Suru Suru

Porot saattelivat sinut umpihangelle,
tästä lähtien kahlaat yksin.

Hiljaisuus

Lämmöstä armon auringon,
jo linnut visertää,
vaan sitten suvi aina on,
kun matka taakse jää.

Ja minä lähden, nousen vuoteelta
johon arki minut vangitsi,
lähden ulos valoon ja pimeään,
aamun ruoho kastelee jalkani,
kivi on lämmin,
ja äkkiä oudot linnut kantavat minua
siivillään maan virtojen yli,
tuulet puhuvat minulle.
Jos putoan, en pelkää.
-M. Paloheimo

Rakkaan veljeni muistolle

Meille rakas ja tärkeä ihminen,
lähdit varhain luokse enkelten.
Suru ja kaipuu suunnaton,
niin lopullista tää kaikki on.

Vaan rakkaus säilyy sydämessämme,
kauniit muistot mielessämme.
Nyt olet paikassa parhaassa,
Isän, Kaikkivaltiaan suojassa.

kiki81

Lempeyttä lehto tuulee
iäisyyttä ihmisrinta,
ken sen laulun kerran kuulee,
kaipaa unta kaunehinta.

Heittäkää varoen arkulle multaa,
siellä on Ukki, siellä on kultaa.

Niin kuljimme elämämme
käsi kädessä, sinä ja minä.
Niin jaoimme jokaisen päivän.
Rakkautemme oli meidän rikkautemme.

Nyt sinä olet poissa, käteni on tyhjä.
Tyhjä on myös paikkasi kotona.
Raskas on jatkaa tietäni yksin.
Nyt kuiskaan ne sanat,
kauneimmat jotka tiedän:
”rakastin sinua eläissäsi,
rakastan sinua aina.”

Outi

Tuolla aamun kultamailla
nyt sä Äiti vaellat,
murhetta ja huolta vailla
silmäs meitä katsovat.
Sanoa sä tahdot meille.
Turhaa itku, katsokaa:
Lohdutuksein tää on teille,
”taivas meil’ on kotimaa”.

Äiti rakas poissa on nyt.
Sydän lämmin kylmennyt.
Tuskani on kovin suuri
valtava kuin Kiinan muuri.
Vaikka tuska lähtee
niin silti suru jää
mun sydämeeni
ainiaaksi elämään.

Äiti ja isä nyt kulkekaa
yhdessä taivaan puutarhaa.

Tarja

Nyt umpeen vaipui se kirkas silmä,
Se sydän lempeä nyt on kylmä.
Äidin he peittävät nurmen alle,
mist’ ei hän vastaa valittajalle.
Oi armahin, kulta äitimme.

Paula

On Keskiyö taas tiedän sen,
isän haudalle kävelen.
Kynttilä päällä kivien,
kivissä nimet uhrien.
Mä kyykistyn ja ojennan,
haudalle ruusun hohtavan,
isääni vielä muistutan,
häntä aina rakastan.

Haudalta nousen itkien,
kyyneleet päällä poskien,
lähden ja vielä katselen,
isäni hautaa muistelen.
Sä Elät Sydämessäni mun
tahtoisin vielä nähdä sun,
kuinka sä mulle hymyilit ja rakastit.

Jenni