Joulu Joulu

Alkaa joulu lähestyä..huomaan,
Lisääntyy TV:ssä, radiossa molli,
Miks´ilon juhlaan surua väkisin kääntää,
työntää masennusta turhaan eetteriin,
on vaikea iloinen yhdessä olla,
kun tuuppaa tuutista korviin iloa nolla,
voitaisiin piuhat jouluksi katkaista,
tällä masennuksen tulon tuutista ratkaista…
Hyvää Joulua!

Reijo

Pienet töppösten jäljet lumessa näin –
kaksi tonttua kulki käsikkäin.
Ohi on kiire tonttujen –
nyt on aika rauhan ja rakkauden.

Heli

Hiipii viisi tonttua tähtitaivaan alla.
Loistaa kaksi kynttilää tuvan akkunalla.
Joulukuusi koristeltu, äiti puuron keittää.
Lunta sataa hiljalleen, voi kauas huolet heittää.
Joulun pienet kulkuset ne kilkkaa heleämmin,
vaikka paukkuu pakkanen, on sydämessä lämmin.
-Mia Jokinen

Tuikku

Ajatuksin siivin luokses tulen,
vierees hiljaa hiivin tää aatos mielessäin.
Sua kaulasta nyt otan ja hiljaa rutistan
sekä oikein hyvää Joulua sulle toivotan!

Annu

Joulu tulla jollottaa
Hyvää mieltä toivottaa
Joulu yhteen kokoaa taas perheet
Hei, unohdetaan kaiken maailman erheet

Tarja

Joulutähti tuiki, loista,
arkimurheet meiltä poista.
Joulumieli meille luo,
tunnelma iloinen tuo

Jose

Oli lempeä yö juuri joulun alla,
kun satoi lunta ja sitä oli kaikkialla,
se pyrysi kaduilla, taivahalla.
Se vaimensi hämyn ja helinät sanan.
Se hidasti askeleet kiiruhtajain.
Oli tulossa valkea, lempeä joulu.

Marja

Keskellä kiireiden, arkisten askarten, mietin jopa murehdin. ”Tuleeko jouluni jouluksi, saanko kaiken valmiiksi, mitä antaisin sinulle, mitä tekisin toiselle, entä jos jääkin jotain tekemättä, kyselen hymyilemättä.” Näen peilistä kasvot kovat, pelästyn – ne ovatkin ikiomat. Tässä on hyvä pysähtyä ja pieneksi hetkeksi hiljentyä. En ikinä tätä maailmaa valmiiksi saa, ei huomaa se yhtä ahertajaa. Ei tule joulu sydämeen, jos tunteen tuhlaa kiireeseen. Joulun tarkoitus on toinen – sanomaltaan suurenmoinen! Annankin lahjaksi aivan uutta – itsestäni, itselleni iloisuutta! Rakkautta ja lämpöä jakakaamme niin itsekin sitä saamme. Miten ihanaa on joulun odotus, kun rintaa ei paina ahdistus.

Ansku

AATTOILTA

Himmenee aattoilta,
tähtien hopeasilta
kimaltaa yllä maan.

Hiljenee ihmistalot,
lämpöiset jouluvalot
syttyvät ikkunaan.

Kaikuvat kirkkojen kellot,
lumiset tiet ja pellot
ääneti odottaa.

Jälleen ihminen siellä,
lapsuuden juhlamiellä
jouluhun vaeltaa.

Kati

Ulkona satoi lunta,
ja vielä yritettiin unta.
Nähtiin ulkona taikaa,
se oli Joulun aikaa.
Oli pihalla joulupukin reki,
sitä porot iloisina veti.

viveca-01