Olin 13v kun muutimme ruotsiin
Olin 13v kun muutimme ruotsiin. Ikävä ottaa kovan otteen lähtijästä eikä koskaan tunnu hellittävän vaikka yli 40 vuotta on muutosta. Ikävä tuntuu tältä: Sinivalkoiset kyyneleet. Muistan kesäyöt valkoiset, muistan järvet siniset, muistan taivaan ja kauniin maan. Kodin, jonka jouduin jättämään, ystävät, joille selän kääntämään, pois, muualle, näin lähtemään. Palata en varmaan koskaan enää voi, muistot rakkaat vain lauluissa nyt soi. Taakse mitä jäi, uudelleen vain uni loi. Hetkeks´vain sinne joskus mä palaan, ystävät vanhat kohtaan ja halaan. kyyneleet mä silloin heiltä salaan, Muistot taas minua sinne kotiin vie, vaikka mutkainen, pitkä, sinne on tie. Määränpää satua, unta, sitä vain se lie. Muistot mua kauas, sinne taas kantaa, kohti lapsuuden aikaa, sen sinistä taivaanrantaa, rauhan mieleen, kaipuuseen se hetkeksi antaa. Lapsuuden kodin ja maan, sydämeen jättäneet, silmäkulmiin, ajoiksi, ikusiksi, kiinni jäätyneet, kaipuun ja muistojen, sinivalkoiset kyyneleet. Emppu Vuoluterä, Mariestad, vappuna 2017.
Eino ”Emppu” Vuoluterä