Ajatuksia Ajatuksia

21.11.2005 – Kiiltokuvaelämää  ASIA 1 Sattuipa mukavanlainen tapahtuma: Olimme Turun yliopistollisen keskussairaalan lasten infektio-osastolla luovuttamassa viime suven höyrylaiva Ukkopekan julkkisristeilyjen palkkiotuotot. Mukava summa. Mukava tilaisuus. Osaston ylihoitaja kertoi, kuinka tärkeää lapsille ovat tällaiset lahjoitukset. Lapsille joudutaan antamaan useasti piikkiä ja se on monelle kamala kokemus. Hoitaja antaa piikityksen jälkeen lapselle palkkioksi urheudesta kiiltokuvan. Kiiltokuvalla on… Lue lisää

15.11.2005 – Lähtö Sri Lankaan lähestyy  Lähtötunnelmissa Vielä kotona ja lähtötunnelmissa, vaikka lähtöön on aikaa vielä yli 2 viikkoa. Tietoisuus 3 kuukauden rupeamasta saa aikaan valmistelua aivan eri lailla kuin viikon Kanarian matka.Vuosi sitten lähdimme myös joulukuun alussa 3 kk reissulle, mutta valmistautuminen silloin keskittyi kummilapsien tapaamisiin ja oman kylän heikompiosaisten hoitoon. Tsunami muutti kaiken…. Lue lisää

14.11.2005 – Taidenäyttelyn avajaiset ja kummitoiminta  Pieniä askeleita otetaan edelleen. Tänäänkin tapahtui jälleen jotain konkreettista. Turkulaisten ystävieni, Pekka Paasion, Kai Nurmen ja Pertti Vikkulan avustuksella pystytimme jälleen uuden taidenäyttelyn. Tällä kertaan Turun seudulle. Pystytyksen yhteydessä jälleen ajatukset palautuivat 10 kuukauden takaisiin tapahtumiin. Piirroksista löytyy joka kerta uusia asioita. Uusia ja hämmästyttäviä yksityiskohtia. Ohessa tekemäni lehdistötiedote,… Lue lisää

29.10.2005 – Mielenkiintoinen tapaaminen Lähes välittömästi viime matkalta kotiutumisen jälkeen tapasin ensimmäisen kerran Positiivareiden Töytärin Jussin. Aika hauska tilanne. Päivittäinen yhteytemme – pitkästä välimatkasta huolimatta -opetti meidät tuntemaan toinen toisemme. Vaikkemme ole koskaan istuneet nokikkain. Tapaaminen oli hengästyttävä. Toinen toistaan innokkaammin kerroimme toisillemme menneisyydestä, tulevaisuudesta, ajatuksistamme ja uskomuksistamme. Sanoinkin Jussille, että ihan kuin kaksi ensitreffeillä… Lue lisää

28.10.2005 – Päiväkirjan kannet uudelleen auki  Kolme viikkoa kotomaassa. Kelpoisaa olotilaa. Luojan kaunis syksy saaristossa. Sanonta siitä, että suomalaisen täytyy mennä muualle huomatakseen kuinka upea on kotimaamme, on edelleen totta. Hassua. Töytärin Jussi soitti ja haikaili päiväkirjatekstieni perään. Kerroin hänelle omituisuuteni: Kun olemme Sri Lankassa, minulla on pakottava tarve kirjoittaa päiväkirjaani joka päivä. Se on… Lue lisää

7.10.2005 – Vesitankkien sijoituskohteet Ensimmäiset 50 vesitankkia on sijoitettu seuraaviin kohteisiin Munaz – 11/3, Steel Road, Dangeredara, GalleM.H.M. Nizar – 10/B, Khongaha, GalleA.R.M. Nizam – 220/14, Khongaha Rooad, Myagoda, GalleM.S.S. Misiriya – 320/41, Mynagoda, GalleM.M. Haris – 255, Olcotte Mawatha, GalleI.M.S. Fathuma – 229/37, Kongaha Road, Mynagoda, GalleA.S.M. Faiz – 48/1, Kongaha Road, Mynagoda, GalleM.S.M. Faiz… Lue lisää

6.10.2005 – Kotona  Kotona! Syyskuulas suomalainen syksy. Pihalla ja rappusilla värikkäät vaahteranlehdet, joita en toivoisi koskaan lakaistavan pois. Lapsena säilöin ne talveksi vintille, että saisin katsella niitä keväälläkin. Ei onnistunut! Saariston ruska on jälleen riemukas. ”On ihmeen hyvä tulla kotiin taas…” lauloi ystäväni Lasse Mårtensson 60-luvulla. Arki kohtasi keittiön pöydällä. Korkeus 80 cm. Lehtiä ja… Lue lisää

4.10.2005 – Kukkoilusta taidenäyttelyyn  Aamupäivällä kukkoilua ja paikallista liikennekulttuuriaLähtöpäivän aamuvarhaisella heräsin riemukkaaseen lintukonserttiin. Naapurin kukko loihti maailmalle kaiken osaamansa ja varmasti ylitti vielä itsensä. Mistähän se oli kuullut, että siitä tulee tänään jälleen reviirinsä ainoa haltija? On se merkillisen pitkävihainen kukko kun kerran vaan ihan vahingossa kännykkäni merkkiääni kiekaisi viidakkoon suomalaisen maatiaiskukon kertosäkeet, meni pois… Lue lisää

3.10.2005 – Kohti Suomea  Viimeinen päivä tällä erää täällä. Piti nukkua pitkään, mutta vahtikoira räkytti aamuvarhaisesta asti. Kun klo 9.30 siirryimme aamiaista tekemään, näimme portin takana ensimmäisen kummilapsemme Kamalin isoisän ja äidin sekä nuoren tytön. He olivat odotelleet tuliaisiksi tuomansa kalan kanssa 2 tuntia. Kamal oli myrskylyhdyn kokoinen poika ottaessamme hänet kummipojaksi. Nyt tyttö esitteli… Lue lisää

2.10.2005 – Sanoin ja kuvin  Nukkumaan mennessä muutama sananen vielä: Viime raporttini loppuilmaisu ”orpolasten kaatopaikka” oli ehkä liian voimakas kotosuomeen toimitettuna. Täällä turtuu asioihin, näkemäänsä ja kokemaansa. Kun tutustuimme 140 orpolapsen kotiin Marjan kanssa pohdimme sanaa, joka kuvaisi näkemäämme. Ehdotin sanaa ”kaatopaikka” ja Marja sanoi, että se on kuvaava sana. Se on paikka, johon orpolapset… Lue lisää