Värssypankki Värssypankki

Elämässä on aikoja jolloin turvallisen saarekkeen löytyminen on tärkeää, kuin pelastumista varmalta tuholta. Eikä saarekkeen tarvitse näyttävä olla. Pienikin tila riittää. Ystävän läheisyys, lämpöinen sana tai käsi oikeaan aikaan. Rakkaan olkapää valmiina ottamaan vastaan. Sekin on riittävä joskus. Ei saarekkeen tarvitse iso olla, kunhan se vain on luja.

Tuire Luoma-Pukkila

Talviaamuna Katson ulos ikkunasta talvimaisemaan, lunta valkeaa on kalliomme tulvillaan. Sen kirkkaus ja valo mielen rauhoittaa, kauneudellaan kantaa päivään tulevaan. Talvi 2021 Tänä vuonna sittenkin tuli talvi, vaikka hitain askelin. Joulun olan takaa kurkisti, vihdoin uskalsi tulla näkyviin; alkoi lunta satamaan – maalasi maisemaan, vanhanajan runsaslumisen, meille rakkaan talven. Meistä kuori esiin sen; reippaan talvi-ihmisen. Koronatalvella 2021 Ei päivää ilman koronauutista, niitä tulee joka tuutista. Pieni ihminen ihan ahdistuu, sydän suppuun puristuu. Onneksi on talvi valkea, lumirikas ihana – lahjoittaa lumi valoaan, kera auringon suo hanget hohdettaan. Hyvä on lenkkeillä, luistella, hiihtää, mäkeä laskea, alas kiitää, ulkosalla aikaa viettää, tavata turvavälein rakas ystävä. Vaikka ulkomaille ei mennä saa, voi kotimaassa vapaasti luonnossa vaeltaa, sieltä voimaa ammentaa. Kiitos talvi kun tulit meitä auttamaan, korona-ahdistusta pois poistamaan! Lumihiutaleet Lumihiutaleet hiljaa leijailee, maa valkean vaipan yllensä saa. Pitkästä aikaa on oikea talvien talvi; pakkaslumi narskuu jalkojen alla. Helmikuun kaunis pakkassää, sisäisesti meitä lämmittää. Vaikka pakkanen punehuttaa nenän ja poskipäät; kaikki ulos nyt joukolla lähdetään. Elämän kangaspuut Elämän kangaspuissa vaihtuivat värit kuin varkain. Olin jo tottunut näkemään pitkän synkän syksyn pimeät raidat, tottunut niin, etten enää muuta uskaltanut odottaa, kun yht`äkkiä vuodenvaihteen jälkeen luonto yllätti; talven sukkula heittää elämän loimiin lumenvalkoisia kuteita; valkoiset raidat levittäytyvät silmien eteen, houkuttelevat tanssimaan talvisen luonnon muokkaaman lumimaton päällä. Helmikuun aurinko tanssii kanssani! Mindy-kissa Minun kissani on aivan verraton, se rakastaa lunta ollen vallaton. Heti aamusta aikaisesta se ulos kirmaisee, kiertää pihan ja lumessa kieriskelee – ei pakkanenkaan sitä haittaa, mutta jälkeen ulkoilun ruoka ja uni sille kyllä maittaa. Se käy pitkäkseen olohuoneen soh-van päälle ja naukaisee minulle, emännälle: ”Laitappas` takkaan valkea, olen melkein kylmästä kankea!” Aforismeja Neljä emäntää, jotka tietävät oman arvonsa ja pukeutuvat sen mu-kaan; kevään emännällä heleät vihreät, leskenlehden keltaiset, sinivuokon siniset ja tuomen valkoiset värit, kesän emännän vaatteet tuovat mieleen taiteilijan väripaletin, syksyn emäntä pukeutuu ruskan väreihin, keltaiseen ja punaiseen, talven emäntä valkoiseen turkkiin, jonka helma ylettyy tänä talvena -21 koko kauniin maamme ylle. Helmikuu ja maaliskuu ovat pariovi kevään olohuoneeseen. Aurinko toimii ovimiehenä. Karhu on viisas; kun luonnon buffetpöydässä ei ole sille tarjot-tavaa, asettuu se makuulle ja nukkuu, kunnes uusi kevät koittaa ja tarjoilee taas antimiaan. Jokaisella vuodenajalla on omat rakastajansa, sillä joku on vank-kumaton kevään lapsi, joku kesän, joku syksyn, joku talven. Toisissa maissa on tippukiviluolat. Meillä Suomessa jään ja veden pakkasessa muodostuvat upeat jääpuikkoveistokset. Luonto on fyysisesti, sekä psyykkisesti ihmistä hoitava; puoli-tuntia luonnossa vastaa hyvinkin puoltatoistatuntia psykiatrin vastaanotolla. Helmikuun auringossa kimalteleva lumi on maan kuninkaallinen kruunu. Kun syksyn synkkyys vaihtuu talven valkeaan lumivaippaan valahtavat maahan kahleet, jotka syksy on ympärillemme sitonut. Maaliskuussa syntyneenä minä rakastan juuri tuota kuukautta, se on täynnä toivoa tulevasta, uudesta ihanasta kesästä

Kaija Munne

Katso ympärillesi ja ihmettele kuin kaikki olisi aivan uutta. Kosketa käsiesi uurteita, kasvojesi juonteita. Kerro itsellesi kuinka tärkeä ja arvokas olet juuri sellaisena. Pysähdy, kuuntele ja kuule mitä keho tahtoo sinulle kuiskata. Älä pelkää. Avaa sydämesi rakkaudelle, rakkaudella on ihmeellinen voima. Kun pysähdyt rakkaus tavoittaa sinut. Älä pakene, olet siinä missä sinun tuleekin olla. Sinä elät.

Ma-Ka

Ystävyys on kuin leirinuotio, jonka lämmössä on mukava viihtyä.

Sirkkis

Valona rakkaus lämmittää maata
Vetenä virtaa, ei seisahtaa saata
Sylissään kuljettaa elämän teitä,
kukkien tuoksuna ympäröi meitä
Lauluna soi, lasten ääninä helää
Äitinä rakkaus aina elää

-Lauri

Jokaisen vuoden jälkeen olen yhtä vuotta viisaampi, ja siitä kiitollinen elämälle, sekä Luojalle, joka minut loi, joka taas yhden vuoden elämää lisää antoi. Syntymäpäivänäni en tahdo surra sitä, että elämänlanka lyhenee, vaan iloita siitä, että muistojeni helminauhassa on jälleen uusia helmiä, joiden muisto kantaa vanhuuteen.

Kaija Munne

Jos en rakkauttani teoin näyttää voi
ei rakkauden sanoillani pohjaa ois

Pete

Säilyttäköön Uusi Vuosi sen mitä rakastat, tuokoon tullessaan sen, mitä kaipaat ja vieköön mennessään sen, mitä taakkana kannat.

Tuula

Asuuko meissä rakkaus, elämmekö rakkauden syövereissä, ikuinen rakkaus, joka nakertaa sisältä, kuohuttaa päältä, saa sydämen huutamaan, kyyneleet vuotamaan? Mutta se on aitoa rakkautta, sen tuntee, se hivelee ihoa, se kuplii sisällä. Se on ihanaa, se tunne on ihanaa.

Outi K

Koronan kirous. Carussa koronaa, kototona komerossa. Ei koske kurkkuun, ei vuoda nenä. Kuolla voi kuitenkin, Luoja meitä muistuttaa. Elämän kuoleman kilvasta, kohti uutta olemusta. Jos nyt Covid kamppaa, on halu täällä jatkaa. Siis sinne vällyyn sängyn, sekaan untuvin ihanin. Siis ei vaunuun vainaan, kärryyn kalman kanttorin. Ei linnun lauluun kalmiston, ei talven lumivaipaston. Ei syyssynkän ajan, ei kevään kimaltavan. Vaan muiden mukaan, kyytiin muiden matkaan. Jotka juoksua täällä jatkaa, kulkuaan pitkin matkaa. Joukossa omien armaiden, ei kavalan taudin kaataneiden. On omat eväät kassissa, elon toivoa kainalossa. Ei virus viheliäs vasussa, vaan tahto halu tuluksessa. Maskia, ysköstä uhkan, pilviä pienten pisarain. On kuraruiskua, rokotetta, valhetta onnen amppullin. On maskia monenlaista. Kangasta paperia pellavaa. Kypärää kuudenlaista, muovisuojaa kumisaapasta. Tiedetään taidetaan, mutta me vain arvaillaan. Pekka Ala-Prinkkilä

Pekka Prink