Opettajat Opettajat

Kyllikki oli aina valoisa, reipas ja iloinen. Ja yleensä niin vauhdikas, että itsekin tempautui innokkaaseen oppimiseen:) Kyllikin ansiosta osaan äidinkieleni mielestäni hyvin. Pidän kirjoittamisesta ja lukemisesta, mistä kiitos myös Kyllikille!

-Oili, yo -77

Kiitos Ultsi, että jaksoit meitä. Olit mahtava. Toista ei ollut. Pojatkin muistavat..

-Matti Keihäs

Vuosina 1965-1968 hän oli opettajani alakoulussa, aivan ihana ja empaattinen persoona, jota muistelen edelleen lämmöllä. Kukaan muu opettaja elämäni varrella ei tehnyt moista vaikutusta!

-Marja Puijonrinteeltä

Maija opetti käsityöt niin perusteellisesti, että kun muistiinpanot otin esille 15v jälkeen, sain kasattua kangaspuut, luotua loimen sekä kaiken tehtyä, että pääsi kutomaan. Siitä ikuisesti Maijalle kiitos.

-Satu Torvikoski

Omakotitalomme paloi ollessani kolmannen luokan viimeisenä päivänä koulussa ennen kesäloman alkua vapunaattona. Opettajani otti minut koko kesäksi \’yksityisoppilaaksi\’ asuntoonsa kansakoulumme yläkertaan. Ollessani jo kuudennella luokalla hän patisti minut oppikoulun pääsykokeisiin ja kun läpäisin testin, minun oli mentävä yhteiskouluun isäni estelyistä huolimatta.

-Paavo

Opiskelin 1980-luvulla Turun kauppaoppilaitoksessa ruotsia, josta en pitänyt lainkaan, mutta opettajani Seppo sai minut innostumaan ruotsin kielestä. Kiitos kuuluu hänelle.

-Heidi Pakula

Jämäkkä luokanvalvojamme Eila Pöyhönen opetti meille keskikoulun aikana luonnontieteitä ja maantietoa. Opetuksen lisäksi hän uhrasi vapaa-aikaansa lähtiessään kesäisenä sunnuntaina pyörillä oppilaiden kanssa linturetkelle. Tämä ei ollut ihan tavanomaista 60-luvun alussa. Järjestimme keskikoululuokkamme 40-vuotistapaamisen, missä saimme vielä viimeisen kerran nauttia opettajan, ja tietysti toistemme, seurasta ja ihmetellä, miten opettaja tunnisti läsnäolijat yhtä lukuunottamatta. Kiitos.

-Marzu

Kaksi lukioaikaista opettajaani hamalta 60-luvulta ovat jättäneet elämääni syvän jäljen. Äidinkielen opettajani Salli Huotilainen johdatteli oppilaansa hyvän kirjallisuuden ääreen. Kirjat ovatkin rikastuttaneet elämääni suuresti. Hän myös valoi minuun uskoa itseeni lukemalla aineitani luokan esdessä hienotunteisesti kuitenkaan paljastamatta kirjoittajaa. Biologian opettajani Harri Vasara opetti meille ahkeran työn tekemistä, loogista ja ennakkoluulotonta suhdetta opiskeluun. Vielä tänäänkin aloittaessani uutta kirjaa katson sisällysluettelon ensin. Pidän myös mielessä Harrin sanonnan: \”Ensin on vale, sitten emävale ja lopuksi tilasto.\”

-Paukku

Ensimmäisellä luokalla en suostunut lukemaan ääneen. Joulun lähellä opettaja otti minut pikkuluokkaan ja pyysi lukemaan aapista. Tavasin ja luin monta sivua, yli ng-äänteenkin. Silloin opettaja ihmetteli: \”Kuinka sinä osaat sen, eihän sitä ole vielä opetettu?\”. Hän kehui lukutaitoani ja otti minut lausuntakerhoon, vaikka en edelleenkän pystynyt ääneen lukemaan. Aikuisena onkin sitten juttua riittänyt julkisiin esiintymisiin asti. Kiitos Maila!

-Ujo Runotyttö

Vilho Voutilainen oli 75 vuotta sitten Siilinjärven keskikoulun rehtori ja matematiikan opettaja. Yhden lukuvuoden jälkeen jouduin vaihtamaan koulua kotipaikkakunnalleni ja pyysin sitä varten erillisen todistuksen. Ojentaessaan todistuksen hän laittoi kätensä olkapäälleni ja sanoi: \”Tuokoon elämä mitä tahansa kohdallesi, Sinä olet sellainen tyttö, että selviät kaikesta.\” Täytän tänä vuonna 87-vuotta ja olen uskonut hänen sanoihinsa. Oma poikani sanoi muutama vuosi sitten, että jos meidän äiti ei selviä vaikeuksista, ei kukaan muukaan selviä. Kiitollisuuden kyyneleet tulee silmiini näitä sanoja muistaessani, olen uskonut niihin ja se on auttanut.

-Karjalaistyttö