Saapui jälleen joulu
Saapui jälleen joulu
Saapui jälleen joulu jokavuotinen,
pantiin jalkaan kuusi vanhamuotinen,
ripustettiin omenat ja tähdet oksiin kiikkumaan,
pantiin parhaat tunteet sydämessä liikkumaan.
Toivotettiin ”hyvät joulut” joulukorteilla,
varustettiin pöytä juhlasorteilla,
lahjat laitettiin ja kääröt lakkapäiset annettiin,
joulu-ukon alle vanha palli kannettiin.
Saapui joulu, tuli hyvä tahto niin kuin tilaten,
hyvä tahto, jota arki käsittelee pilaten.
Siispä: arkenakin joskus vanhaa Aatamia puistakaa,
”ihminen on sisällänsä aivan hyvä”, muistakaa!
Enemmän vain ylimalkaa ymmärrystä aivoihin,
enemmän laastaria lähimmäisen vaivoihin!
Enemmän totuutta ja seurusteluun – rauhantahtoa,
vähemmän: juhlatyyliin, runouden vahtoa!
Siinä on taas joulu, meille koittanut,
siinä ihminenkin, arjen voittanut.
Vielä rakennetaan juhla kesken pimeyttä Valolle,
”Hyvät joulut” meiltä teille, naapurinkin talolle.
(Joulu-Kurikka 1938 – Viljo Kajava
Kirjasta: Valoksi maan päälle Viljo Kajavan kauneimmat joulurunot
Toimittanut Jarkko Laine, Otava)
Leena