne on ollut minulle erityisen tärkeä niinä aikoina, kun työtilanteeni on ollut epävarma eikä puhelin ole soinut. Kun minulla oli terveyshuolia, aviomieheni ja läheisteni tuki ja positiivisuus auttoivat minua eteenpäin, Kanninen sanoo.

Myönteinen elämänkatsomus ja voimakas halu elää itseä ja toisia varten ovat lähtöisin omalta äidiltä, matkailualalla työskentelevältä Tuula Kanniselta, jota Kanninen pitää esikuvanaan.
-Äiti on aina säilyttänyt myönteisen asenteen elämään, vaikka hänellä on välillä ollut vaikeaa. Jos jään jossittelemaan, äiti kannustaa jättämään menneet taakse ja katsomaan eteenpäin. Hänellä on käsittämätön kyky muuttaa haasteet myönteisiksi tavoitteiksi. Hän sanoo aina, että asioihin löytyy ratkaisu.

Italia opettaa joustavuutta

Ella Kanninen asuu tällä hetkellä italialaisen aviomiehensä ja kahden teini-ikäisen poikansa kanssa Suomessa, mutta toinen koti on Toscanassa Italiassa. Hän on asunut perheensä kanssa kahden maan arkea jo kaksikymmentä vuotta.

Elämä Italiassa on opettanut joustavuutta.
– Italiassa asuu kymmenen kertaa enemmän ihmisiä kuin Suomessa, ja joka päivä tapahtuu elämää vaikeuttavia asioita; sähköt menevät poikki, jossain on onnettomuus, lakko tai niin edelleen. Italiassa olen oppinut kysymään itseltäni, onko tämä asia maailmanloppu. Jos ei ole, otan vaihtoehdon b tai c käyttöön.

Hän toivoo suomalaisiltakin enemmän joustavuutta, jota hän voisi ajatella myös positiivisuuden symbolina.
– Henkinen joustavuus tarkoittaa sitä, että tullaan toisia ihmisiä vastaan. Lukkiutuminen omaan tahtoon ja tarpeeseen sumentaa näkökentän. Näkökulman avartaminen ja joustaminen lisäävät positiivisuutta ja luottamusta tulevaisuuteen.

Kannisen mielestä positiivisuutta voi oppia, kunhan siihen löytyy halua ja motivaatiota. Hän vinkkaa kokeilemaan kahta itse testattua keinoa.
– Yritän itse sijoittaa haasteen asteikolle ja katsoa mihin kohtaan se asettuu. Välillä auttaa myös, kun keksimällä keksin positiivisia asioita vaakakuppiin, jolloin negatiivisten asioiden määrä vähenee.

Asenne ei kuitenkaan aina ratkaise. Joskus olosuhteet eivät ole otolliset, vaikka itse olisi valmis menemään läpi harmaan kiven.
– Silloin pitää olla itselle armollinen, Kanninen muistuttaa.

Haastattelupyynnöt: Projektipäällikkö Riikka Töytäri, riikka.toytari@positiivarit.fi, p. 040 582 1949

Suomen Positiivisin Suomalainen -palkinto

Vuoden Positiivisin Suomalainen julkistettiin tänään Helsingissä Nenäpäivästartissa, jossa Vuoden Positiivisin Suomalainen -kiertopalkinto pääsi uuteen kotiin jo 31. kerran. 

Vuoden Positiivisin Suomalainen -kunnianosoitus sai alkunsa laman keskellä 1993, kun lahtelainen perheyritys Positiivarit jakoi ensimmäisen palkinnon. Yhteistyö Vuoden Positiivisimman Suomalaisen tiimoilta alkoi Nenäpäivä-säätiön ja Positiivareiden välillä syksyllä 2021 Nenäpäivän aloitteesta. Tuolloin myös suomalaiset pääsevät äänestämään voittajaa. Äänestyksessä kertyneet varat ohjataan Nenäpäivä- hyväntekeväisyyspotin kautta maailman lasten auttamiseen. 

Vuoden Positiivisin Suomalainen -valinnan kriteerit:

  • Vuoden Positiivisin Suomalaisen ammatillaan ei ole väliä, mutta on tärkeää, että hän on henkilö, joka voi toimia esikuvana meille muille, koska hän on osoittanut todellista tahdonvoimaa, sisua ja ahkeruutta.
  • Hänen asenteensa vaikutukset ovat merkittäviä ja hän auttaa myös muita. Hän jakaa omastaan ja auttaa onnistumaan, on innostunut ja palveluhenkinen.
  • Hän on pitkäjänteinen tekijä, joka on aina uskonut asiaansa. Hän on oman tiensä kulkija, joka on ryhtynyt sanoista tekoihin.
  • Palkinnon voi vaihtoehtoisesti saada myös organisaatio; yritys tai yhteisö, joka on toiminnallaan vaikuttanut ympäristössään positiivisesti edellä mainittujen kriteerien mukaisesti.

Vuosien varrella palkitut:

2022 Christoffer Sandberg, 2021 Lotta ja Pappa, 2020 Annimari Korte, 2019 Jorma Uotinen, 2018 Mikko ”Peltsi” Peltola, 2017 Saara Aalto, 2016 Kaj Kunnas, vuoden positiivisin ilmiö Disco K-50, 2015 Robin Packalén, 2014 Pekka Hyysalo, 2013 Elastinen, 2012 Minna Kauppi, 2011 Antero Mertaranta, 2010 Toni Nieminen, 2009 Alexander Stubb, 2008 Wilson Kirwa, 2007 Teemu Selänne, 2006 Kiira Korpi, 2005 Piispa Eero Huovinen, 2004 Pikku G, 2003 Mikko Kuustonen, 2002 Pirjo Kauppinen, 2001 Veikka Gustafsson, 2000 Vesa Keskinen, 1999 Marco Bjurström, 1998 Satu Silvo, 1997 Jari Sillanpää, 1996 Olli Valtonen, 1995 Mika Halvari, 1994 Valentin Kononen, 1993 Katri Helena. Elämäntyöpalkinnon ovat saaneet: Aira Samulin, Elisabeth Rehn, Ilkka ”Danny” Lipsanen, Mauri Kunnas, Esa Saarinen, Hannes Hynönen ja Minna Tervamäki.