Kun sinivuokot untuvaisin lehdin
Kun sinivuokot untuvaisin lehdin
sulavan hangen alta nosti pään
ma keltaperhon tiellä nähdä ehdin,
ja päivä paistoi siipeen heleään,
– se sydämeni on, ma virkoin sulle,
kun vangitsit sen kätees lämpimään.
(Saima Harmaja)
Erja