Suru Suru

Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,
kun tietty on matkan määrä.
Latunsa loppuun taivaltaa,
ja viimein lepohon jäädä.

-Eino Leino ja Sami Takala

Juha

Ei pihalla enää kulkijaa,
Vain kodissa muistot asustaa.
Me katsomme jälkiä kättesi töiden
Kiittäen, kaivaten, ikävöiden.

Askel pieni arasti arkulle käy,
missä on Pappa, ei Pappaa näy.
Onko poissa kokonaan, vai käymässä vain?
Sitä pieni sydän ei ymmärrä lain.

Henkka

Tuuli kuiskii, tuutii viljaa
pois nukkui uupunut sydän hiljaa.
Kukkakedolla taivaan isä nyt käy,
ei huolta, murhetta enää näy.
Suru raskas tänne jääneen kantaa,
pois hennois’ luotaan
ei rakkaintaa antaa,
vaan vielä toisemme
kohtaamme kerran,
kodissa taivaan,
luona Herran

Kaipaus liian suuri on,
olen niin onneton,
katsoin yksin itkien,
kun näin kuoleman sen,
luulin sun palaavan,
mut turhaa enää odotan,
koska nyt mä tiedän sen,
ilman sua en oo onnellinen…

Melli

Ei päivää tiedä, ei hetkeä kukaan
milloin on mentävä noutajan mukaan.
Tuli sulle nyt vuoro lähteä pois,
juuri kun kesä kaunein tullut nyt ois.

A

Istun iltahämärässä,
kaipaan, muistelen.
Hoivaa ja rakkautta annoit,
huolet ja murheetkin kannoit.
Vaik`suru on luonani nyt,
tulee aika parempi.
Sillä jo tiedän senkin,
oot uudesti syntynyt.
Vuosista kultaisista,
nöyränä kiittelen.
Enkelin suojassa kuljen ja
sinua muistelen.

Susanna71

Jos voisi viimeisen tunnin
jotenkin saada takaisin
kiittää vai hyvästellä
kuinka sen ajan jakaisin.

(Timo Rautiainen/Trio Niskalaukaus)

Minna

Näen hohtavan taivaanrannan
mutta pyydän vielä tätä,
kun päiväni päättyä annat
älä yksin yöhön jätä,
vaan suo minun muistaa silloin
tämä hetkeni selkeä usko
joka auringonlasku illoin
on jossakin aamurusko.

On päivä päättynyt, on tullut ilta.
Uus´ kotiranta uneen kangastaa.

Tähtien tuikkeessa taivaalla
taas äitini katseen mä nään.
Se kulkijan tiellä on lohtuna,
se lämmittää hyytävän sään.