Vuodenajat Vuodenajat

Sata salamaa säihkyy tulta, laulu raikaa rakkain sulta aina kun vähän saat ilolientä, juhlia joulua pienen pientä: pikkujoulut ovat suloista aikaa, stressi kaikkoo ja laulut raikaa. Kuka tässä isoa joulua kaipaa, kun riemuiten vietetään Adventin aikaa?

Kaija Munne

Lapsenmielisille ja lapsille joulupukki on totta, jotta lahjoja saamme uskokaamme korvatunturin vanhaan ukkoon, muuten voi lahja-arkku jäädä iäksi lukkoon.

Kaija Munne

Korvatunturin porot lentävät taivaan tähtivyössä, joulupukki kyydissä kauniissa jouluyössä. Ihmeellinen on joulun taika, porot kaikkialle ehtii; kaikki maailman lapsoset lahjat kauniit saavat, poroilla on varmasti kauniit taikasiivet.

Kaija Munne

Rikkautta on omistaa luja usko joulun sanomaan. Ei mikään määrä maallista mammonaa voi tuota uskoa horjuttaa. Kun uskot joulun lapsoseen, uskot Jumalaan, uskot Jeesukseen; saat luottaa elämään iankaikkiseen. Halleluja!

Kaija Munne

Pieni seimen lapsi vallan unohtuu kun mielessä on ruoka, juoma, josta nauttii suu. Kauppojen hyllyt notkuvat herkuista, harva muistaa joulun lapsosta. Mutta kaupan ovella se mieliin ehkä saa, kun Pelastusarmeijan pataan kolikko kilahtaa.

Kaija Munne

Jouluaattona lapset eivät malta mennä leikkimään, juoksevat ikkunasta ikkunaan katsomaan; koska joulupukki saapuukaan? Malttamattomia ovat pienokaiset, lahjat mielessä. Mitä sisältääkään nuo säkit oven pielessä? Isä taas lähti kotoa pois, joulupukki varmaan jo kohta tulla vois`.

Kaija Munne

Äiti leipoo, paistaa, siivoaa, koko joulukuun hän ahertaa. Äiti on vähän kuin joulumuori, mutta vielä kovin nuori.

Kaija Munne

Pääsiäisruno Hääräsi, touhusi pikkuinen noita, pakkasi laukkuun leipää ja voita. Kissan harjasi, luudan katsasti, navista vielä suunnan tarkasti. Täytyy mennä koronatestiin, muuten ei pääse noitien messiin. Jos tulos on nega on paikalla eka, kun Kyöpelinvuorella juhlitaan.

Paula P

Kohti uutta vuotta 2022. Vanhan vuoden taakse jätän, astun yli kynnyksen. Repun, jossa huolet, murheet, pudotan lattialle eteisen. Sitäpä en enää mukanani kanna – tahdon unohtaa sen sisällön – itselleni luvan annan olla tämän aattoillan iloinen ja huoleton. Aivan liikaa painoi reppu, kuin kivenmurikoita olisi ollut sisällään, kunpa ei enää koskaan tarvitsisi sitä kantaa; surua ja huolta, jonka Covid-19 antaa en jaksaisi yhtään enempää! Kera luottamuksen suuren käyn uuteen vuoteen tulevaan, jonka usko elämään ja huomiseen lailla kynttilöiden valaisee. Menneen vuoden pelot kaikki rokotteet poistaa pois, kunpa lailla pienen lapsen vielä uskoa vain vois. Kaiken olemassa olevan tuskan alla ihmismieli kyselee: ”Miten kaikki tästä etenee? Onko Kaikkivaltiaalla tahtoa poistaa kyyneleemme pois? Saammeko vielä joskus elää niin, ettei koronaa vaivanamme ois`?” Surullista, mutta totta, uuden vuoden hartioilla vanhan vuoden viitta on; kera koronan koko ihmiskunta on epätoivoinen ja onneton. Mutta onneksemme meillä on kyllin viisaat tutkijat, jotka avulla rokotteiden pandemiatilanteen voittavat. Näin uskokaamme ja elää saamme uudesta vuodesta iloiten. Kohottakaamme malja vuodelle -22 minä, sinä ja meistä jokaikinen. Tulevan vuoden jokainen päivä olkoon juhlamaljan arvoinen! Siunattua Uutta Vuotta 2022 Kaija Munne

Kaija Munne

Vappu on taas, vappu on taas, simaa ja munkkeja lapset ja aikuiset saa – kaikilla on hirmuhauskaa! Pallot ja serpentiinit kotia koristaa, ulkosalla kevätkukat kukkii ja aurinko suo loistettaan. Kevään suloinen aika meitä nyt lohduttaa, kesän lämpimän syliin meitä hellästi johdattaa. Iloista Vappua kaikille!

Kaija Munne