Värssypankki Värssypankki

Rauhoita joulu, rauhoita mieli. Anna elämän viedä, nauti kaikesta mitä vuosi on sinulta vienyt. Älä katso taaksesi, katso eteen ja usko siihen, että uusi vuosi on aina uusi elämä.. ja uusi Joulu

Outi K

Enkeli valkosuklainen, lentää luokse suklaasydämen, oksille kuusen havujen, rauhaisaa joulua toivottaen.

Sari R

Jos et osaa nauraa omille mokille, älä naura muidenkaan.

Arja Mäkelä

Oodi kissalle – Pablo Neruda, Andien mainingit, 1972

Eläimistä tuli susia, millä liikaa häntää, millä iso murheellinen pää. Vähän vähältä ne alkoivat sopeutua, kävivät maisemaan taloksi, saivät täpliä, somistuivat, joku lensi. Kissa, kissa yksin ilmaantui valmiina ja ylpeänä: se oli heti syntyään täydellinen, kulki yksin ja tiesi mitä tahtoi. Ihminen haluaisi olla kala tai lintu, käärme saisi mielellään siivet, koira on pelkkä vikaan mennyt leijona, insinööri soisi olevansa runoilija kärpänen kokee lentävänsä kuin pääskynen, runoilija yrittää matkia kärpästä, mutta kissa haluaa olla vain kissa ja yhtä kissaa se on hännästä viiksiin, harmaasta aavistuksesta elävään hiireen, yön pimeydestä kultaisiin silmiin. Ei ole sen veroista ykseyttä, ei kuu eikä kukka ole rakennettu niin hyvin: se on niin yksi kappale kuin aurinko tai topaasi ja sen joustava ääriviiva on siro ja luja kuin laivan keula. Sen keltaisista silmistä jää yksi ainut viiru johon lentävät yön kolikot. Oi pikkuinen keisari ilman keisarikuntaa, isänmaaton valloittaja, salongin pieni tiikeri, eroottisten taivaskattojen lemmensulttaani, sinä komennat myrskyssä rakkauden tuulta kun liikut ja painat maata vasten neljä herkkää jalkaa, nuuhkit, epäilet kaikkea mitä maa kantaa päällään, sillä kaikki on saastaista kissan tahrattomalle käpälälle. Oi huoneiston joutilas peto, yön röyhkeä käpälänjälki, laiska, jäntevä ja etäinen, syöverinsyvä kolli, asumusten salainen poliisi, jonkin kadonneen sametin tunnusmerkki, varmaankaan et ole lajina arvoitus, kaiketi et ole mysteerio, kaikki sinut tuntevat; kuulut ihan tavallisimpaan talonväkeen, kaiketi kaikki luulevat niin, kaikki luulevat olevansa kissansa isäntiä, omistajia, kissan enoja, kavereita, virkaveljiä, oppilaita tai ystäviä. Minä en. Minä luulen toisin. Minä en tunne kissaa. Minulle on tuttua monenmoinen, elämä ja sen arkipelaagi, meri ja kaupungin laskemattomuus, kasvitiede, naiset ja niiden kummat salat, matematiikan kertotaulut ja miinukset, maan vulkaaniset suppilot, palokuntalaisten palkitsematon hyvyys, pappien sinertävä atavismi, mutta kissasta minä en saa selvää. Minun järkeni liukastuu sen välinpitämättömyyteen, sen silmissä on kultaiset numerot.”

Päivi

Hyvä päivä
Tulkoon ilo. Tulkoon suru.
Riittää pieni onnen muru.

Seija

Nyt muuttuu mun päivien biitti, edessä pian on rippiriitti. Sen takia meillä on juhlat ja sukumiitti, jos paikalle tulet, siitä sulle nyt jo kiitti!

Sanna

Vappu on taas, vappu on taas, simaa ja munkkeja lapset ja aikuiset saa – kaikilla on hirmuhauskaa! Pallot ja serpentiinit kotia koristaa, ulkosalla kevätkukat kukkii ja aurinko suo loistettaan. Kevään suloinen aika meitä nyt lohduttaa, kesän lämpimän syliin meitä hellästi johdattaa. Iloista Vappua kaikille!

Kaija Munne

Vielä heräsit aamuun keväiseen tunsit poskellasi auringonsäteen. Sitten nukahdit uneen rauhaisaan, lähdit Taivaan enkelin matkaan. Niin paljosta Sua kiittää saan, elät tuhansissa muistoissa ainiaan. Ikävä ja kaipuu on mitä syvin, mutta nyt, ÄITI, nyt kaikki on hyvin.

Marja-Sisko

Tyttö taivahan takana, kuin keiju satumaan. Sinun on satujen saari, sinun on onnen valtakunta, auringon hymy kasvoillaan, Ystäväni, sinä se olet! ~Cessulle onnittelut syntymäpäivänään

Marja Viitala

Katsoppas ulos taivahalle, pääsiäisnoita kaartaa kotitalosi ylle, ja kutsuu sua luuta-ajelulle: \”Tule ja istu kanssani luudalle, lennätän sinua maailman ympäri, saat nähdä kaikki maailman ihmeet ja maat, ja pääset jopa Afrikkaan, ja saat norsun selässä matkustaa. Tule jo, ja aukaise satujen haat, niin aukenee sinulle kaikki maailman ihmeet ja maat. Silmät kiinni kun laitat, niin jo heti ratkiriemukasta matkaa taitat.\”

Kaija Munne