Lasten lorut Lasten lorut

Kun ruusu kuihtuu, niin hoida liljaa.
Kun äiti suuttuu, niin ole hiljaa.”

Minna

Näetkös pikku Elliä:
hän syö kauravelliä
ja ihan yht`äkkiä
pelästyy hämähäkkiä
jolla on pelkästään ikävä olla yksinään
siksi tuli katsomaan mitä söi Elli tuolillaan.

Anna

Krokotiilin kulmahammas jomotti ja särki,
pitää mennä lääkärille sanoi sille järki.
Soitto hammastohtorille avun varmaan toisi,
tohtori jos hammasvaivan paranella voisi.

Pia

Pekka pieni palleroinen,
äidin oma pulu.
Ota aina pitkä askel
ettei kenkäs kulu.

Reetta

Siili kerran iltamyöhään,
taapersi portaille viiliä syömään.
Viili oli loppu,
siilille tuli hoppu.

Heppa vain

Sylillisen halausta saat mummini mun.
Ei ole maailmassa kaltaistasi sun.

Minna

Kerran päätti pikku-Heikki olla iso mies.
Voimaa oli hänellä ja paljon hän jo ties.

Isän kirves olalla nyt metsään käypi Heikki –
nyt se alkaa miehen toimi, jäädä saa jo leikki!

Mutta vaikka hikipäässä Heikki puuta hakkaa,
puu ei kaadu, väsyneenä Heikki työstä lakkaa.

Lapseksi taas kotihinsa palaa jälleen Heikki.
Miehen työ ei sujunut, kun lapsen työ on leikki.

Inkeriläinen kansanruno

Jonna

Onni on hevosen pehmeä hörinä.
Onni on pienten kavioiden töminä.
Onni on tasainen hopea laukka.
Onni on ystävyys hevosen kanssa.

Kata

Lumiukko pihamaalle
suojasäällä tuli,
pakkaskauden rehvasteli,
lämpimällä suli.

Antti aa apatius alliskukko apsis
Salla saa sapatius salliskukko sapsis
Kalle kaa kapatius kalliskukko kapsis
Roosa roo ropatius rolliskukko ropsis

Anzcu_94